Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - tammikuu 13, 2024, 12:42:19

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 13, 2024, 11:13:22Lainaan taas Stalinia ja totean että yhden ihmisen arvot tai makuasiat ovat tragedia, miljoonan ihmisen arvot ovat tilasto.

Tietynlaista pragmatismia sekin että enemmistön arvot arvotetaan enemmistön voimalla parhaiksi arvoiksi, eli kyse on vallasta ja valta-aseman juurisyistä.
Toki arvojen valtataistelu on jatkuva prosessi, muuttuvassa maailmassa.

Miten nämä visiosi eroavat nykyisestä? Eikö arvojen toteutumisesta tms. nyt kilpailla?

Historia on voittajan historiaa. Enemmistön valtaa.
Tilastollisina merkitykselliset enemmistöarvotkin muuttuvat silti jatkuvasti kuten kaikki muukin ja vallan suhteen kyse on jatkuvasta kilpailusta. Uusista voittajista ja arvoista.
Voittamisen ollessa melko pragmaattinen meta-arvo.

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 20, 2024, 14:57:44Historia on voittajan historiaa. Enemmistön valtaa.

Kyyninen historiantulkinta, joka jättää vapaaksi ajatuksen, että hei, Hitlerilläkin oli idea, mutta muut kusivat...

Kiinalaiset ovat kloonanneet onnistuneesti makaki-apinan joka on nyt kaksivuotias. Jos perimmäisenä tarkoituksena on jatkossa kloonailla ihmisiä, niin luonnollisesti se herättää eettisiä kysymyksiä.

Lainaa...kyseiset kaksi onnistuneesti kloonattua apinalajia ovatkin merkittäviä virstanpylväitä – etenkin jos haaveena on tulevaisuudessa kloonata ihminen.

Aihe on sinänsä tulenarka, sillä se herättää monia eettisiä kysymyksiä. Itsessään ajatus kloonaamisen onnistumisesta pelkän ihmisen ihosolun avulla voisi esimerkiksi mahdollistaa yksilön kloonaamisen ilman, että hän olisi prosessista tietoinen.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/27b19b8f-b25b-4161-af55-3f9653eeba9f

Juna taisi jo lähteä asemalta ja mennä rajan yli.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 21, 2024, 00:45:27Kiinalaiset ovat kloonanneet onnistuneesti makaki-apinan joka on nyt kaksivuotias. Jos perimmäisenä tarkoituksena on jatkossa kloonailla ihmisiä, niin luonnollisesti se herättää eettisiä kysymyksiä.

Lainaa...kyseiset kaksi onnistuneesti kloonattua apinalajia ovatkin merkittäviä virstanpylväitä – etenkin jos haaveena on tulevaisuudessa kloonata ihminen.

Aihe on sinänsä tulenarka, sillä se herättää monia eettisiä kysymyksiä. Itsessään ajatus kloonaamisen onnistumisesta pelkän ihmisen ihosolun avulla voisi esimerkiksi mahdollistaa yksilön kloonaamisen ilman, että hän olisi prosessista tietoinen.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/27b19b8f-b25b-4161-af55-3f9653eeba9f

Juna taisi jo lähteä asemalta ja mennä rajan yli.

Kloonaaminen ei ole uusia asia, kloonattiinhan se lammas jo ajat sitten.

Kloonaamisen ongelmat ovat siinä, että se solulinja ei nuorene, vaan kloonattavaksi otettu solu on ikäisensä myös kloonissa. Viisikymppisestä tehty klooni (otettu solu) siis on jo soluiltaan viisikymppinen- eli ei tulevaisuus jatku kovin ruusuisena.

Ellei mitään uutta ole tuohon kehitetty, ei tulevaisuus ole entistä kummempi.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 22, 2024, 11:47:15

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 21, 2024, 00:45:27Kiinalaiset ovat kloonanneet onnistuneesti makaki-apinan joka on nyt kaksivuotias. Jos perimmäisenä tarkoituksena on jatkossa kloonailla ihmisiä, niin luonnollisesti se herättää eettisiä kysymyksiä.

Lainaa...kyseiset kaksi onnistuneesti kloonattua apinalajia ovatkin merkittäviä virstanpylväitä – etenkin jos haaveena on tulevaisuudessa kloonata ihminen.

Aihe on sinänsä tulenarka, sillä se herättää monia eettisiä kysymyksiä. Itsessään ajatus kloonaamisen onnistumisesta pelkän ihmisen ihosolun avulla voisi esimerkiksi mahdollistaa yksilön kloonaamisen ilman, että hän olisi prosessista tietoinen.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/27b19b8f-b25b-4161-af55-3f9653eeba9f

Juna taisi jo lähteä asemalta ja mennä rajan yli.

Kloonaaminen ei ole uusia asia, kloonattiinhan se lammas jo ajat sitten.

Kloonaamisen ongelmat ovat siinä, että se solulinja ei nuorene, vaan kloonattavaksi otettu solu on ikäisensä myös kloonissa. Viisikymppisestä tehty klooni (otettu solu) siis on jo soluiltaan viisikymppinen- eli ei tulevaisuus jatku kovin ruusuisena.

Ellei mitään uutta ole tuohon kehitetty, ei tulevaisuus ole entistä kummempi.

Ihmisen ihosolusta?

Tarkoituksenani oli maalailla kauhuskenaariota siitä, että esim. jostain kuuluisuuden henkilöstä napataan vaikka ihosolu ja siitä kloonataan, itse "luovuttajalta" kysymättä.

Epäonnistuin ilmaisussani, my bad. Ei ollut ensimmäinen kerta.

LainaaViisikymppisestä tehty klooni (otettu solu) siis on jo soluiltaan viisikymppinen- eli ei tulevaisuus jatku kovin ruusuisena.

Näinkö se tosiaan menee? Ennenkuin uskon, haluaisin jonkun muunkin asiantuntijan lausunnon.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 22, 2024, 11:56:17

Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 22, 2024, 11:47:15

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 21, 2024, 00:45:27Kiinalaiset ovat kloonanneet onnistuneesti makaki-apinan joka on nyt kaksivuotias. Jos perimmäisenä tarkoituksena on jatkossa kloonailla ihmisiä, niin luonnollisesti se herättää eettisiä kysymyksiä.

Lainaa...kyseiset kaksi onnistuneesti kloonattua apinalajia ovatkin merkittäviä virstanpylväitä – etenkin jos haaveena on tulevaisuudessa kloonata ihminen.

Aihe on sinänsä tulenarka, sillä se herättää monia eettisiä kysymyksiä. Itsessään ajatus kloonaamisen onnistumisesta pelkän ihmisen ihosolun avulla voisi esimerkiksi mahdollistaa yksilön kloonaamisen ilman, että hän olisi prosessista tietoinen.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/27b19b8f-b25b-4161-af55-3f9653eeba9f

Juna taisi jo lähteä asemalta ja mennä rajan yli.

Kloonaaminen ei ole uusia asia, kloonattiinhan se lammas jo ajat sitten.

Kloonaamisen ongelmat ovat siinä, että se solulinja ei nuorene, vaan kloonattavaksi otettu solu on ikäisensä myös kloonissa. Viisikymppisestä tehty klooni (otettu solu) siis on jo soluiltaan viisikymppinen- eli ei tulevaisuus jatku kovin ruusuisena.

Ellei mitään uutta ole tuohon kehitetty, ei tulevaisuus ole entistä kummempi.

Ihmisen ihosolusta?

Tarkoituksenani oli maalailla kauhuskenaariota siitä, että esim. jostain kuuluisuuden henkilöstä napataan vaikka ihosolu ja siitä kloonataan, itse "luovuttajalta" kysymättä.

Epäonnistuin ilmaisussani, my bad. Ei ollut ensimmäinen kerta.

LainaaViisikymppisestä tehty klooni (otettu solu) siis on jo soluiltaan viisikymppinen- eli ei tulevaisuus jatku kovin ruusuisena.

Näinkö se tosiaan menee? Ennenkuin uskon, haluaisin jonkun muunkin asiantuntijan lausunnon.

Dolly tais olla lampaalle annettu nimi- sen tarinan varmaan voi lukea jostain päin nettiä. Itse katsoin aikoinaan telkusta tarinan..  Siinä kerrottiin tuokin asia.

Lammas vanheni nopeasti koska sen solut olivat jo iäkkäitä eli sen lampaan ikäisiä jolta ne otettiin. Sairasteli ja kuoli pois..

https://fi.wikipedia.org/wiki/Solu
Ihmisen solut elävät yleensä kuukausia tai vuosia, mutta suolen sisäpinnan solut ja jotkin valkosolut elävät vain vuorokausia. Hermo- ja lihassolut sen sijaan ovat hyvinkin pitkäikäisiä, ja aivosolut saattavat elää yli sata vuotta. Solut voivat lisääntyä eli jakautua joko mitoottisesti tai meioottisesti.

Tietty, jos ajattelee, että pikkuvauvalla kaikki solu on nuoria ja perimältään freesejä, niin solut jakautuessaan kaiketi aina vähän muuttuvat ja tulee virheitä matkan varrella, niin on kai viiskymppisen uudetkin solut jo melkoisesti muuttuneet siitä, mitä oli kunkin solulinjan lähtökohta.

En ole tämänkään alan asiantuntija, mutta loogistahan tuo olisi. Mutta vain pieni osa soluista on ajallisesti iäkkäitä.

Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 22, 2024, 12:16:44https://fi.wikipedia.org/wiki/Solu
Ihmisen solut elävät yleensä kuukausia tai vuosia, mutta suolen sisäpinnan solut ja jotkin valkosolut elävät vain vuorokausia. Hermo- ja lihassolut sen sijaan ovat hyvinkin pitkäikäisiä, ja aivosolut saattavat elää yli sata vuotta. Solut voivat lisääntyä eli jakautua joko mitoottisesti tai meioottisesti.

Tietty, jos ajattelee, että pikkuvauvalla kaikki solu on nuoria ja perimältään freesejä, niin solut jakautuessaan kaiketi aina vähän muuttuvat ja tulee virheitä matkan varrella, niin on kai viiskymppisen uudetkin solut jo melkoisesti muuttuneet siitä, mitä oli kunkin solulinjan lähtökohta.

En ole tämänkään alan asiantuntija, mutta loogistahan tuo olisi. Mutta vain pieni osa soluista on ajallisesti iäkkäitä.

Sulut joita käytettiin kloonaamisen olivat naaraan sukusoluja, sillä niitä voidaan kloonata, ei noita erikoistuneita soluja- noin yhtäkkiä muistaakseni asia on.
klooni voi siis olla vain kopio--eli aina myös naaras.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 22, 2024, 12:08:50

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 22, 2024, 11:56:17

Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 22, 2024, 11:47:15

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 21, 2024, 00:45:27Kiinalaiset ovat kloonanneet onnistuneesti makaki-apinan joka on nyt kaksivuotias. Jos perimmäisenä tarkoituksena on jatkossa kloonailla ihmisiä, niin luonnollisesti se herättää eettisiä kysymyksiä.

Lainaa...kyseiset kaksi onnistuneesti kloonattua apinalajia ovatkin merkittäviä virstanpylväitä – etenkin jos haaveena on tulevaisuudessa kloonata ihminen.

Aihe on sinänsä tulenarka, sillä se herättää monia eettisiä kysymyksiä. Itsessään ajatus kloonaamisen onnistumisesta pelkän ihmisen ihosolun avulla voisi esimerkiksi mahdollistaa yksilön kloonaamisen ilman, että hän olisi prosessista tietoinen.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/27b19b8f-b25b-4161-af55-3f9653eeba9f

Juna taisi jo lähteä asemalta ja mennä rajan yli.

Kloonaaminen ei ole uusia asia, kloonattiinhan se lammas jo ajat sitten.

Kloonaamisen ongelmat ovat siinä, että se solulinja ei nuorene, vaan kloonattavaksi otettu solu on ikäisensä myös kloonissa. Viisikymppisestä tehty klooni (otettu solu) siis on jo soluiltaan viisikymppinen- eli ei tulevaisuus jatku kovin ruusuisena.

Ellei mitään uutta ole tuohon kehitetty, ei tulevaisuus ole entistä kummempi.

Ihmisen ihosolusta?

Tarkoituksenani oli maalailla kauhuskenaariota siitä, että esim. jostain kuuluisuuden henkilöstä napataan vaikka ihosolu ja siitä kloonataan, itse "luovuttajalta" kysymättä.

Epäonnistuin ilmaisussani, my bad. Ei ollut ensimmäinen kerta.

LainaaViisikymppisestä tehty klooni (otettu solu) siis on jo soluiltaan viisikymppinen- eli ei tulevaisuus jatku kovin ruusuisena.

Näinkö se tosiaan menee? Ennenkuin uskon, haluaisin jonkun muunkin asiantuntijan lausunnon.

Dolly tais olla lampaalle annettu nimi- sen tarinan varmaan voi lukea jostain päin nettiä. Itse katsoin aikoinaan telkusta tarinan..  Siinä kerrottiin tuokin asia.

Lammas vanheni nopeasti koska sen solut olivat jo iäkkäitä eli sen lampaan ikäisiä jolta ne otettiin. Sairasteli ja kuoli pois..

Entäs kun otetaan tuo ihosolu. Näyttävät olevan iältään 28 päivää korkeintaan. Mitenkäs se kloonin ikä lasketaan tässä tapauksessa?

LainaaIhon pintakerros koostuu kuolleista ihosoluista. Iholta poistuu soluja yleensä samaan tahtiin kuin uusia syntyy. Terve iho uudistuu noin 28 päivässä, minkä kuluessa uudet solut muodostuvat, kulkeutuvat pintaan ja irtoavat.

https://www.exuviance.fi/pieni-iho-opas

^

LainaaEntäs kun otetaan tuo ihosolu. Näyttävät olevan iältään 28 päivää korkeintaan. Mitenkäs se kloonin ikä lasketaan tässä tapauksessa?

Vaikka olisikin 28 päivää vanha, se ihosolu, niin sen telomeerit sen kun lyhenevät, joka jakautumisen jälkeen telomeerit ovat lyhyemmät ja lyhyemmät, kunnes ei ole enää, mistä nyhjästä. Sitten kuolo korjaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Telomeeri
Telomeerit muodostavat kromosomin päähän silmukoita, jotka estävät kromosomien päitä liittymästä toisiinsa.

Telomeerien merkitys tulee esiin solunjakautumisessa. DNA:ta replikoiva entsyymi DNA-polymeraasi ei kykene monistamaan kromosomin 5'-päätä, johon jää solunjakautumisen yhteydessä RNA-alukkeen pituinen emäsvajaus. Tämä johtaisi nopeasti geneettisen tiedon katoamiseen, jos telomeerit eivät suojaisi kromosomien päitä. Telomeerejä pidentää telomeraasi-entsyymi, joka toimii käänteistranskriptaasina ja pidentää kromosomin telomeeripään DNA-juostetta. Useimmissa monisoluisissa eukaryooteissa telomeraasi on aktiivinen vain sukulinjan soluissa.[1]

Jos telomeerit lyhenevät liikaa, ne eivät enää muodosta silmukoita, jolloin kromosomit voivat yhtyä. Normaalit solut eivät pysty korjaamaan virhettä ja ne saattavat ajautua apoptoosiin.

Telomeerien lyhentymisellä uskotaan olevan yhteys vanhenemiseen ja syöpien syntyyn. Lyhyet telomeerit liittyivät kolminkertaiseen ja keskipitkät telomeerit kaksinkertaiseen riskiin sairastua syöpään.

---
Lis. Ihosoluen sijaan voinee käyttää kantasoluja tai sukusoluja, ja sillä ehkä voisi periaatteessa kiertää telomeerien aiheuttamat sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat.

Niin vaikka kaikissa soluissa onkin sama DNA ei kaikista soluista voi rakentaa kloonia.
Kyllä se dolly-lammaskin sai alkunsa emonsa kohdussa. Oli emonsa klooni- valitettavasti yksityiskohdat ovat hatarassa muistissani jääneet vähälle huomiolle, ja haihtuneet muistin hämärään, joten en nyt ilman taustaa osaa selittää tarkemmin.

Tarvitaan siis kasvuun munasolu- ja siihen lisättyä geenipoolia, mutta miten käytännössä se tapahtui siitä varmaan löytyy tietoa netistäkin haulla, mutta se vaatisi melko paljon töitä, joita koetan parhaani mukaan vältellä.

Normaalisti sukusolut saavat sekä emon, että uroksen geenit noin puoliksi- mutta kloonissa on vain yhden eliön geenit. Vain naaralta saadaan-  on solujen energiantuotantoa sääteleviä mitokondioita (niillä on omat dna-sa) joten sekin lienee tekijä minkä vuoksi uroksien soluja ei voi käyttää kloonaukseen.

Ei kovin tieteellistä tekstiä, mutta ehkä tuosta jotain löytää ja lisää voi etsiä netin ihmemaasta..

Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 23, 2024, 12:52:07Niin vaikka kaikissa soluissa onkin sama DNA ei kaikista soluista voi rakentaa kloonia.
Kyllä se dolly-lammaskin sai alkunsa emonsa kohdussa. Oli emonsa klooni- valitettavasti yksityiskohdat ovat hatarassa muistissani jääneet vähälle huomiolle, ja haihtuneet muistin hämärään, joten en nyt ilman taustaa osaa selittää tarkemmin.

Tarvitaan siis kasvuun munasolu- ja siihen lisättyä geenipoolia, mutta miten käytännössä se tapahtui siitä varmaan löytyy tietoa netistäkin haulla, mutta se vaatisi melko paljon töitä, joita koetan parhaani mukaan vältellä.

Normaalisti sukusolut saavat sekä emon, että uroksen geenit noin puoliksi- mutta kloonissa on vain yhden eliön geenit. Vain naaralta saadaan-  on solujen energiantuotantoa sääteleviä mitokondioita (niillä on omat dna-sa) joten sekin lienee tekijä minkä vuoksi uroksien soluja ei voi käyttää kloonaukseen.

Ei kovin tieteellistä tekstiä, mutta ehkä tuosta jotain löytää ja lisää voi etsiä netin ihmemaasta..

Ei ole. Lampaassa on isoisänkin geenit. Ilman niitä ei olisi lammasta.

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 24, 2024, 17:29:31

Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 23, 2024, 12:52:07Niin vaikka kaikissa soluissa onkin sama DNA ei kaikista soluista voi rakentaa kloonia.
Kyllä se dolly-lammaskin sai alkunsa emonsa kohdussa. Oli emonsa klooni- valitettavasti yksityiskohdat ovat hatarassa muistissani jääneet vähälle huomiolle, ja haihtuneet muistin hämärään, joten en nyt ilman taustaa osaa selittää tarkemmin.

Tarvitaan siis kasvuun munasolu- ja siihen lisättyä geenipoolia, mutta miten käytännössä se tapahtui siitä varmaan löytyy tietoa netistäkin haulla, mutta se vaatisi melko paljon töitä, joita koetan parhaani mukaan vältellä.

Normaalisti sukusolut saavat sekä emon, että uroksen geenit noin puoliksi- mutta kloonissa on vain yhden eliön geenit. Vain naaralta saadaan-  on solujen energiantuotantoa sääteleviä mitokondioita (niillä on omat dna-sa) joten sekin lienee tekijä minkä vuoksi uroksien soluja ei voi käyttää kloonaukseen.

Ei kovin tieteellistä tekstiä, mutta ehkä tuosta jotain löytää ja lisää voi etsiä netin ihmemaasta..

Ei ole. Lampaassa on isoisänkin geenit. Ilman niitä ei olisi lammasta.

Ei ollut kyllä ne pässin geenit jäivät sille pässille.

Jokainen yksilö on tietenkin perinyt geenipooliaan ja ominaisuuksiaan suvultaan alenevassa polvessa, mutta on silti yksilö.

Kloonissa siis tuo yksilö kopioidaan, ellet sitä tiennyt..

Kloonatun eläimen geenit ovat pääasiassa sen soluluovuttaja-eläimen, mutta surrogaattiemältä tulee kyllä mitokondriaalinen perimämateriaali, joten mikään 100% kopio ei se kloonattu jälkeläinen ole.

En näe mitään syytä, miksi uroksiakin ei voisi kloonata, ja tietääkseni se onnistuu ihan yhtä hyvin tai huonosti kuin naaraankin kloonaminen (aika tehotonta hommaahan se vielä toistaiseksi on, ja harvoin tuottaa jälkeläisen, joka elä aikuiseksi asti). Luovuttajan solusta otetaan tuma ja siirretään se surrogaattieläimen munasoluun, joten sama kai se on onko luovuttaja uros tai naaras. Luovuttajan mitokondrioita ei siirretä, joten täydellinen kopio se klooni siis ei ole.

Apinoita on jo kloonattu:
https://edition.cnn.com/2024/01/16/world/cloned-rhesus-monkey-china-scn/index.html