Sivu https://www.tyoelake.fi/paljonko-saan-elaketta/ kertoo, että

Eläkettä kertyy vuosittain

    1,5 % vuositulosta 17–52-vuotiaille (yrittäjänä kertyminen alkaa 18-vuotiaana)
    1,7 % vuositulosta 53–62-vuotiaille siirtymäaikana vuosina 2017–2025
    1,5 % vuositulosta 63 vuotta täyttäneille.

Työstä kertyy eläkettä aina vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaan eli ylimpään vanhuuseläkeikään asti, joka on

    68 vuotta 1957 ja sitä ennen syntyneillä
    69 vuotta 1958−1961 syntyneillä
    70 vuotta 1962 ja sen jälkeen syntyneillä.

Työnantajan eläkevaluutusmaksu vaihtlee yrityksen koon ja työkyvyttömyyselkkeelle jouituneiden määrän mukaan.

Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 27, 2023, 22:11:39Sivu https://www.tyoelake.fi/paljonko-saan-elaketta/ kertoo, että

Eläkettä kertyy vuosittain

    1,5 % vuositulosta 17–52-vuotiaille (yrittäjänä kertyminen alkaa 18-vuotiaana)
    1,7 % vuositulosta 53–62-vuotiaille siirtymäaikana vuosina 2017–2025
    1,5 % vuositulosta 63 vuotta täyttäneille.

Työstä kertyy eläkettä aina vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaan eli ylimpään vanhuuseläkeikään asti, joka on

    68 vuotta 1957 ja sitä ennen syntyneillä
    69 vuotta 1958−1961 syntyneillä
    70 vuotta 1962 ja sen jälkeen syntyneillä.

Työnantajan eläkevaluutusmaksu vaihtlee yrityksen koon ja työkyvyttömyyselkkeelle jouituneiden määrän mukaan.

Ongelma on se, ettei Suomella ehkä ole rahaa tuohon...

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 27, 2023, 22:01:44Suomessa eläkevakuudet ovat kolminkertaisia käytettävissä olevaan rahamäärään.
= Jos haluat eläkevakuutuksen, osta yksityiseltä ja ala maksamaan nuorena...

Vakuuttaminen on sosialismia, miksi siihen kannustat. Vakuutus on yhteisvastuullista, eli sosialismia, siinä yhteisö korvaa jonkun ihmisen taloudellisia menetyksiä vahingon tapahtuessa.  Tosin ne pienellä kirjoitetut kannattaa tutkia tarkkaan, varsinkin yksityiseltä ostetut. Yksityisenhän ei oikeastaan kannata korvata, vaan ainoastaan rahastaa.

Eläkkeissä on kyllä tiettyjä lakeja ja sääntöjä, joita yksityinenkin joutuu noudattamaan, mutta silti voi tulla yllätyksiä.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 28, 2023, 11:06:18

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 27, 2023, 22:01:44Suomessa eläkevakuudet ovat kolminkertaisia käytettävissä olevaan rahamäärään.
= Jos haluat eläkevakuutuksen, osta yksityiseltä ja ala maksamaan nuorena...

Vakuuttaminen on sosialismia, miksi siihen kannustat. Vakuutus on yhteisvastuullista, eli sosialismia, siinä yhteisö korvaa jonkun ihmisen taloudellisia menetyksiä vahingon tapahtuessa.  Tosin ne pienellä kirjoitetut kannattaa tutkia tarkkaan, varsinkin yksityiseltä ostetut. Yksityisenhän ei oikeastaan kannata korvata, vaan ainoastaan rahastaa.

Eläkkeissä on kyllä tiettyjä lakeja ja sääntöjä, joita yksityinenkin joutuu noudattamaan, mutta silti voi tulla yllätyksiä.

En kannustakaan. Huomautin vain siitä, etteivät Suomen varat riitä eläkelupauksiin...!

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 28, 2023, 20:06:03

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 28, 2023, 11:06:18

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 27, 2023, 22:01:44Suomessa eläkevakuudet ovat kolminkertaisia käytettävissä olevaan rahamäärään.
= Jos haluat eläkevakuutuksen, osta yksityiseltä ja ala maksamaan nuorena...

Vakuuttaminen on sosialismia, miksi siihen kannustat. Vakuutus on yhteisvastuullista, eli sosialismia, siinä yhteisö korvaa jonkun ihmisen taloudellisia menetyksiä vahingon tapahtuessa.  Tosin ne pienellä kirjoitetut kannattaa tutkia tarkkaan, varsinkin yksityiseltä ostetut. Yksityisenhän ei oikeastaan kannata korvata, vaan ainoastaan rahastaa.

Eläkkeissä on kyllä tiettyjä lakeja ja sääntöjä, joita yksityinenkin joutuu noudattamaan, mutta silti voi tulla yllätyksiä.

En kannustakaan. Huomautin vain siitä, etteivät Suomen varat riitä eläkelupauksiin...!

No eläkkeitä huononnetaan elleivät ne riitä. Lakisääteiset työeläkefirmat kyllä pärjäävät edelleen.

Mutta kehuessasi yksityisiä eläkevakuutuksia, huomautan vain etteivät eläkefirmat nykyisin oikein enää innostu niistä.

Uusi vakuuttajia ei ole helppo saada ja vanhoja tulee kovasti eläkeikään, joten eläkemaksaminen menee tappiolle, ellei uusia vakuuttajia saada tuohon "Pyramidiin.

Nuo niin sanotut "itsemaksetut" eläkkeet ovat huono sijoitus ja esimerkiksi nallen firma keskittyy vahinkovakuutuksiin.

Lainaus käyttäjältä: Jaska - tammikuu 22, 2019, 03:07:31Esimerkiksi potilasvuorokausi keskussairaalassa maksaa yhteiskunnalle  1400 euroa päivässä enemmän kuin potilaalta peritään. Tai ehkä ei edes peritä jos potilas ei ole maksukykyinen.

Taannoisella kiertueellani suomalaisessa terveydenhoitojärjestelmässä (Roses In The Hospital Tour 2023 oli menestys!) tiedustelin kustannuksia eräältä ylilääkäriltä, ja hänen mukaansa päivä erikoissairaanhoidossa - jota sairaalassa lojuminen lähes poikkeuksetta on - kustantaa keskimäärin yli 2000 euroa. Vuorokausi tehohoidossa maksaaa yli 4000 euroa. Koronavuosien pahimmat kaudet toivat tähän vielä oman jännittävän lisänsä.

Kantsii ottaa yksityistä eläkesäästöä...

Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 27, 2023, 02:59:36Ei minulla ole esittää lukuja käsityksen tueksi, mutta laskelma ei antanut kunnollista kuvaa.  Hesarin juttu sanoo, että nyt työssäkäyvä saisi keskimäärin paremman tuoton, jos ei maksettaisi eläkemaksuja vaan hän sijoittaisi eläkemaksurahat 3,5% reaalituotolla. Tämä tulee siitä, että eläkemaksuilla rahoitetaan suuri ja kasvanut osa nyt maksettavia eäkkeitä.

Kansalaisille tulisi avoimesti, rehellisesti ja perusteellisesti tiedottaa, miten muuttuva väestötilanne vaikuttaa jo nyt, ja seuraavina vuosikymmeninä myös eläkkeisiin. Pidän järkevimpänä mallina sitä, että palkasta perittäisiin osa kuten nytkin, mutta sen lisäksi ihmisten kannattaisi ryhtyä sijoittamaan itsekin sivuun, jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kyllähän näin on voinut tehdä koko ajan, mutta valtaosa ei ymmärrä asian tärkeyttä - ja täällä ollaan totuttu valtion ohjaukseen.

Lainaus käyttäjältä: JaskaTyöntekijän ja työnantajan eläkemaksu on osa palkkausta, jonka työntekijä antaa lainaksi eläkeyhtiölle ja saa eläkkeenä  siitä sen suuremman kokonaissumman, mitä pidempään elää. Jos työnantajan ja työntekijän eläkemaksuosuuksia muutettaen, muutetaan tosiasiassa palkkaa.  Raha on eläkeyhtiön sijoituskäytössä vuosikymmeniä. Ilman reaalikorkoa, vain rahanarvon heikkenemisen huomioiden saadaan hätkähdyttäviä mutta arvottomia esityksiä miten vähän eläkkeensaajat ovat eläkkeestään maksaneet.  Väestön vanheneminen näkyy kuvassa niin, että pienenevällä syntyvyydellä on vähemmän eläkemaksujen maksajia ja maksuja, ja eläkkeellä eletään entistä vanhemmiksi. Niinpä eläkeikää nostetaan ja työuran pidetessä nousee myös kertyvä kuukausieläke.

Kuten varmasti tiesitkin, vallitseva järjestelmä on työmarkkinajärjestöjen luomus. Eläkemaksuja on jouduttu toistuvasti nostamaan juuri siitä syystä, että ilman nostoja tapahtuisi koko systeemin kollapsi.

Tuloverotuksen kautta valtio on tullut vastaan, tasapainottamaan kauhua. Sillä tavoin pyritään ylläpitämään kansallista kilpailukykyä, mutta käytännössä viime aikoina toteutetut eläkemaksujen nostot ovat valtion tulonsiirto eläkeläisille.

Aiemmin prosenttiosuutta pidettiin vuosia myös liian matalana, että vaurastuttaisiin. Nykyinen maksumalli on demareiden luomus, eli eläke nousee palkan mukana. Tasaeläkemalli saattaisi olla ainakin ennustettavampi. Tietääkseni kepulaiset ovat sellaista mallia jossain vaiheessa ajaneetkin.

Nykytilanne on se, että eläkerahastoissa on yhteensä n. 220 miljardin potti. Vaan kun realisoituvat eläkemaksulupaukset edellyttäisivät n. 800 miljardin arvoista rahastoa, niin sijoituksissa tulisi tapahtua jotain todella eeppistä.

Jokin ikäkohortti ottaa tässä vielä todella lujaa selkäänsä, sitä voi pitää lähes varmana. Tästä tuskin halutaan puhua, koska siitä seuraisi poliitikoille erittäin ikäviä kysymyksiä.

Lainaus käyttäjältä: JaskaMuistelen että norehkona miesnä ollessni yli puolet eläkemaksuista rahjastoitiin omaa eläkettäni varten ja osa käytettiin sehetkisten eläkeläisten eläkkeisiin. Rahastointiosuutta lie sittemmin merkittävästi pienennetty. Eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet eläkemaksuvaroja esimerkiksi asuntoihin ollen suuria vuokranantajia. Omaa kokemusta on monista vyuosista jolloin eläkkeiden indeksikorotukset on poliittisin päätöksin  jätetty kokonaan tekemättä kusrtannusten säästämiseksi. Eläkeindeksi on yhdistetty palkka- ja elinkustannutindeksistä, mikä merkitsee, että palkoissa ollessa reaalinousua, eläkkeet ovat nousseet palkkoja vähremmän. Vastaavasti palkoissa ollessa reaalilaskua reaalilasku eläkkeissä on pienempi.

Suomessa toimii neljä työeläkevakuutusyhtiötä (suluissa vakuutettujen määrä 2020, Tyel+YEL):

    Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, (631 176)
    Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (542 970)
    Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo (476 698)
    Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas (72 225)

Hämmästyttävin koskaan näkemäni vuokaavio kuvasi eläkerahastojen muodostaamaa sekametelisoppaa, mutta en valitettavasti löytänyt sitä tähän. Kaaviossa rahastot kuvattiin palloina, joiden koko vaihteli niiden osuuden suuruuden mukaan. Lisäksi pallot oli yhdistetty toisiinsa ristiin eri vahvuisin viivoin. Viivojen paksuus puolestaan kuvas sitä, millainen rahastojen vaikutusvalta oli suhteessa toisiinsa. Lopputulos muistutti etäisesti hämähäkinseittiä - sillä erotuksella, että tämän keskinäisriipuvan verkon hämähäkki olikin jollain lsd-tripillä! Systeemi toimii siitä huolimatta - tai juuri sen ansiosta - että mikään yksittäinen instanssi ei pysty keskinäisriippuvuksiltaan ohjailemaan sitä liikaa. Sekamelska naurattaa vieläkin, nyt kun ryhdyin muistelemaan sitä.

Veronmaksajista puheen ollen ei pidä unohtaa, että eläkkeistäkin peritään ansiotulovero, käsittääkseni selkeästi korkeampi luin samansuuruisesta palkkatulosta moniaitten vähennysten puuttuessa. Eläkevakuutusmaksuja eläkkeestä ei peritä eläkkeenmaksajalta eikä eläkkeensaajalta.

Eläkejärjestelmä on sen verran mutkikas, että tarkoituksellisen provosoivasti esitettyjä lukuja voidaan esittää ja esitetään. Se on ilmeistä, että "suurien ikäluokkien" eläkeläisten eläkevakuuusmaksut on paljon käytetty aikaisempien eläkeläisten eläkkeisiin ja heidän omissa eläkkeistään osa  on heidän eläkemaksuistaan rahastoituja ja suuri osa työelämässä olevien eläkemksuista.

Minun oikeudentajuuni istuu, että vuosieläkkeen määrä määräytyy 1,5%-1,7% osana vuosityöbruttopalkoista. Se tekee 40 vuoden työuralla inflaatiokorjauksin  n. 60% ansiotason eläkkeellä työaikaiseen tasoon verraten.  Se näyttää vaativan 25% eläkevakuutusnaḱsun eläkevakuutusmasuttoman bruttopalkjan päälle.Tarkoittaisikohan tuo keskimöörin 15-20 vanhuuseläkevuotta.

Että rahastoiduille eläkevakuutusmnaksuille on saatu kohtuullinen reaalituotto, on tietenkin eläkeyhtiöiden sijouitustoiminnan ansiota. Eläkemaaksujen maksajat ovat sen ansainneet. En tiedä minkä verran työeläkkeissä on yhteiskunnan osuutta, mutta uskon että yksityisen puolen hoitavat yksityiset eläkeyhtiöt varsin kattavasti. Julkisella puolella on jonkinlainen puskurirahastointi.

PS. Vahuuseläkkeelle pääsy tapahtuu niin, että eläkjeiän täytyttyä kun työsuhde on päättynyt anotaan eläkeyhtiöltä eläke. Eläkeyhtiö laskee työsuhteista eli nykyisellään vuosituloista  eläkkeen suuruuden ja antaa eläkkestä päätöksen. Eläkkeen suuruutta tarkistetaan vuosittain puoliksi elinkustannusten ja palkkojen muutosta vastaavasti. Ellei poliittuisesti jätetä tarkistamatta joloin  eläkkeet reaalisesti pienebevät. Kyllä minusta on oikeudenmukaista että kuukausieläkkeen suuruus on suhteesa henkilön (työnantajineen) maksamien elälevakuutusmaksujen määrään. Eikä ole reilua että rahastouiintiosuutta on piebnennetty ja jako-osuutta on kasvatettu. Johtunee siitä, että nyt vauvoja syntyy vain pyuolet siitä mitä suurten ikäluokkien pienemmän väkimäärän aikaan.

Nykyisellään nuuten vanhuuseläkkeellä voi  olla myös työsuhteessa - vaikkapa uudessa työsuhteessa  entiseen työnamtyajaan - ja ensimmäiset vuodet ylempään eläköitymisikään saakka jopa  palkka kerryttää lisää eläkettä. Aiemmin eläkkeellä ei saanut olla töissä. Nyt tuetaan työsklentelyn jatkamista.

Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 30, 2023, 07:30:30Veronmaksajista puheen ollen ei pidä unohtaa, että eläkkeistäkin peritään ansiotulovero, käsittääkseni selkeästi korkeampi luin samansuuruisesta palkkatulosta moniaitten vähennysten puuttuessa. Eläkevakuutusmaksuja eläkkeestä ei peritä eläkkeenmaksajalta eikä eläkkeensaajalta.

Näin on; toisaalta niinkin, että työntekijöiltä suoraan palkasta perittävät sivukulut eivät näy palkkakuiteissa. Ne on brändätty eri nimikkeillä, vaikka käytännössä nekin ovat veroa.

Lainaus käyttäjältä: JaskaEläkejärjestelmä on sen verran mutkikas, että tarkoituksellisen provosoivasti esitettyjä lukuja voidaan esittää ja esitetään. Se on ilmaistä, että "suurien ikäluokkien" eläkeläisten eläkevakuuusmaksut on paljon käytetty aikaisempien eläkeläisten eläkkeisiin ja heidän omissa eläkkeistään osa osa on heidän eläkemaksuistaan rahastoituja ja suuri osa työelämässä olevien eläkemksuista.

Eivät lukuni kauhean pahasti pielessä olleet, nyt kun tarkistin (etk.fi). Muistamani summat olivat n. viiden vuoden takaa, tuossa tuoreempi selvitys.

Lainaus käyttäjältä: JaskaMinun oikeudentajuuni istuu, että vuosieläkkeen määrä määräytyy 1,5%-1,7% osana vuosityöbruttopalkoista. Se tekee 40 vuoden työuralla inflaatiokorjauksin  n. 60% ansiotason eläkkeellä työaikaiseen tasoon verraten.  Se näyttää vaativan 25% elök3evakuutusnaḱsun eläkevakuutusmasuttoman bruttopalkjan päälle.

Tässä on vain sekin seikka, että palkat eivät ole reaalisesti nousseet (Tällä hetkellä ostovoima on vuoden 2008 tasoa), ja ostovoiman mureneminen on pirullinen ongelma. Kaiken mahdollisen hinnat kyllä nousevat, eikä se selity vain inflaatiolla. EU:n tasolla lähes puolet nykyisestä inflaatiosta onkin greedflaation eli ahneuden aiheuttamaa. Yritykset ottavat nyt korkojen kera takaisin koronavuosien hiljaiseloa.

Lainaus käyttäjältä: JaskaEttä rahastoiduille eläkevakuutusmnaksuille on saatu kohtuullinen reaalituotto, on tietenkin eläkeyhtiöiden sijouitustoiminnan ansiota. Eläkemaaksujen maksajat ovat sen ansainneet. En tiedä minkä verran työeläkkeissä on yhteiskunnan osuutta, mutta uskon että yksityisen puolen hoitavat yksityiset eläkeyhtiöt varsin kattavasti. Julkisella puolella on jonkinlainen puskurirahastointi.

Kuten laittamassani linkissä kirjoitetaan:

"Työeläkejärjestelmän eläkevarat laskivat vuoden 2022 aikana 16,4 miljardilla eurolla ollen vuoden lopussa 242,4 miljardia euroa".

Vuonna 2022 tuli sijoituksissa takkiin. Tällä hetkellä tulevien eläkevastuiden rahallinen arvo on n. 750 miljardia euroa.

Lainaus käyttäjältä: JaskaPS. Vahuuseläkkeelle pääsy tapahtuu niin, että eläkjeiän täytyttyä kun työsuhde on päättynyt anotaan eläkeyhtiöltä eläke. Eläkeyhtiö laskee ttyösuhteista eli nykyisellään vuosituloista  eläkkeen suuruuden ja antaa eläkkestä päätöksen. Eläkkeen suuruutta tarkistetaan vuosittain puoliksi elinkustannusten ja palkkojen muutosta vastaavasti. Ellei poliittuisersti jätetä tarkistamatta ja näin eläkkeet reaalisesti pienebevät. Kyllä minusta on oikeudenmukaista että kuukausieläkkeen suuruus on suhteesa henkilön (työnantajineen) maksamien elälevakuutusmaksujen määrään. Eikä ole reilua että rahastouiintiosuutta on piebnennetty ja jako-osuutta on kasvatettu. Johtunee siitä, että nyt vauvoja syntyy vain pyuolet siitä kuin suurten ikäluokkien pienemmän väkimäärän aikaan.

Syntyvyydestähän tässä on ollut pohjimmiltaan kyse alun perinkin, ja eläkejärjestelmää luotaessa perusidea oli käytännössä toiveajattelua. Maamme huoltosuhdetta ei millään maahaanmuutolla pystytä paikkaamaan - tähän mennessä maahanmuutto tarkoittaa vain kasvavia menoja valtiolle, ja puhutaan miljardisummista.

Lainaus käyttäjältä: JaskaNykyisellään on nuuten niin, että vanhuuseläkkeellä voi  olla myös työsuhteessa - vaikkapa uudessa työsuhteessa  entiseen työnamtyajaan - ja ensimmäiset vuodet ylempään eläköitymisikään jopa  palkka kerryttää lisää eläkettä. Aiemmin eläkkeellä ei saanut olla töissä.

Tiedän. Oma äitinikin ehti olla kaksi vuotta eläkkeellä, mutta hänen ammattinsa on sen luokan erityisosaamista, että hänet suurin piirtein rukoiltiin vielä kolmeksi vuodeksi takaisin - saman tason erityisosaamista olisi löytynyt lähimmillään vasta 300 kilometrin päästä.

Oma sukupolveni päässeekin nauttimaan amerikkalaista unelmaa.

Suuri osa työeläkkeistäkin tulee olemaan 1500-2000 Euroa-tasoa/kk.
Suomella ei ole sellaista rahaa, joilla eläkelupauksia ylläpidettäisiin!
Ellei sinulla ole yksityistä eläkevakuutusta.

Lainaus käyttäjältä: Aave - joulukuu 30, 2023, 15:17:25Näin on; toisaalta niinkin, että työntekijöiltä suoraan palkasta perittävät sivukulut eivät näy palkkakuiteissa. Ne on brändätty eri nimikkeillä, vaikka käytännössä nekin ovat veroa.

Työnantaja maksaa eläkeyhtiölle koko TyEL- maksun, jossa peryusmakjsu on vuonna 2024 minun eläkeyjtiössä 25,12%, suurtyönantajilla 26,12% ja mukaan tulee myös muita maksuja ja hyvityksiä. Muissakin elälaeissa lie samaaluokkaa. Perusmaksusta pienemmän, työntekijän iästä riippuvan osan työnantaja pidättää työntekijän palkasta. En muista, miten piilotettuna palkkalaskelmassa oli.

LainaaEivät lukuni kauhean pahasti pielessä olleet, nyt kun tarkistin (etk.fi). Muistamani summat olivat n. viiden vuoden takaa, tuossa tuoreempi selvitys.

En edelleenkään tajua, mitä hesarin jutussa tarkoitettiin sillä, että työeläkemaksut kattaisiavat vain murto-osan henkilön  eläkkeestä. Jos 40 vuotta majsetaan 25% palkasta eläkettä varten niin sen pitäisi riittää 60% tasoisena 17 vuoden eläkkeeseen ja ihmiset kuolevat keskimäärin 80 vuoden korvissa.Varoja houidettakoon niin, että reaaliarvo hiukan kasvaa.  Kiitos ETK:n likistä. Kuvassa vuonna 2022 työeöläkemaksut olivat 25,7 mrd, . Maksetut eläkkeet -31,4 mrd mistä 22 mrd oli eläkemaksuista, 4,7 mrd eläkevaroista (258,8 mrd:stä) ja 4,1 mrd valtion osuudet maksettuihin eläkkeisiin. Sujoitustappioita -14,8 mrd. Ei tuo hyvälle näytä, vaikkei hälyttävällekään.

LainaaTässä on vain sekin seikka, että palkat eivät ole reaalisesti nousseet (Tällä hetkellä ostovoima on vuoden 2008 tasoa), ja ostovoiman mureneminen on pirullinen ongelma. Kaiken mahdollisen hinnat kyllä nousevat, eikä se selity vain inflaatiolla. EU:n tasolla lähes puolet nykyisestä inflaatiosta onkin greedflaation eli ahneuden aiheuttamaa. Yritykset ottavat nyt korkojen kera takaisin koronavuosien hiljaiseloa.

Kyllä, näin minäkin olen kokenut että hintoja on nosteltu reippaasti kun ilmapiiri on ollut salliva. Sen rahan - jos sitä edes on saatu -  pitäisi nyt nostaa meidät taantumasta.

LainaaKuten laittamassani linkissä kirjoitetaan:

"Työeläkejärjestelmän eläkevarat laskivat vuoden 2022 aikana 16,4 miljardilla eurolla ollen vuoden lopussa 242,4 miljardia euroa".

Vuonna 2022 tuli sijoituksissa takkiin. Tällä hetkellä tulevien eläkevastuiden rahallinen arvo on n. 750 miljardia euroa.

En minäkään pidä kehityksestä kädestä suuhun -suuntaan eli että eläkemaksut käytetään saman tien vanhempien eläkkeisiin. Voihan lasten hankkiminen edelleenkin vähetä. Eikä Suomi taida olla väestön vanhenemisessa edes pahimmissa ongelmissa Euroopassa.

Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 31, 2023, 12:25:14En minäkään pidä kehityksestä kädestä suuhun -suuntaan eli että eläkemaksut käytetään saman tien vanhempien eläkkeisiin. Voihan lasten hankkiminen edelleenkin vähetä. Eikä Suomi taida olla väestön vanhenemisessa edes pahimmissa ongelmissa Euroopassa.

Vanhoja jää kovasti vielä tulevienkin sukupolvien "elätettäviksi" ja aika paljon syntyvyys näyttää vähenevän.

Tulevat sotavuodet ja puutteet tosin taitavat korjata tilanteet nopeastikin.

Tuolta näkee minkä verran mitäkin ikäryhmää on jäljellä.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/eb774c84-d620-4686-afdf-6ff0e15b564d


>>

Italehti koosti Tilastokeskukselta saaduista tiedoista, miltä Suomen väestörakenne näytti vuoden 2022 lopulla. Tämän vuoden väestötilastoa ei ole vielä saatavilla.

Suurin Suomessa syntyneiden ikäryhmä on vuonna 1963 syntyneet. Heitä oli elossa yhteensä 69 267. Seuraavana tulevat vuosina 1956, 1964, 1962 ja 1948 syntyneet, joita kaikkia oli elossa reilu 68 000.

2000-luvun alusta syntyneistä suurin ikäryhmä on syntynyt vuonna 2010. Heitä oli viime vuoden väestötilaston mukaan 60 122. Kyseinen tilasto ei huomioi ulkomailta muuttaneita henkilöitä.

Väestörakenteen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku on 5 599 869 vuonna 2023. Tämä on 35 899 ihmistä enemmän kuin edellisvuonna.

Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 31, 2023, 12:25:14Työnantaja maksaa eläkeyhtiölle koko TyEL- maksun, jossa peryusmakjsu on vuonna 2024 minun eläkeyjtiössä 25,12%, suurtyönantajilla 26,12% ja mukaan tulee myös muita maksuja ja hyvityksiä. Muissakin elälaeissa lie samaaluokkaa. Perusmaksusta pienemmän, työntekijän iästä riippuvan osan työnantaja pidättää työntekijän palkasta. En muista, miten piilotettuna palkkalaskelmassa oli.

Näitä piilokuluja ei ole palkkalaskelmissa mukana lainkaan. Kun itse siirryin virallisesti työelämään (Tosin olen tehnyt töitä 15-vuotiaasta asti), eläkettä alkoi kertyä vasta, kun oli täyttänyt 23 vuotta. Nykyisin sitä kertyy käytännössä heti, 17-vuotiaasta alkaen.

Lainaus käyttäjältä: JaskaEn edelleenkään tajua, mitä hesarin jutussa tarkoitettiin sillä, että työeläkemaksut kattaisiavat vain murto-osan henkilön  eläkkeestä. Jos 40 vuotta majsetaan 25% palkasta eläkettä varten niin sen pitäisi riittää 60% tasoisena 17 vuoden eläkkeeseen ja ihmiset kuolevat keskimäärin 80 vuoden korvissa.Varoja houidettakoon niin, että reaaliarvo hiukan kasvaa.  Kiitos ETK:n likistä. Kuvassa vuonna 2022 työeöläkemaksut olivat 25,7 mrd, . Maksetut eläkkeet -31,4 mrd mistä 22 mrd oli eläkemaksuista, 4,7 mrd eläkevaroista (258,8 mrd:stä) ja 4,1 mrd valtion osuudet maksettuihin eläkkeisiin. Sujoitustappioita -14,8 mrd. Ei tuo hyvälle näytä, vaikkei hälyttävällekään.

Lyhyesti: se, mitä itse "omaa" eläkettään maksaa ja se, miten itse systeemi toimii ovat eri asioita. Systeemi ei toimi niin, että jokainen maksaisi omalla työllään omat eläkkeensä vaan niin, että nykyiset työssäkäyvät rahoittavat työnteollaan nykyisten eläkeläisten eläkkeet. Sinulta perityillä eläkemaksuilla on kustannettu edeltävän sukupolven eläkkeet. On harhaluulo, että jokainen maksaisi itse omat eläkkeensä.

Nykyinen n. 750 miljardin euroinen eläkelupaus kattaa siis sekä jo vallitsevat eläköitymiset, että työssäkäyvien tulevat eläkkeet. Tätä varten rahastossa ei kuitenkaan ole, kuin sen n. 240 miljardia. Rahastolla pyritään paikkaamaan reaalitilanteesta aiheutuvaa vajetta, ja vaje on lupaukseen nähden noinkin suuri, koska kansakunta ei olekaan lisääntynyt siten, kuin systeemi edellyttäisi. Eläkkeet ja eläkelupaus ovat valtion näkökulmasta etuuksia, jotka nauttivat perustuslaillista omaisuudensuojaa. Mutta samalla logiikalla voisi väittää, että työttömyysturvakin olisi suojattu etuus, eikä siitä voi mitenkään leikata.

Rahastojen sijoitusten onnistuminen on siis tässä yhtälössä kaikkein keskeisin tekijä mutta kuten tunnettua, onni se osakemarkkinoilla vaihtelee, eivätkä siellä taivaiden isät suojele.   

Lainaus käyttäjältä: JaskaEn minäkään pidä kehityksestä kädestä suuhun -suuntaan eli että eläkemaksut käytetään saman tien vanhempien eläkkeisiin. Voihan lasten hankkiminen edelleenkin vähetä. Eikä Suomi taida olla väestön vanhenemisessa edes pahimmissa ongelmissa Euroopassa.

Väestörakenteen puolesta olemme eräs pahimmista päädyistä sikäli, että täällä väestö ikääntyy moniin muihin maihin verrattuna nopeammin ja jyrkemmin. On siis nopeasti kasvanut ja kasvava vanhusten osuus, ja alituiseen pienenevä maksajien osuus. Muualla tämä suhde ei ole ihan niin paha, ja väestösegmenteissä ei ole aivan näin jyrkkää ja nopeasti kasvavaa eroa.

Yleisellä tasolla: Eläkkeet keksi aikoinaan Otto Von Bismarck, Saksan rautakansleri. Otto ymmärsi, että teollisen vallankumouksen myötä työläisistä saattaisi muodostua suuttuessaan vakava uhka, jotka voisivat toteuttaa tehokkaasti eivät vain lakkoja, vaan jopa vallankumouksia. Ratkaisuksi muodostui lupaus taloudellisesti turvatusta vanhuudesta, mikä kuulostaa tietenkin erinomaisen kannatettavalta asialta.

Vaan Ottopa olikin jo itse vanha konna, ja se alkuperäinen eläkeikä määrättiinkin sellaiseksi, että käytännössä 90% väestöstä ehti kuolla, ennen kuin olisi saanut eläkkeen.

Mikäli jaksat ja viitsit, niin löysin tähän loppuun vielä hyvän artikkelin, jossa eläkejärjestelmän kuvio selvitetään seikkaperäisemmin. Artikkeli on kuusi vuotta vanha, joten siinä esitetyt summat ovat sittemmin muuttuneet, mutta itse perusasetelma on edelleenkin sama:

Myytit ja faktat tarkastelussa – Nämä asiat jokaisen tulisi tietää Suomen eläkejärjestelmästä (Yle).

Lainaus käyttäjältä: Aave - joulukuu 31, 2023, 16:09:53Näitä piilokuluja ei ole palkkalaskelmissa mukana lainkaan.

Sepä kovin kummallista. Työntekijällä on bruttopalkka, josta työnantaja pidättää ennakonpidätyksen verottajalle ja ja esimerkiksi sairasvakuutusmaksun. Nämä eivät ole palkan sivukuluja vaan sivukuja on esimerkiksi työnantajan työeläkemaksu, jota ei lueta bruttopalkkaan vaan se siksi on palkkauksen sivukuluja  bruttopalkan päälle. Taisi tulla 1993 työnantajalle oikeus vähentää osa työeläkemaksusta työnttekijän palkasta ja tätä kutsutaan työntekijän eläkemaksuksi.
Siis työnantaja naksaa noin 25% palkkasumman määrästä työeöläkeyhtiölle ja perii noin 8% työntekijän bruttopalkasta eläkemaksuna (itselleen). Kyllä palkkalaskelmassa minusta pitää näkyä mitä brutosta on vähennetty. Ei kai tuota voui leipoa esim ennakonpidätyksen sisään. Eikös Sipilän hallitus siirtänyt eläkemaksuja työnantajalta työntekijälle - siis alentanut nettopalkkoja.

En tiedä onko, mutta työntekijän eläkevakuutusmaksun ei pitäisi olla verotettavaa tuloa. Kyseenalaiselle nyös tuntuu jos se on mukana siinä palkkasuimmassa josta työeläkemaksu lasketaan. Minusta olisi selkeämpää, että työnantaja edelleen maksaisi sivukuluna koko työekäkevakuutusmaksut, mutta ei tätä palkanluontoista vakuutusmaksua pidä piilotella.

LainaaLyhyesti: se, mitä itse "omaa" eläkettään maksaa ja se, miten itse systeemi toimii ovat eri asioita. Systeemi ei toimi niin, että jokainen maksaisi omalla työllään omat eläkkeensä vaan niin, että nykyiset työssäkäyvät rahoittavat työnteollaan nykyisten eläkeläisten eläkkeet. Sinulta perityillä eläkemaksuilla on kustannettu edeltävän sukupolven eläkkeet. On harhaluulo, että jokainen maksaisi itse omat eläkkeensä.

Eipä minulle tullut muieleen, että joku esittäisi, että työeläkevakuutusmaksuista vain rahastoitu osuus - taitaa nvuoden 2022 kuvassa olla vain kahdeksasosa - olisi itselle ansaittua eläkettä, kun suuremmassa osassa työssäkääyvat maksavat aikaisempien eläkeläisten eläkkeita (jako-osa). Yhtä kummallkista olisi jättää työnantajan maksu työntekijälle ansaitsemattomaksi. Olen tässä kirjoittanut, etten pidä  eläkemaksujen jako-osuuden  suurentamisesta ja rahastointiosuden pienentämisestä  Päinvastainen istuisi väestörakenteen muutokseen. Eläkevaroja kupataan tietenkin johonkin muujunun. Tokko missään py eläkevarat kattavat eläkevastuut Rahastointi kaipaa tietenkin sellaisen sijoittamisen, jossa reaaliarvo säilyy ja mieluiten kasvaa.