kantapaikka.net

Yleiset => Tiede => Aiheen aloitti: Juha - Tammikuu 29, 2019, 08:18:46

Otsikko: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Tammikuu 29, 2019, 08:18:46

Jos influenssan alkua voisi jotenkin pidentää, että elimistö ehtisi sopeutua haasteeseen, niin voisiko tällä estää influenssan pahemmat vaikutukset?

Rokotteiden voi katsoa perustuvan tällaiseen "liipaisuun", jolla rakentuu tietty toimintaärhäkkyys.

TS  Eli ei niinkään se influessa, vaan pärjääminen sen kanssa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Helmikuu 02, 2019, 01:19:24
Nyt ei ymmärrä ajatusta. Virushan leviää exponentiaalisesti, pyrkii siihen. Miten siedätät itseäsi tuollaisilta?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Kansan syvät rivit - Helmikuu 02, 2019, 01:53:00

Jos influenssan alkua voisi jotenkin pidentää, että elimistö ehtisi sopeutua haasteeseen, niin voisiko tällä estää influenssan pahemmat vaikutukset?

Rokotteiden voi katsoa perustuvan tällaiseen "liipaisuun", jolla rakentuu tietty toimintaärhäkkyys.

TS  Eli ei niinkään se influessa, vaan pärjääminen sen kanssa.

En osaa sanoa. HIV-virusta vastaan on ymmärtääkseni joku lääke, joka hidastaa virusta riittävästi, jotta AIDS ei ehkä puhkea koko luonnollisen elinajan aikana. Eli en keksi muuta vaihtoehtoa kuin keksiä joku lääke.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Helmikuu 02, 2019, 19:25:40

Jos influenssan alkua voisi jotenkin pidentää, että elimistö ehtisi sopeutua haasteeseen, niin voisiko tällä estää influenssan pahemmat vaikutukset?

Rokotteiden voi katsoa perustuvan tällaiseen "liipaisuun", jolla rakentuu tietty toimintaärhäkkyys.

TS  Eli ei niinkään se influessa, vaan pärjääminen sen kanssa.

Parempi saada kunnon tauti ja kärsiä muutama päivä kunnolla kuin roikkua ns. löysässä hirressä pidempään. Mulla just influenssa oli kahden päivän projekti. Se siitä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Helmikuu 03, 2019, 00:38:40

Jos influenssan alkua voisi jotenkin pidentää, että elimistö ehtisi sopeutua haasteeseen, niin voisiko tällä estää influenssan pahemmat vaikutukset?

Rokotteiden voi katsoa perustuvan tällaiseen "liipaisuun", jolla rakentuu tietty toimintaärhäkkyys.

TS  Eli ei niinkään se influessa, vaan pärjääminen sen kanssa.

En osaa sanoa. HIV-virusta vastaan on ymmärtääkseni joku lääke, joka hidastaa virusta riittävästi, jotta AIDS ei ehkä puhkea koko luonnollisen elinajan aikana. Eli en keksi muuta vaihtoehtoa kuin keksiä joku lääke.
AIDS:n puhkeaminen lääkehoidolla voidaan estää. Henkilö silti pysyy HIV-positiivisena ja tartuttajana, sitä ei lääkehoito paranna.

Safiiri: Onko influenssa kahden päivän projekti, vai oliko flunssa? Nuo ovat eri tauteja.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Helmikuu 03, 2019, 08:03:46

Jos influenssan alkua voisi jotenkin pidentää, että elimistö ehtisi sopeutua haasteeseen, niin voisiko tällä estää influenssan pahemmat vaikutukset?

Rokotteiden voi katsoa perustuvan tällaiseen "liipaisuun", jolla rakentuu tietty toimintaärhäkkyys.

TS  Eli ei niinkään se influessa, vaan pärjääminen sen kanssa.

En osaa sanoa. HIV-virusta vastaan on ymmärtääkseni joku lääke, joka hidastaa virusta riittävästi, jotta AIDS ei ehkä puhkea koko luonnollisen elinajan aikana. Eli en keksi muuta vaihtoehtoa kuin keksiä joku lääke.
AIDS:n puhkeaminen lääkehoidolla voidaan estää. Henkilö silti pysyy HIV-positiivisena ja tartuttajana, sitä ei lääkehoito paranna.

Safiiri: Onko influenssa kahden päivän projekti, vai oliko flunssa? Nuo ovat eri tauteja.

Noh - lääkäri sen taudin tutki ja A-influenssaksi totesi. Ehkä hän oli väärässä ja sinä oikeassa? Heti aloitettu Tamiflu sekä oma tyypillisesti varsin tehokas vastustuskyky yhdessä saattoivat vaikuttaa asiaan. Tietenkin pieni köhä, ruokahalun heikkeneminen, nopeampi väsyminen fyysisessä rasituksessa ym. lievemmät oireet ovat kestäneet pidempään kuin nuo pari päivää. Mutta se kunnon tauti oli tosiaan kahden päivän mittainen. Silloin ei edes silmiä voinut pitää auki ja kuume oli korkea. Mutta - sitten oltiin taas hyvinkin elävien kirjoissa ja ihan ok-kunnossa.

Käsittääkseni influenssan oireiden tasoon vaikuttaa mm. oma aiemmin hankittu vastustuskyky kyseiselle taudille.

Lainaus
Perusterveillä tauti paranee yleensä itsestään nopeasti, niin että kuume ja säryt häviävät 3–5 päivässä. Yskä tai nuha voivat jatkua muutaman viikonkin lieventyen vähitellen.
https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00570
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Helmikuu 04, 2019, 20:49:12

Jos ihmisten ajatuksia voidaan alkaa lukea pikkuhiljaa, ja hänen mielenliikkeitä, niin milloin ihminen voidaan kaapata käyttöön, ja millä keinoin? Voiko olla mahdollista, tai kysytään paremminkin, voiko kaappausta yrittää välttää, tai voiko siitä murtautua pois?

Onko kysymys utooppinen?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - Helmikuu 05, 2019, 00:55:11
^
Miksi haluaisit vaihtaa mielipiteesi takaisin sen jälkeen kun sanokaamme Kiina, Yhdysvallat, Venäjä tai Israel on vaihtanut mielipiteesi haluamiinsa. Eivätkö mielipiteet ole tasarvoisia?

Mitä mielipiteiden lukemiseen tulee, niin paljonko niitä robottiviesraskäyttäjiä maailmanpolitiikalle mitättömällä Jatkumollakin parhaimmillaan olikaan?

 :o
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Helmikuu 08, 2019, 13:16:07
Parempi saada kunnon tauti ja kärsiä muutama päivä kunnolla kuin roikkua ns. löysässä hirressä pidempään. Mulla just influenssa oli kahden päivän projekti. Se siitä.

Tuossa voi olla tällaisen täsmäiskun paikka, jonka elimistö viisaudessaan järjestää, mielipiteestämme välittämättä. On saanut koulutusta vastaaviin tilanteisiin, jo pitemmältä ajalta. Tällaista vasten on aina hyvä miettiä, omia vaihtoehtoisempia, vaikka ei vaihtoehtoisempi mitään erillis-sitoutumista tarvitse tarkoittaa, mihinkään suuntaan.

Aihe kiinnostaa taas, koska eiköhän sekin mylly ota tuulta jossain vaiheessa. Siinähän on vilkeessä mukana, miten taitaakin. Aikaa miettiä inluenssan lisävoimin, sitä lähimeininkiä. Vähänkö luontevaa?

Viime kevättalvella aloittelin influenssateeman kelailua. Voihan sitä jatkaa täälläkin, kunnes loppuu.

Saunan vaikutuksia mm pähkäilin. Yleensä havaintoja on, mutta miinusta kertynyt eniten, ulkoisesta lämpölisästä huolimatta. Onko sitten näin aina oltava, on minusta ihan ok-kysymys.

Millainen tekijä saunan hetkelliseen lämpöön tulisi liittää, että ihminen voisi pärjätä sen avulla jopa paremmin, influenssasta tai sen tapaisista koitoksista? Onko kysymyksessä potentiaalia?

Voi olla, että lämpö on stressi, mutta jos on hyvä kunto, niin stressikynnys on kauemmas hilattu. Toisaalta kuormitus voi viedä jo-olevaa stressikynnystä matalammalle.

Minusta näissä voi olla jotain paikkaa toimia, ja hyvää tässä voisi olla luomu-lähestymistapa. En ole varsinaisesti apuvälinevastainen, mutta konsteissa voi olla omat riskinsä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Helmikuu 08, 2019, 19:07:24
Parempi saada kunnon tauti ja kärsiä muutama päivä kunnolla kuin roikkua ns. löysässä hirressä pidempään. Mulla just influenssa oli kahden päivän projekti. Se siitä.

Tuossa voi olla tällaisen täsmäiskun paikka, jonka elimistö viisaudessaan järjestää, mielipiteestämme välittämättä. On saanut koulutusta vastaaviin tilanteisiin, jo pitemmältä ajalta. Tällaista vasten on aina hyvä miettiä, omia vaihtoehtoisempia, vaikka ei vaihtoehtoisempi mitään erillis-sitoutumista tarvitse tarkoittaa, mihinkään suuntaan.

Aihe kiinnostaa taas, koska eiköhän sekin mylly ota tuulta jossain vaiheessa. Siinähän on vilkeessä mukana, miten taitaakin. Aikaa miettiä inluenssan lisävoimin, sitä lähimeininkiä. Vähänkö luontevaa?

Viime kevättalvella aloittelin influenssateeman kelailua. Voihan sitä jatkaa täälläkin, kunnes loppuu.

Saunan vaikutuksia mm pähkäilin. Yleensä havaintoja on, mutta miinusta kertynyt eniten, ulkoisesta lämpölisästä huolimatta. Onko sitten näin aina oltava, on minusta ihan ok-kysymys.

Millainen tekijä saunan hetkelliseen lämpöön tulisi liittää, että ihminen voisi pärjätä sen avulla jopa paremmin, influenssasta tai sen tapaisista koitoksista? Onko kysymyksessä potentiaalia?

Voi olla, että lämpö on stressi, mutta jos on hyvä kunto, niin stressikynnys on kauemmas hilattu. Toisaalta kuormitus voi viedä jo-olevaa stressikynnystä matalammalle.

Minusta näissä voi olla jotain paikkaa toimia, ja hyvää tässä voisi olla luomu-lähestymistapa. En ole varsinaisesti apuvälinevastainen, mutta konsteissa voi olla omat riskinsä.
Väittävät, että vastustuskykyään voi ennemminkin kasvattaa avantouinnilla eli kylmällä kuin niinkään saunalla.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Helmikuu 09, 2019, 13:51:02
Väittävät, että vastustuskykyään voi ennemminkin kasvattaa avantouinnilla eli kylmällä kuin niinkään saunalla.

Flunssan aikaan kumpikaan ei taida tehdä hyvää. Ennen flunssaa voivat molemmat tehdä hyvää. Tästäkin taitekohdasta voi lähteä arvelemaan jotain, jos haluaa seikkailla.

Kylmempi tai kuumempi, tavanomaisemmasta, on extemeä. Tiettyjä rajoja kohden mennään. Olisiko kulkeminen sitten pohjustettu leveämmäksi. Kun tarvetta on poiketa, tilaa on tehty valmiiksi, miten onkin.

Kuuman ja kylmän tavanomaiseen nähden voi nähdä tuossa tien raivaamisessa mahdolliseksi, ja extemimpien olojen matkassa valmius poikkamiseen paranee. Ei mennä raiteilla, eikä ole vastassa täysi umpihanki, vaan raiteet, ja vaikka hanki, niin jotain ohjauksen paikkaa.

Kyvyt haasteissa näkyy säätelyvalmiutena. Fyysinen kunto on tässä jotain yleiskuvaukseen liittyvää. Oikeasti fysinen kunto on aika mitäänsanomattoman oloista, ellei sitä osaa liittää selkeästi johonkin. Jos jotain kyvyn / fyysisen kunnnon puolta viedään kohden laajempaa, niin sisäisesti kyseessä on matka, joka ei näy ulospäin.

Sisäinen matka voi joskus näkyä ulkoisesti tarkastavalle, jos ohjauskyky on havaittavaa, tai jos se on kaventunut siitä, mitä se on aiemmin ollut.

Kokonaisuutena ajatellen tullaan varmaan kasvun ja rapistumisen teemaan. Tämä lienee oma juttunsa, mutta herkullista löytää sanoiksi se, että tälläinen kr-meininki ei ole vain merkittävään ikään liittyvä asia. Toki elämänkaaren sykleissä olevia kr-menojakin on, eli elämäään voi sisältyä jokin huippu, ja lasku, eikä oikein muuta. Tai mitä kaikkea, rytmillisestä vinkkelistä ajatellen, jos seurailisi?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - Helmikuu 09, 2019, 14:08:22

Flunssan aikaan kumpikaan ei taida tehdä hyvää. Ennen flunssaa voivat molemmat tehdä hyvää. Tästäkin taitekohdasta voi lähteä arvelemaan jotain, jos haluaa seikkailla.

Kylmempi tai kuumempi, tavanomaisemmasta, on extemeä. ....

Flunssaista oloa helpottaa suuresti talvienen sää, sillä hengitysteiden turvotukset loivenee viilessä tai kylmässä. Ainakin itselläni poskiontelot aukenee kunnolla pienellä pakkasella reippaalla kävelyllä. Käytän joskus laiskuuksissani jäätelöä samaan tarkoitukseen ja kesällähän se on pakko, kun ulkona ei ole riittävän kylmää. Jäätelö ei kyllä ole yhtä tehokasta kuin pakkasilma.

Kannattaa kuitenkin huolehtia, että vaatetus on sopiva - ei liian vähän, mutta ei myöskään saa topata itseään liikaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Helmikuu 09, 2019, 14:09:24
Väittävät, että vastustuskykyään voi ennemminkin kasvattaa avantouinnilla eli kylmällä kuin niinkään saunalla.

Flunssan aikaan kumpikaan ei taida tehdä hyvää. Ennen flunssaa voivat molemmat tehdä hyvää. Tästäkin taitekohdasta voi lähteä arvelemaan jotain, jos haluaa seikkailla.

Kylmempi tai kuumempi, tavanomaisemmasta, on extemeä. Tiettyjä rajoja kohden mennään. Olisiko kulkeminen sitten pohjustettu leveämmäksi. Kun tarvetta on poiketa, tilaa on tehty valmiiksi, miten onkin.

Kuuman ja kylmän tavanomaiseen nähden voi nähdä tuossa tien raivaamisessa mahdolliseksi, ja extemimpien olojen matkassa valmius poikkamiseen paranee. Ei mennä raiteilla, eikä ole vastassa täysi umpihanki, vaan raiteet, ja vaikka hanki, niin jotain ohjauksen paikkaa.

Kyvyt haasteissa näkyy säätelyvalmiutena. Fyysinen kunto on tässä jotain yleiskuvaukseen liittyvää. Oikeasti fysinen kunto on aika mitäänsanomattoman oloista, ellei sitä osaa liittää selkeästi johonkin. Jos jotain kyvyn / fyysisen kunnnon puolta viedään kohden laajempaa, niin sisäisesti kyseessä on matka, joka ei näy ulospäin.

Sisäinen matka voi joskus näkyä ulkoisesti tarkastavalle, jos ohjauskyky on havaittavaa, tai jos se on kaventunut siitä, mitä se on aiemmin ollut.

Kokonaisuutena ajatellen tullaan varmaan kasvun ja rapistumisen teemaan. Tämä lienee oma juttunsa, mutta herkullista löytää sanoiksi se, että tälläinen kr-meininki ei ole vain merkittävään ikään liittyvä asia. Toki elämänkaaren sykleissä olevia kr-menojakin on, eli elämäään voi sisältyä jokin huippu, ja lasku, eikä oikein muuta. Tai mitä kaikkea, rytmillisestä vinkkelistä ajatellen, jos seurailisi?

Vastustuskyvyn kasvattamista kaiketi yleensäkin tehdään ennen sairastumista. Sairaana kannattaa välttää kaikkea, mikä voi lisätä elimistön stressitilaa. Itse sairauden voittamisessa on sille ihan tarpeeksi duunia.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Helmikuu 09, 2019, 14:13:23

Entä jos kuume ei varsinaisesti ole mikään puolustautumisen edistäjä. Eli että kuumetta vaikka olisi, niin se ei itsessään olisi mitenkään toipumista edistävää?

Tullut siihen päätelmään mielessäni, että elimistön osakokonaisuudet ovat sopeutuvia, siinä missä yksilöksi katsottava kokonaisuuskin. Itsellemme näemme helposti liikkumatilaa ja vapautta, mutta emme ajattele samalla tapaa niistä osista, jotka ovat itseemme fyysisesti kytkettyjä/kytkeytyneitä, millä tavoin ovatkin.

EM ajatuslähtö lienee harvinaisempi, tarkasteluissa. Luonnossa sopeutuminen tiedetään tärkeäksi, käytettiinpä sitä riippuvuus/suhde-linkkiä tai sen mahdollisuutta, miten tehtiinkin. Tiettyä ylläpitoa ilmenee, ja ilman sitä ei muulla olisi mitään erityistarjottavaa. Se taas voi olla paha taakka. Sen pahempi irrallisille, jotka tiellä tallaantuu.

Sopeutuminen influenssan yhteydessä merkitsee elimistön jonkin osan reaktiota muuttuneeseen tilanteeseen. Sopeutuminen tarjoaa työtä, ja vie resursseja, ja kun tällaista tehdään, niin kai se lämpöä pukkaa. Lämmöntuotto olisi duunin sivujuttu, kuten tulee mieleen ajatella fyysisiä suoritellessa, tietoisemman mielen mukaisesti.

Jos kuormitus uuvuttaa, ja vie resursseja, voi lämpö olla senkin seurausta, että tarvittavaa tehdään kalliimmalla, kun tietyistä tekemisestä ei voida luopua. Resurssihupenema näkyy toimintojen vaikeutumisena, ja vaikeat yleensä kuormittaa entisestään.

Jos lämpö säätyy jotenkin muuten kuin epäsuorasti, niin kai senkin voi nähdä sopeutumallisena. Tällainen arvelu voi avata kuumeensyntymekanismia, jos olettaa, ettei kuumeen synnystä olisi jo karttunutta, osuvaa tietoa.

Systeemisesti en oikein usko siihen valmistautumiseen, jota sana puolustus herättää, mielentasolla. Ihmisten keskinäisjutuissa kuvioita voi nähdä näin, tosin meneekö kaikki viimein tuossakaan kovin sen mukaan, mitä todellisuus on, vai onko kyseessä harhat, vaikka kivasti palvelevatkin.

Hassu filosofinen kysymys. Sitä ihmiset kuitenkin voivat eleskellä, vaikka muuten sana kuulostaa hyvin vieraalta, ellei sitten oudolta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Helmikuu 09, 2019, 14:23:11

Entä jos kuume ei varsinaisesti ole mikään puolustautumisen edistäjä. Eli että kuumetta vaikka olisi, niin se ei itsessään olisi mitenkään toipumista edistävää?

Tullut siihen päätelmään mielessäni, että elimistön osakokonaisuudet ovat sopeutuvia, siinä missä yksilöksi katsottava kokonaisuuskin. Itsellemme näemme helposti liikkumatilaa ja vapautta, mutta emme ajattele samalla tapaa niistä osista, jotka ovat itseemme fyysisesti kytkettyjä/kytkeytyneitä, millä tavoin ovatkin.

EM ajatuslähtö lienee harvinaisempi, tarkasteluissa. Luonnossa sopeutuminen tiedetään tärkeäksi, käytettiinpä sitä riippuvuus/suhde-linkkiä tai sen mahdollisuutta, miten tehtiinkin. Tiettyä ylläpitoa ilmenee, ja ilman sitä ei muulla olisi mitään erityistarjottavaa. Se taas voi olla paha taakka. Sen pahempi irrallisille, jotka tiellä tallaantuu.

Sopeutuminen influenssan yhteydessä merkitsee elimistön jonkin osan reaktiota muuttuneeseen tilanteeseen. Sopeutuminen tarjoaa työtä, ja vie resursseja, ja kun tällaista tehdään, niin kai se lämpöä pukkaa. Lämmöntuotto olisi duunin sivujuttu, kuten tulee mieleen ajatella fyysisiä suoritellessa, tietoisemman mielen mukaisesti.

Jos kuormitus uuvuttaa, ja vie resursseja, voi lämpö olla senkin seurausta, että tarvittavaa tehdään kalliimmalla, kun tietyistä tekemisestä ei voida luopua. Resurssihupenema näkyy toimintojen vaikeutumisena, ja vaikeat yleensä kuormittaa entisestään.

Jos lämpö säätyy jotenkin muuten kuin epäsuorasti, niin kai senkin voi nähdä sopeutumallisena. Tällainen arvelu voi avata kuumeensyntymekanismia, jos olettaa, ettei kuumeen synnystä olisi jo karttunutta, osuvaa tietoa.

Systeemisesti en oikein usko siihen valmistautumiseen, jota sana puolustus herättää, mielentasolla. Ihmisten keskinäisjutuissa kuvioita voi nähdä näin, tosin meneekö kaikki viimein tuossakaan kovin sen mukaan, mitä todellisuus on, vai onko kyseessä harhat, vaikka kivasti palvelevatkin.

Hassu filosofinen kysymys. Sitä ihmiset kuitenkin voivat eleskellä, vaikka muuten sana kuulostaa hyvin vieraalta, ellei sitten oudolta.

Kuume on seurausta aineenvaihdunnan kiihtymisestä ja on vain oire elimistössä olevasta taudista. Se ei sinänsä ole mikään taudin taltuttamisen keino. Päinvastoin kuumetta on oikein hyvä pyrkiä alentamaan tulehduskipulääkkeillä. Olo paranee ja kuume jää maltilliselle tasolle. KOrkea kuume on elimistölle suuri rasitus ja 41 asteen kuume alkaa olla jo todella vaarallinen ja syy hakeutua sairaalahoitoon. Ei ole mitään syytä välttää kuumeen alentamista lääkkeillä, sillä ajatukselle, että kuumeen avulla parantuisi nopeammin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Helmikuu 09, 2019, 14:24:55

Vasta tämän keskustelun avulla tuokin virhekäsitys siis korjaantui.

 :o
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - Helmikuu 09, 2019, 14:53:44
Kuume ei myöskään alene hautomalla itseään vällyjen alla, vaan korkeassa kuumeessa ulkoinen viilennys on tarpeen.
Sairaalassa minulle heitettiin märkä lakana päälle ja ikkuna auki marraskuun viileyteen, kun kuume nousi korkeaksi ison leikkauksen jälkeen.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Helmikuu 09, 2019, 14:56:44
Kuume ei myöskään alene hautomalla itseään vällyjen alla, vaan korkeassa kuumeessa ulkoinen viilennys on tarpeen.


Ehkä parempaa haudottavaakin on. Totta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Helmikuu 14, 2019, 08:41:26

Taas (in)flunssa-jutusta. On flunssaa, ja influenssaa. On in-flunssaa, ja nähtävästi out-flunssaa. Rajanveto jossakin kohden, mustavalkoisena. Toinen on takiaistyyppisempi juttu. Oli miten oli, niin sanojen etymologia on se, josta en tiedä, ja josta tuntemattomana voisin tsoukkailla näin.

Tuokin vinkkeli kehittäjälle jo sen verran kiva, että jospa aito influenssa on jotain, josta ei voi selvitä, eikä tule selvitä, vaan on ylläpidollisempaa. Out-flunssa sitten sellaista, josta voi vielä tehdä irtiottoa, kunnes sen tietyty piirteet ovat niin teräviä, että saapuvat pysyvämmäksi potentiaaliksi, miten potentiaalin kanssa toimeen satuttaisiin tulemaankaan.

Riskisijoitukseen voi luomakunta joskus ryhtyä. Toisaalta kun on sijoittajaexpertti, niin varmasti jossain on paikkaakin.

Sanataiteesta ehkä kohden tunnustetumpaa ...

Kuume on ilmiö, jonka voi ajatella melko aktiivisen oloisesti rakentuvaksi. Kuumeen nousu voi olla niin radikaali tapahtuma, ettei mene täysin hukka-energiaksi luokiteltavaan, vaikka sekin näkemys on aina, kun osuvuus poikkeaa sadasta.

Matelijoille on tyypillistä se, että ne elävät ympäristön mukaan enemmän, mitä tulee lämpötiloihin. Siis tietyllä tapaa elävät enemmän lämpötilan mukaisesti.

Kun matelijan lämpötila kohoaa, se voi toimia paremmin, ja luoda elämänedellytyksiä. Puolustuksellisuuden ja elämänedellytysten aktiivisen ja spontaanin hakemisen voi nähdä samalla tavalla. Kummassakin saadaan sysäys ja alku tehdä jotain.

Siinä kun lämpötila herättää, samoin herää, kun on vaikka virustehtaiden ympäröimänä, kauttaaltaan, sisäpuolta koskien. Kun lämpötila on herättänyt, ja sen mukaan on menty, niin sitä se elämä on, kun tunkenut olijaan. Matelijat lähtevätkin sitä hakemaan, kun aikansa koulutettu, toistuvasti, ja valmiutta alkaa näkyäkkin, jopa spontaanikivana, kun Aurinkoa sopivasti pilkahtelee, vaikka kevään koittaessa.

Viimeisin kerronta voi olla jo uudemmman tyyppistä kerrontaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Helmikuu 14, 2019, 08:47:11

Se summaus puuttui edellisestä.

Lämpötila luo liittymisvalmiutta, jolloin vuoropuhelu uuden kanssa voi alkaa.

Lämpötilaa voi luoda jo alustavasti, koska kuumuudessa pärjättävä, kuitenkin. Näin lämpötilan kerääntymistä ei aina tarvitse jäädä odottamaan, vaan se voi alkaa olla jo omaksi koettu piirrekkin.

Jos kovin lämpötilallisia ei ilmene, niin miten sellaiseen perustuvat voi sitten jättää, ja mitä siitä seuraa, on huisa kysymys.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - Helmikuu 14, 2019, 14:21:17
On flunssaa, ja influenssaa.
On. On omakohtaista kokemusta paraikaa. Ensimmäisestä, toista vastaan on rokotettu. Jos kiinnostaa miten flunssa ja influenssa on erotettavissa, niin siihen auttaa hakukone ja internetti. Virukset kun nyt kuitenkin ovat niin pieniä, ettei niitä paljaalla silmällä erota, eikä silmät ummessakaan. Viruksiakin on satoja erilaisia. No tokko kiinnostaa, kun mieluummin keksii uusia merkityksiä ja tarkoituksia. Ehkä mahdollisia. Tai mikä vapaasti luovempaa, mahdottomia.

Tiedeotsikon alla tällainen leikinpäiten pakinointi ei tietenkään ole luontevalla paikallaan.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Helmikuu 15, 2019, 12:49:46

Yhä edelleen kiinnostaa pieneliöstö, ja toimeentulo niiden kanssa.

Onko niin, että jos antibiootti on aine, joka joko nujertaa täysin, tai jalostastaa antibioottienmukaiseksi bakteereja, niin jokin aine voisi olla parempi säätelijä siten, että kohtuullistaa pieneliöiden osuutta ihmiseen nähden sopivaksi, mutta on sillä tavoin kivempi, että vaikutusta voi aina odottaa, ilman selkeää superolion killeriä.


Lääketieteeksi kutsuttu alue pitää sisällään kiinnostavia juttuja. En kuitenkaan lue varsinaisesti alan kirjallisuutta. Joihinkin lyhyisiin juttuihin voi törmätä, esim netissä.

Yleisiä linjoja voi mielestäni luoda, vaikka tietämiseen ja kokemuksiin liittyen, koska kokemuksia on jokaisella omakohtaisena tieteen alueelta, ja toisaalta kokemuksia kerrotaan laajasti monesssa yhteydessä. Tieteen rajapinnaksi katsottavalla on jatkuvasti säpinää, oi toimija kuka olikin, soveltavampi, tai perustavammin tutkaileva, vaikka tutkailijana.


Oma käsitys tieteestä ei ole täysin luotettava. Tieteen tilaa en pidä sillä tavoin kivana, että on aina sopiva antamaan sitä, mitä tarvitaan. Käytännön kontribuutio on siis se, mikä ei herätä aina luottamusta. Mistä johtuu, on toinen kysymys. Varmaan monipuolinen juttu, ja moni voi ajatella samoin.

Viimeisin selkeämpi epäilys tuli tänään. Aika paljon primitiivisuhtautumista on kyseenalaistamiseen. Aivan kuin tiedemaailma suojaisi itseään.

Kunnon fakta ei suojelijaa tarvitse, vaan tekee sen itse, samoin oikeasenteinen tieteeseen suhtautuja. Ei hänen tarvitse olla kumoamassa ja suojelemassa tonttiaan tieteen kustannuksella. Kunnon kritiikki on oikea-asenteisten paras tuki, koska elämisen edellytyksiä hekin tarvitsevat.

Joskus vain tulee mieleen se, että aivan kuin olisi lahkolaisuutta, ja sellaista epäselvyyttä, joka vaatii vahvaa jämäkkyyttä, sitä enemmän, mitä epävarmempia ollaan. Rajusti sanottu, tieteen ihmisliittymää koskien.

Siinä tietynlaista osallistumistavan puolustamista.

Tiede kuuluu kaikille, samoin mahdollisuus löytää tarvittava. Tiede itsenään ei ole mitään, meille. Tiedettä suojellaan, syystä. Toisaalta siltä odotetaan, ja jos sopivaa on oikeasti, sovellettavaa haetaan. Sovellettavaa on mm maailmankuva, joka luo pohjaa muuhun, vaikka vaikutusta ei suoraan tietäisi, eikä tarvitsekkaan tietää, ainakaan hetiaina.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Helmikuu 15, 2019, 22:38:29
Juhan kommenttiin liittyen, hyviä esimerkkejähän on. Hyönteiset ovat korvaamattoman tärkeä eliöryhmä, kuten mikrobitkin. Näitä tuhoutui paljon aiemmin, mikä näkyi loppupäässä esim. siinä, että merikotka oli sukupuuton partaalla Suomessa. Oli pahimmillaan kai parikymmentä paria, nyt on satoja. Olemme paljon 1960-luvun ddt-lannoituksesta oppineet. Sikäli parempaan suuntaan mennään.

Hyönteisiin ei ehkä ole vielä tarpeeksi osattu kiinnittää huomiota, kun niittyjä on ajettu paljaaksi ja ns. turha-alueita otettu hyötykäyttöön. Hyönteiset, perhoset, ampparit ja mitä niitä nyt onkaan, tarvitsevat juuri koskematonta elinaluetta, sitä pusikkoa ja niittyä ja ehkä valtateiden pientareitakin. Annetaan niiden rehottaa. Monenkaltaista mönkiäistä noissa elää.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Helmikuu 25, 2019, 19:17:23

Mikähän on epilepsia ja erityisherkkyyden välinen ilmenevyys, tai suhde?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Helmikuu 25, 2019, 19:24:06

Mikähän on epilepsia ja erityisherkkyyden välinen ilmenevyys, tai suhde?

Miksi ajattelet, että niillä olisi jokin suhde?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Helmikuu 25, 2019, 19:37:42

Vaikka mekenistista logiikkaa seuraamalla. Läpilyönti/tyypit/kohdat  voi vaihdella.

Perusjuttuna lienee, että jokin alkaa mennä valtoimenaan. Silloin ei rajat kestä. Virtaa/voimaa/? liikaa, suhteessa rakenteiden lujuuteen, ja kanavoitumiseen. Voihan olla, ettei ole mitään varteenotettavaa, jonne mennä, jolloin syntyy ihme värähtelyä / pompottelua.

Voisi noista teoreettisesti ajatella vaihtoehtoja, ainakin alasammuttavaksi.

Liikaa fokusta / ajautumaa, liian heikkoon kohtaan. Liian heikkoa, oikein mihinkään. Suuntaus alueelle, joka ei kestä oikein mitään, suhteessa vaadittuun, ...

Toinen jako voisi olla laaja-alaisuus, tai sitten se pisteettäisempi juttu. Erityisherkkien yhteydessä on myös kerrottu vaihtelutyypeistä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Helmikuu 25, 2019, 20:03:23

Vaikka mekenistista logiikkaa seuraamalla. Läpilyönti/tyypit/kohdat  voi vaihdella.

Perusjuttuna lienee, että jokin alkaa mennä valtoimenaan. Silloin ei rajat kestä. Virtaa/voimaa/? liikaa, suhteessa rakenteiden lujuuteen, ja kanavoitumiseen. Voihan olla, ettei ole mitään varteenotettavaa, jonne mennä, jolloin syntyy ihme värähtelyä / pompottelua.

Voisi noista teoreettisesti ajatella vaihtoehtoja, ainakin alasammuttavaksi.

Liikaa fokusta / ajautumaa, liian heikkoon kohtaan. Liian heikkoa, oikein mihinkään. Suuntaus alueelle, joka ei kestä oikein mitään, suhteessa vaadittuun, ...

Toinen jako voisi olla laaja-alaisuus, tai sitten se pisteettäisempi juttu. Erityisherkkien yhteydessä on myös kerrottu vaihtelutyypeistä.

No kun katsoo epilepsian syitä (kallovammat, synnytyksessä saadut aivovauriot, aivoverenkierron häiriön jälkitilat jne), tai kohtauksia vähentäviä toimintamalleja (säännöllinen uni- ja ruokailurytmi, liiallisen alkoholin välttäminen) , niin en nyt itse ainakaan keksi, miksi juuri erityisherkkyys olisi siihen missään yhteydessä. Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila. Erityisherkkyys taas on synnynnäinen tapa reagoida tavallista herkemmin ärsykkeisiin. En löydä yhteyttä näiden välille.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Sepe - Helmikuu 25, 2019, 20:10:22
Ei erityisherkkyys ole sidoksissa epilepsiaan.
Usko pois Juha ja lopeta jankkaaminen.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Helmikuu 25, 2019, 20:43:41
No kun katsoo epilepsian syitä (kallovammat, synnytyksessä saadut aivovauriot, aivoverenkierron häiriön jälkitilat jne), tai kohtauksia vähentäviä toimintamalleja (säännöllinen uni- ja ruokailurytmi, liiallisen alkoholin välttäminen) , niin en nyt itse ainakaan keksi, miksi juuri erityisherkkyys olisi siihen missään yhteydessä. Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila. Erityisherkkyys taas on synnynnäinen tapa reagoida tavallista herkemmin ärsykkeisiin. En löydä yhteyttä näiden välille.

Ilmiön kautta pääsee seurailemaan ihmisen toimintaa, oli ilmiö oikeastaan totta, tai ei.

On muuten tapauksia, joissa vammautuminen tuo mukanaan toimintyylin painotuksen poikkeamaa, aiempaan nähden. Ihmisen persoonallisuus voi muutta, ja toisaalta myös jotain outoja kykyjä voi ilmetä, juuri painotusjutun takia.

Aloittamani teeman voi laajentaa myös yhteisöihin. Teen sen jossain vaiheessa.

Erityisherkkyyden alue voi olla täysin rakenteen tukema. Silloin liian ahdasta säpinää ei ehkä synny. Toisaalta kuullut paljon erityisherkkien kuormittuneisuudesta, johon tosin yleensä auttaa lepo.

Epilepsia, ja ainakin yksittäinen kohtaus kyllä loppuu, jos kuormitus muuttaa fysiologian toiseksi, jolloin kuormitus aika mahdottomana vähenee, ja palautuu pohjalle, joka yleensä kantaa kivemmin. Ellei sitten jää palaa takaisin siihen vähyyteen, mistä ei enää ole lähtemistä-
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Helmikuu 26, 2019, 06:49:35
No kun katsoo epilepsian syitä (kallovammat, synnytyksessä saadut aivovauriot, aivoverenkierron häiriön jälkitilat jne), tai kohtauksia vähentäviä toimintamalleja (säännöllinen uni- ja ruokailurytmi, liiallisen alkoholin välttäminen) , niin en nyt itse ainakaan keksi, miksi juuri erityisherkkyys olisi siihen missään yhteydessä. Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila. Erityisherkkyys taas on synnynnäinen tapa reagoida tavallista herkemmin ärsykkeisiin. En löydä yhteyttä näiden välille.

Ilmiön kautta pääsee seurailemaan ihmisen toimintaa, oli ilmiö oikeastaan totta, tai ei.

On muuten tapauksia, joissa vammautuminen tuo mukanaan toimintyylin painotuksen poikkeamaa, aiempaan nähden. Ihmisen persoonallisuus voi muutta, ja toisaalta myös jotain outoja kykyjä voi ilmetä, juuri painotusjutun takia.

Aloittamani teeman voi laajentaa myös yhteisöihin. Teen sen jossain vaiheessa.

Erityisherkkyyden alue voi olla täysin rakenteen tukema. Silloin liian ahdasta säpinää ei ehkä synny. Toisaalta kuullut paljon erityisherkkien kuormittuneisuudesta, johon tosin yleensä auttaa lepo.

Epilepsia, ja ainakin yksittäinen kohtaus kyllä loppuu, jos kuormitus muuttaa fysiologian toiseksi, jolloin kuormitus aika mahdottomana vähenee, ja palautuu pohjalle, joka yleensä kantaa kivemmin. Ellei sitten jää palaa takaisin siihen vähyyteen, mistä ei enää ole lähtemistä-
Epilepsia on oikeastaan vain oire jostakin, eikä sairaus itsessään. Sikäli sun pohdinta on vähän kuin ihmettelisit kuumeen ja erityisyliherkkyyden mahdollista yhteyttä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Sepe - Helmikuu 26, 2019, 08:32:59
Onko hirvittävä ajatus että entä jos Juha olisi lääkäri ja pudottelisi tuollaisen diagnoosin?
Minua hrvittäisi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - Helmikuu 27, 2019, 17:23:15
Kuinka monta prosenttia suomalaisista saa kielensä torvelle?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Helmikuu 28, 2019, 21:10:43
Epilepsia on oikeastaan vain oire jostakin, eikä sairaus itsessään. Sikäli sun pohdinta on vähän kuin ihmettelisit kuumeen ja erityisyliherkkyyden mahdollista yhteyttä.

Aluksi piti kysyä mahdollisesta korrelaatiosta. Päätin impulsiivisesti provota, ja lisäsin suhteen, erityisherkkyyden ja epilepsian välille. Kumitin pois, ja sitten jätin kuitenkin.

Herkkyys on aivojen tarkastelun kannalta kiva käsite, vaikka arvolatausetuliitteet saavat huomioarvoa enemmän.

Hauskaa olisi sinulta kuulla sairauden ja oireen ero, jos ajatellaan faktisempaa maailmaa. Kerro, kun kaipaan kertomustasi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: a4 - Helmikuu 28, 2019, 22:46:02
Kuinka monta prosenttia suomalaisista saa kielensä torvelle?
Tummensin kysymykseen liittymättömän faktan ja lainasin ylipitkän vastauksen lyhyen prosenttiluvun sijaan.
Lopuksi rönsyilin aiheesta linkillä mutanttikieleen. Meiltähän tämä käy.

Kieli on ihmisen vahvin lihas. Se muodostuu kielen ulkoisista ja sisäisistä lihaksista, jotka risteävät eri suuntiin. Kielellä on monta tärkeää tehtävää. Se osallistuu ruuan jauhamiseen ja ruuan kuljetukseen suuontelosta nieluun, se osallistuu puheen muodostukseen ja hengitykseen ja sillä on tärkeä tehtävä vauvan imemisprosessissa. Useat hermot osallistuvat kielen hermotukseen. Kielen sisäiset lihakset saavat aikaan kielen muodot, esim. kielen pistämisen rullalle. Kaikki eivät siinä kuitenkaan onnistu. Kielen saa rullalle 75% ihmisistä ja 25% ei.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-johtuu-etta-jotkut-ihmiset

Mutanttikieli kääntyy haitarille (https://www.ts.fi/lukemisto/1074027927/Mutanttikieli+kaantyy+haitarille)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Maaliskuu 01, 2019, 08:06:00
Epilepsia on oikeastaan vain oire jostakin, eikä sairaus itsessään. Sikäli sun pohdinta on vähän kuin ihmettelisit kuumeen ja erityisyliherkkyyden mahdollista yhteyttä.

Aluksi piti kysyä mahdollisesta korrelaatiosta. Päätin impulsiivisesti provota, ja lisäsin suhteen, erityisherkkyyden ja epilepsian välille. Kumitin pois, ja sitten jätin kuitenkin.

Herkkyys on aivojen tarkastelun kannalta kiva käsite, vaikka arvolatausetuliitteet saavat huomioarvoa enemmän.

Hauskaa olisi sinulta kuulla sairauden ja oireen ero, jos ajatellaan faktisempaa maailmaa. Kerro, kun kaipaan kertomustasi.

Sairaus on syy, oire on sairauden seuraus ja havaittava ilmentymä. Epilepsia tarkoittaa tietynlaista kohtausta, mutta syy sille voi olla yhtä lailla synnytyksen yhteydessä saatu aivovamma kuin vaikkapa liiallinen alkoholinkäyttö. Epileptisen oireilun syyt ja oireilun syntyhistoria ovat huomattavan erilaiset esim. näissä kahdessa tilanteessa. Itse taustalla oleva syy myös ohjaa varsin erilaisiin johtopäätöksiin siinä, miten oireilua yritetään hoitaa ja ehkäistä. On vähän turhaa jollekin epileptikkolapselle selittää, että alkoholinkäyttö on syytä lopettaa. Sellaisesta neuvosta ei ole hänelle mitään hyötyä, jos alkoholia ei koskaan ole edes käyttänyt ja silti epileptisiä kohtauksia ilmenee.

Tässä hieman epilepsiasta:
Lainaus
Yksittäiseen epileptiseen tajuttomuus-kouristuskohtaukseen voivat altistaa

runsas valvominen
stressi
alkoholin tai päihteiden vieroitusvaihe
joidenkin lääkeaineiden käyttö.
Yksittäinen epileptinen kohtaus ei välttämättä johda säännölliseen epilepsialääkitykseen. Lääkitys on kuitenkin tarpeen, jos kohtaus johtuu aivosairaudesta, joka lisää merkittävästi uuden kohtauksen riskiä.

Epilepsia - taipumus toistuviin epileptisiin kohtauksiin

Epilepsia todetaan, kun ihmisellä on poikkeava taipumus saada toistuvasti epileptisiä kohtauksia ilman erityisiä altistavia tekijöitä. Tällöin epilepsia vaatii säännöllistä lääkehoitoa.

Epilepsiat muodostavat laajan joukon neurologisia sairauksia, joilla voi olla hyvin erilaisia

syitä ja alkamisikiä
liitännäisongelmia
ennusteita
hoitovaihtoehtoja.
Valtaosalla potilaista epilepsia on hoidolla hyvin hallittavissa. Joidenkin potilaiden elämää epilepsia kuitenkin haittaa merkittävästi hoidosta huolimatta. Epilepsiaan voi kohtausten lisäksi liittyä neurologisia, älyllisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia toimintakyvyn ongelmia.
https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/sairaudet/epilepsia/tietoa-epilepsiasta/mitä-on-epilepsia

Epilepsia on siis taipumus saada toistuvia epileptisiä kohtauksia. Mutta syyt, ennusteet, hoito voivat olla ihan erilaisia riippuen siitä, mikä tuon taipumuksen aiheuttaa. Yksittäisen epileptisen kohtauksen voi saada kuka tahansa. Toistuvien epileptisten kohtausten taustalla voi olla jokin aivosairaus, joka siis on se varsinainen sairaus, jonka oireena noita kohtauksia tulee.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - Maaliskuu 01, 2019, 09:33:40
Kuinka monta prosenttia suomalaisista saa kielensä torvelle?
Tummensin kysymykseen liittymättömän faktan ja lainasin ylipitkän vastauksen lyhyen prosenttiluvun sijaan.
Lopuksi rönsyilin aiheesta linkillä mutanttikieleen. Meiltähän tämä käy.

Kieli on ihmisen vahvin lihas. Se muodostuu kielen ulkoisista ja sisäisistä lihaksista, jotka risteävät eri suuntiin. Kielellä on monta tärkeää tehtävää. Se osallistuu ruuan jauhamiseen ja ruuan kuljetukseen suuontelosta nieluun, se osallistuu puheen muodostukseen ja hengitykseen ja sillä on tärkeä tehtävä vauvan imemisprosessissa. Useat hermot osallistuvat kielen hermotukseen. Kielen sisäiset lihakset saavat aikaan kielen muodot, esim. kielen pistämisen rullalle. Kaikki eivät siinä kuitenkaan onnistu. Kielen saa rullalle 75% ihmisistä ja 25% ei.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-johtuu-etta-jotkut-ihmiset

Mutanttikieli kääntyy haitarille (https://www.ts.fi/lukemisto/1074027927/Mutanttikieli+kaantyy+haitarille)

Kiitos hyvästä vastauksesta.

Kuten niin kovin usein, luulo ei ole tiedon väärti. Olisin kysyttäessä luullut, että prosenttiluvut ovat toisinpäin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - Maaliskuu 01, 2019, 10:32:05
Kuinka monta prosenttia suomalaisista saa kielensä torvelle?
Tummensin kysymykseen liittymättömän faktan ja lainasin ylipitkän vastauksen lyhyen prosenttiluvun sijaan.
Lopuksi rönsyilin aiheesta linkillä mutanttikieleen. Meiltähän tämä käy.

Kieli on ihmisen vahvin lihas. Se muodostuu kielen ulkoisista ja sisäisistä lihaksista, jotka risteävät eri suuntiin. Kielellä on monta tärkeää tehtävää. Se osallistuu ruuan jauhamiseen ja ruuan kuljetukseen suuontelosta nieluun, se osallistuu puheen muodostukseen ja hengitykseen ja sillä on tärkeä tehtävä vauvan imemisprosessissa. Useat hermot osallistuvat kielen hermotukseen. Kielen sisäiset lihakset saavat aikaan kielen muodot, esim. kielen pistämisen rullalle. Kaikki eivät siinä kuitenkaan onnistu. Kielen saa rullalle 75% ihmisistä ja 25% ei.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-johtuu-etta-jotkut-ihmiset

Mutanttikieli kääntyy haitarille (https://www.ts.fi/lukemisto/1074027927/Mutanttikieli+kaantyy+haitarille)

Kiitos hyvästä vastauksesta.

Kuten niin kovin usein, luulo ei ole tiedon väärti. Olisin kysyttäessä luullut, että prosenttiluvut ovat toisinpäin.


Lihaksia voi harjoittaa. Joillakin on pitkä kieli, jotkut jopa venyttävät sitä. Itämaiden ihmeistä ja joogien tavoista kerrottuja juttuja "lukeneena.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: a4 - Maaliskuu 01, 2019, 13:46:01
^^ Rullakielisenä, tai minun tapauksessani torvikielisenä petyin linkistä löytämiini prosenttilukuihin.
Nyt joudun poistamaan yhden iskurepliikin small talk-repertuaaristani baaritiskillä. Ei ole rullakieligeeneillä markkinarakoa noilla prosenteilla tai promilleilla.
Pitääpä keksiä jokin uusi tilalle.
Perussuomalainen haitarikieli voisi olla kova sana nitrodiskoissa ja mutanttikieli nuorsuomalaisemmissa jytämestoissa.
Etenkin jos lupaa näyttää sen vain privaattiesityksenä.
Pitääpä alkaa harjoittelemaan, etten tuota sitten pettymystä suurten odotusten suhteen.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 03, 2019, 10:46:56
Sairaus on syy, oire on sairauden seuraus ja havaittava ilmentymä. Epilepsia tarkoittaa tietynlaista kohtausta, mutta syy sille voi olla yhtä lailla synnytyksen yhteydessä saatu aivovamma kuin vaikkapa liiallinen alkoholinkäyttö. Epileptisen oireilun syyt ja oireilun syntyhistoria ovat huomattavan erilaiset esim. näissä kahdessa tilanteessa.


Ihan on vaihtoehto ajatella sairaudesta.

Rakenne-ongelmaksi näyttää tiivistyvän, olipa huonosti toimivan rakenteen taustalla... mitä nyt onkaan. Tietysti tämä luo pohjaa sille, miten rakenteisiin voidaan lähteä vaikuttamaan. Määrää siis toimintaa, jos ajatellaan, että ei haluta oireita, joista ei olla kiinnostuneita.

Rakenne-ongelma/piirteinen ajattelutapa voi olla vähän systeemisempää. Tällaiseen käsittelyyn voi liittää asioita aivan eri tavalla.

Epilepsiatilan oireiluja voi pitää melko sähköteknisenä juttuna , jolloin solutason mekanistinen tarkastelu voi olla ihan kiva lähestymistapa, ja tällainen vinkkeli on ihan ok, ainakin akuuttitilanteessa. Ei-akuuttina tällainen juttu voi tarkoittaa vähän hienovaraisempaa oireilua, joita voi olla vaikea liittää koettuun, selkeäpiirteisempään tapahtumaan.

Rakennetoimimattomuuden vinkkelistä voi ajatella koko ihmisen käyttäytymistä, ja nivoutumista ympäristöönsä. Elämänmittainen juttu. Voidaan vaikka käsitellä oppimisen teemaa, ihmisten tai muiden eläinten historiaa, esim biologisina olentoina, tai vaikka kulttuurisemmin, sosiologisesti, jne.

Oireiluja on hyvin monenlaisia. Rakennetoimimattomuuksia on samalla tapaa erilaisina.

Jos haluaa talvikeleissä ajella kaupoille, ruokatavaratäydennyksen takia, tai duuniin, niin rakenteita täytyy ylläpitää hiukan eri tavoin, kuin jos lähtisi vaikka suunnittelemaan älykännykkää, jonka väsääminen vaatii, mitä vaatii, olettaen, että kumpikin jossain vaiheessa jotain kohtuullisen tarpeelliseksi koettua ja mahdollista.

Elämähän on hakemista ja rakentumista. Kun kaikki kivasti, kiva juttu.

Tieteen vinkkelistä tällainen kirjoittelu taitaa olla luokatonta. Tieteen sovellettavuuden kannalta ei ehkä niinkään. Jonkin verran tieteeltä ehkä odotetaan nykyään palvelevuutta, eikä snobbailu-tyypin turhantärkeilyä, tai lokeroitumista omaan täysrautakalteriseen boksiin.

Vähänkö avartavaa?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 03, 2019, 10:54:25

Koirat voivat kuulemma ehdollistua joillekin tilanteille niin, että pelosta tulee täysongelma.

Omista kokemuksista tulee mieleen terävämpänä vaikka liidun raaputtaminen tauluun, ärsytystä hakevalla tavalla. Poikkeaa selkeästi koiran jutusta, sillä liituääneen ei ehkä voi sopeutua, vai voiko? Jos voi, onko sitten hyvä?

Pahin tuollainen juttu oli, kun söin pentuna viinakarkin alumiiinfoliota. Aivan järkyttävät kiksit, kielteisessa mielessä. Muistuu hyvin mieleen tuollaisen kokemuksen miljöö. 4vee, portaikko, mummon hoitovastuuaikana. Jotain vielä pahempaa kuin liituääni, tietyllä tapaa.

Nähtävästi ihminen on sidottu rakenteilla joihinkin tilanteisiin niin, että rajoja löytyy, ja extreme-tilanteita. Kokemuksellisesti näissä menee jotain kestämättömään suuntaan, jota voi hallita.

Kokemuksellisia volyymeita kun lisää, niin jossain vaiheessa kipua ei enä ilmene. Kai sen voi ajatella hajoamana, rakenne-vioittumisena sillä tapaa, ettei kanavoituminen voi kulkeutua siten, että syntyy enää yhtä vahvaa tajuntaa kivun muotoisesti koettavana.

Tunnottomuusalue on eräs mielenkiintoinen juttu, samoin se, mikä voi vielä olla vastaanotettavaa. Siinäkin se, että miten.

(Äskeiseen liittävää pohdintaa, ilman kysymyksiä)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 03, 2019, 11:10:29

Eräs oma kokemukseni kyllä ihmetyttää. Jos joskus katsoo toisella silmällä vaikka leffaa elokuvateatterissa, voi kuva näyttääkin yllättävän 3D-oloisena, ("aisti"?)kokemuksellisesti.

Mistähän tällainen johtuu? Asia tuli mieleen, kun törmäsin tähän:

https://mielenihmeet.fi/tama-video-muuttaa-ymmarryksesi-aivotoiminnasta/

Pitänee katsoa loppuun.

Psyykkisesti ihminen voi mennä erilaisille rajoille, kokemansa suhteen. Tämä ei liene kovin uutta. Koko aisti-juttu, ja yhteys ympäristöön voi olla aika monenlaista, tosin yleensä niin yhtenäistä, ettei mitään huomionarvoisen oloista ilmene, tavanomaisesta.

Erikoistilanteet ihmetyttää aina enempi. Tuskin nyt muut. Aika paljon kertomiset ja teemat liittyvät tähän, jos ajattelee vaikka kulttuuritarjontaa, herättävyyden ja mielenkiintoisuuden vinkkelistä.

Mitä voi sitten lähestyä.

Liittymä ympäristöön tulee varmasti muuttumaan monella tapaa, jatkossa. Siten moni nykyinen extreme juttu voi olla ihan normikamaa, teknologisten sovellusten kautta. Kokemusmaailma tässäkin, on viimein se juttu.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 03, 2019, 11:25:20

Tällaisilla jutuilla on vielä tässä vaiheessa kiva leikkiä teoreettisesti.

Siinä vaiheessa kun oma isäni alkoi sairastaa alzheimeria, ja oma ensihavaintoni oli maatilantilan töistä se, että traktrorin peruuttaminen kärrin kanssa ei tullut mitään. Puoli tuntia yritti ja varmaan oli yhtä ihmeissään kuin minä.

Alzheimerista heittänyt tsoukkia. Mielenkiinto tällaista hajoamaa kohtaan on, sillä jotain omia kokemuksia jo nuorena noista, ilman vanhuuden rappeutumisia. Aivotärähdyksen aikaan en tiennyt mistään mitään, ja olin paniikissa. Se ei ole erityisempää, mutta eksymiskokemuksia on aika paljon historiassa, jo nuorena.

Tuon sortin sekoileminen voi motivoida vähän enemmän tutkailemaan sitä, että mikä on juttu. Siinä vaiheessa kun tilanne alkaa olla näkyvämpänä, voi tällaiset kelailut jättää vähemmälle, elleivät aika spontaanisti karise matkasta.

Muistisauraus on irroittautumista todellisuudesta. Muistitoiminnot ihmisellä onkin eräs jänski juttu, oma teemansa.

(Pätkitty juttua muutamaan viestiin, yhden mammuttiviestin sijaan)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - Maaliskuu 03, 2019, 12:44:29

Muistisauraus on irroittautumista todellisuudesta. Muistitoiminnot ihmisellä onkin eräs jänski juttu, oma teemansa.


Ihmisellä on tosiaan taipumus pyyhkiä mielestään epätavallisen traumaattisia kokemuksia joiden muisteleminen saattaisi haitata tulevaa selviytymistä. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon eletyn elämän laatu, suhteessa omiin vaatimuksiin, vaikuttaa alzheimerin esiintymiseen.

Muistan lukeneeni, sekä tehnyt itsekin saman havainnon, että monet vanhemmat ukot istuvat viinapullonsa kera itkemässä menneitä (tekemiään) kamaluuksia, jotka ikäänkuin korostuvat, kun mitään uusia kokemuksia ei enää kerry. Näissä tapauksissa kevyt muistinmenetys voisi olla eduksi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 03, 2019, 14:57:52

Monessa yhteydessä kritisoinut sairaus-käsitettä. Nyt ehkä osaan selostaa tarkemmin sitä, mikä siinä saattaa töksähdellä.

Lyhyesti sanoen:  Sairaus-käsiteolio on hyvä, tosin vasta kattavan jääviystarkastuksen jälkeen.

Jos voisin määrätä jotain, niin tiedeyhteisön ei tulisi käyttää sanaa sairaus, vaan jotain väritöntä käsitettä, joita lienee paljonkin.

Lisäksi väitän, että jos sairaus-sana poistetaan faktisesta asiankäsittelystä, voi seurauksena olla kyvyn selkeä lisääntyminen, muutoksen takia. En pidä lisäksi äskeistä väittämää mitenkään vähäpätöisenä.

Lisäkysymys on myös mehevä. Missä tarkemmin ottaen kykylisä näkyy? Mitä on kaikkinensa se kyky, joka lisääntyy, KOssa tapauksessa?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 03, 2019, 15:01:19
Ihmisellä on tosiaan taipumus pyyhkiä mielestään epätavallisen traumaattisia kokemuksia joiden muisteleminen saattaisi haitata tulevaa selviytymistä.


Voisitko kuitenkin debugata tämän lausahtelun?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - Maaliskuu 03, 2019, 15:07:46
Ihmisellä on tosiaan taipumus pyyhkiä mielestään epätavallisen traumaattisia kokemuksia joiden muisteleminen saattaisi haitata tulevaa selviytymistä.


Voisitko kuitenkin debugata tämän lausahtelun?

En. Ei se selittelemällä parane. Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 03, 2019, 15:12:39

Okei.

Ajattelin, että löytäisit siitä erään kömmähdykseen viittaavan.

Kysymys on siitä, mikä on syy, miksi traumaattinen muisto jätetään mieluusti taka-alalle. Lause oli minusta vähän teleologinen.

Traumaan nimenomaan taitaa liittyä se, että linjakkuudet tipahtaa. Silloin ei tehdä kovin suunnitelmallisia, vaikka ratkaisuajautumat johtavatkin toisaalta jopa erityisen linjakkaisille laduille.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 03, 2019, 15:17:24
Muistan lukeneeni, sekä tehnyt itsekin saman havainnon, että monet vanhemmat ukot istuvat viinapullonsa kera itkemässä menneitä (tekemiään) kamaluuksia, jotka ikäänkuin korostuvat, kun mitään uusia kokemuksia ei enää kerry. Näissä tapauksissa kevyt muistinmenetys voisi olla eduksi.

Toisenlaisestakin on tutkimusta, jonka tulokset viittaavat samaan.

Nunnien keskuudessa voi ilmetä suoranaisesti ottaen vähemmän muistisairauksia, kuin tavan väestössä. Kun kuoleman jälkeen on tutkittu aivoja, niin aivoissa on nunnilla ollut rappeutumaa, tosin sen ilmeneminen on ollut vähäisempää nähtävästi sen vuoksi, että on tosiaan käytössä alueita, jotka toimivat paremmin.

Mielenkiintoinen ilmiö.

Itse ajattelin, että vasemman käden lisääntynyt paremmuus liittyisi samaan. On spekulaatio, mutta vaikea oli olla ajattelematta tätä mahdollisuutta.

Samaa kaipuuta on aika monessa, johonkin uuteen. Onko sitten ihmistyyppikysymys, tai jokin kompensatorinen juttu. Vaikea sanoa.

Vasenkätiset ihmiset ovat paljon mielenkiintoisempia seurattavinakin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - Maaliskuu 03, 2019, 18:50:07

Monessa yhteydessä kritisoinut sairaus-käsitettä. Nyt ehkä osaan selostaa tarkemmin sitä, mikä siinä saattaa töksähdellä.
Lyhyesti sanoen:  Sairaus-käsiteolio on hyvä, tosin vasta kattavan jääviystarkastuksen jälkeen.

Jos voisin määrätä jotain, niin tiedeyhteisön ei tulisi käyttää sanaa sairaus, vaan jotain väritöntä käsitettä, joita lienee paljonkin.

Lisäksi väitän, että jos sairaus-sana poistetaan faktisesta asiankäsittelystä, voi seurauksena olla kyvyn selkeä lisääntyminen, muutoksen takia. En pidä lisäksi äskeistä väittämää mitenkään vähäpätöisenä.

En kyllä ymmärrä miksi käyttökelpoinen sana pitäisi poistaa käytöstä. Onko joku muu kokenut ongelmia sanan käytössä tai sen merkityksen ymmärtämisessä. Aikaisemminhan kyselit sairauden ja oireen eroa. Luulin, että vitsailit.

Kun terveydenhoidon ammattilainen toteaa, että ihmisellä on jokin sairaus, niin toteamiselle yleensä lienee olemassa objektiiviset testit ja sen lisäksi sairaudelle on yleensä jokin yksilöivä nimi ja tautiluokituksen koodistossa oma koodi (https://thl.fi/documents/10531/1449887/ICD-10.pdf/8091c7cc-fda6-4e86-8ef9-7790d8d6a1a2).

"Sairaus" terminä ei ole mitenkään värikäs, vaikka ihmiset arkipuheessa sitä käyttävät niin värikkäästi, että osaa käytöstä on tehostettu käsimerkein tehtävillä hipsukoilla. [Pitäisikö jostain muistakin tiedeyhteisön käyttämistä termeistä luopua siksi, että arkipuheessa niitä käytettään virheellisesti? Ennustajat puhuvat tähtitieteestä tutkiessaan planeettojen asentoja tehdessään ennustetta rakkasuelämäsi sujumisesta.]

Ei siltkään ole väärin, että maallikko sanoo tuntevansa itsensä sairaaksi, jos on vaikkapa ruuansulatusvaivoja ja oirehtii hiukan. Kyse ei välttämättä ole sairaudesta vaan tuntemuksen kuvauksesta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 03, 2019, 18:57:23

Sanoisin Pensadorin tapaan, tästä.

Sairaus-käsite on mitä parhain. Joskus taas ei, joissain tilanteissa.

Jos mielikuvissa voi mennä vikaan, eikä tajua tällaista paikkaa, sen hankalampi tilanne, ja tärkeämpi paikka tietää tämäntyylisistä.

Ei ole ainoa tällainen käsite.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - Maaliskuu 03, 2019, 19:11:00
Mitä tekemistä tällä tajunnanvirralla on tieteen kanssa?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Topi - Maaliskuu 03, 2019, 19:16:24

Sanoisin Pensadorin tapaan, tästä.

Sairaus-käsite on mitä parhain. Joskus taas ei, joissain tilanteissa.

Jos mielikuvissa voi mennä vikaan, eikä tajua tällaista paikkaa, sen hankalampi tilanne, ja tärkeämpi paikka tietää tämäntyylisistä.

Ei ole ainoa tällainen käsite.

Käsitteeseen on erilaisia lähestymistapoja, joista useampikin saattaa olla tiettyyn tarkoitukseen varsin hyödyllinen. Se että arkiajattelun tai arkisen kielenkäytön näkökulmasta ne kaikki näkökulmat sulautuvat yhteen ei ole näiden näkökulmien vika, ja on hyödytöntä syyttää siitä jotakin sanaa tai käsitettä.

Lääketieteessä, kun kerran ideana on hoitaa ihmistä, on usein sellainen näkökulma, että on joku hyvän ja tasapainoisen ja terveen elämän ideaali, ja sitten kaikki erilaiset patologiat ovat tältä terveyden polulta hairahtumista. Lääketieteen tehtävä on lievittää kärsimystä ja jos mahdollista, parantaa tauti ja ohjata kurssi takaisin kohti terveyden polkua. Siinäkin näkemys sairaudesta voi olla melko vivahteikas, ja ajatellaan että patologia on erilaisten sairauksien kausaalista tutkimusta. Silloin on jokin taudinaiheuttaja eli sterotyyppisesti taudin fyysinen syy, ja patologia on eräällä tavalla taudinaiheuttajien ja ruumiin vuorovaikutuksen tutkimista.

Ekologian näkökulmasta taas voi katsoa asiaa niin, että ei olekaan olemassa mitään yhtä hyvää polkua ja oikeaa tietä, vaan ruumis ja ihminen reagoi ympäristöönsä ja muuttaa kaikenlaisin tavoin koko ajan kurssiaan. Siinä ei välttämättä nähdä niin, että pitäisikään palautua jollekin oikealle tielle. Sitten taas jos joku reaktio on kaikissa tilanteissa haitallinen ja ei-toivottava, silloin se olisi puhtaasti patologinen, ja lähemmässä tarkastelussa osoittautuu, että tosi harva adaptaatio ihmisen toiminnassa on puhtaasti patologinen.

Silti lääketieteen tehtävän, kärsimyksen lievittämisen ja hoidon antamisen kannalta taudeista ja tautiluokituksista ja muusta tälllaisesta puhuminen on oikeastaan täysin välttämätöntä. Jollei niillä olisi mitään luokituksia millekään, silloin käypä hoito tai hyväksi havaitut keinot jollekin eivät kertakaikkiaan olisi ollenkaan yleistettävissä muihin yksilöihin, ja lääkärin pitäisi joka kerta niin sanotusti keksiä pyörä uudelleen. Tällainen toiminta saattaa täysin avoimen pohdiskelun näkökulmasta tuntua hienolta, mutta en usko, että se olisi millään tavalla käytännöllistä tai oikeasti täytäntöön pantuna hyödyllistä verrattuna siihen, mihin lääketiede nyt pystyy näillä yleistyksillään ja taudinkuvauksillaan.

Ehkä se on vähemmän ongelmallista jos puhutaan vaikka syövistä, ja enemmän ongelmallista jos puhutaan mielen sairauksista. Mutta periaatteessa pyrkimys empirismiin myös mielenterveyden saralla lienee ihan suotavaa, vaikka se sitten olisikin paljon vaikeampaa ja varsinaiset patologiat paljon vähemmän selkeitä kuin tilanteessa, jossa voidaan osoittaa joku kasvain ja löytää näin aivan selkeä syy-yhteys ja jokin normaalin ja terveen ruumiin ulkopuolinen taudinaiheuttaja.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 03, 2019, 19:17:58
Mitä tekemistä tällä tajunnanvirralla on tieteen kanssa?

Ilman tajuntaa, ja ilman sen virtaa, on ihminen ehkä kuollut, ellei jokin tajuttomuus-tilanne, tmva.

Tieteen voi ajatella olevan kaukana, tällaisen tekijän ulottuvilta. Varmaan moni muukin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - Maaliskuu 04, 2019, 03:39:40
Jos voisin määrätä jotain, niin tiedeyhteisön ei tulisi käyttää sanaa sairaus, vaan jotain väritöntä käsitettä, joita lienee paljonkin.

Lisäksi väitän, että jos sairaus-sana poistetaan faktisesta asiankäsittelystä, voi seurauksena olla kyvyn selkeä lisääntyminen, muutoksen takia. En pidä lisäksi äskeistä väittämää mitenkään vähäpätöisenä.
Onneksi et tässä voi määrätä. Sairaus on elimistön tai psyykkisen toiminnan häiriö, joka tuottaa fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista haittaa. Haluaisit kieltää ongelmista puhumisen, lakaista asian maton alle, laittaa silmät kiinni. Tosiasiassa pyrit lisäämään kaaosta, et poistamaan haittoja. Arvostan kovin sitä työtä, jota tehdään syöpäsairauden voittamiseksi. Eliniän pidentyessä yhä useampi kokee elämänsä aikana tuon sairauden, mutta elää pahan sairauden kanssa entistä pidempään.

Eivät asenteetkaan siitä muutu, että kielletään käyttämästä sanoja ryssä, neekeri ja homo. Sitä varmaan tavoittelet, ettei erilaisuutta tuomittaisi, että resurssien lisääntyessä lisättäisiin erilaisuuden tuottamien haittojen sallimista. Kuten rikollisuuden, joka on oman edun tavoittelemista normeista poiketen - yhteiskunnan sairautta. Nimitetään sitä sievistellen moninaisuuden rikkaudeksi.

"Vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus" vaikuttaa kasvavan sen kautta, että jaettavaa on enemmän. Ukko kelpaa akan töihin ja akka ukon töihin. Oikeasti valta ja varallisuus jatkavat keskittymistä, tehostumista ja piilottumista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Maaliskuu 04, 2019, 06:51:32
Vaikka nyt valitsisimme sairaudelle jonkin värittömän ja mielikuvia herättämättömän nimikkeen, niin se hyvinkin muuttuisi, kun se yhdistyisi niihin negatiivisiin mielikuviin, joita meillä on sairauksista. Sanan vaihtaminen ei riitä muuttamaan asenteita ja suhtautumista. Lisäksi se negatiivisuus, joka sairauteen ja sairastamiseen liitetään ei ole ainoastaan haitallista. Lienee ihan positiivista, että ihmiset välttävät toimintatapoja, jotka lisäävät sairauksia ja levittävät niitä. On ihan hyvä asia, että ihmiset vaikkapa pesevät kätensä välttääkseen sairastumisen tai pyrkivät lepäämään sairastuessaan, jotta sairaus ei pahenisi.

Jos sairaus ja sairastaminen olisi täysin neutraali asia, olisiko sairastumisen välttäminen tai sairauden levittäminen muihin myös neutraalia? Ei syytä pyrkiä toimimaan siten, että sairastaminen minimoitaisiin? Omasta hoidostakin voisi ihan hyvin laistaa, koska on ihan sama sairastaako vaiko ei? Näissä ongelmallisiksi yleensä koetuissa mielenterveysongelmissakin on aika tärkeää, että niitä sairastava ymmärtää ja hyväksyy sairautensa - jotta sitoutuisi myös sen hoitamiseen. Stigmaa niiden ei silti pidä tuottaa ja siinä yhteiskunnalla on työsarkaa.

Oma kysymyksensa sitten ovat erilaiset tilat, joita ei edes pitäisi kutsua sairauksiksi tai niitä omaavia ihmisiä sairaiksi. Kuurous on ominaisuus, ei sairaus. Kuulovammainenkin on ainakin joidenkin kuurojen mielestä huono termi, jonka sijaan he mieluummin kutsuvat itseään kuuroiksi tai viittomakielisiksi. Kuuro on sairas, kun hän sairastaa flunssaa tms. Sairausluokitus on varsin poliittinen juttu ja sieltä onkin poistettu monia aiemmin luokituksessa mukana olleita ominaisuuksia. Homoseksuaalisuuden poistaminen kaiketi useimmille on tunnettu asia. Mutta onko flunssaisen tai syöpäsairaan kutsumisessa sairaaksi ja sairasloman myöntäminen sairauden johdosta todella haitaksi? En oikein hahmota, miksi näin olisi. Alkoholismia suorastaan muistutetaan ajateltavaksi sairautena ennemmin kuin vain huonona käyttäytymismallina. Sen kohdalla sairausstatuksesta halutaan pitää kiinni ja se nähdään edullisena alkoholistille.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 04, 2019, 11:28:06
Vaikka nyt valitsisimme sairaudelle jonkin värittömän ja mielikuvia herättämättömän nimikkeen, niin se hyvinkin muuttuisi, kun se yhdistyisi niihin negatiivisiin mielikuviin, joita meillä on sairauksista.

Sairaus-sanan selkeään käyttöön liittyy se hyvä puoli, että jos ymmärtää tällaisen käsitteen käytöstä, joissakin yhteyksissä, voi varmistua paremmin siitä, ettei asiaan välttämättä liity kovin paljon objektiivisuutta. Tämä on eräs pointti.

Muuten sairaus on mitä parhain käsite, juuri sen värikkään luonteen vuoksi. Värikkyys on mahdollista joka suuntaan, periaatteessa, tosin yhteysriippuvaisuus luo aina oman korostuksen, käytännössä. Ei paha, sillä väri tosiaan kertoo.

Valkoinen on puhdas. Siinä on kaikkia värejä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Sepe - Maaliskuu 04, 2019, 12:12:25
Vaikka nyt valitsisimme sairaudelle jonkin värittömän ja mielikuvia herättämättömän nimikkeen, niin se hyvinkin muuttuisi, kun se yhdistyisi niihin negatiivisiin mielikuviin, joita meillä on sairauksista.

Sairaus-sanan selkeään käyttöön liittyy se hyvä puoli, että jos ymmärtää tällaisen käsitteen käytöstä, joissakin yhteyksissä, voi varmistua paremmin siitä, ettei asiaan välttämättä liity kovin paljon objektiivisuutta. Tämä on eräs pointti.

Muuten sairaus on mitä parhain käsite, juuri sen värikkään luonteen vuoksi. Värikkyys on mahdollista joka suuntaan, periaatteessa, tosin yhteysriippuvaisuus luo aina oman korostuksen, käytännössä. Ei paha, sillä väri tosiaan kertoo.

Valkoinen on puhdas. Siinä on kaikkia värejä.

Sairaus - sitä kuvaa epätoimivuus, haitta, oire.
Sairas - se jota sairaus vaivaa.
On sairaala - paikka jossa säilytetään sairaita vrt. kanala.
On sairausloma -sairaudesta toipumiseen tarvittava loma.
On sairaanhoitaja - huom. hoidetaan ihmistä ei sitä sairautta tai sen oireita.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 04, 2019, 12:54:47
Sairausluokitus on varsin poliittinen juttu ja sieltä onkin poistettu monia aiemmin luokituksessa mukana olleita ominaisuuksia. Homoseksuaalisuuden poistaminen kaiketi useimmille on tunnettu asia. Mutta onko flunssaisen tai syöpäsairaan kutsumisessa sairaaksi ja sairasloman myöntäminen sairauden johdosta todella haitaksi? En oikein hahmota, miksi näin olisi. Alkoholismia suorastaan muistutetaan ajateltavaksi sairautena ennemmin kuin vain huonona käyttäytymismallina. Sen kohdalla sairausstatuksesta halutaan pitää kiinni ja se nähdään edullisena alkoholistille.

Sairaus-sanan käyttövaihtoehtoja on kivoina paljon. Tästä ei yleensä ole puutetta.

Lähinnä uusi juttu on vaikka juuri tuo flunssa, jonka käsittelyssä voi olla myös se näkemys, että flunssaan liittyvä on osa olemassaoloa, siinä missä muukin.

Harva näkee flunssassa muuta arvoa, kuin että hyvä, jos ei nyt oikein ilmenisi. Suhtautumiskapeutuma voi estää toimivan löytymistä, jos sitä tarvitaankin. Iso toive ja sen värikäs ilmaisu voi enemmän vangita.

Kyseessä on perinteinen objektiivisuuden korostus. Se on enemmän asennejuttu.

Mitä tahansa värikästä voi ilmetä, ja tulee ilmetä, koska näin asioihin saa merkitystä. Näin voi tehdä myös matematiikasta. Samaa äärilaitaa voi lähestyä myös tässä kohden.

On tosiaan lähinnä elämyksellistä, ja jos sitä mekanististaa, niin tilanne voi tuntua hassulta. Samalla tapaa on hassua, jos pläkkipeltiä värillistää, ja tekee siitä merkitystä. Kummassakin on pointtinsa, joskus.

Näkökulma on eniten tutkimusmatkailijalle luonteenomaista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 04, 2019, 13:20:40

Topin asiankäsittely on tietyllä tapaa ihailtavaa, oli siinä puutteita tai ei. Käsittelyyn paneudutaan joiltain osin, ellei kattavasti. Pointteja on, joiden kautta olla mukana.

Monipuolisuus on kivaa. MM poliittisen kentän ristivedostossa sukkuloiminen. Tästä voi tehdä jopa taidetta.

Näkökulmien kasailu omana "lajinaan" on kiva juttu, ainakin itselleni. Saatan vaikka ideoida kokoon paljon, ja samalla en laita tikkua ristiin käytännön puolella, vaikka ideat liittyisi ihan omaan tekemismahdolliseen arkeen.

Se suoraviivaistus on silti kiva. Komplesiikan, problematisoinnin ja poliittisten vyyhtien jättämistä omaan arvoonsa. Sujuvuus on siinä se juttu, suora suhde johonkin, siinä kun tavoitettavuutta on.

Soinnukkuus ja harmonia menee musiikin puolelle. Fyysisesti samaa edustaa juuri sujuvuus ja toimivuus. Tällainen kiehtoo.

Isommasti ottaen asiaan tulee jotain, mitä liekkin. Esim kestävyyttä. Systeemisyyttä. Vaikuttaa vain aika taloudelliselta, ja turhan tersinnän välttelyltä. Tällaisille aika paljon omistautunut, jos nyt itse summailen käsittelyjäni.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 04, 2019, 13:42:24

Sillä tavoin kivaa teemasto tässä ketjussa, lähiaikoina, että saanut aikaan käsittelyä. Näihin ihmiset suhtautuu aika eri tavoin. Voisin kuvitella, että joku odottaa, että loppuisi jo. Toinen taas kieli pitkällä tähyilee, että koska taas pääsee kehiin. Kliffaa.


AOsta lainauksesta voisi esim hyvin hämmentää lisää. Hämmennys voi onnistua, jos tekee jotain tavanomaisesta poikkeavaa. Ehkä itselläni on luontainen taipumus tähän. En erikseen hae taipuvuuden kautta mitään kitkaa. Kuten kerroin, niin pidän tasapoinosta, turvallisuudesta ja harmoniasta. Tällaisista tekijöistä.

Kuurous on ominaisuus, ei sairaus.

Voidaan myös ajatella, että ei ole sairaus, eikä ole ominaisuuskaan, tai jos, niin antaa olla. Kuulo liittää meidät maailmaan tietynlaisen kanavan kautta.

Jos lähtee yleisestä liittymisen mahdollisuudesta, niin tämä avarrus voi tuoda mahdollisuuden arvioida erilaisia liittymiä. On vaikka laitteistoja, jotka reagoivat sen tapaisen ympäristökanavan kautta, jota ihmisen korvakokonaisuus tavallisesti hyödyntää.

Jos bonuksena syntyy oma liittymä kuurolle, tai kuulevalle, niin so what. Asiaa voi käsitellä joka tapauksessa.

Joku tykkää, osa pitää tällaista hämmentämisenä, ellei samalla veneen keinuttamisena. Aa tuuti lallaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Sepe - Maaliskuu 04, 2019, 14:34:27
^Enemminkin blogikamaa kuin tiedettä tjsp
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 04, 2019, 15:01:08
^Enemminkin blogikamaa kuin tiedettä tjsp

Todellisuus on iso, tai ainakin haasteellinen kaikkinensa.

Kyseessä on meidän liittyminen siihen. Tällaista ei voi vähätellä.

Ehkä alueen tulisi olla faktojen kirjaamista varten, jolloin aito-tehollinen louhos duuneineen olisi muualla.

Voihan tästä Herralle vinkata, jos tykkäät.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Sepe - Maaliskuu 04, 2019, 15:41:50
^En ymmärrä mitä sanot, en ole eri mieltä enkä samaa mieltä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Maaliskuu 05, 2019, 07:04:24
Sairausluokitus on varsin poliittinen juttu ja sieltä onkin poistettu monia aiemmin luokituksessa mukana olleita ominaisuuksia. Homoseksuaalisuuden poistaminen kaiketi useimmille on tunnettu asia. Mutta onko flunssaisen tai syöpäsairaan kutsumisessa sairaaksi ja sairasloman myöntäminen sairauden johdosta todella haitaksi? En oikein hahmota, miksi näin olisi. Alkoholismia suorastaan muistutetaan ajateltavaksi sairautena ennemmin kuin vain huonona käyttäytymismallina. Sen kohdalla sairausstatuksesta halutaan pitää kiinni ja se nähdään edullisena alkoholistille.

Sairaus-sanan käyttövaihtoehtoja on kivoina paljon. Tästä ei yleensä ole puutetta.

Lähinnä uusi juttu on vaikka juuri tuo flunssa, jonka käsittelyssä voi olla myös se näkemys, että flunssaan liittyvä on osa olemassaoloa, siinä missä muukin.

Harva näkee flunssassa muuta arvoa, kuin että hyvä, jos ei nyt oikein ilmenisi. Suhtautumiskapeutuma voi estää toimivan löytymistä, jos sitä tarvitaankin. Iso toive ja sen värikäs ilmaisu voi enemmän vangita.

Kyseessä on perinteinen objektiivisuuden korostus. Se on enemmän asennejuttu.

Mitä tahansa värikästä voi ilmetä, ja tulee ilmetä, koska näin asioihin saa merkitystä. Näin voi tehdä myös matematiikasta. Samaa äärilaitaa voi lähestyä myös tässä kohden.

On tosiaan lähinnä elämyksellistä, ja jos sitä mekanististaa, niin tilanne voi tuntua hassulta. Samalla tapaa on hassua, jos pläkkipeltiä värillistää, ja tekee siitä merkitystä. Kummassakin on pointtinsa, joskus.

Näkökulma on eniten tutkimusmatkailijalle luonteenomaista.

Ei ole mitenkään sanottua, että jokainen sairaus-sanaa käyttävä pitää sairauksia jonakin, minkä EI tulisi kuulua olemassaoloon. Voin yhtä lailla väittää, että oikeastaan on täysin päinvasytoin ja sairauksia, siarastamista pidetään nimenomaan olemassaoloon kuuluvana asiana. JOtkut jopa väittävät, että olisi hyväkin sairastaa tiettyjä tavanomaisia sairauksia, jotta vastustuskyky saa ”töitä”. Että on suorastaan sairasta (!), jos kaikki sairaudet aina ehkäistään, eikä tavanomaisia sairastumisia enää esiinny.

Ne värit ovat jotakin, jota me kaikki ihan omatoimisesti liitetään käsitteisiin - sanoihin. Sellainen sana, jolla ei ole minkäänlaisia konnotaatioita, joka ei kanna mukanaan minkäänlaisia mielikuvia, tai kuten sinä kuvaat - värejä - on itse asiassa käyttökelvoton, koska siitä puuttuvat merkitykset. Se ei tarkoita käyttäjälleen mitään, eikä voi näin toimia kommunikaation välineenäkään. Valkoisia sanoja täynnä oleva paperi on vain valkoinen paperi, eikä viesti mitään.

Ihan yhtä lailla voisin nyt moittia sinua siitä, että käytät sanaa valkoinen kuvaamaan jotenkin asenteista vapaata objektiivisuutta. Valkoinen on ihan yhtä lailla värikäs sana, joka kantaa mukanaan täysin vastaavia mielleyhtymiä kuin sana sairaus. Valkoinen on puhdasta, raikasta, vapaata, kevyttä - listaa voisi jatkaa. Vallan värikäs sana. Väreihin taas nyt liität mielikuvia, joita voi myös hyvinkin kritisoida, etteivät ne ole mitenkään kaikkien allekirjoittamia. Jo sekin, että valkoisessa on ”kaikki värit” on näkökulmasta riippuvainen väite. Pitää paikkansa, jos puhutaan valosta, mutta puhuttaessa pigmenteistä tai pintojen väristä, on se kaikki värit sisältävä ”väri” musta. Kaikki värit taas ovat olemassa värikkääksi mielletyssä sateenkaaressa. JOudut siis tässä itse värittämään valitsemasi sanat, jotta pystyt välittämään ajatuksesi muille. Sanasi eivät ole enää objektiivisia /valkoisia / neutraaleja, vaan olet itse lisännyt niihin valitsemasi sävyn. Sairaus-sanan olit valmis hylkäämään tällaisen värittämisen perusteella, mutta nyt tuhrit omat sanasi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 13, 2019, 11:32:39
Ne värit ovat jotakin, jota me kaikki ihan omatoimisesti liitetään käsitteisiin - sanoihin. Sellainen sana, jolla ei ole minkäänlaisia konnotaatioita, joka ei kanna mukanaan minkäänlaisia mielikuvia, tai kuten sinä kuvaat - värejä - on itse asiassa käyttökelvoton, koska siitä puuttuvat merkitykset. Se ei tarkoita käyttäjälleen mitään, eikä voi näin toimia kommunikaation välineenäkään.

Jep.

Pitää tarkentaa kontekstia, josta käsin ajatelma lähti, mutta sovellustienoo jäi tarkemmin kertomatta.

Valkoisuus on kaikkea, ja usein sellainen ihmisen käyttämänä voi olla kaikkea muuta kuin nolla-toimitus, värioperaationa. Asian voi kertoa foorumilaisille vaikka ignoreen viitaten.

Ignore voi olla niitä vaikeimpia asioita, siis haasteena hyvin voimakas, eikä ehkä edes mitään ongelmarajaa, miten vaikea toimitus voi käytännössä olla. Jokaiselle on jonkin asia vaikea, ja kytkös niin vahvaa, että voidaan heilutella ihan miten sattu.

Toimimattomuudella harvemmin viestitään. Ehkä se "toimi", siis selkeästi antitoimi, on jotain, joka vaatii kypsyyttä aivan eri lailla, jos merkityksiä mukana. Antitoimi rutiinina viittaa pysyvämpään kypsyneisyyteen, ja eroaa välinpitämättömyydestä, joka on yleisempi toimimattomuuden muoto.

Välinpitämätönkään ei ole oikestaan valkoista, eli kaikkea, koska valkoisella on sidonnaisuutensa kaikessa, jos käytetään värilogiikkaa. Välinpitämättömyys on sen suunnan peittämistä, josta tietty väri tulee, jolloin informaatiokanava on musta, eli sen esteenä on jotain, mikä nielee/suodattaa/leikkaa tietyn osan todellisuudesta.

Osa värien suodatuksestaj ei ole aina välinpitämättömyydeksi asti yltävää, vaan toimia tarvitaan, jotta kokonaisuus ei liikaa häiritse. Kivun alku-mekanismina tällainen on hyvin tärkeää. Toisaalta primitiivit yleisesti taas eivät ole aina tavoitteellisia, vaikka osa niistä voi ilmetä tavallista kattavammin, normioloissakin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 14, 2019, 15:09:15

Mitä merkitsee, jos ihminen nukkuu alamäkeen, tai ylämäkeen? Siis siten, että pää on muun kehon yläpuolella, tai siten on muun kehon alapuolella.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Maaliskuu 14, 2019, 16:00:43

Mitä merkitsee, jos ihminen nukkuu alamäkeen, tai ylämäkeen? Siis siten, että pää on muun kehon yläpuolella, tai siten on muun kehon alapuolella.

Kuulemma paremmin nukkuu ollessaan etelä-pohjoissuunnassa kuin itä-länsi- Lehmätkin laitumella viihtyy näin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 15, 2019, 10:59:04

Onko ruskeasilmäisillä vähemmän kaihia?

Vastaus voi löytyä netistä, tosin en hae sitä nyt sieltä. (Ehkä ei ole suoraa vastausta)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - Maaliskuu 15, 2019, 11:09:01

Mikset hakisi, jos kiinnostaa. Hassulla nimellä ja alueella tämä ketju "Juha utelee tietoa".
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 15, 2019, 12:09:09

Jos tieteestä puhutaan, ja sen liittymisestä elämään, siis molemmista, niin vähän sellainen mielipide, että kannattaa satsata silloin ihmisiin, noita aiheita käsittelevinä. Silloin tekee samalla palveluksen asialle.

Oikeastaan vaikea ajatelle hyödyllistä kontribuutiota muuten. Yksityiskohtaluetteloja on varmasta, tieteen erilaisista sisällöistä, ja jonkin verran hankitun aineiston yhdistelvää tutkailua.

Mielipiteeni on vaikea perustella, tosin tälläinen asia tuskin on ongelma joka asiassa, vaikka puhuttaisiin merkittävistä teemoista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Maaliskuu 15, 2019, 21:38:54

Mitä merkitsee, jos ihminen nukkuu alamäkeen, tai ylämäkeen? Siis siten, että pää on muun kehon yläpuolella, tai siten on muun kehon alapuolella.

Kuulemma paremmin nukkuu ollessaan etelä-pohjoissuunnassa kuin itä-länsi- Lehmätkin laitumella viihtyy näin.
Siksikö lehmät eivät luo tiedettä, vaan sekalaisissa asennoissa nukkuvat ihmiset? Hmm..., tässä on jotain takana.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Maaliskuu 16, 2019, 07:50:37

Mitä merkitsee, jos ihminen nukkuu alamäkeen, tai ylämäkeen? Siis siten, että pää on muun kehon yläpuolella, tai siten on muun kehon alapuolella.

Kuulemma paremmin nukkuu ollessaan etelä-pohjoissuunnassa kuin itä-länsi- Lehmätkin laitumella viihtyy näin.
Siksikö lehmät eivät luo tiedettä, vaan sekalaisissa asennoissa nukkuvat ihmiset? Hmm..., tässä on jotain takana.

Siinä on takana maan magneettikenttä. Lehmien tieteen vähäinen taso johtuu hieman mista asioista. Lue mies biologiaa!
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Maaliskuu 17, 2019, 00:00:48
Lue mies biologiaa!
Päätän nyt nykymalliin loukkaantua, koska ei Safiirilla ole minua oikeutta kutsua mieheksi, vaikka genomiltani sellainen olen. Ulkopuolisilla ei ole oikeuttä määritellä minuuttani. Menen nyt itkemään vihervasurikopperoon, koska meitä aina niin vitusti sorretaan. :'(

No joo, siis oikeasti tuollaisesta saisi aikaan paljon niin ilkeää ja osuvaa huumoria, jos haluaisi näiden lghbtranssufeministi-ääliöiden kustannuksella. Vitsihän he ovat! Tieteen ja biologianvastainen vitsi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Maaliskuu 17, 2019, 08:40:25
Lue mies biologiaa!
Päätän nyt nykymalliin loukkaantua, koska ei Safiirilla ole minua oikeutta kutsua mieheksi, vaikka genomiltani sellainen olen. Ulkopuolisilla ei ole oikeuttä määritellä minuuttani. Menen nyt itkemään vihervasurikopperoon, koska meitä aina niin vitusti sorretaan. :'(

No joo, siis oikeasti tuollaisesta saisi aikaan paljon niin ilkeää ja osuvaa huumoria, jos haluaisi näiden lghbtranssufeministi-ääliöiden kustannuksella. Vitsihän he ovat! Tieteen ja biologianvastainen vitsi.

Ei tarvitse sanoa miesoletettu, jos henkilö on jo itse ilmaissut kokevansa itsensä mieheksi. Minusta sinä olet asian ilmaissut. Olenko ymmärtänyt väärin?

Mutta kopperoon itkemään voit kyllä puolestani vetäytyä. Se voisi jopa tehdä sinulle hyvää. Pieni itsetutkiskelu ei ole pahasta kelleen. Muista ottaa biologian kirja mukaan ja asettua pohjois-etelä-suuntaan. Lehmäoletetut ovat tämän viisauden ymmärtäneet.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Maaliskuu 20, 2019, 22:59:43
Sukupuolioletuksista, transseksuaali/homotyperyyksistä pitää vaan tehdä huumoria, koska se on keino osoittaa sitä epätieteellisyyttä ja epä-älyllisyyttä noissa väitteissä. Noin näytetään, ettei "Keisarilla ole vaatteita", huumorilla osoitetaan se läpinäkyvyys ja epätieteellisyys.

Voidaanhan tässä naureskella myös sitä aivopestyä adhd-teiniä, joka on nimetty jopa Nobel-ehdokkaaksi, koska uskoo kaiken paskan, mitä vielä hölmömmät aikuiset hänelle ilmastonmuutoksesta kertovat... :-[
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: a4 - Maaliskuu 20, 2019, 23:13:59
– Kanadalaisessa tutkimuksessa vapaaehtoisille trollaajille tehtiin persoonallisuustestejä, joiden tulokset kertoivat samanlaisista piirteistä kuin sadisteilla on. (https://yle.fi/uutiset/3-7466029)

Internetissä on yksi trolli ylitse muiden, ja hänet tunnetaan nimellä Ken M. (https://www.tekniikkatalous.fi/maailmalta/han-on-internetin-kuuluisin-trolli-yritan-kaantaa-myrkylliset-kommenttiketjut-huumoriksi-6061355)
Ken M ei solvaa tai pyri suoraan ärsyttämään ihmisiä. Hän kommentoi uutisia ja mainoksia esiintyen niin tietämättömänä, että monet tuntevat pakottavaa tarvetta vastata hänelle jotain.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Maaliskuu 20, 2019, 23:56:31
– Kanadalaisessa tutkimuksessa vapaaehtoisille trollaajille tehtiin persoonallisuustestejä, joiden tulokset kertoivat samanlaisista piirteistä kuin sadisteilla on. (https://yle.fi/uutiset/3-7466029)

Internetissä on yksi trolli ylitse muiden, ja hänet tunnetaan nimellä Ken M. (https://www.tekniikkatalous.fi/maailmalta/han-on-internetin-kuuluisin-trolli-yritan-kaantaa-myrkylliset-kommenttiketjut-huumoriksi-6061355)
Ken M ei solvaa tai pyri suoraan ärsyttämään ihmisiä. Hän kommentoi uutisia ja mainoksia esiintyen niin tietämättömänä, että monet tuntevat pakottavaa tarvetta vastata hänelle jotain.
En minäkään pidä tuollaisista "kyseenalaistajista", jotka kommentoivat joka asiaa, ilman sanomaa. Hyviä keskustelijoita ovat he, joilla on omia näkemyksiä, ei muilta omaksuttuja.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Maaliskuu 21, 2019, 14:43:54
– Kanadalaisessa tutkimuksessa vapaaehtoisille trollaajille tehtiin persoonallisuustestejä, joiden tulokset kertoivat samanlaisista piirteistä kuin sadisteilla on. (https://yle.fi/uutiset/3-7466029)

Internetissä on yksi trolli ylitse muiden, ja hänet tunnetaan nimellä Ken M. (https://www.tekniikkatalous.fi/maailmalta/han-on-internetin-kuuluisin-trolli-yritan-kaantaa-myrkylliset-kommenttiketjut-huumoriksi-6061355)
Ken M ei solvaa tai pyri suoraan ärsyttämään ihmisiä. Hän kommentoi uutisia ja mainoksia esiintyen niin tietämättömänä, että monet tuntevat pakottavaa tarvetta vastata hänelle jotain.
En minäkään pidä tuollaisista "kyseenalaistajista", jotka kommentoivat joka asiaa, ilman sanomaa. Hyviä keskustelijoita ovat he, joilla on omia näkemyksiä, ei muilta omaksuttuja.
Hmm. Mitenköhän mahdat tätä näkemyksen omuutta arvioida? Omat näkemyksesi ainakaan eivät tee itse ajatellun vaikutelmaa, ja ihan samoja ajatuksia todellakin löytää muilta, joilta vaikuttaisit ne omaksuneen.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Maaliskuu 23, 2019, 21:29:30
Oma kommentointini ei keskity Toopen tms. muiden kommentointiin. ;)
Etten sanoisi perskärpäröintiin...?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: mikainen - Maaliskuu 26, 2019, 14:42:38
– Kanadalaisessa tutkimuksessa vapaaehtoisille trollaajille tehtiin persoonallisuustestejä, joiden tulokset kertoivat samanlaisista piirteistä kuin sadisteilla on. (https://yle.fi/uutiset/3-7466029)

Internetissä on yksi trolli ylitse muiden, ja hänet tunnetaan nimellä Ken M. (https://www.tekniikkatalous.fi/maailmalta/han-on-internetin-kuuluisin-trolli-yritan-kaantaa-myrkylliset-kommenttiketjut-huumoriksi-6061355)
Ken M ei solvaa tai pyri suoraan ärsyttämään ihmisiä. Hän kommentoi uutisia ja mainoksia esiintyen niin tietämättömänä, että monet tuntevat pakottavaa tarvetta vastata hänelle jotain.
En minäkään pidä tuollaisista "kyseenalaistajista", jotka kommentoivat joka asiaa, ilman sanomaa. Hyviä keskustelijoita ovat he, joilla on omia näkemyksiä, ei muilta omaksuttuja.

Antaisitko näytteen omasta näkemyksestä?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Maaliskuu 29, 2019, 23:05:29
Enkös jaa niitä koko ajan? 8)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: mikainen - Maaliskuu 30, 2019, 08:51:44
Enkös jaa niitä koko ajan? 8)

Jotka eivät ole muilta omaksuttuja? Älä kuitenkaan huoli. Aika harvalla sellaisia on.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Maaliskuu 30, 2019, 09:03:57
Toisaalta - en ole ihan varma, onko sekään mikään varsinainen ansio, ettei omaksu toisilta mitään ajatuksia. En ihan usko, että kukaan on niin pystyvä, että pelkästään itse ajatellen kykenisi tuottamaan ensinnäkään kovin ihmeellistä viisautta. Toiseksi - sellainen itseriittoisuus ei oikein utota mitään, sillä lopulta ihmisyydessä paljon tärkeämpää on kyetä vuorovaikutukseen. OIkeastaan voidaan pitää tietoa ja ymmärrystä juuri vuorovaikutuksen tuloksena. Sekä ihmisten välisen vuorovaikutuksen että ympäröivän todellisuuden kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen. On hassua ajatella, että tieto /ymmärrys olisi jotakin itsekseen olemassaolevaa, joka ikäänkuin leijuu ympärillämme, ja jonka sitten voisimme ikäänkuin itsellemme taitavasti napata. Sen sijaan tieto on yhdessä ja vuorovaikutuksessa rakennettavaa ja tuossa rakentamisessa toisaalta todellisuutta muokkaavaa ja muuttavaa. Viisaus onkin ehkä enemmän jotain yhdessä hankittua ja omattua kuin yksilön ominaisuus.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 30, 2019, 09:55:20
Internetissä on yksi trolli ylitse muiden, ja hänet tunnetaan nimellä Ken M. (https://www.tekniikkatalous.fi/maailmalta/han-on-internetin-kuuluisin-trolli-yritan-kaantaa-myrkylliset-kommenttiketjut-huumoriksi-6061355)
Ken M ei solvaa tai pyri suoraan ärsyttämään ihmisiä. Hän kommentoi uutisia ja mainoksia esiintyen niin tietämättömänä, että monet tuntevat pakottavaa tarvetta vastata hänelle jotain.


Asia-ihminen voisi arvioida avausmahdollisuudet arvokkaina.

Avaukset löytyvät kyseenalaisina, mutta kun saavat aikaan selkeää metakkaa, niin onko ihan noin? Voi olla. Aina ei.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 30, 2019, 10:01:01
Viisaus onkin ehkä enemmän jotain yhdessä hankittua ja omattua kuin yksilön ominaisuus.

On, ellei yhdessä olla hankittu sitä päinvastaista. Sitäkin netotaan, urakkatyyliin.

Teema on pohdituttanut. Miten saadaan aikaan kunnon mylläkkä, louhintamielessä. Kun tietoon, tietämykseen, keskinäis-sujuvuuteen, ... panostetaan, tai pidetään arvona, jotka ohjaavat toimintaa, niin millaista törmäystystekniikastoa tulisi käyttää. Onko mielipidettä asiata?

Törmäys-sana viittaa johonkin. Vaikea ajatella esim sen käyttöä osana edellistä. Jne.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Maaliskuu 30, 2019, 22:24:18
Tieteeseen liittyen, Åbo Akademi lienee kehityksen kärjessä:
https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000006053196.html?utm_medium=social&utm_content=ios.is.fi&utm_source=facebook.com&utm_campaign=fb-share&fbclid=IwAR0lma3Ok56u4BolJ6zJmqPceQXRS09kKC7imzYVdRcpnuBxJVqW0Welpcc (https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000006053196.html?utm_medium=social&utm_content=ios.is.fi&utm_source=facebook.com&utm_campaign=fb-share&fbclid=IwAR0lma3Ok56u4BolJ6zJmqPceQXRS09kKC7imzYVdRcpnuBxJVqW0Welpcc)

Lainaus
TS: Yliopiston sukupuolentutkimuksen laitoksella yritettiin puhdistaa tulehtunutta työilmapiiriä New Age -suolalla
Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori sijoitti henkilökunnan työhuoneisiin suolakiteitä New Age -seremonian hengessä.
Niiden tuli hänen mukaansa puhdistaa työpaikalta negatiivista energiaa, kertoo Turun Sanomat perjantaina.
New Age -uususkonnon seremonia tapahtui työajalla yliopiston tiloissa maaliskuun alussa.
Seremoniaa edelsivät henkilökunnan talkoot, jossa askarreltiin origamitekniikalla paperista kiteille säilytysastiat...

Jos tuo ei todista, että yliopistojen rahoitusta tulisi tarkistaa, niin mikään sekoilu ei pahemmin asiaa todista. Yliopistoissa on turhaa ilmaa hirvittävän paljon. Ne ovat tuhlaavia ja tehottomia yksiköitä. Näin itse sanon yliopistosta valmistuneena, vaikka ihan tuollaista roskaa ei minun aikanani vielä ollut. Typeryyttä oli vähemmän, tuhlausta kyllä oli.

Älkää uskoko siihen, jos yliopistojen edustajat sanovat, etteikö rahoitusta voisi tarkistaa. Syytä ihan oikeasti on. Säännöllinen ja tarkkailematon rahoitus johtaa juuri siihen, että rahaa tuhlataan kaikenlaiseen pseudotieteeseen, enkä ainoastaan lesbofeminismitutkimusta tarkoita. Muutakin turhaa on.  Me verorahoillamme maksamme.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Kansan syvät rivit - Maaliskuu 30, 2019, 22:36:34
Tieteeseen liittyen, Åbo Akademi lienee kehityksen kärjessä:
https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000006053196.html?utm_medium=social&utm_content=ios.is.fi&utm_source=facebook.com&utm_campaign=fb-share&fbclid=IwAR0lma3Ok56u4BolJ6zJmqPceQXRS09kKC7imzYVdRcpnuBxJVqW0Welpcc (https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000006053196.html?utm_medium=social&utm_content=ios.is.fi&utm_source=facebook.com&utm_campaign=fb-share&fbclid=IwAR0lma3Ok56u4BolJ6zJmqPceQXRS09kKC7imzYVdRcpnuBxJVqW0Welpcc)

Lainaus
TS: Yliopiston sukupuolentutkimuksen laitoksella yritettiin puhdistaa tulehtunutta työilmapiiriä New Age -suolalla
Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori sijoitti henkilökunnan työhuoneisiin suolakiteitä New Age -seremonian hengessä.
Niiden tuli hänen mukaansa puhdistaa työpaikalta negatiivista energiaa, kertoo Turun Sanomat perjantaina.
New Age -uususkonnon seremonia tapahtui työajalla yliopiston tiloissa maaliskuun alussa.
Seremoniaa edelsivät henkilökunnan talkoot, jossa askarreltiin origamitekniikalla paperista kiteille säilytysastiat...

Jos tuo ei todista, että yliopistojen rahoitusta tulisi tarkistaa, niin mikään sekoilu ei pahemmin asiaa todista. Yliopistoissa on turhaa ilmaa hirvittävän paljon. Ne ovat tuhlaavia ja tehottomia yksiköitä. Näin itse sanon yliopistosta valmistuneena, vaikka ihan tuollaista roskaa ei minun aikanani vielä ollut. Typeryyttä oli vähemmän, tuhlausta kyllä oli.

Älkää uskoko siihen, jos yliopistojen edustajat sanovat, etteikö rahoitusta voisi tarkistaa. Syytä ihan oikeasti on. Säännöllinen ja tarkkailematon rahoitus johtaa juuri siihen, että rahaa tuhlataan kaikenlaiseen pseudotieteeseen, enkä ainoastaan lesbofeminismitutkimusta tarkoita. Muutakin turhaa on.
Yliopistojen kyky kehittää yhteiskuntaa, perustuu pitkälti niiden taloudelliseen ja poliittiseen autonomiaansa. Tällaiset yksittäiset ylilyönnit kuuluvat asiaan. Vähän sama tuon perustutkimuksen kanssa. Vaikuttaa hyödyttömältä ja turhalta, mutta osoitetusti kantaa hedelmää pitkällä tähtäimellä. Tietysti jos aivot ovat rikki eikä siksi osaa arvostaa pitkällä aikavälillä kumuloituvaa hyötyä pikavoittojen toivossa, näkee Toopen kritiikissä varmasti järkeä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Maaliskuu 31, 2019, 00:23:09
Yliopisto ei ole taikasana sille, että kaikki sen tuottama olisi viksua tai järkevää/hyödyllistä. Olen tuon itse nähnyt.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Kansan syvät rivit - Maaliskuu 31, 2019, 00:25:24
Yliopisto ei ole taikasana sille, että kaikki sen tuottama olisi viksua tai järkevää/hyödyllistä. Olen tuon itse nähnyt.
Kuuluu sopimukseen. Pitkällä tähtäimelle se on taikasana, sillä sen toiminta on pitkällä tähtäimellä pelkästään hyödyllistä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - Maaliskuu 31, 2019, 01:11:42
Tietenkin valtaosa tieteen nimissä tehtyä ei vie kehityksen kärkeä eteenpäin ja kaikenmaailman Tapio Puolimatkat ja Johan Bäckmanin ovat häpeä yliopistolaitokselle, mutta ylipistojen ohjailulla ainakin saadaan taso laskemaan.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Maaliskuu 31, 2019, 07:27:10
Taisi juuri joku historioitsija esittää, että teollisen vallankumouksen syntymiselle se tärkeä tekijä on ollut aikoinaan juurikin elintason kohoaminen sellaiselle tasolle, että kaikenlainen turha ja hyödytön duunailu on yleensä mahtunut elämään, että sellaiselle on jäänyt aikaa ja energiaa. Aiemminkin olis tarvittava tietämys ollut olemassa, mutta puuttui se vapaa mieli, jolla olisi ollut aikaa miettiä jotain muta kuin jokapäiväistä elossa selviämistä.

Ihminen lienee edelleen ihan samanlainen tässä suhteessa. Jos ”otetaan löysät pois” ja nostetaan tehokkuus äärimmilleen, loppuu uuden ajatteleminenkin. Kokeilemisesta puhumattakaan. Eikä uutta ainakaan saada siten, että asetetaan päämäärä, merkitään reitti etukäteen ja sanktioidaan polulta poikkeaminen ankarasti.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - Maaliskuu 31, 2019, 11:48:33
Tieteeseen liittyen, Åbo Akademi lienee kehityksen kärjessä:

Lainaus
TS: Yliopiston sukupuolentutkimuksen laitoksella yritettiin puhdistaa tulehtunutta työilmapiiriä New Age -suolalla
Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori sijoitti henkilökunnan työhuoneisiin suolakiteitä New Age -seremonian hengessä.
Niiden tuli hänen mukaansa puhdistaa työpaikalta negatiivista energiaa, kertoo Turun Sanomat perjantaina.
New Age -uususkonnon seremonia tapahtui työajalla yliopiston tiloissa maaliskuun alussa.
Seremoniaa edelsivät henkilökunnan talkoot, jossa askarreltiin origamitekniikalla paperista kiteille säilytysastiat...

... Muutakin turhaa on.  Me verorahoillamme maksamme.

Varmaan on jotain turhaakin. Emme voi tietää, mitä suolakiteet maksoivat. Tuskin kovin paljoa. Jos niillä helpotettiin tilannetta, niin halvaksi tuli. Ehkä pahin riitaisuus häipyy kun rauhallisessa Tao-hengessä taitellaan paperia ja haistellaan suolaa. Ei ollenkaan huono idea.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Maaliskuu 31, 2019, 12:04:51
Ihminen lienee edelleen ihan samanlainen tässä suhteessa. Jos ”otetaan löysät pois” ja nostetaan tehokkuus äärimmilleen, loppuu uuden ajatteleminenkin.


Näin useimmiten näyttäs olevan.

Kirittämisessä on oma juttunsa, tosin tähän ei voida nykyisyyttä kovin usein laskea, sillä vaikka olisi kirittäjä, selkeästi sellaisena, niin mihin kiritys vie. Aina on jotain itsesäädettyä tavoitteistoa. Sehän taas on kuin runkustelu itsensä kanssa. Kun isona, niin melkoisen vahvaa toimitusta.

Eilen tuli mieleen määritelmällisyys trollaukseen. Miten trollaus määritellään, tai mitä sanalla yritetään hakea, ja miten haettu tulisi kuvailla, jotta se olisi täsmällistä?

On yleismaailmallista, ja voidaan nähdä hyvin mm tiedemaailmaa koskien. Miten taitavasti voidaan trollaukset ampua alas? Mitä nohevuutta vaatii onnistunut vedätys, ja onnistuneet alasampumiset. Vähänkö potentiaalia?

Myös liikaa uutta avaava voidaan nähdä hajoittavana, itselle, ja muille. Osa voi olla luonteeltaan fyysioprosessorisempia, osa haluaa seurailla luotua. Konservatiivisuus ... liberaalisuus -akseli taitaa avautua tässäkin, tai mikä dimensio-akseli kuvaavammin?

Trolli voi jossain kohden muuttua veturiksi, joka saavutetaan niin, että syntyy jotain kivaa. Trolli on myös veturi, joka on myös tavoittamaton, mutta jälki on enemmän hajaannusta, ellei jälkiä tarkastella todella pitkällä aikavälillä. Pitkien aikavälien tarkasteluista taas tiedetään usein se, että kovin pitkällisiin ei ole vara, jos vaarana on välittömyyden katkeamiset, kriittisissä kohdissa.

Periaatteellisesti ottaen, pitkäaikaisuus ja investoiva asenne ei tarvitse olla ristiriidassa tärkeän hetkellisyyden kanssa, jota ei voi laiminlyödä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Huhtikuu 01, 2019, 21:36:38
Yliopisto ei ole taikasana sille, että kaikki sen tuottama olisi viksua tai järkevää/hyödyllistä. Olen tuon itse nähnyt.
Kuuluu sopimukseen. Pitkällä tähtäimelle se on taikasana, sillä sen toiminta on pitkällä tähtäimellä pelkästään hyödyllistä.
Yhteiskunnan varojen tuhlaus ei ole hyödyllistä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Huhtikuu 01, 2019, 21:37:33
Tieteeseen liittyen, Åbo Akademi lienee kehityksen kärjessä:

Lainaus
TS: Yliopiston sukupuolentutkimuksen laitoksella yritettiin puhdistaa tulehtunutta työilmapiiriä New Age -suolalla
Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori sijoitti henkilökunnan työhuoneisiin suolakiteitä New Age -seremonian hengessä.
Niiden tuli hänen mukaansa puhdistaa työpaikalta negatiivista energiaa, kertoo Turun Sanomat perjantaina.
New Age -uususkonnon seremonia tapahtui työajalla yliopiston tiloissa maaliskuun alussa.
Seremoniaa edelsivät henkilökunnan talkoot, jossa askarreltiin origamitekniikalla paperista kiteille säilytysastiat...

... Muutakin turhaa on.  Me verorahoillamme maksamme.

Varmaan on jotain turhaakin. Emme voi tietää, mitä suolakiteet maksoivat. Tuskin kovin paljoa. Jos niillä helpotettiin tilannetta, niin halvaksi tuli. Ehkä pahin riitaisuus häipyy kun rauhallisessa Tao-hengessä taitellaan paperia ja haistellaan suolaa. Ei ollenkaan huono idea.
EI. Kyllä tyhmä toiminta oikeasti on huono idea.

Yliopistojen tehtävänä on luoda tiedettä, tehokkaasti ja tuhlailematta, koska tutkimus elää veronmaksajien rahoilla. Noiden tulee minimoida tuollainen P:n jauhaminen ja keskittyä tieteeseen, siitä heille yhteiskunta maksaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Huhtikuu 01, 2019, 23:11:09
Tieteeseen liittyen, Åbo Akademi lienee kehityksen kärjessä:

Lainaus
TS: Yliopiston sukupuolentutkimuksen laitoksella yritettiin puhdistaa tulehtunutta työilmapiiriä New Age -suolalla
Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori sijoitti henkilökunnan työhuoneisiin suolakiteitä New Age -seremonian hengessä.
Niiden tuli hänen mukaansa puhdistaa työpaikalta negatiivista energiaa, kertoo Turun Sanomat perjantaina.
New Age -uususkonnon seremonia tapahtui työajalla yliopiston tiloissa maaliskuun alussa.
Seremoniaa edelsivät henkilökunnan talkoot, jossa askarreltiin origamitekniikalla paperista kiteille säilytysastiat...

... Muutakin turhaa on.  Me verorahoillamme maksamme.

Varmaan on jotain turhaakin. Emme voi tietää, mitä suolakiteet maksoivat. Tuskin kovin paljoa. Jos niillä helpotettiin tilannetta, niin halvaksi tuli. Ehkä pahin riitaisuus häipyy kun rauhallisessa Tao-hengessä taitellaan paperia ja haistellaan suolaa. Ei ollenkaan huono idea.
EI. Kyllä tyhmä toiminta oikeasti on huono idea.

Yliopistojen tehtävänä on luoda tiedettä, tehokkaasti ja tuhlailematta, koska tutkimus elää veronmaksajien rahoilla. Noiden tulee minimoida tuollainen P:n jauhaminen ja keskittyä tieteeseen, siitä heille yhteiskunta maksaa.

Sellainen tutkimus vasta turhaa onkin, jonka tulokset tiedetään jo etukäteen.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Huhtikuu 01, 2019, 23:48:12
Sellainen tutkimus vasta turhaa onkin, jonka tulokset tiedetään jo etukäteen.
Nais- ja sukupuolitutkimusta tarkoitinkin.
Miehissä ja "patriarkaatissa" on ongelma, tutkimustulokset julkaistaan ensi vuonna... ;D
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Huhtikuu 02, 2019, 07:48:10
Sellainen tutkimus vasta turhaa onkin, jonka tulokset tiedetään jo etukäteen.
Nais- ja sukupuolitutkimusta tarkoitinkin.
Miehissä ja "patriarkaatissa" on ongelma, tutkimustulokset julkaistaan ensi vuonna... ;D

Kultaseni, vain ja ainoastaan sellainen tutkimus, jonka tulokset ovat jo tiedossa, on takuuvarmasti hyödyllistä. Siten sinun määrittelyjesi perusteella kaikki sellainen tutkimus, jonka tuloksista ei ole mitään varmuutta, pitää heti lopettaa rahan tuhlauksena. Vai muutitko jo mielipiteesi ja nyt kannatatkin sellaista tutkimusta, jonka tuloksellisuus jää nähtäväksi ja saattaa ilmetä vasta vuosien, vuosien päästä?

PS. Valituksestasi päätelleen sukupuolentutkimus vasta tuloksellista onkin. Sinua vain risoo se, etteivät tulokset ole hyödyttäneet sinua, vaan ihan muita.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Huhtikuu 03, 2019, 00:47:01
Kultaseni, vain ja ainoastaan sellainen tutkimus, jonka tulokset ovat jo tiedossa, on takuuvarmasti hyödyllistä. Siten sinun määrittelyjesi perusteella kaikki sellainen tutkimus, jonka tuloksista ei ole mitään varmuutta, pitää heti lopettaa rahan tuhlauksena. Vai muutitko jo mielipiteesi ja nyt kannatatkin sellaista tutkimusta, jonka tuloksellisuus jää nähtäväksi ja saattaa ilmetä vasta vuosien, vuosien päästä?

PS. Valituksestasi päätelleen sukupuolentutkimus vasta tuloksellista onkin. Sinua vain risoo se, etteivät tulokset ole hyödyttäneet sinua, vaan ihan muita.
Varsin erikoinen tiedenäkemys sinulla, jos haluat tutkimusta, jossa tulokset ovat jo selviä ennen tutkimusta!  ;D
Ymmärrätkö tieteestä mitään? Tieteen tarkoitushan on juuri selvittää kysymyksiä, ei suinkaan päättää niitä etukäteen!

Tiede tarkoittaa sitä, että uppoudutaan uuteen aiheeseen vetämättä johtopäätöksiä etukäteen! Johtopäätökset seuraavat tutkimustuloksia, niitä ei vihervasureiden tavoin luoda etukäteen.

Sinunkaltaisiasi on yliopistoissa, liikaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - Huhtikuu 03, 2019, 02:53:57
Varsin erikoinen tiedenäkemys sinulla, jos haluat tutkimusta, jossa tulokset ovat jo selviä ennen tutkimusta!  ;D
Ymmärrätkö tieteestä mitään?
Jäikö seuraava lukematta. Ei tullut mieleen, että luit vain omia kuvitelmiasi.
Sellainen tutkimus vasta turhaa onkin, jonka tulokset tiedetään jo etukäteen.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Huhtikuu 03, 2019, 15:25:26
Kultaseni, vain ja ainoastaan sellainen tutkimus, jonka tulokset ovat jo tiedossa, on takuuvarmasti hyödyllistä. Siten sinun määrittelyjesi perusteella kaikki sellainen tutkimus, jonka tuloksista ei ole mitään varmuutta, pitää heti lopettaa rahan tuhlauksena. Vai muutitko jo mielipiteesi ja nyt kannatatkin sellaista tutkimusta, jonka tuloksellisuus jää nähtäväksi ja saattaa ilmetä vasta vuosien, vuosien päästä?

PS. Valituksestasi päätelleen sukupuolentutkimus vasta tuloksellista onkin. Sinua vain risoo se, etteivät tulokset ole hyödyttäneet sinua, vaan ihan muita.
Varsin erikoinen tiedenäkemys sinulla, jos haluat tutkimusta, jossa tulokset ovat jo selviä ennen tutkimusta!  ;D
Ymmärrätkö tieteestä mitään? Tieteen tarkoitushan on juuri selvittää kysymyksiä, ei suinkaan päättää niitä etukäteen!

Tiede tarkoittaa sitä, että uppoudutaan uuteen aiheeseen vetämättä johtopäätöksiä etukäteen! Johtopäätökset seuraavat tutkimustuloksia, niitä ei vihervasureiden tavoin luoda etukäteen.

Sinunkaltaisiasi on yliopistoissa, liikaa.

Jos tuloksia ei tiedetä etukäteen, on mahdotonta tietää, onko tutkimuksesta saatavissa hyötyä.

Mulle tulee nyt sun jutuista mieleen se vanha vitsi tyypistä, joka etsii kadonneita avaimiaan katulampun valosta. Kaverin kysyessä, siihenkö ne putosivat, hän vastaa: ”Ei, mutta tässä on parempi valo etsiä.” Se etukäteen varma hyödyllisyys on juuri tuollaista ”paremman valon kohdalta” etsimään keskittymistä. Siinä on mahdolliset hyödylliset tulokset jo kivasti valossa ennen tutkimuksen aloittamistakin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - Huhtikuu 04, 2019, 10:36:01

Jos tuloksia ei tiedetä etukäteen, on mahdotonta tietää, onko tutkimuksesta saatavissa hyötyä.

Mulle tulee nyt sun jutuista mieleen se vanha vitsi tyypistä, joka etsii kadonneita avaimiaan katulampun valosta. Kaverin kysyessä, siihenkö ne putosivat, hän vastaa: ”Ei, mutta tässä on parempi valo etsiä.” Se etukäteen varma hyödyllisyys on juuri tuollaista ”paremman valon kohdalta” etsimään keskittymistä. Siinä on mahdolliset hyödylliset tulokset jo kivasti valossa ennen tutkimuksen aloittamistakin.

Eikä tainnut vesa-mattikaan niitä avaimia löytää.

Mutta tuossa on hyvä huomio, tutkimusasetelmat vaikuttavat tutkimustulokseen ovat osa sitä.

Sitähän tutkitaankin mitä ja missä olosuhteissa tapahtuu jotakin ja ne tuottavat se mitattavan tuloksen.

Eihän mitään tutkimuslaitteita rakennettaisi ellei niiden avulla tuotettaisi olosuhteita joissa tutkimiskohde (sen ominaisuudet) ja tutkimus toteutetaan. Tuloksien soveltaminen on sekin oma tutkimuksen aihe, eihän higgin hiukkasestakaan sinänsä ole mitään hyötyä, vaikka sellainen kerrotaan löytyneen. Nyt pitäisi vielä selvitää siihen liittyviä muita seikkoja.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Huhtikuu 05, 2019, 00:19:24
Jos tuloksia ei tiedetä etukäteen, on mahdotonta tietää, onko tutkimuksesta saatavissa hyötyä.

Mulle tulee nyt sun jutuista mieleen se vanha vitsi tyypistä, joka etsii kadonneita avaimiaan katulampun valosta. Kaverin kysyessä, siihenkö ne putosivat, hän vastaa: ”Ei, mutta tässä on parempi valo etsiä.” Se etukäteen varma hyödyllisyys on juuri tuollaista ”paremman valon kohdalta” etsimään keskittymistä. Siinä on mahdolliset hyödylliset tulokset jo kivasti valossa ennen tutkimuksen aloittamistakin.
Täysin väärin, tiede ei nimenomaan saa olettaa johtopäätöksiä ennakolta, todistusaineiston arvon tehtävänä on osoittaa faktoja luuloista! Teorioita ja teesejä saa olla, mutta ne ovat aivan eri asia kuin fakta, siis tieteellisenä terminä.

Safiiiri: "Jos tuloksia ei tiedetä etukäteen, on mahdotonta tietää, onko tutkimuksesta saatavissa hyötyä."
Minusta tuo on hyvin tieteenvastainen näkemys, kertoo politisoituneesta ja tarkoitushakuisesta tieteen hyväksikäytöstä. >:(
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Huhtikuu 05, 2019, 07:42:34
Jos tuloksia ei tiedetä etukäteen, on mahdotonta tietää, onko tutkimuksesta saatavissa hyötyä.

Mulle tulee nyt sun jutuista mieleen se vanha vitsi tyypistä, joka etsii kadonneita avaimiaan katulampun valosta. Kaverin kysyessä, siihenkö ne putosivat, hän vastaa: ”Ei, mutta tässä on parempi valo etsiä.” Se etukäteen varma hyödyllisyys on juuri tuollaista ”paremman valon kohdalta” etsimään keskittymistä. Siinä on mahdolliset hyödylliset tulokset jo kivasti valossa ennen tutkimuksen aloittamistakin.
Täysin väärin, tiede ei nimenomaan saa olettaa johtopäätöksiä ennakolta, todistusaineiston arvon tehtävänä on osoittaa faktoja luuloista! Teorioita ja teesejä saa olla, mutta ne ovat aivan eri asia kuin fakta, siis tieteellisenä terminä.

Safiiiri: "Jos tuloksia ei tiedetä etukäteen, on mahdotonta tietää, onko tutkimuksesta saatavissa hyötyä."
Minusta tuo on hyvin tieteenvastainen näkemys, kertoo politisoituneesta ja tarkoitushakuisesta tieteen hyväksikäytöstä. >:(

Voi Toope - se varmuus hyödyllisyydestä oli vaatimus, jonka SINÄ esitit tutkimukselle. Minä vain kerroin, että jos emme hyväksy - ehdotuksesi mukaan - hyödyttömiä tutkimuksia, emme joko voi tutkia ollenkaan tai meidän täytyy jo etukäteen tietää tutkimuksesta saatavat tulokset. Kysymys on siis siitä, mitä SINÄ vaadit ja halusit. Missään viestissäni en ole esittänyt, että minä haluaisin asettaa tutkimukselle vaatimuksen hyödyllisyydestä. PÄinvastoin. Minusta juuri hyödylisyyttä vaatimalla tutkimuksen laajuus kapenee siten, että lopulta emme saa mitään uutta tietoa, eikä kukaan tee uusia ymmärrystämme avartavia innovaatioita.

Vai miten sinä ajattelit sen hyödyllisyyden tarkistettavaksi? Tutkitaan vain sellaisia syöpähoitoja, joiden tiedämme varmasti tehoavan?

Mutta on tietenkin hieno homma, että itsekin ymmärsit, miten hölmö ja haitallinen tuo vaatimuksesi vain hyödyllisestä tutkimuksesta on. Ehkä niitä kadonneita avaimia kannattaa etsiä myös hankalan pimeistä paikoista. Sellaisistakin, joihin ei mielestään koskaan avaimiaan laita. Vaikkei olekaan varma siitä, että avaimet sieltä myös löytyvät.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Huhtikuu 08, 2019, 00:11:50
Voi Toope - se varmuus hyödyllisyydestä oli vaatimus, jonka SINÄ esitit tutkimukselle. Minä vain kerroin, että jos emme hyväksy - ehdotuksesi mukaan - hyödyttömiä tutkimuksia, emme joko voi tutkia ollenkaan tai meidän täytyy jo etukäteen tietää tutkimuksesta saatavat tulokset.
Ei minulla ole aina harmainta aavistustakaan, mitä sinä puhut asioista, joita muut pitävät "tieteenä"?

Kultaseni, vain ja ainoastaan sellainen tutkimus, jonka tulokset ovat jo tiedossa, on takuuvarmasti hyödyllistä. Siten sinun määrittelyjesi perusteella kaikki sellainen tutkimus, jonka tuloksista ei ole mitään varmuutta, pitää heti lopettaa rahan tuhlauksena. Vai muutitko jo mielipiteesi ja nyt kannatatkin sellaista tutkimusta, jonka tuloksellisuus jää nähtäväksi ja saattaa ilmetä vasta vuosien, vuosien päästä?
Safiiri esitti juuri tuollaista!

Tiede tarkoittaa tutkimattoman kartoitusta. Siksi tieteessä pitää jättäytyä ulos ennakkoasenteista ja odotuksista parhaimman mukaan ja luottaa todistusaineiston luomiin aineistoihin. Teesejä voidaan aina teorioiden kautta luoda, mutta tieteellinen teoria yleensä vaatii sitten jo todistusaineistoa tueksi. Teoria ei ole hypoteesi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Huhtikuu 08, 2019, 07:26:37
Voi Toope - se varmuus hyödyllisyydestä oli vaatimus, jonka SINÄ esitit tutkimukselle. Minä vain kerroin, että jos emme hyväksy - ehdotuksesi mukaan - hyödyttömiä tutkimuksia, emme joko voi tutkia ollenkaan tai meidän täytyy jo etukäteen tietää tutkimuksesta saatavat tulokset.
Ei minulla ole aina harmainta aavistustakaan, mitä sinä puhut asioista, joita muut pitävät "tieteenä"?

En ottanut kantaa siihen, mitä pidetään tieteenä. Se ei vaikuta tässä millään tapaa asiaan, joka oli: ellet tiedä tutkimuksen tulosta jo etukäteen (jolloin tutkiminen ei tuota uutta tietoa), et myöskään voi varmasti tietää, että tutkimus tuottaa hyötyä. Hyödyllisyyden vaatimus on siis paradoksi.

Kultaseni, vain ja ainoastaan sellainen tutkimus, jonka tulokset ovat jo tiedossa, on takuuvarmasti hyödyllistä. Siten sinun määrittelyjesi perusteella kaikki sellainen tutkimus, jonka tuloksista ei ole mitään varmuutta, pitää heti lopettaa rahan tuhlauksena. Vai muutitko jo mielipiteesi ja nyt kannatatkin sellaista tutkimusta, jonka tuloksellisuus jää nähtäväksi ja saattaa ilmetä vasta vuosien, vuosien päästä?
Safiiri esitti juuri tuollaista![/quote]

En esittänyt. Lukutaito-ongelmia? Esitin, ettei hyödyllisyyttä voi tietää etukäteen. Hyödyllisyys oli SINUN vaatimuksesi. Miten voit varmistaa, että tutkimus on hyödyllistä? Kerro ihmeessä.

Tiede tarkoittaa tutkimattoman kartoitusta. Siksi tieteessä pitää jättäytyä ulos ennakkoasenteista ja odotuksista parhaimman mukaan ja luottaa todistusaineiston luomiin aineistoihin. Teesejä voidaan aina teorioiden kautta luoda, mutta tieteellinen teoria yleensä vaatii sitten jo todistusaineistoa tueksi. Teoria ei ole hypoteesi.
[/quote]

Kyllä. Tiede tarkoittaa tutkimattoman kartoitusta. Koska kyse on tuntemattoman tutkimisesta, ei ole etukäteen tiedossa, tuottaako tutkiminen hyötyä vai ei. Ajattelitko, että tutkiminen kielletään jälkikäteen, kun jo tiedetään tulosten perusteella, ettei hyötyä tullut? Vai miten ajattelit sen hyödyllisyyden päätellä ennen kuin tutkimus on tehty ja tulokset siten tiedossa? Nimenomaan on syytä välttää sitä ennakkoasennetta, että ON TIETÄVINÄÄN etukäteen, millainen tutkimus ja minkä tutkiminen on hyödyllistä. Kerro siis ihmeessä, miten ajattelit sen hyödyllisyyden päätellä etukäteen ilman minkäänlaista ennakkoasennetta. Kai sen ymmärrät, ettei päätöksiä tutkimuksen aloittamisesta (ja rahoittamisesta) voida tehdä vasta tutkimuksen valmistuttua ja tulosten ollessa siten tiedossa? Se vasta olisikin uuden tiedon löytämistä estävä kriteeri tutkimukselle, jos tutkittaisiin vain asioita, joita tutkimalla ennenkin on saatu uutta tietoa ja hyödyllisiä tuloksia. Uuden tiedon löytämiselle ei ehken ole paras reitti kulkea vanhaa tallattua polkua pitkin. Ei, vaikka sillä kulkeminen onkin helpompaa, tuttua ja turvallista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Huhtikuu 08, 2019, 15:17:53
Tiede tarkoittaa tutkimattoman kartoitusta. Koska kyse on tuntemattoman tutkimisesta, ei ole etukäteen tiedossa, tuottaako tutkiminen hyötyä vai

Menetelmää sovellan mieluusti foorumilla, oli soveltamiseni tiedettä, tai mitä lie.

Useimmiten tällä tyylillä ollaan törmäyskurssilla. Niin hyvä kuin idea onkin, ei sitä oikeastaan hyväksytä missään. En ainakaan itse tiedä paikkoja, jossa näin menisi suhtautuminen.

Kaikki on tarkoitushakuista, ja perustelu voi liittyä vain siihen. Puheet ei tässä merkkaa, vaikka niitä olisi, ja niitä on jonkin verran.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Huhtikuu 08, 2019, 23:30:33
Tieteen tulisi olla vailla ennakkokäsityksiä ja sitä ohjaavia näkemyksiä. Otetaan näyttöä ja todistusaineistoa, vasta niiden perusteella luodaan teorioita. Toki teesejä aina luodaan ennen todistusaineistoa, mutta tarkoitan lähinnä sitä, että tiedemaailmassa luodaan paljon perusteettomia näkemyksiä liian vähäisen todistusaineiston kautta. Iltalehti-tiedettä.

Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Huhtikuu 09, 2019, 07:20:55
Tieteen tulisi olla vailla ennakkokäsityksiä ja sitä ohjaavia näkemyksiä. Otetaan näyttöä ja todistusaineistoa, vasta niiden perusteella luodaan teorioita. Toki teesejä aina luodaan ennen todistusaineistoa, mutta tarkoitan lähinnä sitä, että tiedemaailmassa luodaan paljon perusteettomia näkemyksiä liian vähäisen todistusaineiston kautta. Iltalehti-tiedettä.

Käsitys siitä, minkä asian tutkiminen on lähtökohtaisesti hyödyllistä ja minkä hyödytöntä ON ennakkokäsitys. Muistanet, että sinä vaadit tällaisen tutkimuksen suuntaamista ennakkokäsityksen mukaan vain hyödylliseen tutkimukseen. Oletko muuttanut näkemyksesi?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - Huhtikuu 09, 2019, 11:21:37
Tieteen tulisi olla vailla ennakkokäsityksiä ja sitä ohjaavia näkemyksiä. Otetaan näyttöä ja todistusaineistoa, vasta niiden perusteella luodaan teorioita. Toki teesejä aina luodaan ennen todistusaineistoa, mutta tarkoitan lähinnä sitä, että tiedemaailmassa luodaan paljon perusteettomia näkemyksiä liian vähäisen todistusaineiston kautta. Iltalehti-tiedettä.

Käsitys siitä, minkä asian tutkiminen on lähtökohtaisesti hyödyllistä ja minkä hyödytöntä ON ennakkokäsitys. Muistanet, että sinä vaadit tällaisen tutkimuksen suuntaamista ennakkokäsityksen mukaan vain hyödylliseen tutkimukseen. Oletko muuttanut näkemyksesi?

Tutkimukset usein säädellään tutkimuksen mukaan, eli mitä halutaan tutkia. Ennakko-odotuksiakin usein on, mutta tutkimus tehdään juuri sen vuoksi, että niitä joka vahvistetaan, tai kumotaan.

Nykyisin on jo paljonkin perusteita, miksi jotain tutkitaan ja miten, kaikki yksityiskohdat on syytä huomioida, jopa tutkimuksen tulkitsija (ihminen) on yksi tutkimusväline ja myös tutkimuksen kohde.

Käytännössä voidaan etsiä fysiikan ilmiöiden erilaisia suhteita, mutta jos on kysymys jostain (teoreemien) tutkimuksesta, tai puhtaasta matemaattisesta päättelystä, niin niille ei ehkä löydy kovin helposti vastaavuutta, eli ne jäänevät osaltaan metan puolelle, kunnen toisin todistetaan.

Ihmisen kyvyt lienevät myös rajalliset.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Huhtikuu 09, 2019, 13:20:21
Tieteen tulisi olla vailla ennakkokäsityksiä ja sitä ohjaavia näkemyksiä. Otetaan näyttöä ja todistusaineistoa, vasta niiden perusteella luodaan teorioita. Toki teesejä aina luodaan ennen todistusaineistoa, mutta tarkoitan lähinnä sitä, että tiedemaailmassa luodaan paljon perusteettomia näkemyksiä liian vähäisen todistusaineiston kautta. Iltalehti-tiedettä.

Käsitys siitä, minkä asian tutkiminen on lähtökohtaisesti hyödyllistä ja minkä hyödytöntä ON ennakkokäsitys. Muistanet, että sinä vaadit tällaisen tutkimuksen suuntaamista ennakkokäsityksen mukaan vain hyödylliseen tutkimukseen. Oletko muuttanut näkemyksesi?

Tutkimukset usein säädellään tutkimuksen mukaan, eli mitä halutaan tutkia. Ennakko-odotuksiakin usein on, mutta tutkimus tehdään juuri sen vuoksi, että niitä joka vahvistetaan, tai kumotaan.

Nykyisin on jo paljonkin perusteita, miksi jotain tutkitaan ja miten, kaikki yksityiskohdat on syytä huomioida, jopa tutkimuksen tulkitsija (ihminen) on yksi tutkimusväline ja myös tutkimuksen kohde.

Käytännössä voidaan etsiä fysiikan ilmiöiden erilaisia suhteita, mutta jos on kysymys jostain (teoreemien) tutkimuksesta, tai puhtaasta matemaattisesta päättelystä, niin niille ei ehkä löydy kovin helposti vastaavuutta, eli ne jäänevät osaltaan metan puolelle, kunnen toisin todistetaan.

Ihmisen kyvyt lienevät myös rajalliset.

Taitaapa vain Toopen ajatuksena olla, että tutkimus lopetetaan kokonaan tietyiltä ”hyödyttömiltä” aloilta ja ”turhien” asioiden ja ilmiöiden tutkiminen lopetetaan, koska ovat ”marginaalia”. Esim. sukupuolta ja sukupuolisuutta ei pidä tutkia, koska ”kaikkihan tietää”, että me ollaan miehiä ja naisia, eikä siinä ole mitään tutkittavaa. Me jo tiedämme ”kaiken” sukupuolista, kun ymmärrämme, että naiset haluaa olla hoivaajia ja tytöt tykkää vaaleanpunaisesta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - Huhtikuu 09, 2019, 18:09:46
Tieteen tulisi olla vailla ennakkokäsityksiä ja sitä ohjaavia näkemyksiä. Otetaan näyttöä ja todistusaineistoa, vasta niiden perusteella luodaan teorioita. Toki teesejä aina luodaan ennen todistusaineistoa, mutta tarkoitan lähinnä sitä, että tiedemaailmassa luodaan paljon perusteettomia näkemyksiä liian vähäisen todistusaineiston kautta. Iltalehti-tiedettä.

Käsitys siitä, minkä asian tutkiminen on lähtökohtaisesti hyödyllistä ja minkä hyödytöntä ON ennakkokäsitys. Muistanet, että sinä vaadit tällaisen tutkimuksen suuntaamista ennakkokäsityksen mukaan vain hyödylliseen tutkimukseen. Oletko muuttanut näkemyksesi?

Tutkimukset usein säädellään tutkimuksen mukaan, eli mitä halutaan tutkia. Ennakko-odotuksiakin usein on, mutta tutkimus tehdään juuri sen vuoksi, että niitä joka vahvistetaan, tai kumotaan.

Nykyisin on jo paljonkin perusteita, miksi jotain tutkitaan ja miten, kaikki yksityiskohdat on syytä huomioida, jopa tutkimuksen tulkitsija (ihminen) on yksi tutkimusväline ja myös tutkimuksen kohde.

Käytännössä voidaan etsiä fysiikan ilmiöiden erilaisia suhteita, mutta jos on kysymys jostain (teoreemien) tutkimuksesta, tai puhtaasta matemaattisesta päättelystä, niin niille ei ehkä löydy kovin helposti vastaavuutta, eli ne jäänevät osaltaan metan puolelle, kunnen toisin todistetaan.

Ihmisen kyvyt lienevät myös rajalliset.

Taitaapa vain Toopen ajatuksena olla, että tutkimus lopetetaan kokonaan tietyiltä ”hyödyttömiltä” aloilta ja ”turhien” asioiden ja ilmiöiden tutkiminen lopetetaan, koska ovat ”marginaalia”. Esim. sukupuolta ja sukupuolisuutta ei pidä tutkia, koska ”kaikkihan tietää”, että me ollaan miehiä ja naisia, eikä siinä ole mitään tutkittavaa. Me jo tiedämme ”kaiken” sukupuolista, kun ymmärrämme, että naiset haluaa olla hoivaajia ja tytöt tykkää vaaleanpunaisesta.

Toopen teoriat vaikuttavat kyllä melko yksipuolisilta ja niissä on varmaan kohentamisen aihetta, mutta ne lienevät lähinnä vain toopen teorioita, joten sillä ei liene isompaa merkitystä, muille kuin hänelle.

Sukupuoliteoriat ovat muutenkin melko usein pelkästään riidan aiheita, eikä niillä pyritä mihinkään sen kummempaan ymmärrykseen.

Tieteen tavoite on kyllä yksinkertaisempi, eli vain ymmärryksen lisääntyminen, mutta se ei toki poista väärinymmärtämisen mahdollisuutta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Huhtikuu 12, 2019, 23:01:53
Tieteen tulisi olla vailla ennakkokäsityksiä ja sitä ohjaavia näkemyksiä. Otetaan näyttöä ja todistusaineistoa, vasta niiden perusteella luodaan teorioita. Toki teesejä aina luodaan ennen todistusaineistoa, mutta tarkoitan lähinnä sitä, että tiedemaailmassa luodaan paljon perusteettomia näkemyksiä liian vähäisen todistusaineiston kautta. Iltalehti-tiedettä.

Käsitys siitä, minkä asian tutkiminen on lähtökohtaisesti hyödyllistä ja minkä hyödytöntä ON ennakkokäsitys. Muistanet, että sinä vaadit tällaisen tutkimuksen suuntaamista ennakkokäsityksen mukaan vain hyödylliseen tutkimukseen. Oletko muuttanut näkemyksesi?
Ymmärsit väärin. Olen puhunut siitä, että tiedettä (tiedeopetusta) tulisi suunnata enemmän matemaattisluonnontieteelliseen koulutukseen ja vähemmän humanistiseen ja yhteiskuntatieteelliseen, koska matemaattisluonnontieteellinen on hyödyllissempää. Meillä on liikaa keskitytty nykyisin hum/yht.kunta tiet. tutkimuksiin, koska on muka haluttu siten nostaa kansan "sivistystasoa". Tuo on hyödytöntä rahantuhlausta. Meillä on jo liikaa noiden alojen ihmisiä. Tiedän, olen yksi heistä.

Koulutusjärjestelmäämme pitäisi uudelleenorganisoida siten, että yliopistotasolla väkeä tulisi vähentää suuresti ja kohdistaa heitä matemaattisluonnontieteisiin. Toisaalta pitäisi kohdistaa huomiota amk-tasolle käytännöntason osaajiin, koska heitä yhteiskunta enemmän tarvitsee kuin tusinamaistereita. Suomessa on elänyt vuosia aivan järjetön ajatus siitä, että korkeakoulutusta (yliopisto/tekn.yo- taso) pitäisi jakaa kymmenille prosenteille ihmisistä, kun sellaisia virkoja ei ole saatavilla kaikille. Liikakoulutus johtaa vain koulutuksen inflaatioon, ei sen arvostukseen. Suomi tarvitsee keskiasteen osaajia paljon enemmän kuin humanistisia maistereita.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Huhtikuu 12, 2019, 23:06:02
Ymmärrätte kai "Karikko" ja "Safiiri", ettei yhteiskunnalla ole varaa tarjota rahaa kaikenmaailman hömpän opiskeluun? Yhteiskunnan rahoituksen tulee keskittyä sellaiseen tieteeseen, joka on hyödyllistä Suomelle. Jos joku haluaa opiskella marginaaliaiheita, silloin pitää ehkä itse hoitaa rahoitus?

Yhteiskunnan velvollisuushan ei ole rahoittaa kaikkea kivaa, mitä ihmiset keksivät!
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - Huhtikuu 13, 2019, 11:56:54
Ymmärrätte kai "Karikko" ja "Safiiri", ettei yhteiskunnalla ole varaa tarjota rahaa kaikenmaailman hömpän opiskeluun? Yhteiskunnan rahoituksen tulee keskittyä sellaiseen tieteeseen, joka on hyödyllistä Suomelle. Jos joku haluaa opiskella marginaaliaiheita, silloin pitää ehkä itse hoitaa rahoitus?

Yhteiskunnan velvollisuushan ei ole rahoittaa kaikkea kivaa, mitä ihmiset keksivät!

Aika paljon sitä kuitenkin suositaan, suurin osa kaikesta kivasta on hömppää, jos tiukasti tulkitaan.

Vakasti otettavaa tiedettäkin tuetaan siinä ohessa, mutta pääasillisesti tuet annetaan sovellutuksille joilla on kaupallista tavoitetta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Huhtikuu 13, 2019, 16:01:06
Ymmärrätte kai "Karikko" ja "Safiiri", ettei yhteiskunnalla ole varaa tarjota rahaa kaikenmaailman hömpän opiskeluun? Yhteiskunnan rahoituksen tulee keskittyä sellaiseen tieteeseen, joka on hyödyllistä Suomelle. Jos joku haluaa opiskella marginaaliaiheita, silloin pitää ehkä itse hoitaa rahoitus?

Yhteiskunnan velvollisuushan ei ole rahoittaa kaikkea kivaa, mitä ihmiset keksivät!

Matemaattis-luonnontieteellisellä koulutuksella vain ei pysty ratkomaan niitä yhteiskunnallisia ongelmia. Matemaattis-luonnontieteellinen tieto ja tutkimus antaa harvinaisen vähän työkaluja vaikkapa siihen, miten saatais väestönkasvu kuriin. Vaikka luonnontiede tarjoaakin keinoja, joilla raskauksia voi ehkäistä, se ei tarjoa keinoja siihen, miten ehkäisy saataisiin kaikkien ulottuville ja käyttöön. Toope elää viime vuosisadalla tässä, kun uskoo, että matematiikka ja luonnontieteet voivat tarjota ratkaisut kaikkeen. Mutta todellisuudessa tarvitaan juuri humanistisia tieteitä, jotta niistä matemaattis-luonnontieteellisistä tutkimuksista voidaan saada hyötyä ja ihmiset toimimaan järkevästi uuden tiedon mukaisella tavalla.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Kansan syvät rivit - Huhtikuu 13, 2019, 16:53:47
Ymmärrätte kai "Karikko" ja "Safiiri", ettei yhteiskunnalla ole varaa tarjota rahaa kaikenmaailman hömpän opiskeluun? Yhteiskunnan rahoituksen tulee keskittyä sellaiseen tieteeseen, joka on hyödyllistä Suomelle. Jos joku haluaa opiskella marginaaliaiheita, silloin pitää ehkä itse hoitaa rahoitus?

Yhteiskunnan velvollisuushan ei ole rahoittaa kaikkea kivaa, mitä ihmiset keksivät!
Toope miksi haluat tänne lisää kristillistä Afrikkaa? Kristillisesssä Afrikassa ei tuhlaa "hömppäopiskeluun". Niiden lainalaisuuksien tutkimiseen ja opiskeluun, joiden ymmärrystä länsimaalaisen elämäntavan ylläpito edellyttää. Ja mitä tulee taloudelliseen tilanteeseemme, niin meillä on ihan riittävästi rahaa dumpata yliopistoihin, jos vain sivistys olisi persuille tärkeämpää kuin sosiaalimiljardien dumppaaminen taloudellisesti haitallisiin veroaleihin, ja kannattamattomien yritysten tekohengittämiseen niin kutsuttuina yritystukina. Saatoimme persujen mielestä jopa luovuttaa valtiomme varallisuutta miljoonittain veroparatiisiyrityksille ilman minkäänasteista taloudellista hyötyä kaupoista. Toope rahasta ei ole Suomella vähääkään pulaa vaan järjen käytöstä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Huhtikuu 13, 2019, 21:30:19
Matemaattis-luonnontieteellisellä koulutuksella vain ei pysty ratkomaan niitä yhteiskunnallisia ongelmia. Matemaattis-luonnontieteellinen tieto ja tutkimus antaa harvinaisen vähän työkaluja vaikkapa siihen, miten saatais väestönkasvu kuriin. Vaikka luonnontiede tarjoaakin keinoja, joilla raskauksia voi ehkäistä, se ei tarjoa keinoja siihen, miten ehkäisy saataisiin kaikkien ulottuville ja käyttöön. Toope elää viime vuosisadalla tässä, kun uskoo, että matematiikka ja luonnontieteet voivat tarjota ratkaisut kaikkeen. Mutta todellisuudessa tarvitaan juuri humanistisia tieteitä, jotta niistä matemaattis-luonnontieteellisistä tutkimuksista voidaan saada hyötyä ja ihmiset toimimaan järkevästi uuden tiedon mukaisella tavalla.
Kärjistät. En puhu siitä, että humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta pitäisi lopettaa, vain sitä, että noissa on varaa karsimiseen. Liikaa hömppää. Toivoisin painopistettä enemmän takaisin sinne matemaattisluonnontieteelliselle puolelle, kuten oli vuosikymmeniä sitten, ennen humanististen/yhteiskuntatieteiden ylitarjontaa, joka on nykyisin ihan totta. Painopisteestä puhun.

Toope miksi haluat tänne lisää kristillistä Afrikkaa? Kristillisesssä Afrikassa ei tuhlaa "hömppäopiskeluun". Niiden lainalaisuuksien tutkimiseen ja opiskeluun, joiden ymmärrystä länsimaalaisen elämäntavan ylläpito edellyttää. Ja mitä tulee taloudelliseen tilanteeseemme, niin meillä on ihan riittävästi rahaa dumpata yliopistoihin, jos vain sivistys olisi persuille tärkeämpää kuin sosiaalimiljardien dumppaaminen taloudellisesti haitallisiin veroaleihin, ja kannattamattomien yritysten tekohengittämiseen niin kutsuttuina yritystukina. Saatoimme persujen mielestä jopa luovuttaa valtiomme varallisuutta miljoonittain veroparatiisiyrityksille ilman minkäänasteista taloudellista hyötyä kaupoista. Toope rahasta ei ole Suomella vähääkään pulaa vaan järjen käytöstä.
Taas kerran hieman vaikeaa ymmärtää, mitä Lauri esittää...?!
Siis PS:hän on kritisoinut yritystukijärjestelmää, ei kannattanut sitä. PS on kritisoinut veroparatiisimallia, ei ajanut sitä. PS juuri kritisoi mm. Pekka Haaviston Caruna-kauppoja, joissa sähkönsiirtojärjestelmä yksityistettiin ulkkarisijoittajille. Luetko Lauri uutisia?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: mikainen - Huhtikuu 14, 2019, 00:42:44
Kaksi vuotta sitten vain kolme ps:n kansanedustajaa äänesti hallintarekisterilakia vastaan. "Eliittiä" vastaan puheissa, käytäntö vähän toinen juttu.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Kansan syvät rivit - Huhtikuu 14, 2019, 00:54:39
Toope miksi haluat tänne lisää kristillistä Afrikkaa? Kristillisesssä Afrikassa ei tuhlaa "hömppäopiskeluun". Niiden lainalaisuuksien tutkimiseen ja opiskeluun, joiden ymmärrystä länsimaalaisen elämäntavan ylläpito edellyttää. Ja mitä tulee taloudelliseen tilanteeseemme, niin meillä on ihan riittävästi rahaa dumpata yliopistoihin, jos vain sivistys olisi persuille tärkeämpää kuin sosiaalimiljardien dumppaaminen taloudellisesti haitallisiin veroaleihin, ja kannattamattomien yritysten tekohengittämiseen niin kutsuttuina yritystukina. Saatoimme persujen mielestä jopa luovuttaa valtiomme varallisuutta miljoonittain veroparatiisiyrityksille ilman minkäänasteista taloudellista hyötyä kaupoista. Toope rahasta ei ole Suomella vähääkään pulaa vaan järjen käytöstä.
Taas kerran hieman vaikeaa ymmärtää, mitä Lauri esittää...?!
Siis PS:hän on kritisoinut yritystukijärjestelmää, ei kannattanut sitä. PS on kritisoinut veroparatiisimallia, ei ajanut sitä. PS juuri kritisoi mm. Pekka Haaviston Caruna-kauppoja, joissa sähkönsiirtojärjestelmä yksityistettiin ulkkarisijoittajille. Luetko Lauri uutisia?
Toope miksi haluat tänne lisää kristillistä afrikkaa? Toisekseen Persut allekirjoittivat hallitusohjelman. Ketä kiinnostaa mitä persut sanoo vastustavansa?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - Huhtikuu 15, 2019, 11:02:36
Kaksi vuotta sitten vain kolme ps:n kansanedustajaa äänesti hallintarekisterilakia vastaan. "Eliittiä" vastaan puheissa, käytäntö vähän toinen juttu.
Poliisikansanedustajat Veera Ruoho, Tom Packalen ja Mika Raatikainen saivatkin tuosta sitten Perussuomalaisten eduskutaryhmältä varoituksen. Myös Kari kulmala joka oli vastustanut hallintarekisteriä, mutta oli äänestyksestä poissa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Toukokuu 16, 2019, 18:51:46

Jos erittynyt lima, flunssatyyppisten yhteydessä, vie pöpöjä ulkoistukseen, niistämisissä, jne, ja samoin tuo toimii keino pikkuroskien yhteydessä, niin miten vaikuttaa pöpöstöön se, jos niitä vedetään mukana suun kautta otettavilla, vähän alemman tason olo-tiloihin?

Onko äskeisessä pointtia? Voidaanko tuota soveltaa, tuloksellisesti?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Toukokuu 16, 2019, 22:51:16
Toope miksi haluat tänne lisää kristillistä afrikkaa?
Tiedät hyvin, etten halua tänne Afrikkaa missään muodossa toisin kuin sinä.
Afrikka olkoon Afrikka, Eurooppa olkoon Eurooppa. Värejä paletissa ei tarvitse sekoittaa, muuten tulee harmaata.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Toukokuu 16, 2019, 23:31:57
Toope miksi haluat tänne lisää kristillistä afrikkaa?
Tiedät hyvin, etten halua tänne Afrikkaa missään muodossa toisin kuin sinä.
Afrikka olkoon Afrikka, Eurooppa olkoon Eurooppa. Värejä paletissa ei tarvitse sekoittaa, muuten tulee harmaata.

No problem, Toope. Ei niistä mustista tule harmaita, koska valkoinen on valkoinen vain puhtaan valkoisena. Eksää sen vertaa tiedä? Muut sitten on mustia valkoisinakin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: a4 - Toukokuu 17, 2019, 07:48:49
Claude Monet oli värien käytön perusteella aika monikultturisti.
Harmaantuneenakin melko värikäs.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Toukokuu 17, 2019, 08:41:53

Paraikaa on tosiaan kurkkukipua, poskiontelohyytelöitymää, tuntemuksia korvissa, ja päässä huojuttaa. Ei kuumetta.

Ehkä näyttää saivartelevalta, mutta minusta tietyistä tavallisissa arjen jutuista voi löytyä paljon, jos niitä vain seurailee avarasti. On selkeän konkreettinen pohja, sen teoretisoinnin lisänä. Teen mieluusti juuri tällaista.

Kun sanotaan, että flunssan aikaan tulisi juoda riittävästi lämmintä, ja se helpottaisi, niin ehkä, kun kylmän juominen voi saada flunssakynnyksen ylittymään melkein saman tien. On kokemusta. Mieleenpainuvimpia jotkut simailut, kylmässä maaseutukellarissa, heinäkuun helteillä. Seuraukset mieleenpainuvia, ja nopeita. Eikä ole vain tuo kokemus.

Onko sitten itselläni kurkku arka paikka, muista enemmän poiketen, en tiedä. Angiinoita oli pentuna jokunen.

Nesteen juontiin (ja syöntiin), etenkin nauttittavan ollessa lämmintä, voi liittyä nielun huuhtelevaa vaikutusta. Toisaalta se on paikallislämpöä, toisin kuin saunassa. Sauna korostaa verenkiertoa iholla, mikä voi tosiaan olla vaikutukseltaan hyvin erilaista, ja flunssatilanteessa eron voisi arvella merkittäväksi, kokemustasolle asti, ainakin jos saunoo reiluun tapaan. Arvelen nyt surutta näitä.

Jos ihmisellä on sympaattinen hermosto, joka liittyy tahdonalaiseen liikkumiseen, niin verenkiertoa on saatava mukaan. Se on taas pois tahdonalaiseen kuulumattomalta osalta, mikä taas liittyy "akkujen" lataamiseen.

Verenkierron kohdennus voi olla jotain. Tuntemuksia tästä saa esim niin, jos lämmintä suihkua kohdentaa eri kehoonosiin, tietoisesti. Sillä on vaikutusta. Toisaalta, on myös niitä lämpöhoitoja. Samoin voi paikallisesti eri lämpötiloja kokea ihan pukeutumisen keinoin. Kokonaisvaltaisempi lämpövaihtelu varmaan toista, joskin siinäkin voi olla jotain potentiaalista seurailtavaa, jos vaihtuvuus sopiva.

Entäs biodynaaminen flunssan hoito? Sellaista tuskin on keksitty, mutta voihan ajatuksen heittää, kun ei rangaista.


BTW  Onko ihmisiä, joiden tulisi melkein aina käyttää korkeakauluksista paitaa, tai jotain kaulusta, jos käytännössä haluaa, ettei ongelmia?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Toukokuu 17, 2019, 09:27:46

Etsin jonkin verran aktiivisesti kelailutilanteita. Minusta ne ovat kehittäviä, ja ilmenee sovellettavuuden parantumista sillekin, mitä tiedetään käytännöistä osuvina, oli osuus löydetty miten oli. Ehkä hyöty tästä popularisoivasta liittymästä tulee käsittely-laajuuden kautta, vaikka kallistuma kohden parempaa sovellettavuutta ja ajatustyön osuvuutta jäisikin osin uniikkimmaksi, kuin yleisten vankkojen löydöksien tapauksessa.

Jos jostain tieteen vahvasta alueesta on vaikka matemaattinen rautalankamalli, muun ohessa, niin sovelletuskohdat jää silti etsittäviksi, ja se, miten löydetty kytkeytyy muuhun. Kokonaisuuttakin vietävä jotenkin eteenpäin, vaikka vankkuusvajetta olisi. Millä tavoin menee ideologiseksi, niin siihen alasampumisvaiheeseen liittyy osuva, oma lääkityksensä.

Kun puheeksi tuli verenkierron kohdistuminen eri kropan alueelle, painotetusti, niin mitä kaikki merkityksiä tällainen painotus voi merkitä.

Tuli mieleen se, että kun pintaverenkierrosta, tai perifeerisemmästä painotuksesta päästään sisempään, niin voiko painotusero näkyä esim verenpaineessa? Nukkuessa verenpaineen voisi näin olettaa pienemmäksi. Sydän ainakin lyö vähemmän, joten verimäärän virtauma minuutissa voi pienetä, vai pieneneekö? Levossa jotain 5l/min, riippuen ihmisestä.

Jos verivirtauma ei levossa oleellisesti pienene, sydämmen kautta mitattaessa, niin pulssi voisi laskea, koska vähemmän pumppausvastusta, siis verenpainetta. Näistä voidaan tietää aika yksityiskohtaisesti. Ei haittaa, kun pääsee mukaan itsekkin noihin, kun törmää.

Jos veri kanavoituu tasaisesti kaikkialle, eikä kohdennu painotetusti keskustaan, tai periferiaan, niin kanava-pintala, joka palveltana laajempi, joten veren voisi ajatella kulkevan parhaiten, kun ei niin tiukkaa tuubia, jonne päätyä sullomaan elintärkeää.

Toisaalta, kun hiusverisuonistoa myöten menee kaikki valtimoon pumpattu tavara viimein, niin ehkä noin ei ole, vaan pienempi valtimopintalavalikoituma verivirtakeskityksessä johtaa saman painevaikutuksen suuntautumisen pienemmälle alueelle, jolloin puskevuus on helpompi toteuttaa. Sydän pääsee vähemmällä, jolloin verenpaine laskee, ja sydämen syke.

Tiedetään, että jos ruokailee, ja alkaa liikkua, on sydän suuremmalla rasituksella. Kun sydän on heikko, niin tällaiset voivat olla havaittavissa ilman suurempia arvailuja.

Se lienee selvää, että periferiassa kanavisto on pitempi, joten painetta on pakka saada enemmän, ellei kanaviston kimmo-ominaisuudet ideaaliset, mikä ei ole totta varmaan missään ikävaiheessa.

Jos verivirtaumaa keskittää periferiaan, niin mitä valikoidumpi paineen kohdennus merkitsee, terveyden kannalta tätä ruumiin rakennetta koskien? Missä vaiheessa avautuu tarve "oppia" uutta hiusverisuonistoa. Voiko oppimista edistää? Mitä kaikkea siihen liittyy?

Ajattelulla voi lähteä miettimään, että mitä mahdollisuuksia voisi olla sydän ja verisuonisairauksien hoidossa, ihan kotikonstein. Aika montaa asiaa ylläpidetään, jottei rapistumista tapahdu.

Tiedän, että tavan ihmiset useimmiten eivät usko lääkäreiden kehoituksia nähdä vaivaa liikunnan eteen, vaan odottavat helppoa ratkaisua, mikä voi olla utooppista. Aktiivisesta suhteesta terveyden ylläpitoon puhutaan. Mitä on tehtävissä rapistumisten ilmetessä?

Keski-ikäistä tällaiset asiat mietityttävät, tai perusuteliasta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Toukokuu 17, 2019, 09:39:00
Biodynaamista tapaa käytetään viljelyssä. Ellet halua siis viljellä nielussasi bakteereita biodynaamisesti, kannattanee etsiä flunssaan hoitomuotoja jostakin muualta kuin biodynaamisista toimintaperiaatteista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Toukokuu 17, 2019, 10:34:26

En nyt ajatellut biodynaamisuudella tarkoittaa epäedullisten olojen kasvatusta. Biodynaamisuus, elinolojen parantamiseen, siinä ajattelin olevan potentiaalia.

Jos tarkemmin mennään tuohon kohtaan, niin elimistö on tainnut jutun jo keksiä, tai ajautunut sitä käyttämään.

Kun ihmisen aineenvaihdunta vilkastuu, tulehduksissa flunssissa, mitä pöpöstöhaasteita nyt onkaan, niin aineenvaihdunta voi vilkastu lisälämmön ansiosta, ja toisaalta aineenvaihdunta itsekkin lämmittää, esim paikallisesti, ellei kokonaisvaikutus laita tehostusta täydempään laajuuteen, esim selkeän kuumeen tapauksessa.

Kun aineenvaihdunta vilkastuu, niin elimistössä olevat perusjutut korostuu, siis ne, jotka ovat tavallisempaa ja jotain pysyvämpää, mukanakulkevampaa, erikoisatakkiin nähden, tai suhteessa johonkin horjuttavaan painotukseen.

Elimistön voi nähdä turvautuvan siiden diversiteettiin, joka on kohdennettavissa ilmenevään haasteeseen.

Käpertyminen on edelliselle päinvastaista. Siinä horjuttava erikoispainottuma saa enempi rehottaa, ja voi tosiaan kuormittaa kokonaisuutta paljon, koska ei ole samalla tapaa seesteisesti liittynyt eliön kokonaisuuteen, vaan voi vaatia tietynlaista neutralointia, ellei tietyntyylistä amputaatiota.

Mistä sitten koostuu sen monipuolisemman kohtaamisen oikeiseva vaihe. Se on sitä pysyvyystilan tuomista selkeämpänä sinne, jossa pysyvyystila on lähtenyt viettämään muualle. Haavan umpeutuminen on ilmaisullisesti ottaen kuvaava esimerkki. Veri ei oikein voi hyvin, kun joutuu suoniston ulkopuolelle. Menee hankalaksi sille kokonaisuudelle, jotka verestä pitävät, ja sitä tarvitsevat, elääkseen.

Monipuolisuuslisän tarjoaminen, tietynlainen joukkovoimaa, tai joukkoapua vaikuttaisi kuitenkin kuvaavalta, tässä yhteydessä. Biodynaamisia olosuhteita muuttuu toiseksi, jonkun kannalta suotuisemmaksi. Voihan olla, että tulokaskaan ei oikein pärjäile kovin kaksisesti, jos päätyy ihmiselle tyypilliseen ympäristöön. Win-Win, tietyt "oksentamiset", kuka niitä sitten toteuttaakin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Toukokuu 17, 2019, 13:58:19

En nyt ajatellut biodynaamisuudella tarkoittaa epäedullisten olojen kasvatusta. Biodynaamisuus, elinolojen parantamiseen, siinä ajattelin olevan potentiaalia.

Siis ajattelit, että ihmisiä voidaan biodynaamisesti viljellä? Vai ehdotatko antroposofiaan suuntautumista? SE ihmisen hoitamiseen tarkoitettu ”versio” on jo olemassa. Sitä kutsutaan homeopatiaksi.

Lainaus
Biodynaaminen viljely on maataloutta, jota harjoitetaan Rudolf Steinerin antroposofisten näkemysten mukaisesti. Steiner piti Koberwitzissa nykyisen Puolan alueella vuonna 1924 esitelmäsarjan, joka tunnetaan nykyisin Maatalouskurssin nimellä. Suomessa ensimmäisiä luontoisvoimaviljelykokeita tehtiin vuonna 1926.
...
Biodynaamisessa viljelyssä käytetään pitoisuuksiltaan erittäin laimeita biodynaamisia preparaatteja. (kts. homeopatia). Niiden valmistamisessa käytetään yleensä pieniä määriä lehmänlantaa tai kvartsia, joka on pakattu lehmän sarveen ja kätketty määräajaksi maahan. Preparaattien ei oleteta vaikuttavan aineellisesti, esimerkiksi kvartsi ei liukene. Preparaattien uskotaan dynaamisesti tukevan kasvia välittämällä maahan taivaankappaleiden kosmisia voimia[1], mikä jäsentää kompostoitumista ja tukee harmonista maatumista.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Biodynaaminen_viljely
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Toukokuu 17, 2019, 15:18:58

En tiennyt, että tuollaista ajattelua on ollut joskus, kuten antroposofia. Kaikenlaista on niin paljon, ettei ole tullut huomattua, vaikka sana varmasti ilmennyt jossain.

Googlasin vähän. Rudolf Steiner vaikuttaa hyvältä tyypiltä :) Laitetaan seurantaan.

Sanoisin sen, että nouseva teema on isohko, tosin suosikkiteemastoni laajuuteen tämä käänne ei tuo muutosta. Mahdollistä täsmennystä kyllä, ja mitä lie. En pyri asettamaan aktiivisesti ennakkoehtotoja tässä kohden.


L1. EMn henkilön ajatuksissa on jotain hyvää. Sen tiedän entuudestaan, että tällaiset terävät lähdöt rapautuvat, ja voivat myöhemmin näkyä niin, että samaa, arvostavaa suhdetta on vaikea löytää, sekamelskan keskeltä. Steineri oli näköjään selkeä teosofian haarauttaja, eli jotain kokonaisuutta meni uusiksi. Teosofiakin kokonaisuudessaan aika vierasta itselleni, joten tarkasti en tiedä, mitä meni uusiksi, vain sen, että näin on kerrottu. Linja vain näkyy tolkkuna, tosin kytkentä aiempaan teosofiseen pohjaan voi olla melkoinen rasite. Oliko vaihtoehtoja? Mielestäni kyllä oli, jotain. Aina on.

L2. L1een viitaten, mitähän ovat Rudulf Steinerista lähtevän kulttuurin "rappiolapset"? Onko niitä nimettävissä saman tien? Kuullut joskus puhuttavan, että monesti, joillakin kunnioitetuilla ihmisillä, voi lapset olla selkeitä alisuoriutujia. Ehkä näkyy laajemminkin, kuin lapsiin ulottuen.

Miten se kaukaisempi anti sitten, konkreettisen lapsien tapauksessa? Entä arvioidessa kulttuurihaaraa, jonka Rudolf Steiner jotenkin kätilöi maailmaan? Tai jos puhutaan Jeesuksen vastaavasta? Miten näistä voi ajatella? Löytyykö jotain merkittävää pääteltävää?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Toukokuu 19, 2019, 23:13:48

Jos eläin E, ei tunnista (T) itseään peilikuvasta, niin onko sanottua, ettei T voi olla mahdollista, En elinajan kuluessa?

E ---> T.

Jos polku toteutuisi, niin mitä se taas tarkoittaisi?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Toukokuu 20, 2019, 09:48:40

Laaja-alainen näkemys, josta edellä kerroin, on ollut mielessä reilut parisen vuosikymmentä, vaikka alkuun pienempänä ideana. Miten ajatukset menevät yhteen esim antorposofisten, tai aiempien holistisempien näkemysten kanssa en tiedä.

Vaikka voin liittää yhteen mitä sattu, en välttämättä pyri liittämään miten sattu, tai mitä sattu, jossain tietyssä liitosyrityksessä. Teorioita voi venyttää jotenkin, miten meneekin, tosin varmasti näille on omat lainalaisuudet, jos ajattelee, että seurailu täyttää jotkin tolkun kriteerit, vaikka siten, että ei odoteta ihmeitä kehittelyistä.

Kun ulkopuolista liittää lähelle jokaista, siltä osin kuin liittyvyyttä on, niin kaiken voi nähdä vähemmän erillisesti. Ei olla sen ihmeempää, mitä on meistä katsotun ulkopuolella, ja sekin voi tosiaan olla jotain erityistä meille, jos vain toimii, ja toimivuudella omat ehtonsa, kussakin yhteyspotentiaalissa.

Edellisellä pohjustin sitä ajatusta, että itseksi katsottua, voi nähdä myös osina, jotka eivät mätsää toisiinsa seesteisesti, tai ristiriitaa on, vaihtelevasti, ja joissakin tilanteissa se, minkä kokoonpanon kanssa on ollut kiva meneskellä, niin kohta "kanssa-kavereihin" on suhtauduttava varauksellisemmin.

Tälläinen näkövinkkelilaajennus voi olla tarpeen, jotta havahtuu ajattelmaan syntyvistä ongelmatilanteista ratkaisevasti. Teoretisoinnin ei tarvitse jäädä turhaksi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Toukokuu 30, 2019, 18:57:56

Entä jos masentuneen tietynlinen, parempi ote todellisuuteen johtuukin siitä, että hän on enemmän muista erillään, eikä samalla tapaa joukon varassa, jolloin todellisuuden näkemisen arvo painottuu enemmän?

Jos todellisuuden näkee paremmin kuten se on, ja sitä voi arvioida osuvasti, niin intressiä täytyy olla. Jos yksinäiselle tämä vinkkeli on tärkeämpi, niin voiko asiaan vaikuttaa muitakin tekijöitä?

Tuleeko maailma rehellisemmäksi, jos ihmiset ovat yksinäisempiä? Siten maailma olisi kovempi paikka, mutta todempi samalla.

?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Kansan syvät rivit - Heinäkuu 07, 2019, 17:55:02
Miten ihmisen persoona muodostuu?

Aivotutkijat Gazzaniga ja Sperry tutkivat joskus 60-70 luvuilla "lobotomian" (aivopuoliskojen väliset vietiyhteydet katkaistaan) läpikäyneitä potilaita ja tulivat johtopäätökseen, että kun aivopuoliskot erotetaan toisistaan, myös persoona jakaantuu kahtia ja tutkijoiden keräämän todistusaineiston perusteella tuo vaikutti ihan järkevä johtopäätökseltä. Nyt kuitenkin koe on ilmeisesti pyritty toistamaan, mutta saatu tulos, että kahta persoonaa ei löydykään vaan, että mieli on ilmeisesti tietoinen molempien aivopuoliskojen asioista. Kysymys kuuluu, miten tuo voi olla mahdollista ts. on vain yksi persoona, vaikka aivopuoliskot eivät keskustele keskenään?

lähde: When you split the brain, do you split the person? (https://aeon.co/ideas/when-you-split-the-brain-do-you-split-the-person)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Heinäkuu 07, 2019, 18:04:58

Entä jos masentuneen tietynlinen, parempi ote todellisuuteen johtuukin siitä, että hän on enemmän muista erillään, eikä samalla tapaa joukon varassa, jolloin todellisuuden näkemisen arvo painottuu enemmän?

Jos todellisuuden näkee paremmin kuten se on, ja sitä voi arvioida osuvasti, niin intressiä täytyy olla. Jos yksinäiselle tämä vinkkeli on tärkeämpi, niin voiko asiaan vaikuttaa muitakin tekijöitä?

Tuleeko maailma rehellisemmäksi, jos ihmiset ovat yksinäisempiä? Siten maailma olisi kovempi paikka, mutta todempi samalla.

?

Rehellisyys tai joku semmoinen ei ole asiassa olennaista, vaan masennuksen tai muiden mielenterveyden häiriöiden ongelma on siinä, miten ne vaikuttavat ihmisen toimintakykyyn. Ei auta yhtään mitään nähdä maailma ”todellisemmin”, jos ei jaksa nousta sängystä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Kansan syvät rivit - Heinäkuu 07, 2019, 18:53:37
Oppivelvollisuudesta sellaista, että kummasta on enemmän hyötyä, luokalle jättäminen jos kyseisen vuosiluokan tason asioita ei ole sisäistetty, kuten joskus vuonna muikku ja kukko vai tämä nykyinen linja, että pakollinen määrä vuosiluokkia käydään läpi, oli sitten opittu asioita tai ei?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Heinäkuu 07, 2019, 18:56:46
Oppivelvollisuudesta sellaista, että kummasta on enemmän hyötyä, luokalle jättäminen jos kyseisen tason asioita ei ole sisäistetty kuten joskus vuonna muikku ja kukko vai tämä nykyinen linja, että pakollinen määrä vuosiluokkia käydään läpi oli sitten opittu asioita tai ei?

kumpikaan ei ole itsestäänselvästi parempi, koska kumpikaan ei takaa, että sen avulla opittais. Luokalle jättäminenkin saattaa johtaa vain entistä kouluvastaisempaan asennoitumiseen, jos on ihan väärän ikäisten keskellä outolintuna.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Kansan syvät rivit - Heinäkuu 07, 2019, 19:00:14
Oppivelvollisuudesta sellaista, että kummasta on enemmän hyötyä, luokalle jättäminen jos kyseisen tason asioita ei ole sisäistetty kuten joskus vuonna muikku ja kukko vai tämä nykyinen linja, että pakollinen määrä vuosiluokkia käydään läpi oli sitten opittu asioita tai ei?

kumpikaan ei ole itsestäänselvästi parempi, koska kumpikaan ei takaa, että sen avulla opittais. Luokalle jättäminenkin saattaa johtaa vain entistä kouluvastaisempaan asennoitumiseen, jos on ihan väärän ikäisten keskellä outolintuna.

Joo kiitos huomiosta. Itsekin keksin välittömästi (ainakin omasta mielestäni) paremman vaihtoehdon: Teknologia mahdollistaisi varmaan yksilöllisen oppimateriaalin läpikäymisen jo nyt, ja jos jokainen käy sitä läpi omaa tahtiaan ei "luokista" välttämättä tarvitse lainkaan puhua. Osaavammat ennättäisivät materiaalin läpikäymisessään vain pitemmälle kuin muut.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Kansan syvät rivit - Heinäkuu 08, 2019, 22:21:54
Radikaaleilta puuttuu siis metakognitiivinen herkkyys [1 (https://bigthink.com/mind-brain/radicals-are-worse-at-metacognition)]. Metakognitio viittaa kykyyn tiedostaa ja analysoida omia ajatuksiaan kun taas metakognitiivinen herkkyys viittaa kykyyn erottaa hyvä oma päätös huonosta omasta päätöksestä. Kokeissa on havaittu, että radikaali pitää päätöstään oikeana sen jälkeen, kun hänelle näytetään (ja pitäisi olla ilmiselvää), että päätös itse asiassa oli väärä.

Radikaalin mieli on äärimmäisen kiehtova. Mikä estää radikaalia sisäistämästä, että hän on väärässä silloin kun hän on väärässä? Johtuuko se ihan puhtaasta sokeudesta (itselleen piiloon jäävä kognitiivinen dissonanssi), vai jonkinlaisesta ihanteesta, jossa glorifioidaan asennetta, että "tuumaakaan ei anneta periksi" (vaikka itse huomaakin, että on täysin väärässä)?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Kansan syvät rivit - Heinäkuu 08, 2019, 22:53:42
Ihmiset, joilla on ongelmia otsalohkon alaosan kuorialueilla epäonnistuvat valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta paremman vaihtoehdon, jos sen paremmuuden realisoituminen edellyttää aikaa [1 (https://en.wikipedia.org/wiki/Iowa_gambling_task)]. Inhimilliseen sosialipolitiikkaan sijoittaminen tuottaa vapaan ja turvallisen yhteiskunnan pitkällä aikajänteellä. Esimerkiksi vankeinhoidossa tämä tarkoittaa ankarien tuomioiden sijaan inhimillistä kuntoutusohjelmaa mahdollisiman lievillä tuomioilla (Suomi on esimerkiksi rikostilastoja vertailemalla yksi edelläkävijöistä koko maailmassa ja meillä vankeinhoito perustuukin ennaltaehkäisyyn ja kuntouttamiseen pikemminkin kuin rankaisemiseen).

Kuitenkin poliittisella kartalla lähinnä vain sosiaalisesti liberaalit kannattavat inhimillistä sosiaalipolitiikkaa kun taas sosiaalisesti konservatiivit eivät. Onko sosiaalisesti konservatiiveilla kehityshäiriö tai jonkin sortin vamma otsalohkon alaosan kuorialuiella?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Heinäkuu 15, 2019, 20:43:47

Tarua vai totta?:  Ihminen kaipaa jatkuvuutta, mutta jotta jatkuvuus toteutuisi, hän tarvitsee kvantisointeja, sopivina.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Heinäkuu 15, 2019, 20:51:18
Rehellisyys tai joku semmoinen ei ole asiassa olennaista, vaan masennuksen tai muiden mielenterveyden häiriöiden ongelma on siinä, miten ne vaikuttavat ihmisen toimintakykyyn. Ei auta yhtään mitään nähdä maailma ”todellisemmin”, jos ei jaksa nousta sängystä.


Rehellisyys liittyy odotuksiin, ja odotustenmukaisuuteen, siten kuin on niihin sitoutunut. Rehellisyyttä voisi ilmetä aina, vaikka todellisuus olisi,.. mitä nyt onkaan.

Jos sängystä ei jaksa nousta, voi maailman nähdä todellisempana, mutta se todellisuus ei saa nousemaan. Odotetaan ehkä jotain, jotta voisi nousta. Tai odotetaan, kunnes jotain yksinkertaisesti avautuu. Näin perin?

Jos ihmisen toimintakyky on hyvä, niin tarkoittaako se muka sitä, että ihmisellä ei ole (mielenterveys)ongelmia?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Heinäkuu 16, 2019, 06:27:23
Rehellisyys tai joku semmoinen ei ole asiassa olennaista, vaan masennuksen tai muiden mielenterveyden häiriöiden ongelma on siinä, miten ne vaikuttavat ihmisen toimintakykyyn. Ei auta yhtään mitään nähdä maailma ”todellisemmin”, jos ei jaksa nousta sängystä.


Rehellisyys liittyy odotuksiin, ja odotustenmukaisuuteen, siten kuin on niihin sitoutunut. Rehellisyyttä voisi ilmetä aina, vaikka todellisuus olisi,.. mitä nyt onkaan.

Jos sängystä ei jaksa nousta, voi maailman nähdä todellisempana, mutta se todellisuus ei saa nousemaan. Odotetaan ehkä jotain, jotta voisi nousta. Tai odotetaan, kunnes jotain yksinkertaisesti avautuu. Näin perin?

Jos ihmisen toimintakyky on hyvä, niin tarkoittaako se muka sitä, että ihmisellä ei ole (mielenterveys)ongelmia?

Yleensä silloin ainakaan (jos toimintakyky on hyvä) ei ole ainakaan kovin vakavia mielenterveysongelmia. Tämä johtuu siitä, että sairaus määritellään toiminnan vajausta tai haittaa aiheuttavaksi poikkeavuudeksi. Sellainen alakuloisuus, joka ei estä toimimasta, ei ole sairaalloista masennusta. Toki alkavan tai lievän mielenterveysongelman toimintakykyyn aiheuttama haitta ei mahdollisesti ole (vielä) kovin suuri. Mutta usein silloinkin haittaa on jo, koska ihminen joutuu käyttämään epänormaalin paljon voimavarojaan pystyäkseen toimimaan. Jos tilanne pahenee ja jatkuu, voi sitten voimavarojen loppuminen viedä sen toimintakyvynkin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Heinäkuu 16, 2019, 08:01:17

A:

Yleensä silloin ainakaan (jos toimintakyky on hyvä) ei ole ainakaan kovin vakavia mielenterveysongelmia. Tämä johtuu siitä, että sairaus määritellään toiminnan vajausta tai haittaa aiheuttavaksi poikkeavuudeksi. Sellainen alakuloisuus, joka ei estä toimimasta, ei ole sairaalloista masennusta.


B:

Mutta usein silloinkin haittaa on jo, koska ihminen joutuu käyttämään epänormaalin paljon voimavarojaan pystyäkseen toimimaan. Jos tilanne pahenee ja jatkuu, voi sitten voimavarojen loppuminen viedä sen toimintakyvynkin.


B-kohta viittaa selkeään tilaan, moodiin, ja sairauteen. Tuntuu vähän kuin systeemiseltä tilalta. Mielenterveyshäiriö sopii hyvin kuvaamaan tätä. Tärkeää, että merkitys tulee ilmi.

A-kohta taas sanatasolla viittaa määritelmiin ja sopimuksiin. Ne voivat olla todellisuudentasaisia, tai sitten eivät. Jokin asia ihan täsmällisesti ottaen ei ole välttämättä sitä, mitä on sovittu, tai saatu selville, ja minkä tiedon varassa eletään ja toimitaan. Aiemman pohjan mukaan voidaan mennä silti, kunhan peruste ei ole uskovaisuus, vaan todennäköisyys, ja sitä on ihan ok käyttää.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Heinäkuu 16, 2019, 12:18:44

A:

Yleensä silloin ainakaan (jos toimintakyky on hyvä) ei ole ainakaan kovin vakavia mielenterveysongelmia. Tämä johtuu siitä, että sairaus määritellään toiminnan vajausta tai haittaa aiheuttavaksi poikkeavuudeksi. Sellainen alakuloisuus, joka ei estä toimimasta, ei ole sairaalloista masennusta.


B:

Mutta usein silloinkin haittaa on jo, koska ihminen joutuu käyttämään epänormaalin paljon voimavarojaan pystyäkseen toimimaan. Jos tilanne pahenee ja jatkuu, voi sitten voimavarojen loppuminen viedä sen toimintakyvynkin.


B-kohta viittaa selkeään tilaan, moodiin, ja sairauteen. Tuntuu vähän kuin systeemiseltä tilalta. Mielenterveyshäiriö sopii hyvin kuvaamaan tätä. Tärkeää, että merkitys tulee ilmi.

A-kohta taas sanatasolla viittaa määritelmiin ja sopimuksiin. Ne voivat olla todellisuudentasaisia, tai sitten eivät. Jokin asia ihan täsmällisesti ottaen ei ole välttämättä sitä, mitä on sovittu, tai saatu selville, ja minkä tiedon varassa eletään ja toimitaan. Aiemman pohjan mukaan voidaan mennä silti, kunhan peruste ei ole uskovaisuus, vaan todennäköisyys, ja sitä on ihan ok käyttää.

Määritelmä siitä, millaiset tilat ovat sairauksia, on jokseenkin poliittinen kysymys. Nykykäsitys löytyy sairausluokituksesta. sen sijaan se määritelmä, joka tarvitaan, että käsitteellä - siis millä tahansa käsitteellä - olisi jokin (yhteisesti jaettu) merkityssisältö, oli jotakuinkin tuo määritelmä, johon aiemmin viittasin. Siinä ei ole mitään ”uskovaisuutta”. Tai - jos olet eri mieltä, niin mikä sinusta ON sairaus? Mitä sillä tarkoitetaan? Jotenkin sen merkitys on määriteltävä tai muutoin minä tarkoitan sillä eri asiaa kuin sinä, emmekä pysty kommunikoimaan.

Hyviä esimerkkejä sairauden määritelmän tulkinnoista ovat tietenkin tilat, joissa sairaudeksi luokittelemisesta on luovuttu. Tällainen on vaikkapa homoseksuaalisuus. Aiemmin sen ajateltiin sopivan sairausmääritelmän sisään, koska halu pariutua vastakkaisen sukupuolen kanssa katsottiin osaksi toimintakykyisyyttä. Mutta - kun ajattelu muuttui, ei halu pariutua ollut enää mikään toimintakyvyn mittari. Ei sinkuksi jäävälle, ei samaa sukupuolta kohtaan suuntautuneelle. Sairaudeksi määrittelemiselle ei ollut enää perustetta, koska toimintakykykään ei ollut millään tavalla vajavainen. Homoseksuaalisuus ei ollut mitenkään tilana muuttunut, mutta yhteiskunta ympärillä näki toimintakykyisyyden eri tavalla. Sama sairauden määritelmä - siis sen sairaus-käsitteen määritelmä - kuitenkaan ei tarvinnut mitään päivitystä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Heinäkuu 16, 2019, 14:05:03

Politiikka on ihan ok. Ei siitä pääse oikein millään alueella yli. Se on tärkeää, että tosiaan tietää joittenkin juttujen poliittisen luonteen, eikä sekoita tällaista todellisuuteen. Politiikkahan on pragmatiaa, ja käytännön tehot ovat onnistuneessa sellaisessa parhaat mahdolliset, useimmissa tilanteissa.

Minua kyllä kiinnostaa suhtautuminen asioihin, ja päätökset menetelmistä. Toisaalta kun puhutaan suoremmin todellisuudesta, hyvä, että sitä todellakin voi käydä läpitte. Liittymävalinta on paljon, ja sitä voi jonkin verran yrittää edistää, riippuen siitä, mitä haetaan.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Heinäkuu 16, 2019, 15:02:38

Tulisi samalla sanoa, että politiikka on vaarallista, etenkin jos suhde siihen on kyseenalainen. Politiikka on rakentamista, ja sen pohjalta jatketaan.

Ihmiset usein haluavat tietää täsmällisesti, mikä on oikein, ja mikä väärin. Mennään sääntöjen puitteissa. Huomannut asian myös foorumien ylläpidossa.

Päätöksille rakennetaan. Se on pulinat pois. Moniko tajuaa, miten vaarallista tämä on?

Jos vielä tarvittava todellisuuden lähestyminen on vasten tällaista voimaa. Ei vaikea kuvitella, miten voi joistakin välttämättömyyksistä tulla mahdottomuuksia. Niitä sitten päivitellään, ja luodaan mahdottomuuden suuntaan, siinä mikä jaksetaan.

 :(
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Heinäkuu 31, 2019, 12:46:20

Mitähän se olisi, jos syövän kanssa eläisi sovussa, ilman että siitä olisi ihmeempää haittaa?

Onko mahdollista?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Heinäkuu 31, 2019, 13:36:41

Mitähän se olisi, jos syövän kanssa eläisi sovussa, ilman että siitä olisi ihmeempää haittaa?

Onko mahdollista?

Toki. Saattaa vain käydä kuin mustalaisen hevoselle - juuri kun oppi olemaan syömättä se kuoli.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - Elokuu 01, 2019, 02:19:14

Mitä aikaisemmin syöpä havaitaan ja hoidetaan, sen parempi ennuste. Taudin murehtimisesta ei varmaan ole apua parhaan elämisen tavan valitsemiseen. Johonkin kilpailevista kuolinsyistä jokaisen elämä kuitenkin päättyy.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Sepe - Elokuu 01, 2019, 09:34:54
Tarkoittaako Juha syövän kanssa sovussa elämisellä että syöpää, kaveria ei käydä esim. myrkyttämään tai leikkelemään?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Elokuu 01, 2019, 15:16:28
Tarkoittaako Juha syövän kanssa sovussa elämisellä että syöpää, kaveria ei käydä esim. myrkyttämään tai leikkelemään?

Jep.

Kysymys on hassu. Kannattaisiko se sitten sen takia jättää tekemättä. Ehkä, ehkä ei. Tai riippuu jatkosta.

Kysymyksiä voi esittää vastaustenhaku mielessä. Toisaalta kysymys voi olla retorinen. On tätäkin.

Jotain itämaisia juttuja kun lukenut, niin guru saattaa pamauttaa sellaisen kyssärin, jonka tarkoitus on niin hassu, että enemmän kyseessä on vaikutus. Vaikutusta kysyjään, ja pohdiskelijaan saa vastaamalla, sekä sitä yhteyttä, ja jos jokin vaikutus on se juttu, mitäänsanomattomuudesta poiketen, niin yleisemmäksi menee tällainen suhde, kyssäreihin.

Vastaamista, erityisesti oikein-vastaamista, on kritisoitu jonkin verran. Ei ole kauhean uusi juttu, tosin tiedä näistä yleisesti paljoa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Kansan syvät rivit - Elokuu 05, 2019, 17:34:58
(https://www.researchgate.net/profile/Hannah_Lindsey2/publication/277006377/figure/fig2/AS:614028082692096@1523407111163/Diffusion-RGB-color-map-The-direction-of-maximum-diffusivity-may-be-mapped-using-red.png)
Eroaako homoseksuaalien aivot heteroiden aivoista siten, että homoseksuaalien aivot ovat sateenkaaren väreissä?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Elokuu 18, 2019, 17:27:35

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/02/24/luulotaudiksikin-epailty-fibromyalgia-nakyy-tulehduksena-aivoissa-amanda-20

Mitä se sellainen luulotauti oikein on? Käsitelläänkö ammatillisestikin jotain sellaistakin, jota ei ole olemassa?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: a4 - Elokuu 18, 2019, 20:33:47

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/02/24/luulotaudiksikin-epailty-fibromyalgia-nakyy-tulehduksena-aivoissa-amanda-20

Mitä se sellainen luulotauti oikein on? Käsitelläänkö ammatillisestikin jotain sellaistakin, jota ei ole olemassa?
Luulotauti on vähän kuin auto. Kummatkin ovat sanoja. Ne ovat olemassa ainakin sanoina.

Autoa tai luulotautia ei ole olemassa, jos:
-Ei tiedä mitä ne ovat, jolloin ei voi havaita niitä.
-Luulee tietävänsä mitä ne ovat ja ettei niitä ole olemassa.

Ammattejakin on monenlaisia. Pappeja, selvännäkijöitä, runoilijoita, tiedemiehiä, ammattiautoilijoita, lääkäreitä,..
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Elokuu 18, 2019, 22:35:19

1.  Tieteellisessä piirissä (TP) on teemana, mm tietoisuus.
2.  Toisissa piireissä (T2P) on teemana Jumala, ja Jumalan olemassaolo.

Millä tavoin käsiteltävien luonne eroaa toisistaan? Itselleni jäänyt joskus ihmettelevä kuva siitä, miten arvelun kohde voi olla tuntematon, ja tiivistetty käsitteenomaisesti, jonka jälkeen lähdetään ottamaan selvää, mihin käsite ehkä viittaa, tai mihin sen tulisi viitata, vaikka jonkin sopimuksen nojalla.

Jos viittauksiin käytetty sana ei ole käsitteenarvoista, tai ei käytäntöä seuraamalla käsitteenomaisesti käytössä, niin tällainen "hakutekniikka" lienee erilaista.

Jotta hakeminenkin olisi jotenkin tieteellistä, tulisi välineiden kuvata todellisuutta, eli jos ovat epätäydellisiä, ja ei-niin-nojattavia, niin virhe voisi tapahtuva vain, jos tällaisesta tulisi käytännössä jotain täsmempää.

Täsmäöveriksi voisi tällaista hairahdusta kutsua. Täsmäöveri kyllä vie, mutta tosiaan ohi niiden viitteiden, joista osuvampi, ja etenkin jatkotarkentavampi mahdollisuus kehkeytyisi, taatumman pohjaponnismahdollisuuden avulla.

Kielelliskäsitteellinen rakentelukin voi törmätä itseensä, tai jäädä itsensä vangiksi. Miten sitten muun rakentelun kanssa. Mitähän tällainen vaihtoehtovinkkeli toisi toisella tapaa luontevasti tarkasteluun, tätä maailmaa koskien, jossa on päädytty elämään?

Degugging, and debugging again, ... what is the gain? Koodaajat päätyvät helposti ylitietämisriskien hoksaamiseen todennäköisesti ilmenevinä, etenkin jos sattuvat olemaan tumpelotyyppisempiä rakentajia.

Täsmäkieli, varma paikka, missä lie. Suuntakieli, tuuppi, osapotkut, niin pärjää, jotkut. Kieli on usein terästeistä, ja sen mukaista sen kulkemiset. Eräänlainen kone ja systeemi, jolla pääsee, minne pääsee. Toisaalta fiksaatiomaisen kulun saa aikaan myös sumealla kielellä, joka käytännössä kuitenkin viittaa hyvin vahvasti juuri tietyllä tapaa todelliseen.

Yliturvautuminen kankeuteen, on vähän kuin sen reitin tallaamista sotkuksi, josta etenemis-suunta vielä olisi muuten saatavissa selville. Mitähän sovellutuksia, tällä löydöksellä?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: a4 - Elokuu 18, 2019, 23:04:02
Mitähän sovellutuksia, tällä löydöksellä?
Tämä oli ainoa lause jonka ymmärsin viestistäsi, joten en osaa valitettavasti vastata tuohon kysymykseesi koska en tiedä mihin löydökseen siinä viitataan.
Ehkä joku toinen osaa auttaa sinua.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Elokuu 19, 2019, 17:35:11

Aijaa.

Tieteentekijöihinkin voi vähän pettyä: https://www.youtube.com/watch?v=mYs7feKFumU (rohkeus) Vähän viittaa sellaisen kartoittamiseen, mikä on mitä-lie. Mene sitten siihen. Okei. Vähän sellainen teema tieteen avulla lähestyttäväksi, josta yllä mainitsin.

Ehkä tuollainen tempaus on jotain jollekin. Siis inspiroi. Epäilen vakavasti, vaikka itseäni ei sytyttänyt ihan, tuloksellisuustavoitteinen kun olin.

Ei tosiaan perinteinen alue, tieteelle, luulisin. Kun kerran ryhtyivät populaariaiheisempaan, niin rohkeita olivat. Sonja kyllä oli aika hyvä, tietyllä tapaa. Neliulotteinen kuvaus eliöiden piirteistä oli hyvä.

Joistain aiheista saadaan enemmän tolkkuuntumista. Voiko ajatella, että kun mennään lähelle ihmisen piirteitä, jotka vielä kytkeytyvät ihmisen omaan arvostukseen, niin tällainen teema on vaikea jo lähtökohdiltaan.

Toisaalta vaikeitta ja kiistanalaisuutta voi jäädä myös periaatteessa melko objektiivisesti lähestyttäviin teemoihin, jolloin sidoksellisuus rakentuu eri tavoin, ja jääviys käy sanana paremmin kuvaamaan lähestymisvaikeutta.

Jos rohkeuden kaltaiset käsitteet olisivat tutkijoille, tai joillekin kuin vettä, niin mitä se tarkoittaisi, tällaista ihmistä ajatellen?


((L: Arvostelin liian hätäisesti, kesken ohjelman katsomisen. Oli siinä tolkkua, kun summailu sellaisena))
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Elokuu 28, 2019, 12:06:27

"K": Voiko diabeteksen kehittymistä ehkäistä arkisin luomutoimin, ja jos, niin miten?

Kävi itsellä mielessä kysymys, että kun ääreiskehon ongelmia, ja raajoja voidaan joutua jopa amputoimaan, pitkälle kehittyneessä diabeteksessä, tai haveritilanteessa, jossa palautuminen normitasolle estyy, diabeteksen heikentävän vaikutuksen takia, niin kieltämättä kiva, jos tällaiseen voi vaikuttaa, suoraan omalla toiminnan fiksuudella.

Ruokavalio ja sokeriarvot ovat tietysti tuttua arkitoimintaa, jo entuudestaan. Sitten on tarjottu liikuntaakin, ja sopivaa palautumista, siis jotain yleiskuntoon liittyvää, sopivan lääkityksen lisäksi, siis rinnalle.

Diabetes-taudin mekanismi kiinnostaa. Jos jaloista vaikka menee hermotusta vähemmälle, niin kai se kehollisesti ja toiminnallisesti on kuin amputaatiota, jo ennen raajojen katkaisuoperaatiota. Jalat voi toimia, vaikkakin zomibie-tasoisemmin. Ei ihan kiva juttu, kun ne pidettävä vielä ehjinä, ja ilman tuntoaistiherätettä huolehtiminen menee aika erikoiseksi.

Montaa asiaa voidaa käytännössä joutua hoitamaan, ja ylläpitämään, sillä suuri osa ihmiselimistön tärkeistä toiminnoista taitaa olla tietoista tasoa ajatellen zombioosin takana. Diabeteksen takia, tunnottomat jalat, ei näinollen ole elämässä täysin vieras juttu, tai näin voi asiaa ajatella.

Entä jos ajattelee vaikka paljasjalkailua, missä tuntoaistinkanavaa tulee käytettyä, ehkä tehokkaammin kuin mitä tavan eläjällä on tapana, nykymaailmassa. Paljasjalkailu on hyvin aistillista, jopa kiusallisen tuntuvaa. Jos siis tuon tekee ennen hermoston kuoleutumista.

Jos hermosto olisi ensimmäinen vetäytyvä, eli kokonaisuus päätyisi amputointiin jo elimistöön kertyneen viisauden takia, niin päätelmä voisi olla toinen, jos jalat laittaisi tällaista käytäntöä vastaan. Tulisiko viesti kuunneltua, ja jatkuisiko resurssien jakaminen kokonaisuuden suunnalta, kun jalat muutenkin aika tärkeässä osuudessa, mitä kokonais-resursseihin tulee.

Jos tilanne muuttuu, niin aika päätoimijakin voi olla leikkuuvuorossa. Näin ihmistä koskien, tietty kuuluuvuus tulee päätettyä ihan tietoisista pohdinnnoista huolimatta. Mikä on aiemmin ollut ok, onkin muuttunut jatkossa ongelmaksi. Ja ehkä päinvastoin, jos yleistää laajemmin.

Diabetekselle jos vaikkeisi vaihtoehtonimikettä, siis kuvaavaa tarkoitusta varten, niin voisi olla kehollinen alzheimer, jonka viimeisin muoto on tietysti tavan keskustasellainen. Rappiollisuus voisi olla tässä se yhdistävä tekijyys, tai näin voisi olla ihan hyvä arvella, tarkempaa mekanismia tuntematta.

Yleisesti kansanviisautena on taas jotain tuttua, tähänkin: Use it, or loose it. Käyttämättömyys ja toimimattomuus on päätöksenä menettämistä. Päätöstä amputoida. Tälle suoran kuvaavalle tasolle ei kansanviisaus yleensä riitä, tuskin tässäkään, tai ei tiedossani.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - Elokuu 30, 2019, 02:44:07

"K": Voiko diabeteksen kehittymistä ehkäistä arkisin luomutoimin, ja jos, niin miten?

Kävi itsellä mielessä kysymys, että kun ääreiskehon ongelmia, ja raajoja voidaan joutua jopa amputoimaan, pitkälle kehittyneessä diabeteksessä, tai haveritilanteessa, jossa palautuminen normitasolle estyy, diabeteksen heikentävän vaikutuksen takia, niin kieltämättä kiva, jos tällaiseen voi vaikuttaa, suoraan omalla toiminnan fiksuudella.

Ruokavalio ja sokeriarvot ovat tietysti tuttua arkitoimintaa, jo entuudestaan. Sitten on tarjottu liikuntaakin, ja sopivaa palautumista, siis jotain yleiskuntoon liittyvää, sopivan lääkityksen lisäksi, siis rinnalle.
Diabeteksesta on foorumilla nimikkoketjukin, josta tietoa diabeteksen kehittymistä vastaan toimisesta voi suodattaa ja diabetesliiton sivut käsittelevät asiaa kansantajuisella tasolla. Et oikeasti halua syvällisesti paneutua sairauteen, mutta hokkuspokkuskeinoa ei ole. Amputaatiosta tieteellisesti esim: https://www.kaypahoito.fi/nak06871

Pelkistetty ohje on noudattaa terveitä elämäntapoja, jotka ovat hyväksi kaikille. Ja ellei se riitä, niin koitetaan lääkkeillä tukea.

Diabetes on kuolemaan johtava sairaus, mutta voi henki mennä muusta syytä ensin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Elokuu 30, 2019, 09:29:04
Pelkistetty ohje on noudattaa terveitä elämäntapoja, jotka ovat hyväksi kaikille. Ja ellei se riitä, niin koitetaan lääkkeillä tukea.

Kirjoitukseni oli oikeastaan tällaisen idean perustelua, ja päätyi myös kokonaisvaltaisen terveyden edistävään voimaan, myös lääkkeiden käytön ollessa rinnan mukana.

Tuollaisia hyviä ohjeita on olemassa, joten hyvä, jos juurettuvat, ja löytyy selkeä peruste olla mukana. Tavan kansalaisena voi jotenkin ymmärtää ja tajuta tärkeysiä paremmin, jos selvittää koko toimintakenttää. Tätä ei yleensä tehdä valmiiksi, ja toisaalta vaikeakin, koska omaan tilanteeseen soveltaminen on tässä se haaste.

Myös ammattikunta on helposti vasten tätä. Tietoa on, monenlaisena, muttei ota tullakseen sovelletuksi, kuten toivoa voisi.

Joitakin ymmärrettävyys motivoi aika suoraan. Tukin huono juttu.

Ymmärrettävyys on samalla kokonaisuutta, ja sen voimaa, ja tästä ei voi sanoutua suoraan ohjetasolle, koska merkitykset katoavat, ja omakohtainen linkki. Eri asia on, jos ihminen haluaa olla ymmärtämättä. Silloin selvyyttä ei oikein millään tahdo lähteä tulemaan.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Elokuu 30, 2019, 20:50:05
Mitähän sovellutuksia, tällä löydöksellä?
Tämä oli ainoa lause jonka ymmärsin viestistäsi, joten en osaa valitettavasti vastata tuohon kysymykseesi koska en tiedä mihin löydökseen siinä viitataan.
Ehkä joku toinen osaa auttaa sinua.
Oliko Juhan kommentti taas hieman "moniselitteinen"...? :)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - Syyskuu 01, 2019, 00:38:18
1.  Tieteellisessä piirissä (TP) on teemana, mm tietoisuus.
2.  Toisissa piireissä (T2P) on teemana Jumala, ja Jumalan olemassaolo.
...
Yliturvautuminen kankeuteen, on vähän kuin sen reitin tallaamista sotkuksi, josta etenemis-suunta vielä olisi muuten saatavissa selville. Mitähän sovellutuksia, tällä löydöksellä?
Jos tuolla  tajunnanvirran harhailupolulla on piilotettuna löydöksiä, niin tuskin löytyy ketään niitä sovellettaviksi etsimään.

Ihmiset lukenevat mieluiten kirjoituksia, joissa käsiteltävälle asialle annetaan selkeä hahmo ja näkökulma jonka voi kokea oivaltavaksi. Tai torjumisen arvoiseksi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Syyskuu 01, 2019, 10:23:16
Jos tuolla  tajunnanvirran harhailupolulla on piilotettuna löydöksiä, niin tuskin löytyy ketään niitä sovellettaviksi etsimään.

Tuotosta voi nimittää tajunnanvirraksi, jne. Oli nimitysvalinta mikä sattuikin, niin löydettävää en lähtisi siitä hakemaan.

Tällainen päätelmä olisi vähän kuin jos tiivistäisi etsimisyritystä viittaavaan sormeen, tai siihen, että sormella yritetään viittailla jonnekkin. Mitähän löydettävää siinä mahtaa olla? Minun vuoro vähän äimistellä, tässä kohden käsittelyn kuljetusta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Syyskuu 01, 2019, 10:51:41
Jos tuolla  tajunnanvirran harhailupolulla on piilotettuna löydöksiä, niin tuskin löytyy ketään niitä sovellettaviksi etsimään.

Tuotosta voi nimittää tajunnanvirraksi, jne. Oli nimitysvalinta mikä sattuikin, niin löydettävää en lähtisi siitä hakemaan.

Tällainen päätelmä olisi vähän kuin jos tiivistäisi etsimisyritystä viittaavaan sormeen, tai siihen, että sormella yritetään viittailla jonnekkin. Mitähän löydettävää siinä mahtaa olla? Minun vuoro vähän äimistellä, tässä kohden käsittelyn kuljetusta.

Ikävä kyllä monet viesteistäsi muistuttavat osoittavan sormen sijaan epämääräistä huitomista, josta ei erota, mitä mahdat pyrkiä osoittamaan. Koska ne eivät pysty ehdottamaan mitään kohdetta, johon ehkä haluaisit muiden huomion suunnata, jää ainoaksi mahdollisuudeksi ihmetellä sitä huitomista. Tai jättää koko ilmaisusi huomiotta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Syyskuu 01, 2019, 10:53:35

Safiiri. Eikös tuo ole aika hyvä saavutus?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Syyskuu 01, 2019, 11:30:51

Safiiri. Eikös tuo ole aika hyvä saavutus?

En tiedä tyydyttääkö se sinua. Luulin edellisessä viestissäsi olleen havaittavissa lievää tyytymättömyyttä saamaasi vastaukseen. Mutta - koska huitominen ei kommunikoi elvästi - en lopultakaan tiedä, mitä mieltä olet. Tärkeintä kai itsesi kannalta on se, pidätkö itse saavutusta hyvänä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Syyskuu 01, 2019, 12:12:21

Näissä ollaan eri tavalla mukana, se ei liene yllätys. Milloin tällaiseen voi havahtua, ja milloin aika hyvä juttu, niin ei valmista kaavaa noudatettavaksi, mielestäni.

Siinä Garry Gasparovin uusimmassa kirjassa, äly-aiheesta ja mm shakista, mainittiin juuri tällaisesta ilmiöstä. Se, mikä on hyvä ja tuottava toimitapa, voi tosiaan olla tekijän kohdalla näin, ja jos samaa soveltaa omassa kohdassa, tai ehdottaa muille, ei hyvyys ilmene mitenkään, vaan ehkä sataprosenttisesti ne haitat, jolloin ymmärrettävää, että jostain kohdasta ollaan eri mieltä, ja jopa kokonaisemmasta toimitavasta.

Keskustelussa ei voi sanoa ehkä jälkiviisaanakaan, mikä on hyvää sellaista. Jos ajautuu umpikujaan, ... mitä lie, niin joskus tällainen voi olla ongelma, jos halutaan varmaa tavoitteenmukaista. Täällä tavoitteenmukaisuus voi olla (uudelleenarvioinnin jälkeen) vaikka itselle sitä, että oma tavoite tulee kamplattua. Pääsee vähemmälle, turhakaisista. No, näitä kohtia piisannee esiteltäväksi.

Jaskalla on aika samanlaista kohtien osoittamista. Ihan hyvä niihin oli reagoida, vaikka tuolla EMlla tavallani. Oli tarinaa sormesta, ja sen pyörittelystä. Aika kiva törmäystulos. Ei ollut hakusessa, ja hyvä ehkä juuri sen takia.

Episodi lähti määrittelynkaltaiseen sitoutumisen "riskiretken" pohdiskelusta. Teemana tällainen harhapolku on merkittävä. Miten sitä lähtee käsittelemään, niin varmasti on vaihtoehtoisempiakin tapoja, ja mikä parasta, tuskin ovat täysin kiellettyjä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Syyskuu 02, 2019, 11:13:57

Onko vapaa tahto mitattavissa oleva asia,
ja jos on,
niin miten mittaus suoritetaan?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Karikko - Syyskuu 02, 2019, 16:26:46

Onko vapaa tahto mitattavissa oleva asia,
ja jos on,
niin miten mittaus suoritetaan?

Omalle kohdalleen voi jokainen ajatella tahtovansa vaikka leijailla ilmassa ja ellei se onnistu lienee tahto heikko, tai olematon.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Syyskuu 02, 2019, 18:25:57

Pääsin toiseen esitelmään, vapaasta tahdosta, tieteen päiviltä:  https://www.youtube.com/watch?v=bYZhS6cGQdI. Melkein tekee alun jälkeen lopettaa kuuntelu, sillä vaikuttaa omituiselta kerronnalta. Ei voi mittää. Sekoittuu enemmän.

Vapaa tahto tosiaan on ollut teeman, jos ei täällä, niin useilla foorumeilla. Voisikin kysyä, että kun käytetään sanoja: vapaa tahto, niin mihin käsitteeseen sanat oikeasti viittaavat? Mitä haetaan? Mikä on hakemisen peruste? Motiivitausta.

Ei vakuuta. Jo lähtökohta on ongelmallinen, ja sotkuuntuva, tai en muuta osaisi veikata. Siten useimmiten turha teema anniltaan, mihin käsitykseen aiemminkin päätynyt.

Vapautta on suorittaa sitä, mitä on oppinut ja hyväksi havainnut. Tällaista voi tahtoa. Muuta ei.

Miten sitten tahto toteutuu, niin voidaan yrittää eri tilanteissa sitä, mitä on opittu tahtomaan, vaikka toisaalta voidaan tietää kokemuksesta, että todennäköisesti saavuttamiset ovat kaukana, monen yrityksen jälkeisiä juttuja, jos ylipäätään. Siinä voi sitten vapaasti muuttaa sitä, mitä kannattaa tahtoa jatkossa, ellei tilanne jotenkin muutu, jatkossa.

Vapaata tahtoa voi kyllä kaataa. Voi motivoida tahtomaan erilaisia asioita. Tämä toimii. Mitä tämä sitten on, niin ei sen erikoisempaa tahtomista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Syyskuu 30, 2019, 22:18:26

Onko sattumaa, että mustat ovat hyviä juoksulajeissa? Jne. Mitä näitä onkaan.

Jos ajatellaan MM-tilanteen henkeen, niin mitenhän eri ihmisryhmät poikkevat urheilun saralla? Missä vahvuudet? Missä olisi helppo loistaa, missä vaikeinta?

Koris myös mustien vahvuus, mielestäni.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: MrKAT - Syyskuu 30, 2019, 22:33:30
^ Äkkiä googlaten löytyy joitain tiet. tutkittuja eroja, mustilla on pitemmät raajat ja painopiste korkeammalla joka auttaa 100 m juoksussa kovimmin.  Tiede ei taida kuitenaan oikein edelleenkään kunnolla tietää miksi mustat on pikajuoksussa nopeampia.



Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - Syyskuu 30, 2019, 22:34:11
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koripallon_maailmanmestaruuskilpailut
Tuossa on aika pitkältä ajalta koripallon maailmanmestaruuskisojen mitalipelien taulukoita ja aika vahvasti on Eurooppa edustettuna. Totta, että USA on pärjännyt hyvin. "Mustien vahvuus" taitaa olla harhakuva, joka perustuu elokuvissa paljon esillä olevaan ajanvietteeseen katukorikseen, joka taitaa olla tosiaan "mustien vahvuus" köyhyyden keskellä melkein ainoana harrastuksena.

Mutta noista juoksulajeista, niin onhan sitä tutkittu, että Itä-Afrikasta lähtöisin olevilla on lihaksisto tyyppiä, joka on hyödyksi kestävyysjuokussa ja Länsi-Afrikasta lähtöisin olevilla on taas enemmän voimaa ja räjähtävää nopeutta. Viimeksi mainituthan on niitä orjiksi laivattuja, joiden jälkeläiset nyt edustavat USA:ta, Trinidadia, Bahamaa, Kuubaa jne.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Syyskuu 30, 2019, 23:23:01
^ Äkkiä googlaten löytyy joitain tiet. tutkittuja eroja, mustilla on pitemmät raajat ja painopiste korkeammalla joka auttaa 100 m juoksussa kovimmin.  Tiede ei taida kuitenaan oikein edelleenkään kunnolla tietää miksi mustat on pikajuoksussa nopeampia.

Lämpötilaerot ovat niitä vahvimpia sopeuttajia, jos elementtinä sama, vaikka ilma. Vedessä asia näkyy varmaan myös. Samanlaisia vahvoja tekijöitä on varmaan muitakin, jotka aidosti merkkaavat selviytymisessä. Kasveilla selkein on pärjääminen valossa, tai vähässä valossa, tai vähälle vedellä, tai runsaalla. Jne.

Tuo on pohjafaktoihin liittyvää, ja ennusteita ei ole vaikea tehdä. Vähän sama kuin todennäköisyyslakskennassa. Vaikka ihan tarkalleen ei tiedettäisi jotain ilmiötä, keissi keisiltä, tai tiettynä periodina (talous), niin oleelliset tekijät vie, ja juttu on selkeä, vasten jotain tietoa. Mahdoton ei yleensä asetu näissä olemassaolevaksi.

Pinta-ala-paino-suhde siis on merkitsevä etelässä. Navoilla liian merkittävät ulokkeet voivat kylmetä, ja viedä kuolioon, tai hypotermiaan.

Kun ajattelee tuon lisäksi, että etelässäkin on liikuttava, ja liikkuminen tuo lämpöä, isomman peruslämmön lisäksi, niin olosuhteet viettävät tiettyyn. Liikkuminen ja lämpötila ovat siinä mielessä samanlaisia tekijöitä, että vaativat lämmönsietokykyä. Haaste suurin päiväntasaajalla. Pitemmät ulokkeet, ja kun niillä voi loikkia ehkä taloudellisesti, niin siinä se.

Vuoristo tekee samat, tosin hapenottokyvyn suhteen. Sen vuoksi alavien maitten ihmiset voivat tehdä vuoristoharjoitteita, koska sopeuttaa hetkellisestikin parempaan suoritukseen.

Aasia on omanlaisensa ympäristö, isojen väkimäärien takia. Siellä mennään henkisiin lajeihin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Syyskuu 30, 2019, 23:26:06
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koripallon_maailmanmestaruuskilpailut
Tuossa on aika pitkältä ajalta koripallon maailmanmestaruuskisojen mitalipelien taulukoita ja aika vahvasti on Eurooppa edustettuna. Totta, että USA on pärjännyt hyvin. "Mustien vahvuus" taitaa olla harhakuva, joka perustuu elokuvissa paljon esillä olevaan ajanvietteeseen katukorikseen, joka taitaa olla tosiaan "mustien vahvuus" köyhyyden keskellä melkein ainoana harrastuksena.

Siinä kun pituus merkkaa, niin mustilla taitaa olla etua. Siis tietyillä mustien roduilla.

Koriksen menestys ei perustu välttämättä vain pituuteen. Siinä kun näin on, niin mustat voivat olla vahvoilla. Jos lajin menestystekijät vaihtuvat, vaihtuu menestyksen perustekijät, jolloin koriksessa voi olla vahvoilla muut.

Lätkässä joukkuesysteemi taitaa hakata nykyään aika paljon yksilösuoritteista painotusta. Suomi voi pärjätä hyvin, esim suhteessa Venäjään. Joskus tilanne oli toinen.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Lokakuu 03, 2019, 08:01:38
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koripallon_maailmanmestaruuskilpailut
Tuossa on aika pitkältä ajalta koripallon maailmanmestaruuskisojen mitalipelien taulukoita ja aika vahvasti on Eurooppa edustettuna. Totta, että USA on pärjännyt hyvin. "Mustien vahvuus" taitaa olla harhakuva, joka perustuu elokuvissa paljon esillä olevaan ajanvietteeseen katukorikseen, joka taitaa olla tosiaan "mustien vahvuus" köyhyyden keskellä melkein ainoana harrastuksena.

Siinä kun pituus merkkaa, niin mustilla taitaa olla etua. Siis tietyillä mustien roduilla.

Koriksen menestys ei perustu välttämättä vain pituuteen. Siinä kun näin on, niin mustat voivat olla vahvoilla. Jos lajin menestystekijät vaihtuvat, vaihtuu menestyksen perustekijät, jolloin koriksessa voi olla vahvoilla muut.

Lätkässä joukkuesysteemi taitaa hakata nykyään aika paljon yksilösuoritteista painotusta. Suomi voi pärjätä hyvin, esim suhteessa Venäjään. Joskus tilanne oli toinen.

Jenkeissä ainakin on koulutussysteemi, jossa hyvä urheilija saa etua ja mahdollisuuden opiskeluun. Siellä siis urheilumenestyksen avulla voi hankkia mahdollisuuden koulutukseen, joka muutoin ei olisi saavutettavissa. Lienee aika selvää, miksi siis urheiluun panostaminen saattaa olla mustalle edullinen ja strategisesti viisas ratkaisu. Valkoiset taas pääsee monasti taustansa perusteella jo muutoinkin opiskelemaan, joten heille urheiluun panostamisella ei ole vastaavaa ideaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Lokakuu 03, 2019, 21:02:59
Jenkeissä ainakin on koulutussysteemi, jossa hyvä urheilija saa etua ja mahdollisuuden opiskeluun. Siellä siis urheilumenestyksen avulla voi hankkia mahdollisuuden koulutukseen, joka muutoin ei olisi saavutettavissa. Lienee aika selvää, miksi siis urheiluun panostaminen saattaa olla mustalle edullinen ja strategisesti viisas ratkaisu. Valkoiset taas pääsee monasti taustansa perusteella jo muutoinkin opiskelemaan, joten heille urheiluun panostamisella ei ole vastaavaa ideaa.
Tulee mieleen roturyhmien menestys koulutuksessa... :-\
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: safiiri - Lokakuu 05, 2019, 13:47:21
Jenkeissä ainakin on koulutussysteemi, jossa hyvä urheilija saa etua ja mahdollisuuden opiskeluun. Siellä siis urheilumenestyksen avulla voi hankkia mahdollisuuden koulutukseen, joka muutoin ei olisi saavutettavissa. Lienee aika selvää, miksi siis urheiluun panostaminen saattaa olla mustalle edullinen ja strategisesti viisas ratkaisu. Valkoiset taas pääsee monasti taustansa perusteella jo muutoinkin opiskelemaan, joten heille urheiluun panostamisella ei ole vastaavaa ideaa.
Tulee mieleen roturyhmien menestys koulutuksessa... :-\

No jenkkisysteemissä olennaista on saada koulutusta varten stipendi. Se on tarpeen kaikille, joiden perheillä ei ole mahdollisuutta aloittaa säästämistä lastensa opiskeluun jo heti niiden syntymästä saakka. Kun lapsuudessa tarjolla on kehnotasoinen julkinen koulu, on erinomaisen fiksua satsata urheiluun keinona päästä kiinni yliopisto-opintoihin aikanaan.

Onkin jännää, että Suomessa kyllä pelätään ns. huonon koulun (huono oppilasaines) estävän oman lapsen koulumenestystä, mutta kaukana jenkeissä, missä todellakin koulujen tasossa on suuria eroja jo opetuksellisestikin, kyse on vain niiden oppilaiden omasta lahjattomuudesta.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/448421c9-7895-41e7-ac74-f7dde734ad29

USA:n koulujärjestelmälle leimaa-antavaa on koulujen suuret tasoerot. Myös julkisissa kouluissa on suuria eroja. Eriytyminen alkaa jo itse asiassa siellä päivähoidossa eli varhaiskasvatuksessa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Lokakuu 05, 2019, 14:30:19

Jenkeissä taitaa olla natsismi ihan arkipäivää.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Lokakuu 11, 2019, 10:57:51

Tapaus rintasyövästä: https://www.iltalehti.fi/syopa/a/71527d1c-ed5e-4f36-b507-c5e748862cd7. Sattui itse syövän tutkijalle.

Miehiä koskeva syöpätyyppi on eturauhaseen ilmaantuva. Sukupuolia koskee erilaiset syövät, jonkin verran. Ihosyöpää on molemmilla, tosin en ainakaan itse tiedä, onko tasaisesti jakautunut.

Jos ajatellaan sukupuolisuuteen liittyviä syöpiä, niin mikä niiden osuus on? Tuntuu että korostuvat. Jos näin, niin miksi?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - Lokakuu 11, 2019, 11:23:27
Jos ajatellaan sukupuolisuuteen liittyviä syöpiä, niin mikä niiden osuus on? Tuntuu että korostuvat. Jos näin, niin miksi?

Näin maallikkona tulee mieleen, että sukupuolisuuteen liittyvät himot, sitä kautta myös hormonit, ovat kaikkein voimakkaimpia, näinollen myös jonkun mennessä pieleen, haitallisetkin vaikutukset ovat suurempia.

Sen vuoksi tulevaisuudessa ihmiset tullaankin tekemään sukupuolettomiksi heti koeputkessa tapahtuvan kehityksen ollessa riittävän pitkällä. Tulevaisuus on sukupuolettomien ja lisääntymisen hoitavat tehtaat, toivottu geneettinen kartta lisätään maksukykyisen asiakkaan kantasoluihin. Kaiken tämän seurauksena nämä elävät lähes 200 vuotta - mutta minkä takia?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - Lokakuu 12, 2019, 01:08:08

Rintasyöpä on naisten ja eturauhassyöpä miesten yleisin syöpä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6p%C3%A4) Suomessa. Molemmissa viiden vuoden kuluttua elossa on vielä 90%, mikä on paljon parempi kuin syöpään sairastuneilla keskimäärin. Vaikka näillä elimillä on tekemistä hormonien kanssa niin ne eivät liene keskeiset elimet sukupuolihormonien tuottamisessa. Maallikkona mieleen tulee sen sijaan, että näissä elimissä tapahtuu voimakasta kasvua ja syöpä on hallitsematonta solunjakautumista. Seuraavaksi yleisimpiä Suomessa ovat suolistosyövät molemmilla sukupuolilla.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Lokakuu 12, 2019, 01:12:06

Jenkeissä taitaa olla natsismi ihan arkipäivää.
Tuollainen väite vaatii perusteluja ja oikeastaan vahvasti! Miten USA:n yhteiskunta mielestäsi on kansallissosialistinen (=natsistinen).
Perustelepa nyt kunnolla idioottiväitteesi!
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Lokakuu 12, 2019, 10:41:03
Jenkeissä taitaa olla natsismi ihan arkipäivää.
Tuollainen väite vaatii perusteluja ja oikeastaan vahvasti! Miten USA:n yhteiskunta mielestäsi on kansallissosialistinen (=natsistinen). Perustelepa nyt kunnolla idioottiväitteesi!


Kyse on arkitasosta. Ilmaisunomaisesti sanottu kuvaus, vähän kuin työpaikoilta, joissa on natsimeininki.

Nämä voi todeta, ei tarvitse erityisesti perustella. Fiiliksen takia tehdään asioita, ja jos fiilis on kuin natsiaikaan, niin merkittävästi otetettava, ainakin asianomaisen kannalta. Ymmärrettävästi kaikki ei tätä koe, ehkä jopa päinvastoin.

Ei kaikki jenkeissäkään natsimeininkiä kohtaa, kokemustasolla. Toisaalta, ei ole poissa Suomestakaan. Miksi ei kohtaa, tai miksi kohtaa, on tietysti oma aiheensa, selvitettäväksi, jos kiinnostaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Lokakuu 27, 2019, 23:13:27

Miksi esim huskyillä voi toinen silmä olla erivärinen?

Onko monella muulla lajilla tällaista? Mihin suurempaan kokonaisuuteen tällainen piirre kuuluu?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: MrKAT - Lokakuu 28, 2019, 00:06:24

Miksi esim huskyillä voi toinen silmä olla erivärinen?

Onko monella muulla lajilla tällaista? Mihin suurempaan kokonaisuuteen tällainen piirre kuuluu?
https://en.wikipedia.org/wiki/Heterochromia_iridum
Ihme kyllä se voi olla perinnöllistä. (Luulin että se on vain eläimessä itsessään tapahtununt mutaatio, aina).
Ja tuolla on huskyt erityisesti mainittu.

USA nyt ja 20-30-luvun Saksa, yhteistä kenties nämä:
- USA:ssa yksittäisiä armeijamaisia oikeistolaisia aseellisia järjestöjä joilla on
 -- omat aseelliset koulutusleirit ja
 -- kommunismin ja juutalaisvastaiset ääri-ideologiansa
 -- rotuopit, valkoisen ylivallan puolustukset
 -- hallitusvastainen, usein myös demokratian vastainen
- USA:ssa Ay-liike ja työväenliike ja palkat poljettu alas
- Militaristinen, poliisivaltio yhteiskunta
- Tällä hetkellä voimakas kahtiajako*, kärjistynyt tilanne,
 ja vihaa, jopa väkivaltaa. (Muistuttaa Saksaa 20-30-luvulla).
- Muukalaisvastaisuus. (vrt. 20-30-l natsien  vs äärioikeiston vaali/somemainoksissa).

*Alkoi jo ehkä Clintonin viimeistään Bush jr:n aikaan eli jo 15-20 vuotta sitten ja 10-15 vuotta sitten internetissä huomasin huolestuneiden amerikkalaisten käsityksiä että ollaanko tässä menossa sisällissotaa kohti. Siis jo silloin!

Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - Lokakuu 28, 2019, 14:36:14

Miksi esim huskyillä voi toinen silmä olla erivärinen?

Onko monella muulla lajilla tällaista? Mihin suurempaan kokonaisuuteen tällainen piirre kuuluu?

Kissalla tuo ei käsittääkseni ole kovinkaan harvinaista. Mutulla sanoisin, että liittyy usein valkoiseen kissaan, mutta on noita kyllä muunkin värisillä.

(http://i.imgur.com/C7fVb1S.jpg)

Tämä on erittäin persoonallisen näköinen katti:
(https://www.voice.fi/files/media/image/2017/13/2017_13_11_5a096a74b94dd_1120.jpg)
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Lokakuu 28, 2019, 14:42:01
Kissalla tuo ei käsittääkseni ole kovinkaan harvinaista. Mutulla sanoisin, että liittyy usein valkoiseen kissaan, mutta on noita kyllä muunkin värisillä.

Epäoleellinen !! laji-tarjoilu EM:ua kysymystä koskien, koska huskyssä yhdistyy koiran lisäksi myös kissa. Aivan kuin, tosin en ole kuin nähnyt niitä, en siis tunne omakohtaisesti.

Minusta on koiramaisempia kissoja, ja kissamaisempia koiria. Tämän ei tulisi tietysti yllättää.

Mikä sitten on kissamaisin kissa, tai koiramaisin koira?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Jaska - Lokakuu 30, 2019, 03:57:35

Tutulla homo sapiens lajin kaverillani on myös eriväriset silmät. Taitaa olla värisokeakin vielä. Ehkei ole ko. lajilla kovin tavallista. Yksittäistietona yleisyys ei edes tunnu kovin kiintoisalle.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - Lokakuu 30, 2019, 11:45:13
Lähisukulaisellani silmien väri vaihtui vanhemmiten niin, että harmaat silmät muuttuivat ruskeiksi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Lokakuu 30, 2019, 16:19:08
Tutulla homo sapiens lajin kaverillani on myös eriväriset silmät. Taitaa olla värisokeakin vielä. Ehkei ole ko. lajilla kovin tavallista. Yksittäistietona yleisyys ei edes tunnu kovin kiintoisalle.

Näin itsekkin olen ajattellut.

Kysyessä tästä aiheesta, tuli mieleen, että jos tällaiset piirteet ovat osa jotain suurempaa.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Lokakuu 30, 2019, 16:25:41

Kun ruoka-astioista joutuu pitämään puhtautta, ettei pöpöt muhi niissä, ja kasva siihen mittaan, että altistuu liiaksi, niin miten olisi sellainen idea, etttä ....

Kun tavallisesti tiskaillaan asitioita, mm pesukoneiden voimin, niin voisiko ruoka-astioista huuhtaista ylimääräiset saman tien vek. Jos sitten jotain jää, niin laittaisi kuivamaan, jolloin pöpöjä ei tosiaankaan kasvaisi, koska pienainemäärät kokisivat selkeän kuivaamismenettelyn, jopa lyhyessä ajassa, ilman, että bakteerien lukumäärä nousisi liikaa.

Tai sitten jos astiaan jää jotain pientä, kuten yleensä huuhtelujen jälkeen, niin antaisi astian olla jonkin aikaa vedessä, jolloin bakteerit tosiaan lisääntyisi, ja jäämät menisi niiden ravinnoksi. Kun bakteerimäärä selkeästi iso, niin ravinteet kun käytetty, niin ravinteita olisi lähinnä bakteereissa, ja se taas olisi jakautuneena isompaaan tilavuuteen. Eikun viemäristä alas, ja pikku huuhtelu perään, astian pinnoille.

Toimisiko? Tai miten tuota helppouden ideaa voisi soveltaa?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - Lokakuu 30, 2019, 16:39:46
Samalla vaivalla, kun astiaa "vähän huuhtaisee", sen pesee puhtaaksi ja laittaa kuivumaan.
Olen pessyt astiat käsin koko ikäni eikä niihin mitään tappavaa tänä aikana ole jäänyt.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Lokakuu 30, 2019, 17:24:10

Joo, tosin peseminen oikeasti tarkoittaa jotain kemikaalin käyttöä. Vai miten ajattelit?

Samaan liittyy tosiaan se tarve myös astianpesukoneeseen. On aikamoinen ratkaisu, ainakin monissa yksittäistalouksissa.


Kiinnostaa ajatella arkea, ja arjen ylijäämäravinteita ihan perinteisen luonnonkierron vinkkelistä. Metsiin ja vesiinkin päätyy paljon erilaista eloperäistä, ja niiden hajoittajaa. Siitä saa uusi alku voimansa. Asiat kiertää, joten voiko tässä olla mukana itsekkin? Miksi niin radikaali suhtautuminen, ja rankat toimet?

Sanottava, etten ihan tiedä, mitä ajattelutapa tarkoittaa, ja miten sitä voisi soveltaa, ja missä tilanteissa. Helppo ja luontava kiinnostaa, ja on samalla kestävää.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - Lokakuu 30, 2019, 17:29:40
Välttämättä pesuainetta ei tarvita kuin rasvaisten astioiden pesemiseen.
Mutta jos käyttää pesuainetta, niin senkin annostelun voi minomoida.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Lokakuu 30, 2019, 17:40:06
Välttämättä pesuainetta ei tarvita kuin rasvaisten astioiden pesemiseen.

Tästä samaa mieltä. Näin teen, ja tiettyjen kertymien jälkeen kaikelle pinttyvään päätyvälle.


Ajattelutapa on tosiaan tässä se juttu. Kun mennään kodista kauemmas, korostuu rankempi suhtautuminen ja käsittely myös tässä kohden. Ravintoloissa, hotelleissa, ... ei voi oikein ajatella, että hygienia olisi niin ja näin. Mikä on niin tärkeää, ettei voi elää ilman rankkoja keinoja?

Idea on tietysti yleinen. Esim ihmisjoukkojen homogeenisyys on tärkeää, tietyltä osin, jos porukkaa on paljon. Poikkeamiin ei ole vara. Mitä haetaan, ja onko sen arvoista?

Kiinaa joskus moitittiiin siitä, että kotieläimissä "jalostetaan" vaarallisia kulkureita, siis pandemiooita, jne. Länsimaalaisuuttakin voisi ajatella samoin. Tietyssä eristyneisyydessä on arvonsa, ettei riskejä ole liikaa, ja liikaa varautumisen pakkoa realistisena.

Tänään törmäsin tähän: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.537641 ((Maaseudulla asuvat ihmiset ovat onnellisia, Åbo Akademin tuore väitöskirjatutkimus paljastaa)) Jos vertaisi häkkikanaloihin, ja vapaasti kaakattaviin, niin aika selkeä juttu. Entä jos ihmisen omaa toimintaa tarkastelee? Onko liian vaikeaa, läheisyyden takia?

Tietyllä tapaa asioita keskitetään vahvasti, kuten keskitysleirillä. Samoin kaikkia arkielämänkin ratkaisuja, ja niissä ollaan mukana. Menee siihen tehotoimintaan. Kun tuottaa, niin varmasti elinvoimaista, talouden puolesta. Entä antituotannon kanavointi-osuus?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Lokakuu 30, 2019, 18:34:33

Itse aiheutettu "diktaturismi"

Perusdilemma tuossa EM:ssa viestissä on toisin sanoen erilaisuuden ja erikoistumisen ongelma, kun samalla on oltava hyvin yhtenäistä. Monipuolisuus ja sen rikkaudet, luonnon erilaista monimuotoisuutta kohtaan on hankalaa, jos on oltava vahvasti jotain tiettyä, ja laajasti.

Esim ilmastonmuutos, ja sen kaltaiset jos on väistämätön osa nykyistä rakentamistapaa, niin kyseessä on merkittävä seikka. Kun jotain alkaa mennä ongelmaksi, niin ei oikein voi enää vaikuttaa siihen kulkuun, joka vain menee, isojen ratkaisujen jälkeen, joita ylläpidetty riittävä aika, ettei toipumista ehdi ilmetä.

Siinä kun talous kukoistaa, niin mitä jos ihmiselle käy yhä vaikeammaksi elää terveenä? Terveys, ja sen mahdollisuus on abstrati ja kaukainen käsite. Realiteetit joita kohdataan, muotoillaan aivan toisin, siis tärkeydet, jotka painaa, ja joihin voidaan vedota.

Jos ajatellaan nykyteknologiaa, ja sen mahdollista tapaa pitää yllä elämää, niin voisi hyvin kysyä, miksi ihmiset kuolevat alle n-vuotiaana (n esim 100). Siinä kun elinikä lisääntynyt, niin sitä menee toisesta kohden pois. Vähän kuin tietyn turvallisuuden kehittyessä, riski voi ottaa lisää, jolloin riskitaso pysyy vakiona, suorasti mitaten.

Tai jos ajattelee nykyisyyttä, niin miksi on ylipäätään puutetta perusasioista. Ei tätä selitä väestönmäärä, sillä yhtä lailla se on ollut hallitsematonta vähäisyydessä ja suuruudessa, kuten moni muukin merkittävä asia.

Menin tiskaamisesta ilmastonmuutokseen. Tällaisesta siirtymästä oikeastaan puhutaan usein. Pienistä puroista kasvaa isoja virtoja. Siinä aiheen "levityksen" perustelu. Perus"tuotannosta" kun mennään kauemmas ja laajemmas, kukaan osaa elää järkevästi edes omassa elämänpiirissä, ja tehdä sen mukaisia terveitä valintoja. Vaikea näitä on enää tiedostaa, vai olenko ainoa.

Minusta tällainen käsittelyn taso on välttämätöntä, oli tarina itsessään järkevää tai ei.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - Marraskuu 10, 2019, 12:27:42
Suomen yleisin lintulaji on pajulintu jonka kannaksi arvioidaan 7-11 miljoonaa pesivää paria eli olisiko tuo sitten 14-22 miljoonaa yksilöä pesimäkauden alussa. Pesii pari kertaa kesässä ja saa keskimäärin 6 jälkeläistä kerralla. Eli, jos kaikki säilyisivät hengissä syksyyn asti, näitä lintuja olisi jopa 150 miljoonaa.

Kysymys: Mikä mahtaa olla Suomen kaikkien lintulajien kaikkien yksilöiden yhteenlaskettu lukumäärä syksyllä? Entä keväällä? Talvi ja muutto on kova rasitus, hippiäisistä menehtyy talvisin 80-90%.

Pajulinnun laskennallinen arvo on muuten 17€ eli Suomen pajulintupääoma on 238 000 000€ - 2 550 000 000€, vuodenajasta ja pesimisen onnistumisesta riippuen.

https://www.birdlife.fi/suojelu/vaikuttaminen/rauhoitussaannokset/rauhoitettujen-lintujen-ohjeelliset-arvot/

Ihmiselle on myös laskettu hinta:
Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4m%C3%A4n_arvo
Vuonna 2010 ihmiselämän hinta Suomessa oli 1 918 809 euroa Liikenneviraston laskelmien mukaan. Lukema huomioi sekä tuotannolliset menetykset (kuten ihmisen tulot) että inhimillisen hyvinvoinnin menetykset. [1]

Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Marraskuu 13, 2019, 10:33:12
Talvi ja muutto on kova rasitus, hippiäisistä menehtyy talvisin 80-90%.

Ymmärrettävää. Kahtalainen on ratkaisu, tähän. Isoja linjoja molemmat, vaikka välimuotoisempaakin löytynee, kuten yleensäkin. Melkoinen langanpää, tutkijalle, lähteä vaikka tästä yksittäisestä kohdasta tarkastelemaan elämänprosessia.

Eilen karpalossa tuli juttu hyvin konkreettisella tavalla mieleen. Parasta ja kokonaisvaltaisinta "tutkimusta". Samalla elämyksellistä, aivan toisella tapaa kuin luontodokkareissa, joita katsoo sohvalta. Elämyskirjoa ei lisäksi täysin voi valita, kun joutuu joskus olemaan sen armoilla, vaikka yrittäisi varautua.

Kun kohtuutyyntä, niin olosuhteet siedettävät, tosin tarkoitti sitä, että paikkaa oli vaihdettava, jotta liikettä sai, ja siten lämpöä. Hyvä paikka houkuttaa jäämään, tosin ei auta. Tuntemuksia täytyy noissa oloissa kuunnella. Luonto onkin paras ja kärsivällisin opettaja, näissä. Joskus oppi menee geeneihin asti, ja etenkin, jos valintapainetta riittää.

Kun ajatteli samalla pikkulintuja, niiden vilkasta menoa metsässä, vaikka pienen reviirin touhuna, ei enää osannut ihmetellä niiden vilkasta elämänrytmiä.

Pakko olla liikkeessä, jotta lämpöä riittää. Jotta voi olla liikkeessä, tarvitaan ravintovirtaa paljon, mitä täytyy tosiaan käyttää lämmöntuottoon, ja vararavinnon kartuttamiseen, koska osa talven ajoista voi olla linnuille liian pimeää, ja toisaalta "lämpöhorrostavampi" moodikin voi olla pakollista.

Vaikka lintujen elämä voi olla pelkkää ravinnonhakua, niin voivat silti olla tässä omimmillaan. Se on niiden elämää, ja täyttä sellaisenaankin. Väliin voi mahtua paljon sellaista, mistä emme tiedä.

Yleisempää kohden mentäessä, voisi arvella niin, että elämän latvoille kun mennään, niin sitä vilkkaammin huojuttaa, ja tärisee. Pikkulinnut ovat kuin lehtiä, puiden latvoissa. Sen luokan sykkeessä joutuvat elämään.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Marraskuu 19, 2019, 15:41:57

Hälinää, ja tärinää, koulusta: https://yle.fi/uutiset/3-11075794

Prologi:  Tänään kaupungilla seikkaillessa, tuli mieleen omat päänsäryt, alakoulussa. Kun ollut juomatta kahvia kahteen saakka iltapäivällä, oli samanlainen päänsärky, kuin pentuna, tosin selkeästi lievempänä. Join kahvia, ettei päänsärky veisi liikaa tillintallin. Kahviin vähän kysymysmerkillinen suhde.

Kysymys: Voiko kahvi toimia lääkkeenä? Milloin, ja miten käytettynä?

Arvelu: Kahvi päänsärkytilanteessa, voisi pienimääräisenä poistaa säryn, vähän luomutuotteisempana, kuin mitä ovat särkylääkkeet. Nuorena noihin ei voinut turvautua, ja kova kipu, voi sekin olla hankaluus, joka jättää jälkensä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - Marraskuu 19, 2019, 15:48:18
Kahvi todellakin auttaa päänsärkyyn - ainakin jos päänsärky johtuu kahvin (kofeiinin) puutteesta aiheutuvista vieroitusoireista.

Kofeiiniriippuvuus
Kofeiiniriippuvuudesta puhutaan silloin, kun kofeiinin saannin lopettaminen aiheuttaa vieroitusoireita. Näitä ovat päänsärky, vetämättömyys, väsymys ja alakuloinen mieliala. Kofeiiniriippuvuuden kehittyminen on yksilöllistä, joillekin se voi kehittyä parista päivittäisestä kahvikupista, joillakin paljon suuremman käytön lopettaminen ei aiheuta vieroitusoireita.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01123
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Marraskuu 19, 2019, 15:57:06
Kahvi todellakin auttaa päänsärkyyn - ainakin jos päänsärky johtuu kahvin (kofeiinin) puutteesta aiheutuvista vieroitusoireista.

Käytännöllistriviaali juttu.

Pointti oli siinä, että voiko vaikutukset yleistää, muihinkin tilanteisiin? Esim lapselle kahvin on ajateltu olevan melko tujakka-aineista. Lääkkeitäkin toisaalta annetaan.

Tarkoitus ei ollut kritisoida lääkkeitä, tai nostaa vaihtoehtoisia keinoja. Ajatus ja selvittäminen voi olla ihan avartavaa.

Näitä kun keksii, niin aina tarvitse jotain tiettyä, että asiat ratkeavat. Toisaalta, koko vyyhdin tekeminen jos turhaa, niin turhiin potemisiinkin voi löytyä estäviä keinoja, jos ei käsittelyä pyri kaventamaan vain manipulaatiotoimien tasolle jääväksi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: MrKAT - Marraskuu 19, 2019, 17:47:00
Kysymys: Voiko kahvi toimia lääkkeenä? Milloin, ja miten käytettynä?

Arvelu: Kahvi päänsärkytilanteessa, voisi pienimääräisenä poistaa säryn, vähän luomutuotteisempana, kuin mitä ovat särkylääkkeet. Nuorena noihin ei voinut turvautua, ja kova kipu, voi sekin olla hankaluus, joka jättää jälkensä.
Nuorena sain ergotamiini-migreenilääkettä tabletteina ja tietysti kun aspergiaarisen tarkkana luin sisältöä niin hämmästyin että n. ½ lääkkeestä olikin kofeiinia. Se tukee vissiin ergotamiinia.
  Kofeiinia yhdessä kipulääkkeen kanssa (aspiriini tms) joissain lääkkeissä auttaa enemmän kuin jompikumpi yksinään.
Kofeiinivoidetta käytetään ihon punaisuuden ja ekseemaan liittyvän kutinan hoidossa.

JK. Em. viittaisi että kofeiini (ja kahvi) yksinäänkin voisi poistaa mös muita särkyjä kuin vain kahviriippuvuus-päänsäryn? Tuotahan pitäisi testata. Käsi jääveteen ja sitten kahvia naamaan, 10 minuuttia ja taas käsi jääveteen jaksaako pitää kauemmin...
  Mutta yhden asian tiedän. Kahvi ei auta minulla univelan tai suklaariippuvuuden päänsärkyihin. Voi jopa pahentaa niitä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Marraskuu 19, 2019, 18:52:57

Itse asiassa, jos kokemusta seurailee, eikä kaukaisia tutkimuksia, niin tuntumassa on, vaikka sovellettavuus ei olisi tapissa. Näitä kun paljon, niin päätellä voi jo enempi, tai arvella jotain.

Kahvin kokenut vaikutuksellisena, ja sen vähentäminen parantanut olo selkeästi. Kahvittomuuden jälkeen yöunet parempia, ja vähäinenkin kuppi aamulla voi olla liikaa, mitä en millään osannut tunnustaa. Ehkä jossain vaiheessa noin ei ole.

Joka tapauksessa, kun vaikka kahvitonta kautta, ja kerran hörppää kupin sopivassa tilanteessa, ja huomaa tuleensa humalaan, niin vaikutusta on vaikea olla tuntematta. Sopivassa mielentilassa, vaikutus on dramatiikkaa, tosin silloin korostuu yhteisvaikutuksellisuus jotenkin. Tämä onkin oma aiheensa, varmaan merkityksellinen.

Eilen tosiaan join sitä kahvia, puoli kuppia viimeksi joskus klo 16. Sen jälkeen ei tarvinnut ihmetellä, että valvoi klo 2 saakka, vaikka normaalisti nukkuu siinä klo 22-23(24). Pääsärkyähän siitä seuraa, seuraavana päivänä jos ei ota.

Vaikka sanoin, etten ajattele kahvista vakavana vaihtoehtona lääkkeille, niin oikeasti olin verrannut kahvia lääkeaineisiin. Ehkä se pohjusti itse kysymystä. Tarkoitus oli herättää miettimään jotain arkista, mitä ei tiedetä, tai osata tunnustaa, vaikka hyvin mahdollinen joskus.

Kahvia miettinyt paljon kyseenalaisen vinkkelistä. Sen vuoksi mm yrittämiset, sen vähentämiseksi. Silti ihan täysin ei mikään vakuuta. Sopivuus on nähtävästi pientä, tai jotain täsmää.

Jos nykyinen elämänmuoto menee jotenkin oudosti, siis toislaitaisesti, niin sitä ei tarvitse ihmetellä, jos jotain vastaavan vahvaa tarvitsee, korjaavalla puolella. Ei hyvä kokonaisuus, tosin myönnettävä, jos ehkä totta.

Yksinomaisena tietyt terveysprojektit tiedetään ongelmalliseksi. Esim laihdutuksessa on havaittu ongelmia, jos kokonaisuutta ei pyritä hahmottamaan. Paino-ongelmat syvenevät, tai ongelma-alue siirtyy toisaalle. Kumpikin osana kokonaisemman edistymistä, voi olla sivuseikka, ja outoilut erilaisena, voi nähdä osana paremman kokonaisliikkeen turvaamista. Se on jo terveyden suhteen kestävämpilinjaista ajattelua.

Absolutismi kahvin suhteen ei tunnu tolkulliselta, oli miten oli. Kahvittakin silti pärjää, mutta jos sitä on tapana juoda, niin menköön joskus, ja parempi näin.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Marraskuu 19, 2019, 18:59:26
JK. [...] Mutta yhden asian tiedän. Kahvi ei auta minulla univelan tai suklaariippuvuuden päänsärkyihin. Voi jopa pahentaa niitä.

Tää oli varmaan viestin huumoriosuus.

Jos tuntemuksia kelaa nyt, niin oikeastaan poden krapulaa. Kotona kuppi, klo 14.jotain. Vaikutti, tosin särky, ja sen rakentuma, missä lie, ei poistu noin vain, kun syntynyt. Vähän kuin alkoholista toipuminen.

Hermostollisesti krapula tuntuu samalta kuin kahvittomuus, kahviin tottujalle. Riippuvuudesta jos puhutaan, niin riippuvuutta alkoholiin en koe, tosin kahviin jonkinlaisena, sillä aloitettua, määrää tulee nostettua, hitaasti, ja vähentäminen ei ole samalla tapaa automaattista. Kokemusta on vähän kahvin unohtamisestakin, joten riippuvuus ei ole kovin totaalista, vaikka joskus ollut sitä enempi.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: MrKAT - Marraskuu 19, 2019, 19:43:49
Minulla on kokemuksia vain suklaa- ja kahvi"krapulasta". Molempiin auttaa 20-50% alkuperäisestä annoksesta. Suklaa"krapularyyppy"(johon voi riittää 1-2 pientä palaa) otettava n. 12 h sisällä alkuperäisestä muuten alkaa olla liian myöhäistä. Suklaakrapula poikkeaa vielä siten että se on enempi niskassa se särky ja jäykkyyttäkin. Mutta usein unohdan syyn ja luulen sen olevan kahvinpuutetta ja sitten kun se ei paranekaan niin muistan, "ai ssamperi minähän söin suklaata eilen". Vain suklaa parantaa suklaakrapulani. Sen olen oppinut kantapään kautta.
 Ja itse asiassa kokonaisen ison suklaalevyn syöminen voi viedä liikuntakykyä/halua/aloitekykyä seuraavaksi 2-3 päiväksi.
Suklaassa on teobromiinia kofeiinin lisäksi vaikuttavana hermoaineena.

Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Marraskuu 23, 2019, 00:31:53

Kumpi puoli kasvoista, on yleensä eloisempi,
tai suoraan motorisesti testaten, helpommin liikehtivä?

Jos on, niin mitä ero merkitsee? Onko ihminen esim vasenkasvoinen, vai oikeakasvoinen, vai molempia?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - Marraskuu 23, 2019, 10:00:03
Voi tulla äkillinen kovakipu, kylmäkuuma sattuu, jäätelönsyöminen sattuu.

Siihen on monta lääkettä. Kaffe, wiina, terva, suklaa mustaherukkamehu tms. Yleensä pää tulee kipeäksi unen tai ravinnon puutteesta, kaikki eivät sitä vain tunnista.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - Marraskuu 23, 2019, 22:59:08
Mitä jos ensin oli RNA, sitten Dna ja jos vielä kehittyy vaikka XNA. Millaisia elämänmuotoja voidaan silloin nähdä?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Toope - Marraskuu 24, 2019, 01:03:53
Mitä jos ensin oli RNA, sitten Dna ja jos vielä kehittyy vaikka XNA. Millaisia elämänmuotoja voidaan silloin nähdä?
Millaiseksi ihminen kehittyy, jos asettuu Marsiin? Pitkällä tähtäimellä genetiikkakin muuttuu.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: ROOSTER - Marraskuu 24, 2019, 01:11:11
Mitä jos ensin oli RNA, sitten Dna ja jos vielä kehittyy vaikka XNA. Millaisia elämänmuotoja voidaan silloin nähdä?
Millaiseksi ihminen kehittyy, jos asettuu Marsiin? Pitkällä tähtäimellä genetiikkakin muuttuu.

Luultavasti ainakin muuttuu.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Marraskuu 24, 2019, 12:11:41
Mitä jos ensin oli RNA, sitten [...]

Ensin jokin, ja se saa aikaan toisen  :o

Ehkä maailmankaikkeus on von Munchaussen -periaatteella veivattu. Kun ympärille katselee, niin samalla linjalla menään, ja on menty jo kauemmin.

Varsin selittävää. Antaa hyvää ymmärrettävyyttä ilmeneville.


L: Toisaalta selittää sen, miksi tie tosiaan näyttää kaidalta.


L2: Taitaa toisaalta selittää kokonaistietämyksemme (k-suuntautuneisuuden) rajoistakin jotain, ellei kaiken. Mihin ei törmää, siitä ei saa tuntumaa, hyvänä, eikä huonona.

On vain tuntumaperäisiä havaintoja, toimintoja, ovatpa sisäisiä, tai jotenkin synkassa suoraan ulkomaailmaan samanaikaisesti, viiveellä, tai jäänteenä. Esim dna-osuuden voi ajatella jäänteeksi, jolla on (jonkin tuntemattoman kokonaiskejun kautta) vaikutuksia, joita näemme ympärillämme, muissa ja itsessämme.

Tuo teoria voi olla höpsö, mutta ainakin saa kysymään, mitä se liike voi ylipäätään olla, joka aiheuttaa tilanmuutosta, joka lienee havaittavuuden ja toiminnan perusteisiin menevää. Tajuntaa jos miettii, niin kai se on jotain muunkin kaltaista, kuin että järjesteltäsiin kämppää toiseen uskoon, tai että suoriuduttaisiin liikenteessä, ja jonkin duunikentän järjestelyissä.

Kuulin jokin aika sitten, jostain ihan vakavasta yhteydestä, että kenttiä voisi olla, oletettua monipuolisempanakin. Tämä menee vaihtoehtopuolelle, mutta itse päätellyt samaa, näistä ei-neutraaleista eliöistä, tosin ajatukseni oli hiustenhalkomista, mielestäni, vailla isompaa arvelua.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Marraskuu 24, 2019, 23:11:12
Voi tulla äkillinen kovakipu, kylmäkuuma sattuu, jäätelönsyöminen sattuu.

Rajapinnoissa siirtymistä. Jokin ei mene ihan homogeenisesti, kokijallakaan.

Äärisiirtymiä välttää, huomaamattaan. Jos kuumalle hellalle tökkää käden, niin yleensä lähtee takaisin, enempiä miettimättä. Erottuva-aineista siinä määärin saapuvilla, että torpattava tilanne ilman neuvottelutoimia, vaikka alustavasti, jotta muuhunkin varaa, jos jatkoja vaikka tarvitsisi ottaa – hellan kanssa.

Kovaäänisyydet torppaa automaattisesti arjesta. Kun häikäisevyyttä ajattelee pimeällä, niin ei oikeastaan ihmettele, miksi autoväyliä usein karttaa. Turvallisuutta on tarjota eteen pitkät, jos näkee muita liikkujia. Sekin vielä.

Tänään menin juoksemaan liian myöhään, ja pimeyttä niin paljon, että nilkat vaarassa, jos juoksee, ja silmät, oksien takia. Jäi juoksut pieniä poikkeuksia lukuunottamatta väliin, ja vaikka asfalttia pitkin olisi mahdollisuus ollut palata, ei millään tapaa tuntunut vaihtoehdolta. Pienet matkat vielä voi mennä, virkistyksenä.

Näistä tulee ajateltua soveltavasti, tietynlainen kehittelijä kun on.

Baarissa eilen mekkalaa ei voinut välttää, koska jo pelkkä puhe nostaa desibelit korkealle. Noissa paikoissa voisi olla tietyn ajoin muutaman minuutin hiljaisuus puheesta, ja myös musiikista. Variaatioita on.

Yleisemmin, jos liiallisuus luo painetta, niin sen poistuminen rentouttaa, ja palauttaa. Tämä antaa mahdollisuuden tahdistamiseen, ja sovellettavuutta, johonkin liikkuvuuteen. Painalluselvytykseen voisi päätyä, tosin on keksitty muutenkin toimivaksi menetelmäksi.

Liikkuvuus esim peruskunnon osalta voi olla sitä, että rasitutaan hengästymällä, jne, ja palaudutaan, jolloin tietyn käynnin "amplitudi" kasvaa. Voidaan poiketa kauempaa, ja palata kauemmas.

Tuota alkua voisi varmaan viedä jonkin abstraktin ja yleisemmän liikkuvuus/vaikuttavuus-teorian suuntaan.

Hierontaa ja kaikenlaista kutkuttelua voi nähdä myös tästä vinkkelistä. Siis koettavia tapahtumia yleensäkin. Näitä on monenlaisia, pyöreämpinä, ja fokustavampina. Kummallakin hyviä, tai vammauttavia piirteitä, riippuen kohtaamisesta.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Marraskuu 28, 2019, 14:22:29

Mitä mahdollisuuksia, voi kroonistunut kipu antaa ihmiselle?

Eikö kipu, jokamuotoisena, ole mahdollisuus?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - Marraskuu 28, 2019, 14:47:27

Mitä mahdollisuuksia, voi kroonistunut kipu antaa ihmiselle?

Eikö kipu, jokamuotoisena, ole mahdollisuus?

Minä en usko siihen hokemaan, että kaikki mikä ei tapa, vahvistaa. Kipuhan on oire jostain ja se on aina  enemmän tai vähemmän läsnä, jos ssitä "jotain" ei voi parantaa.

En koe kipua minään lahjana tai ylevöityksen lähteenä. Koen kroonistuneen kivun juuri sinä, mikä sen tarkoitus on, eli varoituksena tekemästä jotain sellaista, mikä vahngoittaa kipeää kohtaa enemmän kuin on pakko.

En ymmärrä mitä oikein ajat takaa koko kysymyksellä.
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Juha - Marraskuu 28, 2019, 14:59:52

Kroonistunutta kipua ei tarvitse ajatella finaalisesti, vaikka ihmiselämän loppuun kantaisi.

Se, että kivun ympärille muodostuu rakennetta, voi vaimentaa kipua, jolloin kipuilun alue kasvaa entisestään, siis vaimenee välaikaisesti, johonkin puskuriin, kun käy liian kovaksi, tai ajastaan valuu huomaamatta muualle. Kipu ei poistu, vaan sitä eletään yhä laajemmin.

Kroonisuuden tehtävä, on näin enemmän varmistaa kivun olemassaolo. Jos ajautuma ei olekkaan ihan miten sattu ajateltavissa?
Otsikko: Vs: Tiedekysymyksiä
Kirjoitti: Hippi - Marraskuu 28, 2019, 15:19:36
^
Jos tuo oli vastaus ihmettelyyni, niin se ainoastaan kasvatti ihmettelyäni.

Mutta tuskin kukaan ajattelee kipuaan jatkuvasti, ellei tuska ole niin suuri, että se vie kyvyn ajatella mitään muuta.