Miten ja miksi ihmisen esi-isästä tuli ihminen?
Ihmisen evoluution erityispiirteet, mm. kieli, kulttuuri, kulttuurivälitteinen oppiminen, pitkä lapsuus ja molempien vanhempien ja jopa isovanhempien hoiva ja resurssit, työkalut, tuli, kurkunpään rakenne (mahdollistaa puhumisen), olkapään rakenne (mahdollistaa keihään tai vipukeihään tai kivien heiton tai linkoamisen, nyrkit (ja jykevät leuat), hampaiden ja hajuaistin surkastuminen, aivojen kasvaminen, aivokuoren poimuuntuminen, kahdella jalalla kävely (vapautti kädet muuhun), hikoilu (mahdollisti saalistamisen pitkänmatkan juoksun avulla savannilla), värinäkö (mahdollisti hedelmien löytämisen), yhteistyökyky ja avuliaisuus siinä missä territoriaalisuus ja aggressiivisuuuskin, laumassa eläminen, perhe, ja laumaa (N=20) ja perhettä isommat yksiköt kuten heimot, ja myöhemmin kansakunnat ja ihmiskunta.
Kaikkea keskustelua ihmisen evoluutiosta tähän ketjuun.
https://en.wikipedia.org/wiki/Human_evolution
Toisesta keskustelusta väite:
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 12, 2022, 14:12:07
Lainaus käyttäjältä: Aave - helmikuu 12, 2022, 11:42:44
Liha on herkkua - lihansyönnin, ja erityisesti sen kypsentämään oppimisen ansiosta ihmiselle on myös kehittynyt muita lajeja tehokkaammin tikittävät aivot.
Jos alkuihmiset olisivat olleet vegaaneja, niin ei olisi Homo Sapiens-lajia olemassakaan. Tälläkin tavalla havainnollistan samalla lihansyönnin merkitystä koko ihmislajille.
Tuo teoria lihan merkityksestä ihmisen aivojen evoluutiolle on kyllä kyseenalaistettukin, ja esitetty mm. että itse asiassa raadonsyönti ja (raatojen aivojen ja selkäytimen) rasva olivat syynä ihmisen esi-isien aivojen kehittymiseen, siinä missä työkalujen käyttökin. Työkaluilla tässä tarkoitetaan lähinnä kiviä, joilla kallot ja luut murskattiin, eikä niinkään mutoiltuja piityökaluja.
Fat, Not Meat, May Have Led to Bigger Hominin Brains (https://www.scientificamerican.com/article/fat-not-meat-may-have-led-to-bigger-hominin-brains/) (Scientific American)
Tuo ei kyllä millään muotoa tarkoita sitä, että eläinperäinen rasva sen enempää kuin lihakaan olisi terveellisintä mahdollista ihmisravintoa, vaikka se sopisikin vulgaaridarvinistin narratiiviin kuin nyrkki silmään.
Vipukeihäs, atlatl, spear-thrower: https://en.wikipedia.org/wiki/Spear-throw
(https://www.kuvaton.com/kuvei/ei_iso_muutos.jpg)
Pitikö nostaa esille asia, jota on käsitelty jo aiemmissa ketjuissa? ::)
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 10, 2022, 09:26:43
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 10, 2022, 00:30:16
Human evolution wikilinkistä:
H. sapiens interbred with archaic humans both in Africa and in Eurasia, in Eurasia notably with Neanderthals and Denisovans.
Ja tuolle on olemassa oma sivukin,
https://en.wikipedia.org/wiki/Interbreeding_between_archaic_and_modern_humans
Eri ihmislajien tai sisarlajien mahdolliset risteymät (wikipedia-linkki (https://en.wikipedia.org/wiki/Interbreeding_between_archaic_and_modern_humans#/media/File:Homo-Stammbaum,_Version_Stringer-en.svg)):
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ca/Homo-Stammbaum%2C_Version_Stringer-en.svg/1280px-Homo-Stammbaum%2C_Version_Stringer-en.svg.png)
Kuvateksti:
A model of the phylogeny of H. sapiens over the last 600,000 years (vertical axis). The horizontal axis represents geographic location; the vertical axis represents time in thousands of years ago.[1] Homo heidelbergensis is shown as diverging into Neanderthals, Denisovans and H. sapiens. With the expansion of H. sapiens after 200 kya, Neanderthals, Denisovans and unspecified archaic African hominins are displayed as again subsumed into the H. sapiens lineage. Possible admixture events involving certain modern populations in Africa are also shown.
Chris Stringers' hypothesis of the family tree of genus Homo, published in Stringer, C. (2012). "What makes a modern human". Nature 485 (7396): 33–35. doi:10.1038/485033a. "Homo floresiensis originated in an unknown location from unknown ancestors and reached remote parts of Indonesia." "Homo erectus spread from Africa to western Asia, then east Asia and Indonesia. Its presence in Europe is uncertain, but it gave rise to Homo antecessor, found in Spain." "Homo heidelbergensis originated from Homo erectus in an unknown location and dispersed across Africa, southern Asia and southern Europe." "Homo sapiens spread from Africa to western Asia and then to Europe and southern Asia, eventually reaching Australia and the Americas." "After early modern humans left Africa around 60,000 years ago (top right), they spread across the globe and interbred with other descendants of Homo heidelbergensis," namely Neanderthals, Denisovans, and unknown archaic African hominins
Toki onhan se hassua, että juuri nisäkkäiden pienestä haarasta tuli se, joka kehittyi "suht fiksuksi". Linnuillakin oli mahdollisuus, toki rajoittiko lentäminen aivojen kehitystä? Lentoliskoilla ehkä ei? Matelijat ovat vanhimpia meistä kehittyneistä otuksista, mutta ovat olleet aika tyytyväisiä. Ei tarvetta kehitykseen. Monet nisäkkäätkin olivat aiemmin voimakkaampia kuin apinat.
Hassua, että puihin kiipeilevistä rotista kehittyi se paras laji.
Ihmisen ja muiden lajien välille on etsitty ratkaisevaa eroa. Jotakin mikä tekee ihmisestä ainutlaatuisen. Tiede on nyt tuon ominaisuuden löytänyt.
"Ihminen on ainoa eläinlaji, joka tehostaa usein lihaksistoaan käyttämällä tarkoituksella pierujaan, jolloin niistä tulee kovaäänisiä."
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008788027.html
Somesta kommentti:
In a fascinating study, Simon Underdown contends that we have a gene (the 129 variant of the PRNP gene) that gives us some immunity to dangerous prions when we eat other humans. Neanderthals didn't have this gene, and they may have contracted kuru-like spongiform disease when they ate us.
Jos kiinnostaa, googlettakaa. Minulle tämä oli ihan uusi juttu, vaikka lienee jo vuosia vanha ajatus.
Ihmisen evoluutiohan ei ole pysähtynyt. Mistä sitä tietää, millaiseksi muutumme.
Jos ihmisiä Marsiin muuttaa, muutumme nopeammin.
- - -
Olen tuota joskus ihmetellyt, millaisia lapsia syntyisi/kehittyisi Marsin maanalaisissa yhteisöissä, mm. erilaisessa painovoimassa. Kyseessä olisi ehkä pian uusi ihmislaji? Mutta kuinka monessa sukupolvessa?
Mursuilla on omanlaisiansa tapoja.
Lainaus käyttäjältä: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tutkijan-arvio-stena-saattoi-eksya-parittelumatkallaan-seuraava-etelaan-eksyva-mursu-pitaisi-kaannyttaa-mahdollisimman-nopeasti/8473806Lähimmät mursulaumat elävät Norjan ja pohjoisnavan välissä sijaitsevilla Huippuvuorilla. Urosmursut elävät saarten läntisellä puolella ja naaraat itäisellä puolella sekä idässä kauempana sijaitsevalla saariryhmällä, Aae kertoo.
Mursut tapaavat vuosittain Huippuvuorten pohjoispuolella parittelun merkeissä. Mursut parittelevat vedessä, mutta synnyttävät jäällä. Tämän vuoksi ne joutuvat Aaen mukaan siirtymään yhä pidempiä matkoja paritellakseen, koska ilmastonmuutoksen takia jäinen alue on kauempana mursuista. Tällöin laumasta eksyy helpommin.
Onhan se kätevää että hakeudutaan erilliselle parittelualueelle. Siellä on kaikilla samat mielessä. Ihmisillä joihinkin laumakokoontumisiin saattaa eksyä myös haluttomia joukkoon. Mursuseksuaalinen käyttäytyminen näyttäisi olevan melko sujuva tapa.
Mursulla on myös monen muun nisäkkään tavoin penisluu - pitkä sellainen, jopa 60-senttinen. Ihmiskoiraaalta luu on hävinnyt aikojen saatossa.
Lainaus käyttäjältä: https://www.washingtonpost.com/news/morning-mix/wp/2016/12/14/male-walruses-have-giant-ones-but-human-men-not-at-all-how-we-lost-the-penis-bone/The baculum, also called the os penis or penis bone, is a puzzling thing. It sits in the tip of the organ, not connected to any larger skeletal structure. Your pet cat has one if it is a he, as does your male dog. Many male mammals do — chimpanzees, gorillas, weasels and bears. The walrus has a particularly impressive baculum, up to 22 inches in length. The bone was even larger in the past.
Ehkä ihmisnaaras on paremmin sopiva coitukseen ja kyseinen luu on jäänyt tarpeettomana pois. Tai voihan olla, että mursukoiraan mielestä haiseva ja ruuminrakenteeltaan tasapaksu mursunaaras ei ole riittävän houkutteleva joten tukea tarvitaan.
Ihmistä on saalistettu. Tarvittaessa se penis pitää saada nopsaan vaginasta ulos, joten koirille (petoeläimiä) tyypilliset jumit eivät ole suotavia.
Tosin noinkohan se luu niitä jumeja tekee.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 22, 2022, 22:38:35
Tosin noinkohan se luu niitä jumeja tekee.
Muistaakseni koiraeläimillä on kaksivaiheinen stondis. Ensin tulee lihasstondis, jonka kanssa mennään sisään. Sitten tulee veristondis, jolloin vehje paisuu värkissä niin isoksi, ettei se tahdo tulla enää ulos.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 22, 2022, 22:38:35
Ihmistä on saalistettu. Tarvittaessa se penis pitää saada nopsaan vaginasta ulos, joten koirille (petoeläimiä) tyypilliset jumit eivät ole suotavia.
Tosin noinkohan se luu niitä jumeja tekee.
Nopea yhdyntä on hyväksi nisäkkäille, koska saalistajia on ja riistaakin on...
Naaraat ehkä voivat olla eri mieltä. ::)
Kuitenkin naisen orgasmi viittaa siihen että aikaa parittelulle on toisinaan myös ollut. Ainakin sen verran että sen orgasmin on kyennyt saamaan. Sitähän ei ehkä voidaa tietää saiko muinaisnainen nopeammin kuin nykynainen. Ihmisiltä kun olen juttua kuullut että klitoris eri naisilla sijaitsee eri kohdassa suhteessa vaginan aukkoon, on selvää että jotkut naiset saavat orgasmin helpoiten yhdellä ja toiset toisella tavalla. Ideaalimaailmassa ihmiset selvittäisivät kenen värkit sopivat parhaiten kenenkäkin kanssa yksiin, ja parittelisivat näiden ihannetapausten kanssa. Eipä tarvitsisi sitten riutua jossain seksittömässä liitossa ainakaan sen takia että "en ole koskaan saanut orkkuja kanssasi, joten ei huvita yhtyäkään".
Mutta kaikillehan tuo ei toki ole keskeisintä parinmuodostuksessa.
Vuosia sitten luin teoriasta että ihmiset olivat alunperin ryhmäseksin harrastajia. Naisen äänekkyys nauttiessa olisi kehittynyt kutsuhuudoksi että mahdollisimman moni uros tulee paikalle. En ole kuullut tämmöistä, mutta esitän nyt itse, että orgasmin saaminen naiselle olisi hitaampaa kuin miehelle sen vuoksi, että nainen yhtyisi mahdollisimman useaan mieheen samassa sessiossa. Kun ei ekan kanssa heti saa, tai välttämättä tokankaan (mikäli käytössä on ns. 3 min munia), niin saa sitten kumminkin jossain vaiheessa jonkun kanssa, kun jonoa on.
Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 22, 2022, 23:08:57
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 22, 2022, 22:38:35
Tosin noinkohan se luu niitä jumeja tekee.
Muistaakseni koiraeläimillä on kaksivaiheinen stondis. Ensin tulee lihasstondis, jonka kanssa mennään sisään. Sitten tulee veristondis, jolloin vehje paisuu värkissä niin isoksi, ettei se tahdo tulla enää ulos.
No jotain tuontapaista, mutta toki naaraan "värkki myös tarraa kiinni, eikä halua päästää irti ennen kuin siemennys on varmasti tapahtunut.
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 23, 2022, 01:15:22
Nopea yhdyntä on hyväksi nisäkkäille, koska saalistajia on ja riistaakin on...
Naaraat ehkä voivat olla eri mieltä. ::)
Tulee muistoon flashback menneiltä ajoilta.
Kaverini kehuskeli onnistuneesta kanssakäymisestä tytön kanssa. Tyttö siihen, että ei se nyt niin onnistunut ollut, kestikin aika vähän aikaa ja hän ei ehtinyt saada juuri mitään nautintoa.
Kaveri siihen: Mälli lähti, eikös se juuri ole sen homman tarkoitus?
Tietysti biologisesti lisääntymisasioita ajatellen on juuri näin. Toisaalta, se varmaan vaatisi naisilta erillisen voimakkaan kiima-ajan jos yhdynnät tai seksisessiot eivät sinällään tuottaisi mitään erityistä nautintoa.
Oikea metodi on varmaan jossain pikapanon ja tantraseksin välillä. Mieltymyksetkin vaikuttavat.
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 26, 2022, 22:18:00
Jälkeläisten saaminenhan se idea biologisesti on, sama se miten...
Eihän se nyt ihan sama ole. Ihmislapsen hoitaminen on sikäli työläs operaatio, että mielellään siihen saisi osallistua useampikin ihminen. Jos esim. lapsi laitetaan alulle raiskaamalla, siinä voi heti alkuunsa käydä niin että isää ei näy mailla halmeilla, tai äiti ei halua olla tämän kanssa tekemisissä, tai äiti hylkää lapsensa. Tämän vuoksi alkuunsaattamisen on parempi olla molempia osapuolia tyydyttävä tapahtuma, ja elämän jatkua sillä tavalla että kumpikin edelleenkin nauttii.
Tuossa vajaan tunnin mittainen keskustelu Robert Sapolskyn syksyllä julkaistun kirjan Determined aiheesta: elämä ilman vapaata tahtoa.
Kysyin ChatGPT:lta mitkä käytännöt ovat länsimaissa typeriä:
Lainaus käyttäjältä: ChatGPTUser
Jos ihmisillä ei ole vapaata tahtoa, millaiset nykyiset länsimaiset kulttuuriset käytännöt ovat silloin typeriä?
ChatGPT
Jos hyväksytään ajatus, että ihmisillä ei ole vapaata tahtoa, monet nykyiset länsimaiset kulttuuriset käytännöt voivat näyttää kyseenalaisilta tai jopa typeriltä. Tämä näkökulma asettaa haasteen monille arvoille ja käytännöille, jotka perustuvat yksilön autonomian ja valinnanvapauden olettamuksiin. Tässä on joitakin esimerkkejä:
1. **Rikosoikeudellinen järjestelmä**: Monet länsimaiset oikeusjärjestelmät perustuvat ajatukseen, että yksilöillä on vapaa tahto tehdä päätöksiä ja että he voivat valita oikean ja väärän välillä. Jos vapaata tahtoa ei ole, rangaistusten ja vastuun konseptit, jotka perustuvat henkilökohtaiseen syyllisyyteen ja valintoihin, näyttäytyvät epäoikeudenmukaisina. Sen sijaan yhteiskunnan tulisi ehkä keskittyä enemmän uudelleenkoulutukseen, ehkäisyyn ja ymmärtämään syvällisemmin ihmisen käyttäytymisen taustalla olevia syitä.
2. **Koulutus ja itseapukirjallisuus**: Monet itseapukirjat ja koulutusohjelmat perustuvat oletukseen, että yksilöillä on kyky ja vapaa tahto muuttaa elämäänsä pelkästään omien päätöstensä kautta. Ilman vapaata tahtoa nämä ohjelmat ja niiden lupaukset voivat näyttää harhaanjohtavilta, koska ne eivät ota huomioon ulkoisia tekijöitä ja sisäisiä rajoitteita, jotka vaikuttavat yksilön kykyyn tehdä muutoksia.
3. **Meritokratia ja työelämä**: Länsimaisissa yhteiskunnissa vallitsee usein usko meritokratiaan, ideaan, että ahkeruus ja kyvykkyys johtavat menestykseen. Jos vapaa tahto on illuusio, tämä uskomus meritokratiasta tuntuu ontolta, koska se ohittaa ne monet ympäristölliset, sosiaaliset ja geneettiset tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen mahdollisuuksiin elämässä. Tämä voi johtaa vääriin käsityksiin yksilön vastuusta omasta menestyksestään tai epäonnistumisistaan.
4. **Kulutuskulttuuri**: Länsimaista kulttuuria leimaa usein korostunut kulutus, jota ohjaa ajatus yksilön vapaudesta valita ja ilmaista itseään ostamalla tiettyjä tuotteita tai palveluita. Ilman vapaata tahtoa kulutusvalinnat eivät ole pelkästään yksilön itsenäisiä päätöksiä, vaan ne ovat myös laajempien yhteiskunnallisten, kulttuuristen ja taloudellisten voimien ohjaamia.
5. **Sosiaalinen media ja yksilön vastuu**: Sosiaalisen median käyttö ja sen vaikutukset yksilön mielipiteisiin ja käyttäytymiseen ovat nykykulttuurissa keskeisiä. Jos oletetaan, että ihmisillä ei ole vapaata tahtoa, sosiaalisen median alustojen rooli muokata ja ohjata käyttäytymistä ja näkemyksiä korostuu entisestään, mikä asettaa kyseenalaiseksi yksilön vastuun omista näkemyksistään ja toimistaan.
Tämän ajatusleikin tarkoitus ei ole vähätellä yksilön vastuuta tai kykyä vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä, vaan pikemminkin tarjota erilainen perspektiivi arvioitaessa yhteiskunnallisia käytäntöjä ja niiden perustuksia. Se kutsuu pohtimaan, miten yhteiskuntaa voidaan järjestää oikeudenmukaisemmin ja tehokkaammin, ottaen huomioon ihmisen toiminnan monimutkaisuus ja moninaiset tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen päätöksentekoon.
Kysyin ChatGPT:lta myös, millaiset käytännöt ovat järkeviä:
Lainaus käyttäjältä: ChatGPTUser
Jos ihmisillä ei ole vapaata tahtoa, millaiset nykyiset länsimaiset kulttuuriset käytännöt ovat silloin järkeviä?
ChatGPT
Jos lähdetään siitä oletuksesta, että ihmisillä ei ole vapaata tahtoa, tietyt länsimaiset kulttuuriset käytännöt voivat näyttäytyä erityisen järkevinä. Tällaiset käytännöt tunnustavat yksilön päätöksenteon monimutkaisuuden ja sen, että monet ulkoiset ja sisäiset tekijät vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen. Seuraavat käytännöt sopivat hyvin yhteen näkemyksen kanssa ihmisen rajoitetusta vapaasta tahdosta:
1. **Yhteiskunnallinen tuki ja turvaverkot**: Yhteiskunnat, jotka tarjoavat kattavia sosiaalipalveluita, kuten terveydenhuoltoa, koulutusta ja taloudellista tukea, tunnustavat, että yksilön elämänkulkuun vaikuttavat monet ulkopuoliset tekijät. Tällaiset järjestelmät ymmärtävät, että yksilön kyky "valita oikein" tai menestyä ei ole ainoastaan hänen omassa kontrollissaan, vaan siihen vaikuttavat myös hänen lähtökohtansa ja elämänsä olosuhteet.
2. **Mielenterveyspalvelut ja stigmaattisen leiman poistaminen**: Mielenterveyden ongelmien ymmärtäminen sairauksina, jotka vaativat hoitoa ja tukea, eivätkä ole yksilön "heikkouden" tai "huonojen valintojen" tulosta, on linjassa ajatuksen kanssa rajoitetusta vapaasta tahdosta. Tällainen lähestymistapa kannustaa ihmisiä hakemaan apua ja ymmärtämään, että monet tekijät vaikuttavat mielenterveyteen.
3. **Koulutuksen ja oppimisen monimuotoisuus**: Koulutusjärjestelmät, jotka tunnustavat oppimistyylit ja -tarpeet vaihtelevat suuresti ja tarjoavat erilaisia resursseja ja menetelmiä oppimiseen, ovat järkeviä, kun tunnustetaan, että yksilön kyky omaksua tietoa ja taitoja ei ole pelkästään hänen valintansa tai ponnistelujensa tulos.
4. **Rikollisuuden ehkäisyohjelmat**: Ohjelmat, jotka keskittyvät rikollisuuden ehkäisyyn koulutuksen, yhteisön tukipalveluiden ja varhaisen puuttumisen kautta, tunnustavat, että rikolliseen käyttäytymiseen ajavat monimutkaiset tekijät, jotka eivät ole vain yksilön valintojen summa. Tämä lähestymistapa pyrkii käsittelemään rikollisuuden perimmäisiä syitä sen sijaan, että se vain rankaisisi yksilöitä heidän teoistaan.
5. **Ympäristön suojelu ja kestävä kehitys**: Ympäristönsuojelutoimet ja politiikat, jotka pyrkivät vähentämään ihmisen toiminnan negatiivisia vaikutuksia planeetalle ja edistämään kestäviä elämäntapoja, ovat järkeviä, koska ne tunnustavat ihmisen käyttäytymisen olevan suurelta osin yhteiskunnallisten normien ja taloudellisten järjestelmien ohjaamaa. Kestävän kehityksen edistäminen vaatii kollektiivisia toimia ja politiikkoja, jotka ohjaavat ihmisten "valintoja" kestävämpään suuntaan.
Nämä esimerkit heijastavat lähestymistapoja, jotka ovat sopusoinnussa ajatuksen kanssa, että yksilön käyttäytymiseen vaikuttavat laajasti hänen ympäristönsä, kasvatuksensa, geneettiset taipumuksensa ja monet muut tekijät. Tällaiset käytännöt tunnustavat yksilön toimintakyvyn rajoitteet ja pyrkivät luomaan olosuhteita, jotka mahdollistavat kaikkien ihmisten hyvinvoinnin ja menestyksen.
Tämä ei tietysti liity evolutiiviseen historiaamme, mutta mikäli oppisimme toimimaan järkevästi, liittyisi se evolutiiviseen tulevaisuuteemme.