^

https://www.youtube.com/shorts/xGq1-64sMTk

Tuossa lyhyessä klipissä pohditaan mielestäni samaa kysymystä eri yhteydessä. Eli että on ikään kuin "vertauskuvainnollisia totuuksia", jotka ovat "kirjaimellisesti valheita". Tällä tarkoitetaan videolla ajatusta, että käyttäytymällä niin, kuin joku valhe olisikin totta, voidaan saavuttaa ehkä suurempi hyöty, kuin käyttäytymällä tunnustaen, että se on valhe.

Pointti on ihan paikallaan. Tätä täytyy pohtia. Olen näin ad hoc vertauskuvainnollisten totuuksien kannalla mutta vain seuraavissa tapauksissa:

A) ettei ole sellaista kirjaimellista totuutta tai sellaisia kirjaimellisia totuuksia, joiden mukaan käyttäytymällä saavutetaan vielä parempi hyöty kuin tuolla vertauskuvainnollisella totuudella

B) kirjaimellisen tai kirjaimellisten totuuksien omien lieveilmiöiden hallinta aiheuttaa enemmän ongelmia kuin mitä aiheutuu alkuperäisellä vertauskuvainnollisella totuudella.

---

Esimerkiksi klassinen mekaniikka on tavallaan vertauskuvainnollinen totuus kun taas suhteellisuusteoria kirjaimellinen totuus. Suhteellisuusteoriaa on vain niin monimutkaista käyttää ja haitat sen käyttämättömyydelle 95 % eteen tulevissa ongelmissa ovat käytännössä nolla, että on järkevintä käyttäytyä noissa 95 % tapauksista kuin klassinen mekaniikka olisikin kirjaimellinen totuus.

^
No joo, olinpa taas ajattelematon. Kiitos huomiosta
Siirsin kuvan ja linkitin sen tuohon viestiin.

Lainaus käyttäjältä: Hippi - tänään kello 13:08:10Tuossa nyt näkymä parvekelasin läpi ja niin, että ottamistani kuvista on vähiten tunnistettava paikka, jos joku keksii lähteä kuvan kanssa kävelylle lähitienoille.

Sokea Reettakin paikantaa sinut tuosta kuvasta alle minuutin. Näin stalkkeriaikaan kannattaisi ehkä siirtää kuva vähintään tuonne alas suljetulle osastolle.

Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - helmikuu 20, 2022, 16:06:14En sano, että Venäjä on oikeassa tässä asiassa vaikka Vladimir Putin on ihan oikeasti yrittänyt korjata venäläisille oletetun vääryyden. Toivon, että Putin löytää oikeat sanat rauhaan - diplomatialla on koko ajan mahdollisuuksia vieläkin?

Diplomatia takkuaa siinä vaiheessa, kun aseet puhuvat, eikä hyökännyt osapuoli tunnusta hyökkäyksen kohteena olevan osapuolen oikeutta olemassaoloon. Mistä silloin neuvotellaan - muusta kuin heikomman osapuolen antautumisesta.

Putin perusteli hyökkäystä sillä, että Ukraina on historiallisesti osa Venäjää. Eikö suomenkielinen Karjala kaupunkeineen ja kuntineen ollut historiallisesti osa Suomea?

Näin Putin puhui hyökkäystä aloittaessaan. Otteita puheesta ja linkki koko puheeseen:

Tiedämme myös lausunnoista, joiden mukaan Ukraina aikoo valmistaa ydinaseen.

Taktisten ydinaseiden hankkiminen on Ukrainalle paljon helpompaa kuin monille muille maille, jotka suunnittelevat niitä nyt.

Varsinkin jos Ukraina saa teknistä tukea ulkomailta. Sitäkään ei voi sulkea pois. Jos Ukraina hankkii joukkotuhoaseita, koko maailman, Euroopan ja varsinkin Venäjän tilanne muuttuu rajusti.

Meidän on pakko reagoida tähän todelliseen vaaraan. Varsinkin, koska länsimaiset suojelijat voivat auttaa Ukrainaa hankkimaan niitä luodakseen uuden uhan maallemme.

Haluan sanoa selvästi ja suoraan: kun emme saaneet USA:lta ja Natolta vastausta ehdotukseemme tasavertaisesta dialogista peruskysymyksistä, ja maahamme kohdistuva uhka kasvaa merkittävästi, Venäjällä on täysi oikeus ryhtyä vastatoimiin oman turvallisuutensa takaamiseksi.

Juuri niin me aiomme tehdä.

https://yle.fi/a/3-12388039

Salaattilautasellinen Härkiksen kera

Siivutettu pesty peruna lautasella mikrotetaan, päälle:
Härkistä 1 dl?
kesäkurpitsaa 1/2
hapankaalia 1 dl?
jääsalaattia sen verran kuin mahtuu

punaviinietikkaa
seesaminsiemenöljyä (normisti laittaisin oliiviöljyä, mutta oli loppu)

Mainion makuista. Olen iloinen, että kekkasin tuon Härkiksen salaattiaineksena. Suolaa on Härkiksessä ja hapankaalissa, joten ainakaan sitä ei ainakaan tarvitse.

Normisti laittaisin tuoretta chiliä tuohon, mutta nyt laiskotti. Ja jos maha kestäisi, valkosipuli sopisi varmaankin hyvin tähän (ja suolakurkku tai herkkukurkku tai kurkku ja tomaatti). Varmaan raastettu porkkana, ja/tai maissinjyvät sopisivat.

Hyvä - ja huono - puoli tällaisessa suoraan lautaselle valmistamisessa on, että ei jää tähteitä.

Jos haluaisi tästä enemmän laihdutusruokaa, voisi antaa perunan jäähtyä. Jotain kemiallista muutosta tapahtuu silloin perunan tärkkelykselle, joka vähentää oliskos se glykeemistä kuormaa. Pastallekin tapahtuu samaa asia. Öljy myöskin alentaa glykeemistä indeksiä, mutta ei sitä liikaa kannata hölvätä.
 

Kiinalaiset tulevat ryminällä. Taas uusia merkkejä.

LainaaSuomeen tulee yhtäkkiä jopa neljä uutta kiinalaista automerkkiä

Skywell, Seres, DFSK... Näitä suurelle yleisölle tuntemattomia automerkkejä aletaan myydä pian suomalaisille.

https://www.hs.fi/talous/art-2000010379035.html

Ainoita syitä mitkä voivat estää niitä kahmimasta markkinaosuutta ovat poliittisia, kauppapakotteita, rangaistustulleja jne.

@-:)lauri Ihan hyvältä kuulostaa.

En tiedä, olisko tästä viestin perään rustatusta lisäyksestä ammennettavissa mitään vastauksia siihen, miksi me ei naureta samalla tavalla tuomereille kuin Basil Fawltylle:

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - tänään kello 12:01:06Alla on Galen Strawsonin "The Basic Argumentiksi" nimeämä päättelyketju, joka on vähän ehkä tylsä tai kimurantisti muotoiltu:

Lainaa(1) Interested in free action, we are particularly interested in actions that are performed for a reason (as opposed to 'reflex' actions or mindlessly habitual actions).

(2) When one acts for a reason, what one does is a function of how one is, mentally speaking. (It is also a function of one's height, one's strength, one's place and time, and so on. But the mental factors are crucial when moral responsibility is in question.)

(3) So if one is to be truly responsible for how one acts, one must be truly responsible for how one is, mentally speaking - at least in certain respects.

(4) But to be truly responsible for how one is, mentally speaking, in certain respects, one must have brought it about that one is the way one is, mentally speaking, in certain respects. And it is not merely that one must have caused oneself to be the way one is, mentally speaking. One must have consciously and explicitly chosen to be the way one is, mentally speaking, in certain respects, and one must have succeeded in bringing it about that one is that way.

(5) But one cannot really be said to choose, in a conscious, reasoned, fashion, to be the way one is mentally speaking, in any respect at all, unless one already exists, mentally speaking, already equipped with some principles of choice, 'P1' - preferences, values, pro-attitudes, ideals - in the light of which one chooses how to be.

(6) But then to be truly responsible, on account of having chosen to be the way one is, mentally speaking, in certain respects, one must be truly responsible for one's having the principles of choice P1 in the light of which one chose how to be.

(7) But for this to be so one must have chosen P1, in a reasoned, conscious, intentional fashion.

( 8 ) But for this, i.e. (7), to be so one must already have had some principles of choice P2, in the light of which one chose P1.

(9) And so on. Here we are setting out on a regress that we cannot stop. True self-determination is impossible because it requires the actual completion of an infinite series of choices of principles of choice.

(10) So true moral responsibility is impossible, because it requires true self-determination, as noted in (3).

Jos ajatellaan että hyväksyttäis tää Galen Strawsonin esittämä, mun mielestä mielenkiintoinen kysymys on se, minkälaiset vastuun tai "tilivelvollisuuden" tai muun tällaisen käsitykset vois edelleen olla merkityksellisiä tai hyödyllisiä:

Pragmaattinen vastuu

Vaikka yksilöt ei missään ultimaattisessa metafyysisessä mielessä olis vastuullisia teoistaan, yhteiskunnat saattaa silti tarvita sääntöjen ja seurausten järjestelmiä toimiakseen kunnolla tai paremmin.

Metafyysikan sijaan tällaisen perusta on pragmaattinen tarve tarjota kannustimia tai yllykkeitä sellaiseen käytökseen jota pidetään toivottavana ja pidäkkeitä sellaiselle jota pidetään haitallisena tai ei-toivottavana.

Eteenpäin katsova vastuullisuus

Sen sijaan että keskittyttäis siihen, mitä menneisyydessä on tapahtunut ja kenen syytä se on, mistä kaikesta se johtuu ja niin edelleen, vastuuta voi mun mielestä ajatella joskus hedelmällisesti tulevaisuuden näkökulmasta ja tästä hetkestä eteenpäin toteutuvien seurausten tai vaikutusten kannalta.

Tulevilla vaikutuksilla ja niistä motivoitumisella hyvinvoinnin, kasvun tai muun tällaisen näkökulmasta on aika paljonkin välilä monessa asiassa, ja tämä on aika erilainen vastuun käsite eikä oikeastaan ole "moraalista vastuuta" sinänsä.

Jos ihminen ottaa tällaista vastuuta tai motivoituu tai muuta, en mä tiedä, onko siinä siis kyse enää moraalisesta vastuusta sinänsä.

Attributiivinen vastuu

Yksilölle voi sälyttää jotain agenssia ja vastuuta mun mielestä senkin perusteella, että niiden toiminta ja käytös voidaan "attribuoida" niille koska se nousee jostakin niiden sen hetken luonteessa ja intentioissa. Silloin ei puhuta vapaasta tahdosta eikä metafyysisestä moraalisesta vastuusta vaan siitä, että käytös ja teot ilmentää yksilöiden persoonallisuutta ja joitakin heidän motiivejaan tai heitä motivoivia tekijöitä.

Voidaan sanoa, että maalarin taulu ilmentää taiteellista luovuutta jossakin suhteessa tai että shakkipelaajan siirrot ja strateginen ajattelu ilmentää jotain luovuuden ja jonkin muun yhdistelmää pelaajan taidoissa ja persoonassa esimerkiksi.

Relationaalinen vastuu

Ihmisten välisissä suhteissa usein on erilaisia vastuita jotka perustuu keskinäisiin odotuksiin ja tietynlaisiin rooleihin enemmän kuin mihinkään vapaaseen tahtoon tai metafysiikkaan.

Vanhemmilta odotetaan jonkinlaista huolehtimista niiden jälkeläisiä kohtaan samalla tavalla kuin ammatilliseen rooliin saattaa kuulua tietty ammattietiikka ja sen noudattaminen tai ammatillinen vastuu.

Tietysti ihmiset tekee tosta huolimatta virheitä ja on vaillinaisia, mut tossa se vastuu tulee enemmän odotusten ja roolien kautta jotka on keskeisiä vuorovaikutuksessa.

Sitähän voi tarkastella myös joustavasti että ihmisillä on erilaisia rooleja ja niitä rooleja voi olla erilaisia myös suhteessa omaan itseen vaikkapa

Paljon mahdollista että Dawkinsilla auton ja ihmisen rinnastaminen on tarkoituksellinen tehokeino, mutta mä nyt otan vuorostani oikeasti tosissani sen, että hän niin tekee, kun moni ihminen tuntuu pitävän Dawkinsin näkemyksiä ja ajattelua sellaisina joista ihan oikeasti kannattaa maailmankuvaansa rakentaa

Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 17, 2024, 10:14:17

Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 15, 2024, 19:03:46Israel voi nyt nauraa Iranin Islamiselle Tasavallalle, kun eivät saaneet 350 ohjuksen ja droonin kanssa mitään aikaan! 

Kaikkea ei kerrota, ehkä se jotain sai aikaan, kun israel on aika suuttunut.

Torjunta maksoi myös noin 500 000 000 euroa joten ei ihan halpaa lystiä.

Karikko on huolissaan torjunnan kuluista vaan ei hyökkäyksen hinnasta.
Minkähän takia?

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tänään kello 13:58:58Kuormittavuutta pahempi on epäsäännöllisyys. Jos ruoka-ajat ovat mitä sattuu, niin keho varautuu siihen tankkaamalla vararavintoa, vaikka näin modernina aikana ruokaa on lähes aina saatavilla.

Tämäkin on persoonallista. Jos on koko ikänsä syönyt miten sattuu, kroppa tottuu kyllä siihenkin.

Kaikki tämä on niin yksilöllistä. Itse en voi syödä määräänsä enempää, vaikka ruoka olisi kuinka herkullista, sillä saan yksinkertaisesti kamalia mahanväänteitä, jos pakkaan itseni liian täyteen liian usein. Määräkin vaihtelee, joskus uppoaa enemmän kuin toisinaan, tulee vain se tunne, että kirjaimellisesti ei palaakaan enää. Kokemus on osoittanut, että sitä tunnetta kannattaa kuunnella. Pikaruokaa maha ei kestä oikeastaan ollenkaan, siis hampurilaisia tms.

Eli omaa ansiota ei ole se, että maha on sen verran pska, että pitää varoa sen puolesta, mitä sinne laittaa ja koska.

T: Xante

^

Lainaus käyttäjältä: a4 - huhtikuu 22, 2024, 17:17:07^

mitvt.... nysse toimiikin, jopa lainauksessa, vaikka eilen ei toiminut.