kantapaikka.net

Suomessa valmistettiin, so. koottiin valmiista muualta tuoduista osista, vuonna 2017 lähes 91% enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu oli maailman nopeinta, seuraavina olivat Ukraina, Alankomaat ja Uzbekistan

Eli 91598 autoa, mikä oli maailman autonvalmistuksesta 0,09%.

Jos yhteen autoon tarvitaan keskimäärin 1000kg terästä niin maailman autotuotanto vaati siis noin 97.302.534.000 kg.  Yhden rautatonnin valmistus tarvitsee noin 400kg koksia, sata litraa masuuniöljyä ja jonkinverran sähköä. Lisäksi tarvii kaivaa iso kuoppa josta nostellaan rautamalmia. Lopputuloksena saadaan rautaklöntti, hiilidioksidia, häkää ja joitain muita aineita. Kansainvälisen Energiajärjestön IEA:n mukaan rauta- ja terästeollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat noin 6,7 % globaaleista hiilidioksidipäästöistä.

Jos yksi vaihdetangon nuppi painaa noin 100g, niin yhteenlaskettu vuoden 2017 valmistettujen nuppien paino oli kymmenen miljoonaa kiloa. Eikö niitä voisi tehdä merten jätemuovista, niinkuin Another Danish Guy-alushousutkin? Joihinkin Volvoihin saa Orrefors-kristallista valmistetun. Suomessa koottuihin autoihin voisi määrätä pakolliseksi käytetyistä huonekaluista sorvatun koivunupin. Kotimaista teollisuutta auttaisi myös jos kaksi puista pyöräkiilaa määrättäisiin pakolliseksi varusteeksi. Kiila on monissa maissa puuttuessaan sakon arvoinen. Mitenkä auto muuten pysyisi paikoillaan alamäessä renkaanvaihdon aikana? Maassamme on jäänyt useita ihmisiä itsestään liikkuvan auton alle ja joko menehtynyt kokonaan tai loukkaantunut vaikeasti.

Suuret alamäet on hauskoja. Hassu tunne vatsanpohjassa ja korvat paukkuu kun suurta lamäkeä laskettelee aimo vauhdilla. Sama on varmaan hiihtoharrastuksen suurimpia innoittajia - kutkuttava tunne kun painelee alamäkeä. Maassamme on juuri alkamassa suuri lasketteluaika, alas mennään rytinällä - kesät, talvet.

Tässä kaukonäköinen ennuste vuodelta 2017

Lainaus käyttäjältä: https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005156299.htmlSeuraavaksi talous painuukin jo uuteen taantumaan, joka osuu suunnilleen vuoteen 2019. Lievä lohtu on, että taantuma jää sentään lieväksi. Se on kuitenkin laiha lohtu, sillä taantumavuoden jälkeen alkavat vaikeudet, kun koittaa talouden pitkä takatalvi.

Lyhyen ja lievän taantuman jälkeen talous luisuu mahdollisesti koko 2020-luvun mittaiseen stagflaation kauteen, jossa talousoloja koettelee inflaation kiihtyminen ja kasvun hyytyminen suunnilleen surkean 1970-luvun tapaan.

Suunnilleen tällaisia näkymiä maalaa kansainvälisten suursijoittajien arvostama ja tarkoin seuraama analyysiyhtiö BCA Research vasta laatimassaan talousennusteessa, jossa se tavallisuudesta poiketen arvioi talouden näkymiä paria lähivuotta pidemmälle tulevaisuuteen.

Ennuste poikkeaa tavanomaisesta siinäkin, että se yrittää hahmottaa suhdannekäänteitä monipuolisemmin kuin vain kasvukäyrien kulmia hieman säätelemällä. Yleensä muut talouden suhdannevaiheet kuin kasvu ovat ennusteissa harvinaisia.

Jos BCA:n odotukset ja oletukset käyvät toteen, on euroalueelle odotettavissa 2020-luvulla talousvaikeuksien lisäksi poliittisia vaikeuksia. Yhtiö varoittaa, että silloin talousolojen hyytyminen sysää työttömyyden kasvuun, ja sen jälkeen populismin ja erilaisten protestiliikkeiden voimistuminen vasta alkaa toden teolla.

Vaikka ennustaminen on vaikeaa, näyttää BCA onnistuneen vallan hyvin, tähän asti ainakin. Suomen kuuluisin ennustaja oli Aino Kassinen.

Lainaus käyttäjältä: https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/aino-kassinen-nakija-vai-huijari/Selvänäkijöihin luottavat ihmiset leimataan usein tietämättömiksi ja oppimattomiksi. Aino Kassisen puoleen kääntyi kuitenkin kansanmiesten ja -naisten lisäksi kulttuurivaikuttajia, poliitikkoja ja talouselämän eliittiä.

Kun Armi Ratia perusti Marimekkoa, hän toimi Kassisen neuvojen mukaan. Sodan aikana sotilaita upseeristoon saakka kävi kyselemässä Kassiselta kohtaloaan. Kassinen kiinnosti jopa marsalkka Mannerheimia niin paljon, että hän lähetti talvisodan aikaan upseeri Mikael Gripenbergin toistuvasti tiedustelemaan näkijältä Suomen tulevaisuutta. Kassisen mukaan Suomi selviäisi kyllä.

Kassinen tunsi henkilökohtaisesti myös Risto Rytin, joka Suomen Pankin pääjohtajana ollessaan kutsui hänet useita kertoja luokseen keskustelemaan. Tuleva presidentti ei ollut kiinnostunut niinkään ennustuksista, vaan henkimaailman asioista, teosofiasta ja ihmisen henkisestä kehityksestä yleensä. Yhtä kaikki hän uskoi Kassisella olevan tietoa suoraan korkeammilta voimilta.

Eivät suomalaiset mahtihenkilöt ole ainoita jotka luottivat selvänäkijöihin suurissa murroskohdissa, siitä ei vain helposti kerrottu muille. Paitsi Cesar joka kertoi heittävänsä arpaa sotatoimissa. Tuurista se on loppukädessä kaikki kiinni. Jos Hitlerkin olisi onnistuttu salamurhaamaan niin montako ihmishenkeä olisi säästynyt? Tai oikeastaan, mitä olisimme tehneet säästyneillä ihmishengillä?

Ihmisiä on aika paljon. Jokaista maailmassa 2017 valmistettua uutta autoa kohden oli 78 ihmistä.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 22, 2019, 12:00:37

Kassinen tunsi henkilökohtaisesti myös Risto Rytin, joka Suomen Pankin pääjohtajana ollessaan kutsui hänet useita kertoja luokseen keskustelemaan. Tuleva presidentti ei ollut kiinnostunut niinkään ennustuksista, vaan henkimaailman asioista, teosofiasta ja ihmisen henkisestä kehityksestä yleensä. Yhtä kaikki hän uskoi Kassisella olevan tietoa suoraan korkeammilta voimilta.

[/quote]


Hyvä kysymys, mitä olisimme tehneet säästyneillä ihmishengillä, kuka tietää. Mitäpä nykyisilläkkään ihmishengillä tehdään?

Hitlerin kerrotaan pelastuneen salamurhasyrityksestä, kun hän sai  Nostradamustutkijalta varoituksen. Mutta ei se ilmeisesti ihan niin mennyt, häntä kyllä varoitettiin uhasta ja olihan hänellä aina se uhka päällään muutenkin. Hän kuitenkin seurueineen lähti näytöksestä pois ennen sen päättymistä ja se pelasti hänen hengensä.

Hitler yritettiin murhata kyllä useamman kerran

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 22, 2019, 12:00:37
SJos yhteen autoon tarvitaan keskimäärin 1000kg terästä niin maailman autotuotanto vaati siis noin 97.302.534.000 kg.  Yhden rautatonnin valmistus tarvitsee noin 400kg koksia, sata litraa masuuniöljyä ja jonkinverran sähköä. Lisäksi tarvii kaivaa iso kuoppa josta nostellaan rautamalmia. Lopputuloksena saadaan rautaklöntti, hiilidioksidia, häkää ja joitain muita aineita. Kansainvälisen Energiajärjestön IEA:n mukaan rauta- ja terästeollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat noin 6,7 % globaaleista hiilidioksidipäästöistä.

Yritin saada selville sitä, kuinka suuri osa nykyisin käytettävästä teräksestä on kierrätettyä. En saanut tarkkaa vastausta, mutta ilmeisesti noin kolmannes tai vähän enemmän. Vuonna 2015 maailman teräksentuotanto oli yhteensä 1620.4 miljoonaa tonnia; samana vuonna takkirautaa (eli malmista jalostettua raakarautaa) tuotettiin 1,180 miljoonaa tonnia.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_iron_ore_production
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_steel_production

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 22, 2019, 12:00:37
Ihmisiä on aika paljon. Jokaista maailmassa 2017 valmistettua uutta autoa kohden oli 78 ihmistä.

Jos auton elinkikä olisi 20 vuotta, niin tuo tarkoittaisi vajaa 4 henkilöä autoa kohden. Eli kaikki maailman ihmiset mahtuisivat yhtä aikaa autojen kyytiin!

Muoks. tosin ehkä 20 vuotta sitten ei tehty yhtä paljon autoja kuin nyt.

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 22, 2019, 12:29:54

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 22, 2019, 12:00:37
Ihmisiä on aika paljon. Jokaista maailmassa 2017 valmistettua uutta autoa kohden oli 78 ihmistä.

Jos auton elinkikä olisi 20 vuotta, niin tuo tarkoittaisi vajaa 4 henkilöä autoa kohden. Eli kaikki maailman ihmiset mahtuisivat yhtä aikaa autojen kyytiin!

Muoks. tosin ehkä 20 vuotta sitten ei tehty yhtä paljon autoja kuin nyt.

Tällä hetkellä käytössä on karkeasti 1 miljardi henkilöautoa. Toki koko ihmiskunta mahtuisi kyytiin kerralla, koska huomattava osa maailman väestöstä on lapsia. Ahdasta kyllä olisi ja poliisikin saattaisi huomauttaa.

Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 22, 2019, 12:35:19

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 22, 2019, 12:29:54

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 22, 2019, 12:00:37
Ihmisiä on aika paljon. Jokaista maailmassa 2017 valmistettua uutta autoa kohden oli 78 ihmistä.

Jos auton elinkikä olisi 20 vuotta, niin tuo tarkoittaisi vajaa 4 henkilöä autoa kohden. Eli kaikki maailman ihmiset mahtuisivat yhtä aikaa autojen kyytiin!

Muoks. tosin ehkä 20 vuotta sitten ei tehty yhtä paljon autoja kuin nyt.

Tällä hetkellä käytössä on karkeasti 1 miljardi henkilöautoa. Toki koko ihmiskunta mahtuisi kyytiin kerralla, koska huomattava osa maailman väestöstä on lapsia. Ahdasta kyllä olisi ja poliisikin saattaisi huomauttaa.

Tuskin, ne poliisithan olisivat jonkun auton kyydissä. Poliisitkin kuuluvat ihmiskuntaan.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 22, 2019, 12:37:41

Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 22, 2019, 12:35:19

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 22, 2019, 12:29:54

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 22, 2019, 12:00:37
Ihmisiä on aika paljon. Jokaista maailmassa 2017 valmistettua uutta autoa kohden oli 78 ihmistä.

Jos auton elinkikä olisi 20 vuotta, niin tuo tarkoittaisi vajaa 4 henkilöä autoa kohden. Eli kaikki maailman ihmiset mahtuisivat yhtä aikaa autojen kyytiin!

Muoks. tosin ehkä 20 vuotta sitten ei tehty yhtä paljon autoja kuin nyt.

Tällä hetkellä käytössä on karkeasti 1 miljardi henkilöautoa. Toki koko ihmiskunta mahtuisi kyytiin kerralla, koska huomattava osa maailman väestöstä on lapsia. Ahdasta kyllä olisi ja poliisikin saattaisi huomauttaa.

Tuskin, ne poliisithan olisivat jonkun auton kyydissä. Poliisitkin kuuluvat ihmiskuntaan.

Tuosta eräs kantislainen saattaa olla eri mieltä... ;D

Mutta afrikkalaiseen pickupiin mahtuu ainakin 20 ihmiskunnan edustajaa kyytiin.

Vaateteollisuus kuulemma saastuttaa enemmän, kuin laiva ja lentoliikenne yhteensä.

Niin aatamin asu on varmaan tulevaisuudessa luonnomukaisena enemmän toivottavaa, puhumattakaan eevasta.

Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 22, 2019, 12:29:18

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 22, 2019, 12:00:37
SJos yhteen autoon tarvitaan keskimäärin 1000kg terästä niin maailman autotuotanto vaati siis noin 97.302.534.000 kg.  Yhden rautatonnin valmistus tarvitsee noin 400kg koksia, sata litraa masuuniöljyä ja jonkinverran sähköä. Lisäksi tarvii kaivaa iso kuoppa josta nostellaan rautamalmia. Lopputuloksena saadaan rautaklöntti, hiilidioksidia, häkää ja joitain muita aineita. Kansainvälisen Energiajärjestön IEA:n mukaan rauta- ja terästeollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat noin 6,7 % globaaleista hiilidioksidipäästöistä.

Yritin saada selville sitä, kuinka suuri osa nykyisin käytettävästä teräksestä on kierrätettyä. En saanut tarkkaa vastausta, mutta ilmeisesti noin kolmannes tai vähän enemmän. Vuonna 2015 maailman teräksentuotanto oli yhteensä 1620.4 miljoonaa tonnia; samana vuonna takkirautaa (eli malmista jalostettua raakarautaa) tuotettiin 1,180 miljoonaa tonnia.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_iron_ore_production
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_steel_production

Vaikea varmasti päätellä kovin tarkkaa lukua. Amerikkalaiset ilmoittavat autoteräksen kierrätysprosentikseen 106%, mikä johtunee romutuksen jatkumisen ja autotuotannon vähenemisen suhteesta.

Glöbäälisti todellisuus lienee autojen kohdalla noin 60%, tosin omista autoistanikin on jo terästä ruostumalla hävinnyt usein jo 10% ennen romutusta. Joistain tuotteista, kuten mastoista ja silloista, joskus ehkä myös Eiffel-tornista*, kierrätetään 100%.

Lainaus käyttäjältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Steel#Recycling

Steel is one of the world's most-recycled materials, with a recycling rate of over 60% globally;[58] in the United States alone, over 82,000,000 metric tons (81,000,000 long tons; 90,000,000 short tons) were recycled in the year 2008, for an overall recycling rate of 83%.[59]

As more steel is produced than is scrapped, the amount of recycled raw materials is about 40% of the total of steel produced - in 2016, 1,628,000,000 tonnes (1.602×109 long tons; 1.795×109 short tons) of crude steel was produced globally, with 630,000,000 tonnes (620,000,000 long tons; 690,000,000 short tons) recycled.[60]

*
Eiffeltorni on myyty romuksi useampaankiin kertaan huijareitten toimesta. Eräs kuuluisimmista heistä oli Robert V. Miller   https://fi.wikipedia.org/wiki/Robert_V._Miller

Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 22, 2019, 12:46:39
Vaateteollisuus kuulemma saastuttaa enemmän, kuin laiva ja lentoliikenne yhteensä.

Niin aatamin asu on varmaan tulevaisuudessa luonnomukaisena enemmän toivottavaa, puhumattakaan eevasta.

Totta.

Vaateteollisuus, joka köyhissä maissa tarkoittaa kaaripeltihalleja joissa lapset ja orjatyövoima painavat hommia, tuhoaa kemikaaleillaan kokonaisia jokia joista taas miljoonat ihmiset ovat riippuvaisia.

Kun esipestyt farkut tulivat muotiin täyttyivät joet myrkkyaineista ja muuttuivat indigonsinisiksi.

https://www.ecowatch.com/fast-fashion-is-the-second-dirtiest-industry-in-the-world-next-to-big--1882083445.html

Aika paljon tehtiin suomessa autoja.

Eli 91598 autoa, mikä oli maailman autonvalmistuksesta 0,09%.

Muistaakseni uudenkaupungin tehdas tuotti silti tappaiota. Saksalaiset ilmeisesti ovat hyviä tinkaamaan sopimuksissaan.

Investoitukin on kyllä paljon joten ehkä se vielä pääsee plussanpuolelle. Hyvänä vientiartikkelina varmaan voi tehdä tuotantoa pienellä tappiollakin, kunhan ei mene miljarditappioihin talvivaaran mallin mukaan.

Lainaus käyttäjältä: https://www.sss.fi/2019/02/valmet-automotive-perustaa-saloon-sahkoautojen-akkutehtaan/Valmet Automotive perustaa Saloon sähköautojen akkutehtaan – luvassa yli 300 työpaikkaa

Tietysti Suomen autiteollisuuden kasvu heijastuu laajalle. Akkutehtaassa on se hyvä puoli, että vaikka maailmanlaajuisesti autoteollisuus ajautuu ehkä laskuun ja Trump sekoittaa maailmanmarkkinoita niin akkuja kuitenkin tullaan tarvitsemaan valtavasti enemmän joka vuosi.

Saas nähdä kuinka monta sähköautoakku- ja akkumateriaalitehdasta maassamme on kymmenen vuoden kuluttua, veikkaan että enemmän kuin kymmenen.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 07, 2019, 12:13:46
Saas nähdä kuinka monta sähköautoakku- ja akkumateriaalitehdasta maassamme on kymmenen vuoden kuluttua, veikkaan että enemmän kuin kymmenen.

Tuskinpa. Tuotanto saattaa kasvaa merkittävästi, mutta eiköhän se näy suurempina tuotantoyksikköinä eikä tehtaiden suurena määränä. Taitaapa akkutuotanto olla juuri sellainen teollisuudenala, jossa suuret yksiköt pärjäävät pieniä paremmin.

Lainaus käyttäjältä: urogallus - maaliskuu 07, 2019, 12:28:07

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 07, 2019, 12:13:46
Saas nähdä kuinka monta sähköautoakku- ja akkumateriaalitehdasta maassamme on kymmenen vuoden kuluttua, veikkaan että enemmän kuin kymmenen.

Tuskinpa. Tuotanto saattaa kasvaa merkittävästi, mutta eiköhän se näy suurempina tuotantoyksikköinä eikä tehtaiden suurena määränä. Taitaapa akkutuotanto olla juuri sellainen teollisuudenala, jossa suuret yksiköt pärjäävät pieniä paremmin.

Niin, mutta en sanonutkaan, että ne yksiköt olisivat pieniä.

Tuli mieleen pari uutista, kun nyt tyrkytetään sähköautoja. Ovatko raaka-aineiltaan yhtä hyviä?
Onko diesel tai polttomoottori ylipäänsä kuolemassa? Vai onko uskomusta/toivoa?
https://www.neste.com/fi/nesteen-uusiutuva-diesel-v%C3%A4hent%C3%A4nyt-ilmastop%C3%A4%C3%A4st%C3%B6j%C3%A4-jo-10-vuoden-ajan (https://www.neste.com/fi/nesteen-uusiutuva-diesel-v%C3%A4hent%C3%A4nyt-ilmastop%C3%A4%C3%A4st%C3%B6j%C3%A4-jo-10-vuoden-ajan)
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/bosch-kehitti-ratkaisun-joka-puhdistaa-dieselien-paastot-tehokkaasti-yksinkertaisesti-ja-halvalla-voimme-lopettaa-keskustelun-dieselin-kuolemasta-6722673?_ga=2.171764393.868940955.1552048143-1053987620.1535045383 (https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/bosch-kehitti-ratkaisun-joka-puhdistaa-dieselien-paastot-tehokkaasti-yksinkertaisesti-ja-halvalla-voimme-lopettaa-keskustelun-dieselin-kuolemasta-6722673?_ga=2.171764393.868940955.1552048143-1053987620.1535045383)
Ympäristövaikutuksiltaan sähköauto ei ehkä ole niin ympäristöystävällinen, mitä mainostetaan verrattuina polttomoottorikoneisiin. Akkujen valmistaminen ei ole ekotyötä, vaan ihan jotain muuta. Polttomoottorit taas ovat kyenneet rajoittamaan pääästöjään valtavasti viime vuosikymmeninä.

Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 09, 2019, 02:55:06Polttomoottorit taas ovat kyenneet rajoittamaan pääästöjään valtavasti viime vuosikymmeninä.

Niin. Polttomoottorit muuttuivat vähäpäästöisimmiksi tasaisesti koko ajan, kunnes kävi käry. Olisiko päästöhuijaus ollut kaikkien aikojen suurin paljastunut sala liitto?

Lainaus käyttäjältä: urogallus - maaliskuu 07, 2019, 12:28:07

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 07, 2019, 12:13:46
Saas nähdä kuinka monta sähköautoakku- ja akkumateriaalitehdasta maassamme on kymmenen vuoden kuluttua, veikkaan että enemmän kuin kymmenen.

Tuskinpa. Tuotanto saattaa kasvaa merkittävästi, mutta eiköhän se näy suurempina tuotantoyksikköinä eikä tehtaiden suurena määränä. Taitaapa akkutuotanto olla juuri sellainen teollisuudenala, jossa suuret yksiköt pärjäävät pieniä paremmin.

Sähköautoissa on omat ongelmansa, eivätkä ne ongelmat poistu, vaikka tekniikka kehittyy.

Valmistusaikainen ekologisuus ei ole sen parempi, kuin polttomoottoriautojen ja käytön ekologisuus on riippuvain infrasta ja sen tehokkuudesta. Se millä sähkö tuotetaan ja jaetaan on yhteiskunnan muun toiminnan mukaista.

Ydinvoima on kyllä melko vapaa ilmansaastumisen aiheuttamisesta, mutta muuten hieman kyseenalaista.

Muut vaihtoehdot suurissa mittakaavoissa ovat ongelmallisia, pelkkään tuuleen ei voi luottaa.

Bio-polttoaineiden tuottaminen, taas kuluttaa enemmän fossiilisia polttoaineita, kuin ne itse tuottavat- poltettavaa ainetta. Tai sitten se teetetään halpatyövoimalla öljypalmujen maissa tuhoten heidän elinolojaan ja luontoaan.

Suomen autotuotannolla on luulemaani pidemmät perinteet. Yksittäiskappaleitten, kuten Korvensuu, lisäksi on ollut jo kokoonpanoteollisuutta 1920-luvulla!

Porissa on koottu Rosenlewin tehtailla Fordin T-mallia  noin 100 kpl.

Vau.

Tulevan 100-vuotispäivän kunniaksi voisi aloittaa jonkun uuden, mieluummin sähköauton, kokoonpanoa.

Intialainen Mahindra omistaa Sampo-Rosenlewistä 35%.

Mahindra on Intian suurin traktorien ja hyötyajoneuvojen valmistaja, ja Intian suurimpia henkilöautovalmistajia. Yhtiön Mahindra-traktori on maailman myydyin traktorimerkki ja se omistaa myös Pininfarinan. Se valmistaa myös  henkilöautomalleja. Kuten Mahindra tai SsangYong -automerkillä valmistetut automallit: Actyon, Actyon Sports, Bolero, Chairman, e2o, Genio, Korando, KUV100, Kyron, Major, NuvoSport, Quanto, Rexton, Rodius, Scorpio, Thar, Tivoli, TUV300, Verito, Verito Vibe, XUV500 ja Xylo.

Olen matkustanut tuollaisella Mahindra XUV500 autolla, eikä se häpeä yhtään kilpailijoilleen, vaikka onkin huomattavan edullinen. Uudempaa Mahindra Reva Electric Vehicles Private Limited -tytäryhtiön sähköautomallistoa edustaa Mahindra e2o.  Ehkä näemme vielä ajan jolloin Porissa valmistetaan sähköautoja!

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b9/Mahindra_XUV_500_W6_2014_cc_%2812510496555%29.jpg/190px-Mahindra_XUV_500_W6_2014_cc_%2812510496555%29.jpg) https://fi.wikipedia.org/wiki/Mahindra_%26_Mahindra

^ Markkinarakoa Suomessa jo nimensä perusteella.

(https://th.thgim.com/migration_catalog/article12265697.ece/alternates/FREE_660/reva)

Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 22, 2019, 12:35:19


Jos auton elinkikä olisi 20 vuotta, niin tuo tarkoittaisi vajaa 4 henkilöä autoa kohden. Eli kaikki maailman ihmiset mahtuisivat yhtä aikaa autojen kyytiin!

Muoks. tosin ehkä 20 vuotta sitten ei tehty yhtä paljon autoja kuin nyt.

Kauan sitten kerrottiin vitsiä, miten 20 juutalaista saadaan mahtumaan kuplavolkkariin: kaksi eteen, kolme taakse ja loput tuhkakuppiin...

Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 09, 2019, 09:06:51

Lainaus käyttäjältä: urogallus - maaliskuu 07, 2019, 12:28:07

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 07, 2019, 12:13:46
Saas nähdä kuinka monta sähköautoakku- ja akkumateriaalitehdasta maassamme on kymmenen vuoden kuluttua, veikkaan että enemmän kuin kymmenen.

Tuskinpa. Tuotanto saattaa kasvaa merkittävästi, mutta eiköhän se näy suurempina tuotantoyksikköinä eikä tehtaiden suurena määränä. Taitaapa akkutuotanto olla juuri sellainen teollisuudenala, jossa suuret yksiköt pärjäävät pieniä paremmin.

Sähköautoissa on omat ongelmansa, eivätkä ne ongelmat poistu, vaikka tekniikka kehittyy.

Valmistusaikainen ekologisuus ei ole sen parempi, kuin polttomoottoriautojen ja käytön ekologisuus on riippuvain infrasta ja sen tehokkuudesta. Se millä sähkö tuotetaan ja jaetaan on yhteiskunnan muun toiminnan mukaista.

Ydinvoima on kyllä melko vapaa ilmansaastumisen aiheuttamisesta, mutta muuten hieman kyseenalaista.

Muut vaihtoehdot suurissa mittakaavoissa ovat ongelmallisia, pelkkään tuuleen ei voi luottaa.

Bio-polttoaineiden tuottaminen, taas kuluttaa enemmän fossiilisia polttoaineita, kuin ne itse tuottavat- poltettavaa ainetta. Tai sitten se teetetään halpatyövoimalla öljypalmujen maissa tuhoten heidän elinolojaan ja luontoaan.

Keskustelustanne tulikin mieleeni, eikö jossain välissä puhuttu mahdollisuudesta kehittää hiilipohjaisia akkuja? Suomessa kannattaisi panostaa grafiitin ja muiden erikoisaineiden saralla.

Sikäli kuin teknologia voi pelastaa ihmistä itseltään, on järkeenkäyvää etsiä valmiita malleja suoraan biologisesta luonnosta ja yrittää toisintaa noita menetelmiä. Esimerkiksi luonnossa syntyy sokereita yhteyttämisprosesseissa, joiden sivutuotteina syntyy välttämätöntä happea. Ihminen ei voi pitkän päälle pitää yllä  nykyistä volyymiään tuotannossaan turvautumalla superharvinaisiin alkuaineisiin, niitä on kyettävä korvaamaan.

^

Tosi paljon paukkuja laitetaan akkujen kehittämiseen. Vinkkejä tulevista ratkaisuista näkyy aina silloin tällöin. Olen ajatellut, että nykyinen Li-ion akkujen aika on vain välivaihe jonka korvaajia ilmestynee kymmenen vuoden aikana.

Jos nähtäisiin nykyakkujen olevan teknisen kehityksen huippu ja ylittämätön paikka, ei varmaankaan kymmeniä miljardeja laitettaisi kehitystyöhön.

Hieman töyssyjä matkalla. trump lienee osasyyllinen, autoalan valtava murros toinen.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-10958494?origin=rssSuomen suurin tehdas palkkaa ja lomauttaa autonrakentajia – "Ulkomailta tulleille tilanne on outo"

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 09, 2019, 13:27:16
Hieman töyssyjä matkalla. trump lienee osasyyllinen, autoalan valtava murros toinen.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-10958494?origin=rssSuomen suurin tehdas palkkaa ja lomauttaa autonrakentajia – "Ulkomailta tulleille tilanne on outo"

Maasturi mersuja tehdään myös yhdysvalloissa >>ja saksassa on vuokrattu lentokenttä niiden varastoimiseen.

Ilmeisesti jossain on menekki vähentynyt tai myyntiorganisaatiossa jokin pullonkaula.

Tilanne ehkä pahenee ellei jopa huonone, no sehän on sama asia.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 09, 2019, 13:25:55
^

Tosi paljon paukkuja laitetaan akkujen kehittämiseen. Vinkkejä tulevista ratkaisuista näkyy aina silloin tällöin. Olen ajatellut, että nykyinen Li-ion akkujen aika on vain välivaihe jonka korvaajia ilmestynee kymmenen vuoden aikana.

Jos nähtäisiin nykyakkujen olevan teknisen kehityksen huippu ja ylittämätön paikka, ei varmaankaan kymmeniä miljardeja laitettaisi kehitystyöhön.

Kehitys kehittyy, mutta ei voi muuttaa fyysisiä edellytyksiä.  Voidaan ehkä tuotaa uudenlaisia akkuja, mutta paino-hinta kestävyys-suhteet lienevät hankalia muutettavaksi.

Nykyisin on jo kevein mahdollinen alkuaine käytössä eli litium ja sen mahdolliset sovellutukset >eivät voi kovin kauheasti hyötysuhdetta petrata. Muut raskaammat alkuaineet eivät kasvata hyötysuhdetta, mutta voivat osoittautua muuten toimivimmiksi ratkaisuiksi.

Natrium ei ainakaan toistaiseksi kestä montaa latauskertaa.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 09, 2019, 16:51:10
Kehitys kehittyy, mutta ei voi muuttaa fyysisiä edellytyksiä. 

Kehittymisen kehittymisen fyysisistä edellytyksistä puuttuu lähinnä luovia aivoja ja oikein kohdennettuja resursseja.

Tässä esimerkkiä mitä voi olla tulossa:

Lainaus käyttäjältä: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378775317304159In the past 10–15 years, the microbial fuel cell (MFC) technology has captured the attention of the scientific community for the possibility of transforming organic waste directly into electricity through microbially catalyzed anodic, and microbial/enzymatic/abiotic cathodic electrochemical reactions.

Vapaasti suomennettuna tuo lainaus tarkoittaa, että tulevaisuudessa voit napata roskapussin mukaasi ja käyttää sen sisällön (vanhentunut maito, perunankuoret, kalanperkuujätteet ymv.) vaikka autosi polttokennon ruokkimiseen. Se taas tuottaa suoraan sähköä esim. liikkumiseen tai akun lataukseen.

Seuraava raaka-aine jonka puolesta taistellaan voi olla biojäte!

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 09, 2019, 17:27:51

Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 09, 2019, 16:51:10
Kehitys kehittyy, mutta ei voi muuttaa fyysisiä edellytyksiä. 

Kehittymisen kehittymisen fyysisistä edellytyksistä puuttuu lähinnä luovia aivoja ja oikein kohdennettuja resursseja.

Tässä esimerkkiä mitä voi olla tulossa:

Lainaus käyttäjältä: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378775317304159In the past 10–15 years, the microbial fuel cell (MFC) technology has captured the attention of the scientific community for the possibility of transforming organic waste directly into electricity through microbially catalyzed anodic, and microbial/enzymatic/abiotic cathodic electrochemical reactions.

Vapaasti suomennettuna tuo lainaus tarkoittaa, että tulevaisuudessa voit napata roskapussin mukaasi ja käyttää sen sisällön (vanhentunut maito, perunankuoret, kalanperkuujätteet ymv.) vaikka autosi polttokennon ruokkimiseen. Se taas tuottaa suoraan sähköä esim. liikkumiseen tai akun lataukseen.

Seuraava raaka-aine jonka puolesta taistellaan voi olla biojäte!

Jätteissä on jäljellä paljon energiaa, mutta ei sitä ole enemmän, kun ennen jätteeksi joutumista.

Entropian "julma laki" on energian hyödyntämisessä sen potentiaalisuuden lämpöhäviö.

Jäte täytyy myös käsitellä hyödynnettävään muotoon ja silloin se joka vähenee huomattavasti määrältään, tai siihen pitää tuottaa energiaa jollain muulla tavalla.

Aurinkohan kyllä tuottaa energiaa pyytämättä jatkuvasti.

Energia liike vaatii aina jotakin mikä muuttaa sen energiatilan käyttökelpoiseksi, muuten se pyrkii kohden alinta mahdollista pysyvää tilaansa,, kuten esim vaikka atomi, on energialtaan kiinteä ellei sitä häiritä.
Atomisidos> alkeisvaraukset ovat siis negatiivista energiaa, eli siihen pitää tuottaa lisäenergiaa, että elktronit voivat liikkua ja tuottaa vaikka sähkövirtaa.

Paha takaisku kun Teslan akku- tai autotehdasta ei saatu Vaasaan. Saksaan meni.

Luultavasti meillä on vielä hyvä mahdollisuus saada kiinalaisperäinen (jo toinen) akkutehdas Suomeen. Luultavasti osa tulevaisuudessa Euroopassa myydyistä kiinalaismerkkien sähköautoistakin tullaan tekemään maassamme.

Toivon, että valmistukseen saataisiin jokin Saab 96 kaltainen kestävä ja menestyksekäs peruspeli. Koska meillä on jo autonvalmistuksen ja kokoonpanon pystyttämisen osaamista, niin autotuotanto saadaan haluttaessa pompsautettua täyteen vauhtiin kiinalaisavusteisella Ramp-up prosessilla parissa-kolmessa vuodessa.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kun kiinassa kysyntä tipahtaa

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-11221163Kiinan automyynnistä julkistettiin hyytävä tilasto: -92 prosenttia – Koronaviruksen tarttumista Euroopan talouteen pelätään nyt tosissaan

niin Saksassa

Lainaauseat saksalaismerkit myyvät Kiinaan jopa lähes 50 prosenttia tuotannostaan. Maassa myytiin viime vuonna arviolta 25 miljoonaa autoa. Kun noin suuri markkina takkuilee edes vähän, eurooppalaiset autonvalmistajat ovat pahoissa vaikeuksissa.

ja se vaikuttaa todnäk Suomeen

Lainaajos saksalainen autonvalmistaja Daimler joutuu supistamaan merkittävästi tuotantoaan, se heijastuu luultavasti jossakin vaiheessa myös Suomeen Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalle.

On aivan päivänselvää, että kysynnän romahtaessa tuotantoa leikataan nopeasti juuri täältä Suomesta. Perustan näkemykseni aikaisemmin toteutuneisiin tuotannonsopeuttamisiin ja siihen, että kyseessä ei ole "oma tehdas" vaan alihankkijakokoonpanija.

Lisäksi autotehtaiden tilannetta vaikeuttaa

LainaaDiesel-skandaalista alkanut alamäki on saanut vauhtia globaalista autojen kysynnän hiipumisesta. Myös siirtyminen polttomoottoreista sähköautoihin lähti Euroopassa käyntiin jälkijunassa, Pakarinen muistuttaa.

Tesla ja Elon Musk olivat aikaansa edellä jo 2015. Virus saattaa jopa lisätä Teslan menekkiä aikana jolloin muut kärsivät. On se aikamoinen visionääri.

Lainaus käyttäjältä: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/teslan-bioase-torjuu-jopa-virukset-maailmanlopun-skenaario/479a97f7-0bd6-331f-acfa-6dcd8b80b9b8Sähköautoyhtiö Teslan johtaja Elon Musk osaa yllättää. Tällä kertaa mies esitteli Model X –maasturiin suunnitellun uuden ilmasuodattimen, jota hän kutsuu bioaseeksi. Se koostuu "puolustuspainikkeesta", jota painamalla auton hiukkassuodatin siivilöi ulkoilmasta jopa 99,97 prosenttia epäpuhtauksista. Silloin ollaan jo puhtaimpien leikkaussalistandardien tasolla.

Muskin mukaan kyseessä on ensimmäinen todellinen HEPA-suodatinjärjestelmä autoissa, kirjoittaa muun maussa Mashable.

Täydellä teholla suodatin pysäyttää muun muassa virukset, bakteerit ja kaikki itiöt.

^

Volvollakin tuli sopivasti virustorjunta sekä bonuksena meluntorjunta.

Lainaus käyttäjältä: https://tekniikanmaailma.fi/volvo-uudistaa-s90-v90-mallisarjaansa-paaosassa-sahkoistyminen-ja-aanentoisto/Äänentoistojärjestelmään kuuluu automaattinen melunvaimennus.

Toinen uutuus on erittäin hyvä ilmanpudistus, jossa on PM 2.5 -pienhiukkasanturi. Järjestelmä on ajankohtainen, sillä se pitää muun muassa koronaviruksen auton ulkopuolella. Molemmat järjestelmät ovat saatavilla kaikkiin 90- ja 60-sarjan malleihin.

^
^^

Huomasivat myös Iltalehdessä saman:

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/a14bff4a-95a9-430a-93b2-0ca951ef6aa3Näin auto voi suojata koronavirukselta: Volvossa supersuodatin - Teslassa sairaalatason HEPA

Mersulla rahaa piisaa korvauksiinkin.

Lainaus käyttäjältä: https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/daimler-varautuu-vaikeaan-vuoteen/Daimler varautuu vaikeaan vuoteen – tuplaa sovittelukassansa 5 miljardiin euroon

Mersulla palaa siis rahaa vuodessa puolet siitä mitä Suomen hävittäjähankinta on. Tai puolet S-ryhmän myynnistä.

Odottelen että saataisiin sähköautotuotanto vauhtiin Suomessa. Osaamista kyllä riittää. Ehkä markkinoiden odotettua nopeampi sähköistyminen tuo sopeutumisnopeutta todistettavasti esittäneelle tehtaalle uutta tuotettavaa.

Lainaus käyttäjältä: https://www.talouselama.fi/uutiset/mahtisuoritus-uudessakaupungissa-autotehdas-valmisti-autoja-enemman-kuin-koskaan-historiansa-aikana-autoviennin-arvo-liki-2-9-miljardia/95421d6c-cd4d-40c5-a5c2-83ac2e36623aMahtisuoritus Uudessakaupungissa: autotehdas valmisti autoja enemmän kuin koskaan historiansa aikana – autoviennin arvo liki 2,9 miljardia

Mersuvalmistaja Daimler on ollut hienoisissa vaikeuksissa Saksassa, mutta Uuttakaupunkia ongelmat ovat koskeneet harvinaisenkin vähän. Uudessakaupungissa tehtiin viime vuonna taas uusi autojen tuotantoennätys.

Koronavirus on lopettanut autokaupan ja aiheuttanut komponenttiongelmia. Siksi nopeilta toimenpiteiltä ei vältytä.

LainaaUudenkaupungin autotehdas aikoo lomauttaa henkilöstönsä – komponenttipula vaikeuttaa tuotantoa pahasti

Taustalla koronaviruksen aiheuttamat häiriöt komponenttien toimitusketjuissa
...
Tilapäinen sopeutustarve koskee kaikkia työntekijöitä, toimihenkilöitä sekä ylempiä toimihenkilöitä. Irtisanomiset eivät kuulu vaihtoehtoisiin henkilöstövaikutuksiin. Sopeutustarve ei koske Salon akkutehdasta.

Harmi sinänsä kun hyvään vauhtiin oli jo päästy. Nyt on edessä ainakin tauko.

^

Toisaalta voi olla sopivakin aika tulla tuotantokatkos, kun kysyntä ilmeisesti myös katkeaa usan markkinoilla, johon ne pääasiassa ovat menneet.

Voi olla, että niitä menekkivaikeuksia olisi tullut ilman koronaakin. Kerrottiinhan tässä aiemmin saksassa olevista suurista myymättömistä autovarastoista.

Vajaa puoli vuotta ja nyt on tilanne taas muuttunut.

Lainaus käyttäjältä: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-mersu-tuotanto-kasvaa-syksylla-reippaasti/ae743cdf-b0da-4b60-ad98-670ddbdfbbd3Saksan autojätti Daimler yllätti suomalaiset tilaamalla enemmän autoja.

Valmet Automotiven Uudenkaupungin-autotehdas siirtyy kaksivuorotyöstä kolmivuoroon elokuun 24. päivä. Pelätty yhteistyön hiipuminen Daimlerin kanssa (KL 6.8.) on enemmän huhua kuin todellisuutta.

Autotehdas keskeyttää kesäkuun lopussa alkaneet massiiviset, yli ­tuhannen henkilön lomautukset ja kutsuu takaisin töihin runsaat 500 lomautettua.

Ilmeisesti Daimler haluaa säilyttää suomalaisen valmistuskanavansa, kilpailu valmistuksesta ylikapasiteetin vaivaamalla alalla on valtava. Syitä voi vain arvailla: Oma veikkaukseni on Ukin joustavuus ja Suomen kaikkinaiset edellytykset sähköautojen tuotannon nopeaan ylösajoon.

Nyt on puhallettu oikein kunnolla hiillokseen - Ukin Autotehtaalla aletaan valmistaa ladattavaa hybridiMersua!

Wau. Kova uutinen.

https://www.is.fi/autot/art-2000006606984.html

Harmi kun Suomessa ei ole pientä käsityöläisautotehdasta jossa voitaisiin valmistaa muutaman tuhannen tai kymmenentuhannen auton sarjoja.

Nytkin täällä suunnitellun erikoisauton, tai erikoisversion, valmistus meni Japaniin.

Lainaus käyttäjältä: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/3b8b8809-2ca8-43d9-9b17-77a065c0b6b0?ref=ampparit:9c91Toyota on aloittanut GR Yaris -mallin tuotannon elokuun lopussa Motomachin tehtaalla Tokiossa.

WRC-autojen innoittama GR Yaris -mallia on kehitetty ja jalostettu Tommi Mäkisen luotsaaman Toytoa Gazoo Racing WRT -tiimin avulla Suomessa.

Auton kolmisylinterinen, 1,6-litrainen ahdettu moottori tuottaa 261 hevosvoiman huipputehon ja 360 newtonmetrin väännön.

Erityisesti naisten suosiossa oleva kauppakassi saa siis huomattavasti isommat kassit. Japanissa.

Suomen autoteollisuus elpyy...

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/talous/art-2000006638640.htmlKAIKKI lomautetut autonrakentajat palaavat töihin Uudenkaupungin autotehtaalle syyskuun aikana, kertoo tehtaan omistava Valmet Automotive.

Syynä Uudenkaupungin tehtaan hyvälle tilanteelle on se, että varsinkin hybridiautomallien kysyntä on maailmalla kasvussa.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 09, 2019, 13:25:55
^

Tosi paljon paukkuja laitetaan akkujen kehittämiseen. Vinkkejä tulevista ratkaisuista näkyy aina silloin tällöin. Olen ajatellut, että nykyinen Li-ion akkujen aika on vain välivaihe jonka korvaajia ilmestynee kymmenen vuoden aikana.

Jos nähtäisiin nykyakkujen olevan teknisen kehityksen huippu ja ylittämätön paikka, ei varmaankaan kymmeniä miljardeja laitettaisi kehitystyöhön.

Saksalaiset tutkivat pelottavaa keksintöä. Uhkaako tämä suomalaista juuri nousuun lähtevää akkuteollisuutta, vai onko pelkkää haihattelua ja utopiaa, mikä ei toteudu vuosikymmeniin, tai ikinä? Jos toteutuu, niin autoihin tarvitaan valtavasti tehokkaita polttokennoja tuottamaan sähköä- onneksi niiden valmistuksessa on suomalaisillakin jalka oven välissä.   https://convion.fi

Lainaus käyttäjältä: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/mullistava-tulevaisuuden-polttoaine-tahnamaista-magnesiumhydridia-ja-tankkiin-puhdasta-vetta-10-kertaa-akkua-parempi-30-kertaa-halvempi-jakeluverkko-kuin-vedylla/fe751c1b-1c36-4be1-a796-d0e8f2ad9bdaTahnamaista magnesiumhydridiä ja tankkiin puhdasta vettä – 10 kertaa akkua parempi, 30 kertaa halvempi jakeluverkko kuin vedyllä 

Erityisesti sopisi ilmeisesti sähkömoottoripyöriin. Moottoripyöräilyssä luonnollisena houkuttimena olevaa vaaran tunnetta lisäisi kivasti jalkojen välissä möllöttävä epävakaa magnesiumtahna- ja vetysäiliö jonka kihinä kasvaisi nelistäen vauhdin suhteessa.

Nyt on autotehtaalla taas buumi päällä.

Lainaus käyttäjältä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007849522.htmlValmet Automotive ilmoitti tiistaina käynnistävänsä tuhannen tuotantotyöntekijän ja toimihenkilön rekrytoinnin.

Rekrytoinnilla haetaan henkilöstöä Uuteenkaupunkiin ja Saloon, sekä auton- että akunvalmistuksen tarpeisiin.

– Autonrakennukseen haetaan 500:aa ja akunrakennukseen 500:aa henkilöä. Akunrakennuksessa 300 henkilöä menee Saloon ja 200 Uuteenkaupunkiin, Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäki kertoo.

Go West, young man.

Hienoa, jos Suomessa on autoteollisuutta. Toivottavasti olisi jotain omaakin...

Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 13, 2021, 00:44:27
Hienoa, jos Suomessa on autoteollisuutta. Toivottavasti olisi jotain omaakin...

Pääsääntöisesti autotehtaat ovat pelkkiä kokoonpanotehtaita joissa valmistus on lähinnä koriosien yhteenliimaamista ja hitsausta sekä komponenttien asennusta. Maalaus on yllättävän iso osa, ja tärkeä. Suuret autonvalmistajat eivät tee itse juuri mitään osia, vaan lähes kaikki tulee alihankkijoilta. Autosi on yhtä paljon Valeo kuin Peugeot.

Autojen suunnittelu ja parantelu on ollut aina läheistä suomalaiselle autotehtaalle. Taitaa olla yksi niistä harvoista kokoonpanotehtaista millä on merkittävää omaa tutkimusta ja suunnittelua.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 13, 2021, 11:17:01
Autosi on yhtä paljon Valeo kuin Peugeot.

Lienee totta. PerusFordin tai Toyotan osia tehdään kolmella mantereella, kootaan neljännellä. Minkä maalainen auto siis on?

Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 13, 2021, 22:34:08

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 13, 2021, 11:17:01
Autosi on yhtä paljon Valeo kuin Peugeot.

Lienee totta. PerusFordin tai Toyotan osia tehdään kolmella mantereella, kootaan neljännellä. Minkä maalainen auto siis on?

Ulkomaalainen.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 13, 2021, 23:23:35

Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 13, 2021, 22:34:08

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 13, 2021, 11:17:01
Autosi on yhtä paljon Valeo kuin Peugeot.

Lienee totta. PerusFordin tai Toyotan osia tehdään kolmella mantereella, kootaan neljännellä. Minkä maalainen auto siis on?

Ulkomaalainen.

Autovalmistajien omistussuhteetkin ovat niin erikoisia. Minkä maalaisia ovat Lamborghini tai Rolls Royce?

Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 14, 2021, 00:16:11

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 13, 2021, 23:23:35

Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 13, 2021, 22:34:08

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 13, 2021, 11:17:01
Autosi on yhtä paljon Valeo kuin Peugeot.

Lienee totta. PerusFordin tai Toyotan osia tehdään kolmella mantereella, kootaan neljännellä. Minkä maalainen auto siis on?

Ulkomaalainen.

Autovalmistajien omistussuhteetkin ovat niin erikoisia. Minkä maalaisia ovat Lamborghini tai Rolls Royce?

Lambo on italialainen ja Rolls englantilainen mutta molemmat ovat tehneet kuin Robert Johnson, myivät sielunsa paholaiselle. Ehkä ne joskus palaavat koteihinsa, kuka tietää.

Riippuu tietysti uudesta omistajasta, miten paljon antaa siimaa. Volvolla on mennyt hyvin, tuoteideologia on vielä säilynyt. Saabille kävi paskasti. Ladastakin tuli Renault-Nissan.

Kuvassa Lada Tarzan, mikä sopisi meillekin mainiosti, maavaraa löytyy Suomen viidakoihin. Ehkä Uusikaupunki voisi alkaa valmistaa noita, onhan heillä ollut aiemmin LadaSamara tuotannossa.

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5d/Tarzan-2_5794.JPG/250px-Tarzan-2_5794.JPG) 

https://i.postimg.cc/Tw0q6p7n/samara.jpg (https://i.postimg.cc/Tw0q6p7n/samara.jpg)
Omistin nuorna miehenä hetken aikaa tuollaisen Lada Samaran (ralliraidoilla, anteeksi kaksiovisena versiona). Oli "hauska"...

Suomessa aletaan valmistaa uutta automerkkiä: Lightyear !

Lainaus käyttäjältä: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/ec84ffc4-1607-47e5-95a5-0f77661a3e9d?ref=ampparit:da40Uudessakaupungissa aletaan valmistaa hollantilaisen Lightyear-yrityksen Lightyear One -sähköautoja vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, selviää yhtiön tiedotteesta.

Loistavaa sinänsä, jos Suomi on mukana kehityksessä, vaikka olisinkin hieman skeptinen sähköautoilun suhteen.
Hyvä Uusikaupunki.

No niin. Suomalainen yritys on myynyt 200 miljoonalla eurolla autoja Latviaan. Eikä mitään nössöä mallia vaan tosimiehen maastureita.

Lainaus käyttäjältä: https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/61bf3da0-73ad-4abd-83c5-c712bbf3b2c7?ref=ampparit:e775...lopullinen hinta riippuu aina suuresti asiakkaan vaatimuksista, jotka voivat nostaa ajoneuvon hintatasoa yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Latvian yli 200 ajoneuvon sopimuksen arvo oli noin 200 miljoonaa euroa.

Ensimmäiset toimitetaan Suomesta ja loput Latviasta kun siellä saadaan tehdas pystyyn.

Mikä kuihdutti suomalaisen linja-autoteollisuuden?

Lainaus käyttäjältä: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/4dbf9970-8d9a-4f75-b568-898cb89da056?ref=ampparit:69a3Suomalaisella autoteollisuudella meni 60-luvun alussa muutenkin hyvin.

"Osoituksena suomalaisten autotyyppien saamasta arvostuksesta maan rajojen ulkopuolella ovat vientitoimitukset, joita on tapahtunut peräti seitsemään eri maahan."

Tehtaat vuosien varrella: 50-luvulla niitä oli kolmisenkymmentä, 60-luvulla viitisentoista, 70-luvulla kymmenkunta, 90-luvulla viitisen ja nykyään yksi.  https://www.kooen202.com/37224

Ilman muuta valtion olisi pitänyt tukea kotimaista sähköbussivalmistusta voimakkasti. Pelkästään minkään pienen perheyrittämisen voimalla ei saada riittävän uskottavaa tuotetta markkinoille. Tuollaisen valtion osaomistuksessa olevan sähköbussifirman nimeksi sopisi vaikka lyhenne sanoista Valtion linja-autoteollisuus oy eli Valitus oy tai sitten Valtion Bussitehdas oy eli Vabus Oy.

Jaaha, Valmet Automotive alkaa valmistaa uutta sähköautomerkkiä - Sion.

Lainaus käyttäjältä: https://www.talouselama.fi/uutiset/te/950f88eb-3c18-4567-a7fe-a9ed2044aea2Sion on aurinkoenergiaa hyödyntävä täyssähköauto (Solar Electric Vehicle, SEV), jonka koripintoihin on integroitu saumattomasti 456 akkua lataavaa halfcell-aurinkopaneelia. Täyteen ladatulla 54 kilowattitunnin LFP-akulla ajomatka on noin 305 kilometriä. Akun voi ladata verkkovirralla. Aurinkopaneelit tuottavat noin 112 kilometrin matkaa vastaavan määrän virtaa viikossa.

Sion-mallissa käytetään kaksisuuntaista latausteknologiaa, joka tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää akkuun varastoitua energiaa muuallakin kuin autossa. Teknologian avulla Sionia voi käyttää erilaisten sähkölaitteiden, kodin tai muiden sähköautojen liikkuvana virtalähteenä. Autosta on saatavilla tehoa aina 11 kilowattiin asti.

Autossa on normaali schukopistorasia josta voi ottaa ulos 3,7kW eli 16A sulaketta vastaavan määrän. Type2 johdolla voi ladata vaikka toista sähköautoa, 11kW:n teholla. Auto on myös oikeasti itselataava, sillä akku latautuu vaikka auto olisi paikoillaan pihalla, tarvitaan vain valoa.


https://sonomotors.com/en/sion/

Mistään ihan pikkumääristä ei ole kysymys, tarkoitus on tehdä 257000 autoa, nelisenkymmentätuhatta vuodessa. Maksullisia varauksia on tehty jo 16800 autosta.

^Kätevä kauppakassi lähiöasujille.

Lainaus käyttäjältä: https://www.talouselama.fi/uutiset/te/950f88eb-3c18-4567-a7fe-a9ed2044aea2Aurinkopaneelit tuottavat noin 112 kilometrin matkaa vastaavan määrän virtaa viikossa.

Olisi kiva tietää tästä väittämästä tarkemmin. Toteutuuko tuo 112 kilometriä viikossa keskimäärin läpi vuoden täällä Suomessa - myös Lapissa, vai onko se vain parin aurinkoisen kesäviikon huippulukema?

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - huhtikuu 06, 2022, 08:13:22
^Kätevä kauppakassi lähiöasujille.

Sitäkin. Sopinee hyvin myös matka-ajoon, yli 50kWh akusta riittää energiaa jopa kolmeensataan kilometriin. Ei Sono Sion varmaan mikään ässämersu ole mutta saksalainen kuitenkin, ja ajetaanhan sitä Yariksellakin mummolaan asti, vaikka on pienempi auto. Sono: pituus 4290, korkeus 1670, Yaris: pituus 3940, korkeus 1500.

LainaaCharging capacity: up to 75 kW DC with CCS; up to 11 kW AC with type 2 + SchuKo

Pikalatauksella näyttäisi puolessa tunnissa saatavan parisataa kilometriä lisää. Lataus on mahdollista myös Type2 kaapelilla 11kW ja schukopistorasiasta 3,7kW teholla. Itselataus  luonnistuu tietysti olosuhteista riippuen - akku ei tyhjene auton seisoessa, vaan täyttyy.

Protomallin koeajelua: https://www.youtube.com/watch?v=aUEm78CSpvs

Mielenkiintoa herättää näkyvillä oleva sammalfiltteri sisäilman suodatukseen mikä on uutta autorintamalla.

Olivat aiemmin aikoneet valmistaa autoa Trollhättanissa mutta nyt siis Suomessa. Kyseessä on ainakin aluksi ollut joukkorahoitteinen projekti. Peoples car.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 06, 2022, 09:00:55
Olivat aiemmin aikoneet valmistaa autoa Trollhättanissa mutta nyt siis Suomessa. Kyseessä on ainakin aluksi ollut joukkorahoitteinen projekti. Peoples car.

Tuleekohan tuosta oikeasti mitään. Käynnistyykö tuotanto. Onko tarpeeksi rahaa.

Auto vaikuttaa nykypäivän Trabantilta.

Lainaus käyttäjältä: Brutto - huhtikuu 06, 2022, 08:25:03

Lainaus käyttäjältä: https://www.talouselama.fi/uutiset/te/950f88eb-3c18-4567-a7fe-a9ed2044aea2Aurinkopaneelit tuottavat noin 112 kilometrin matkaa vastaavan määrän virtaa viikossa.

https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkosahko/aurinkosahkon_perusteet/auringonsateilyn_maara_suomessa
Olisi kiva tietää tästä väittämästä tarkemmin. Toteutuuko tuo 112 kilometriä viikossa keskimäärin läpi vuoden täällä Suomessa - myös Lapissa, vai onko se vain parin aurinkoisen kesäviikon huippulukema?

Lasketaanpa.

Suomessa aurinko paistaa vuodessa keskimäärin tuhat tuntia ja Lapissa tästä suurin osa osuu juuri kesäkuukausiin. Jotta 112km pystytään ajamaan tarvitaan noin 20kWh sähköä. Vuodessa on 52 viikkoa, joten tarvitaan 52*20kWh=1040kWh.

Keskimäärin 112 kilometriä viikossa pystytään tuottamaan tuossa 1000 tunnissa 1kW:n aurinkopaneeleilla. Tuollaisen tuoton paneelit esim. katolle maksavat yhteensä noin 400€ + siihen säätö- ja latauselektroniikka. Auton pintoihin asennettuina ne kulkevat diskreetisti mukana, toisin kuin esim. asennus kattotelineille.

Tietysti parhaimpana aikana, kun aurinko on voimissaan läpi vuorokauden, niin 50kWh:n akku latautuu melkein tyhjästä täyteen 48tunnin kalareissulla, vaatimattomalla kilowatin järjestelmälläkin. Saksan tilanne, jota väittämän perusteena lienee käytetty, ei poikkea Suomesta juurikaan.

Lainaus käyttäjältä: https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/1c8d317b-5e65-4146-acda-f7171a0304e1/nykyinen-ilmasto-30-vuoden-keskiarvot.htmlSuomessa on aurinkoisinta lounaisilla meri- ja rannikkoalueilla, missä aurinko paistaa keskimäärin 1900 tuntia vuodessa. Auringonpaistetuntien määrä vähenee asteittain sisämaahan ja pohjoiseen päin mentäessä niin, että vähiten auringonpaistetta saadaan Lapin itäosassa, noin 1300 tuntia vuodessa.

Lainaus käyttäjältä: https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkosahko/aurinkosahkon_perusteet/auringonsateilyn_maara_suomessaEtelä-Suomen kokonaissäteily Pohjois-Saksan tasolla
Etelä-Suomen vuotuinen kokonaissäteilyn määrä on lähes samaa suuruusluokkaa kuin Pohjois-Saksassa. Suomessa säteily keskittyy kuitenkin eteläisempää Eurooppaa vahvemmin kesäkuukausille, joten tuotanto vaihtelee meillä enemmän vuodenaikojen mukaan.

Lainaus käyttäjältä: Brutto - huhtikuu 06, 2022, 08:25:03

Lainaus käyttäjältä: https://www.talouselama.fi/uutiset/te/950f88eb-3c18-4567-a7fe-a9ed2044aea2Aurinkopaneelit tuottavat noin 112 kilometrin matkaa vastaavan määrän virtaa viikossa.

Olisi kiva tietää tästä väittämästä tarkemmin. Toteutuuko tuo 112 kilometriä viikossa keskimäärin läpi vuoden täällä Suomessa - myös Lapissa, vai onko se vain parin aurinkoisen kesäviikon huippulukema?

Aurinkokennojen optimimäärä nykyisin lienee jotain 30-40 watin luokkaa /neliömetriltä, jos aurinko paistaa.
Kannattanee käydä kääntelemässä autoa aurinkon suuntaan parhaan tehon saamiseksi, että pääsee kalareissulta vielä kotiinpäinkin- tai ei mennä liian pitkälle kalaan.

Lainaus käyttäjältä: Kopek - huhtikuu 06, 2022, 09:56:03

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 06, 2022, 09:00:55
Olivat aiemmin aikoneet valmistaa autoa Trollhättanissa mutta nyt siis Suomessa. Kyseessä on ainakin aluksi ollut joukkorahoitteinen projekti. Peoples car.

Tuleekohan tuosta oikeasti mitään. Käynnistyykö tuotanto. Onko tarpeeksi rahaa.

Auto vaikuttaa nykypäivän Trabantilta.

Sitä ei aina tiedä. Murrosvaiheessa suuri osa tuotteista kuolee alkuunsa. Se on julmaa leikkiä. Valmet on osannut ainakin joskus tehdä kunnollisia sopimuksia.

Trabanttia valmistettiin 3,05 miljoonaa kappaletta. Näissä on se ero, että Trabant oli aina aikaansa jäljessä, kun taas Sono Sion on ehkä aikaansa edellä. Saas nähdä.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 06, 2022, 10:29:12

Lainaus käyttäjältä: Brutto - huhtikuu 06, 2022, 08:25:03

Lainaus käyttäjältä: https://www.talouselama.fi/uutiset/te/950f88eb-3c18-4567-a7fe-a9ed2044aea2Aurinkopaneelit tuottavat noin 112 kilometrin matkaa vastaavan määrän virtaa viikossa.

https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkosahko/aurinkosahkon_perusteet/auringonsateilyn_maara_suomessa
Olisi kiva tietää tästä väittämästä tarkemmin. Toteutuuko tuo 112 kilometriä viikossa keskimäärin läpi vuoden täällä Suomessa - myös Lapissa, vai onko se vain parin aurinkoisen kesäviikon huippulukema?

Lasketaanpa.

Suomessa aurinko paistaa vuodessa keskimäärin tuhat tuntia ja Lapissa tästä suurin osa osuu juuri kesäkuukausiin. Jotta 112km pystytään ajamaan tarvitaan noin 20kWh sähköä. Vuodessa on 52 viikkoa, joten tarvitaan 52*20kWh=1040kWh.

Keskimäärin 112 kilometriä viikossa pystytään tuottamaan tuossa 1000 tunnissa 1kW:n aurinkopaneeleilla.

En tiedä montako neliömetriä (n.4?) aurinkopaneeleita tuossa autossa on, mutta esimerkkilaskelmasi perustuu siihen, että paneelin hyötysuhde olisi 100% ja aurinko paistaisi joka suunnasta yhtä aikaa, jolloin kaikki auton paneelit olisivat toiminnassa. Lisäksi tämä edellyttäisi, että auton ympärillä ei ole mitään mikä varjostaisi. Autoa ei siis voisi pysäköidä kaupunkiin, metsänreunaan, talliin, katokseen, toisen auton viereen... Ainoa mahdollinen pysäköintipaikka olisi keskellä peltoa.

Jos auton aurinkopaneeleista on kerralla käytössä vaikkapa 1,5 neliömetriä ja todellinen latausteho tuolle 1,5 neliömetrille olisi n. 60W, niin 1000 aurinkotuntia vuodessa tuottaa energiaa vain 60 kWh. Sillä ajetaan vain kolme viikkoa vuodessa noita 112 kilometrin viikkopätkiä. Ja tässäkin laskelmassa autoa säilytetään edelleen keskellä peltoa naapurikunnassa, kaukana julkisten kulkuneuvojen reiteiltä jolloin koko vuotuinen aurinkoenergian tuotto hukkuisi ajamiseen kodin ja latauspaikan välillä.

Lainaus käyttäjältä: Brutto - huhtikuu 06, 2022, 12:22:01

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 06, 2022, 10:29:12

Lainaus käyttäjältä: Brutto - huhtikuu 06, 2022, 08:25:03

Lainaus käyttäjältä: https://www.talouselama.fi/uutiset/te/950f88eb-3c18-4567-a7fe-a9ed2044aea2Aurinkopaneelit tuottavat noin 112 kilometrin matkaa vastaavan määrän virtaa viikossa.

https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkosahko/aurinkosahkon_perusteet/auringonsateilyn_maara_suomessa
Olisi kiva tietää tästä väittämästä tarkemmin. Toteutuuko tuo 112 kilometriä viikossa keskimäärin läpi vuoden täällä Suomessa - myös Lapissa, vai onko se vain parin aurinkoisen kesäviikon huippulukema?

Lasketaanpa.

Suomessa aurinko paistaa vuodessa keskimäärin tuhat tuntia ja Lapissa tästä suurin osa osuu juuri kesäkuukausiin. Jotta 112km pystytään ajamaan tarvitaan noin 20kWh sähköä. Vuodessa on 52 viikkoa, joten tarvitaan 52*20kWh=1040kWh.

Keskimäärin 112 kilometriä viikossa pystytään tuottamaan tuossa 1000 tunnissa 1kW:n aurinkopaneeleilla.

En tiedä montako neliömetriä (n.4?) aurinkopaneeleita tuossa autossa on, mutta esimerkkilaskelmasi perustuu siihen, että paneelin hyötysuhde olisi 100% ja aurinko paistaisi joka suunnasta yhtä aikaa, jolloin kaikki auton paneelit olisivat toiminnassa. Lisäksi tämä edellyttäisi, että auton ympärillä ei ole mitään mikä varjostaisi. Autoa ei siis voisi pysäköidä kaupunkiin, metsänreunaan, talliin, katokseen, toisen auton viereen... Ainoa mahdollinen pysäköintipaikka olisi keskellä peltoa.

Jos auton aurinkopaneeleista on kerralla käytössä vaikkapa 1,5 neliömetriä ja todellinen latausteho tuolle 1,5 neliömetrille olisi n. 60W, niin 1000 aurinkotuntia vuodessa tuottaa energiaa vain 60 kWh. Sillä ajetaan vain kolme viikkoa vuodessa noita 112 kilometrin viikkopätkiä. Ja tässäkin laskelmassa autoa säilytetään edelleen keskellä peltoa naapurikunnassa, kaukana julkisten kulkuneuvojen reiteiltä jolloin koko vuotuinen aurinkoenergian tuotto hukkuisi ajamiseen kodin ja latauspaikan välillä.

Entä jos parkkeeraakin auton kellariin johon aurinko ei paista?

Paneelin hyötysuhteella ei ole merkitystä koska 1000W paneeli tuottaa tuon 1000W silloin kun aurinko paistaa. Tuossa 1000 tunnissa on otettu huomioon pilvisyys ja paneelit ovat auton katossa ja konepellillä joihin valo kyllä osuu kun aurinko paistaa noina tunteina. Niin huonoa aurinkopaneelia, mikä tuottaisi vain ehdottamaasi 40W neliömetrille ei taida olla edes saatavana nykyään.

Sono Sion näyttää käyttävän suomalaisia Valoen paneeleita jolla esim. 1,65 neliön paneelista irtoaa 375W  eli 234Wattia neliöltä - mikä on noin 11-kertainen olettamaasi nähden.

https://valoe.fi/aurinkopaneeli

Lainaus käyttäjältä: https://valoe.fi/uutiset/f/itselataavan-sion-auton-kehitys-siirtyy-teollistamisvaiheeseenValoe ja Sono Motors ovat nyt sopineet aurinkosähkö-komponenttien valmistuksen teollistamisesta.

edit: olipa paljon tullut ylimääräistä mukaan, ne on nyt poistettu...

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 06, 2022, 17:32:56

Paneelin hyötysuhteella ei ole merkitystä koska 1000W paneeli tuottaa tuon 1000W silloin kun aurinko paistaa. Tuossa 1000 tunnissa on otettu huomioon pilvisyys ja paneelit ovat auton katossa ja konepellillä joihin valo kyllä osuu kun aurinko paistaa noina tunteina. Niin huonoa aurinkopaneelia, mikä tuottaisi vain ehdottamaasi 40W neliömetrille ei taida olla edes saatavana nykyään.

Paneelit eivät tuota mitään, itsestään, vaan "ottaa" talteen auringon energiaa.

Neliölle maan päälle (aurigon-valoa) tulee noin 100 wattia energiaa/neliö  optimioloissa ja reaalinen talteenotto on 20-40 watin luokkaa /neliöltä.

Käytännössä päivä ei paista kovin suoraan niihin paneeleihin jatkuvasti.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 07, 2022, 10:01:12
Neliölle maan päälle (aurigon-valoa) tulee noin 100 wattia energiaa/neliö  optimioloissa ja reaalinen talteenotto on 20-40 watin luokkaa /neliöltä.

Karikon väitteen virhe auringonvalon määrästä on vain kymmenkertainen, eli dekadin luokkaa. Onko se vähän vai paljon, sitä voi jokainen miettiä:

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_s%C3%A4teilytasapaino...Auringon kuivan ja kirkkaan ilmakehän läpäisemän säteilytehon maksimiarvo eli noin 1 000 W/m2

Kokonaissäteily:

Lainaus käyttäjältä: https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkosahko/aurinkosahkon_perusteet/auringonsateilyn_maara_suomessaEtelä-Suomen vuotuinen kokonaissäteilyn määrä on lähes samaa suuruusluokkaa kuin Pohjois-Saksassa. Suomessa säteily keskittyy kuitenkin eteläisempää Eurooppaa vahvemmin kesäkuukausille, joten tuotanto vaihtelee meillä enemmän vuodenaikojen mukaan.

Helsingissä vuotuinen säteilymäärä vaakasuoralle pinnalle on Ilmatieteen laitoksen testivuoden mukaan noin 980 kWh/m2 ja Sodankylässä noin 790 kWh/m2.

Seuraava väite on paljon paremmin kohdallaan:

LainaaKäytännössä päivä ei paista kovin suoraan niihin paneeleihin jatkuvasti.

Tämä on melko totta. Mutta kuka on väittänyt jotain muuta?


Mitä tulee väitteeseen  talteenoton reaalisesta määrästä, se heittää tietysti saman dekadin. Eli 200-400 wattia/neliö on oikeampi vastaus.

Lainaus käyttäjältä: https://solarvoima.fi/miten-aurinkopaneeli-toimii/Hyötysuhde
Aurinkopaneelien hyötysuhteella ei ole niin suuri merkitys kuin mitä voisi ajatella. Tuotantohinnalla on merkitystä, eli minkä hintaista sähköä asennettu voimala tuottaa. Tällä hetkellä massoittain katoilla asennettavien aurinkopaneelien hyötysuhde on 20 prosentin paikkeilla, eli hyvin kaukana parhaista laboratorio-olosuhteissa saavutettavien paneelien hyötysuhteesta(noin 50%). Parinkymmenen prosentin hyötysuhteen paneeli tuottaakin paljon edullisempaa sähköä kuin viimeisimmän kehityksen paneeli.

Paneelin hyötysuhteella on merkitystä vasta kun asennustilan pinta-ala on kortilla. Näin on esim. autoissa, avaruusaluksissa ja muissa erikoisemmissa sovelluksissa. Harvemmin asuntojen tai varastojen katoilla.

^
Ilmakehän jälkeen maanpäälle tulee noin 100W /neliö-- Yläilmakehässä noin 200w/ neliö..

Se siitä. Eikä siitäkään saada talteen sataa prosenttisesti- Tosin jotkut panelistit mainostavat 44-w/ neliölle tehoa, mutta käytäntö on kyllä hieman huonommalla hyödyllä.

Vuotuisesta määrästä-- kilowattitunti /neliölle en ole puhunut mitään..

^

Lainaus käyttäjältä: https://www.keravanenergia.fi/blog/artikkeli/tietoa-aurinkopaneelit/Yleistä tietoa aurinkopaneeleista

    Aurinkopaneelin koko n. 100×180 cm eli 1,8 m2.
    Tuotantoa voi seurata etänä, kun invertteri liitetään nettiin.
    Yksittäisen paneelin teho on n. 350 Wp.

Tuosta voi laskea, että 350W/1,8neliömetriä=195W/neliö.

Kun säteilyn määrä neliölle on 1000W, niin paneelin hyötysuhde on 19,5%.

Jos maan päälle tulisi säteilyä vain 100W/neliö niin tuollainen paneeli ei tuottaisi suinkaan 350W:n tehoa, vaan 35W. Koska sieltä kuitenkin tulee mitatusti 350W, niin väistämätön seuraus on, että karikkolaisen aurinkopaneelin hyötysuhde on oltava 100%.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - huhtikuu 08, 2022, 10:58:49
^

Lainaus käyttäjältä: https://www.keravanenergia.fi/blog/artikkeli/tietoa-aurinkopaneelit/Yleistä tietoa aurinkopaneeleista

    Aurinkopaneelin koko n. 100×180 cm eli 1,8 m2.
    Tuotantoa voi seurata etänä, kun invertteri liitetään nettiin.
    Yksittäisen paneelin teho on n. 350 Wp.

Tuosta voi laskea, että 350W/1,8neliömetriä=195W/neliö.

Kun säteilyn määrä neliölle on 1000W, niin paneelin hyötysuhde on 19,5%.

Jos maan päälle tulisi säteilyä vain 100W/neliö niin tuollainen paneeli ei tuottaisi suinkaan 350W:n tehoa, vaan 35W. Koska sieltä kuitenkin tulee mitatusti 350W, niin väistämätön seuraus on, että karikkolaisen aurinkopaneelin hyötysuhde on oltava 100%.

Ollaan kiitollisia, että neliölle tuleen vain se 100watin energia- muuten saataisiin melkoiset saharan olosuhteet ja kiitettävän myrskyiset maailman-ilmastot kärsittäväksi.
Onneksi ilmakehä estää sentään isommat kiehumiset ja tasaa maanpäällisiä oloja- mutta voithan mitata- osta neliön kenno ja katso hyötysuhde, kuinka paljon saat sitä Sähköä syntymään tunnissa- Siis aikaan suhteutettuna- josta se kw/h muodostuu.

Kahvinkeitin muuten yleensä toimii noin 1,5-2 kilowatin kulutuksella- teholla.

Mikä on sähköauton kokonaiskustannus verrattuna bensa-autoon? Sen tuotanto- ja elinkaarikustannus.
Tällä hetkellä sähköauto luultavasti kuluttaa enemmän luonnonvaroja, mutta tilanne voi muuttua, kun kehitetään vähemmän kuluttavia raaka-aineita.
Noin ainakin toivoisin... :-\

Valmet Automotiven työntekijätarve muistuttaa suuriamplitudista sinikäyrää. Työntekijän pitää olla aina epävarmuuden tilassa, erityisesti noin supersuhdanneherkällä alalla jossa vielä on tavaranhankintaketjut levitetty ympäri maailmaa. Niin se vaan Skodankin valmistus loppui muutaman euron johtosarjojen puutteeseen, ukrainalaiset eivät sattuneesta syystä pystyneet toimittamaan niitä.

Lainaus käyttäjältä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008783928.htmlValmet Automotive aloittaa muutosneuvottelut Uudenkaupungin autotehtaalla. Tuotanto on vähenemässä merkittävästi syksyllä. Sopeutustarve on enintään 1 100 henkilöä ja koskee koskevat koko autonvalmistusliiketoimintaan liittyvää henkilöstöä.

Mersun GLC-malln korvaajaa ei ole vielä löytynyt, siinä syy tällä kertaa. A-malllia ja akkuja tehdään tietysti ja lomautusten peruutukset ovat lähes yhtä yleisiä kuin lomautukset.

Voipi olla, että naapurimaan automerkin hyvä menekki ja suhteet Suomeen aikaansaavat vielä senkin ihmeen, että Saabin entisellä tehtaalla ruvetaan joskus vielä tekemään Volvoja.

Jaaha, merkittävä uutinen.

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/talous/a/b257a346-a623-49ce-8c9e-72c870abc918Jatkossa kaikki nelioviset Mercedes-AMG GT -autot valmistetaan Uudessakaupungissa.

...

Mercedes-Benzin Suomen hinnaston mukaan tarjolla olevien 4-oviseten AMG GT -mallien hintahaarukka on 167 000–294 000 euroa.

AMG-malleilla on kova maine. Toivottavasti patteriAMG-valmistuskin joskus alkaa Suomessa.

Tietysti kaivattaisiin vielä lisääkin valmistettavaa. Vaikka joitakin OMG-malleja muilta brändeiltä.

Sinänsä hienoa, kun Suomi on myynyt paljon teollisuuttaan ulkomaille, jotain tästä säilyy meilläkin.

Ehkä nuo Mersun Uudessakaupungissa valmistettavat AMG-mallit ovat jonkinlainen joutsenlaulu polttomoottoreille. Juuri ennen loppuaan mennään vielä pidemmälle tehoissa kuin koskaan aiemmin. Ehkä polttomoottorius olisi säilynyt kauemmin jos olisi keskitytty tehojen sijasta kestävyyteen, pieneen kulutukseen ja varmatoimisuuteen.

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/4665164c-c250-4571-9e12-ef3dec6a694063S E-Performance saattaa olla nopein Uudenkaupungin autotehtaalla koskaan oikeasti valmistettu auto, sillä sen teholukemaksi ilmoitetaan messevät 843 hevosvoimaa ja 1400 newtonmetriä.

Luultavasti jatkossa autot kehittyvät siten, että halutessaan voi tilailla OTAna (OverTheAir) vaikka parisataa hevosvoimaa ja täysaikaisen nelivedon tietyksi ajaksi autoonsa, jos sattuu tarvitsemaan. Samoin kuin autonomisen ajon, musiikkipalvelun tai kesällä ilmastoinnin.

Millainen kuluttaja tarvitsee autoonsa 850 hevosvoimaa, yleisillä teillä?

Vast: Täytyy olla melko itsekeskeinen, hyvin kilpailuhenkinen, tosi varakas ja hieman tyhmä.

Saattaa olla, että ensi juhannuksen aikoihin pääsee jo koeajamaan Sono Sion sähköautoa - sitä Uudessakaupungissa valmettistua valmistettua.

https://kantapaikka.net/index.php/topic,204.msg129334.html#msg129334

https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/talta-nayttaa-uudessakapungissa-valmistettava-sion-aurinkosahkoauto-tuotantovalmiina/

(https://moottori.fi/wp-content/uploads/2022/08/sono_motors_sion_production_design_2_cts-750x421.jpg)

Edellinen todellinen automaailmaa mullistanut Uudessakaupungissa valmistettu auto oli Saab 99 turbo. Nykyään on jo vaikea kuvitella polttomoottoriautoa ilman turboa, silloin se oli häkellyttävää ja uutta.

Ei kestä käytössä eikä siksi tule koskaan yleistymään, tiedettiin silloin Esson baarissa.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 17, 2022, 10:52:09
Ehkä nuo Mersun Uudessakaupungissa valmistettavat AMG-mallit ovat jonkinlainen joutsenlaulu polttomoottoreille. Juuri ennen loppuaan mennään vielä pidemmälle tehoissa kuin koskaan aiemmin. Ehkä polttomoottorius olisi säilynyt kauemmin jos olisi keskitytty tehojen sijasta kestävyyteen, pieneen kulutukseen ja varmatoimisuuteen.

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/4665164c-c250-4571-9e12-ef3dec6a694063S E-Performance saattaa olla nopein Uudenkaupungin autotehtaalla koskaan oikeasti valmistettu auto, sillä sen teholukemaksi ilmoitetaan messevät 843 hevosvoimaa ja 1400 newtonmetriä.

Luultavasti jatkossa autot kehittyvät siten, että halutessaan voi tilailla OTAna (OverTheAir) vaikka parisataa hevosvoimaa ja täysaikaisen nelivedon tietyksi ajaksi autoonsa, jos sattuu tarvitsemaan. Samoin kuin autonomisen ajon, musiikkipalvelun tai kesällä ilmastoinnin.

Millainen kuluttaja tarvitsee autoonsa 850 hevosvoimaa, yleisillä teillä?

Vast: Täytyy olla melko itsekeskeinen, hyvin kilpailuhenkinen, tosi varakas ja hieman tyhmä.

Autotehdas varmaan haluaisi koota edes jotain automallia -merkkiä, mutta nyt uudessakaupungissa taitaa olla melko vähän koottavaa.

Tilaajat kokoavat tarvittavaa pääomaa kansalaiskeräyksillä eikä sitä näytä kovin helposti saatavan- eri asia sitten lienee mihin he ne varat käyttäisivät, ehkä kerääjien omiin palkkoihin.

>>

Sono Motorsin kamppailua talousvaikeuksien kanssa on seurattu tiiviisti, koska yhtiö on tehnyt valmistussopimuksen peräti 275 000 autosta Valmet Automotiven kanssa seuraavien seitsemän vuoden aikana. Valmistuksen pitäisi alkaa jo tämän vuoden loppupuolella. Sekä Valmet Automotive että Sono Motors ovat kertoneet Ylelle, että valmistussopimus on edelleen voimassa.

Valmet Automotivelle sopimus olisi herkullinen. Etenkin nyt, kun viime viikolla Lightyear 0 -sähköauton tuotanto lopetettiin yllättäen ja hollantilainen Lightyear-yhtiö haettiin konkurssiin sen emoyhtiön toimesta

Myös hollantilainen Lightyear keräsi sähköautoonsa varoja niin sanotulla joukkorahoituksella. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella Lightyear sai kasaan peräti 81 miljoonaa, vaikka tarina päättyi lähes heti sarjatuotannon aloituksen jälkeen.

Sono Motors yrittää nyt samaa, ja onkin kerännyt jo lähes puolet tarvittavasta 104 miljoonasta eurosta. Sijoittajistakin yhtiö puhuu, mutta mitään varmaa ei ole julkisuudessa tiedossa.

Sono Motors kertoo Ylelle sähköpostitse, että yhtiö ei aio käyttää jo kerättyjä rahoja, jos koko pottia ei saada kasaan. Yhtiön mukaan keräykseen osallistuneiden rahat käytetään siis vain, jos koko 104 miljoonaa saadaan kerättyä.

Sion-auton valmistus on siis vielä monen askeleen, itse asiassa noin 56,6 miljoonan euron päässä. Työ ei ole helppo, vaikka markkinointikeinot ovat olemassa