Kirjoittaja Aihe: Ennakkoluulot  (Luettu 808 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Xantippa

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 572
Vs: Ennakkoluulot
« Vastaus #30 : Tammikuu 29, 2019, 15:25:08 »
Samalla tavalla muuten jotkut suhtautuvat myös eläimiin, elikä kuvittelevat, että esimerkiksi lemmikkieläimet, kuten kissat ja koirat, ovat älyä vailla olevia olentoja, joita voi kohdella huonosti, välinpitämättömästi, jne.

Tässä virkkeessä taitaa esiintyä, hivenen piilossa tosin, ajallemme tyypillinen ennakkoluulo. Eli ajatus siitä, että äly jotenkin määrittelee olennon arvon.

Oikeastaan lauseessa ei sanottu niin, vaan että älyn puute oikeuttaa toisenlaiseen kohteluun. Olennon arvo taas on menee hieman eri raiteille: esimerkiksi huonosti koiraansa kohtelevalla voi silti olla tuolle olennolla isokin arvo mietittynä, ainakin rahassa. Ja sitä kautta sitten noin yleensä, olentoarvona.

Harva myös pitää lasta olentona arvottomana, vaikka ei lapsen älyä arvostakaan ja siksi harjoittaa huonoa kommunikointitapaa.

T: Xante

Paikalla Toope

  • Vakiojäsen
  • **
  • Viestejä: 257
Vs: Ennakkoluulot
« Vastaus #31 : Tammikuu 31, 2019, 21:40:19 »


Jokaisella ihmisellä on toisia ihmisiä ja ihmisryhmiä ja kansallisuuksia koskevia käsityksiä, stereotypioita ja ennakkoluuloja. Asioista puhumattakaan. Niiden avulla vaikeista ja monimutkaisista asioista tehdään yksinkertaisia ja jotenkin hallittavia.

Voisin luetella suoralta kädeltä loputtomasti täällä kirjoittelevien - itseään ennakkoluulottomina pitävien - ennakkoluuloja.... mutta ei taida olla suotavaa. Lisäksi yrityksen niiden oikomiseksi ovat tuhoon tuomittuja.

AV.
Tietynkaltainen epäluuloisuus vieraita kohtaan on synnynnäinen ilmiö meille. Luottamusta syntyy tehokkaimmin samanlaisia ihmisiä kohtaan.

Poissa safiiri

  • Vakiojäsen
  • **
  • Viestejä: 466
Vs: Ennakkoluulot
« Vastaus #32 : Helmikuu 19, 2019, 14:11:19 »


Jokaisella ihmisellä on toisia ihmisiä ja ihmisryhmiä ja kansallisuuksia koskevia käsityksiä, stereotypioita ja ennakkoluuloja. Asioista puhumattakaan. Niiden avulla vaikeista ja monimutkaisista asioista tehdään yksinkertaisia ja jotenkin hallittavia.

Voisin luetella suoralta kädeltä loputtomasti täällä kirjoittelevien - itseään ennakkoluulottomina pitävien - ennakkoluuloja.... mutta ei taida olla suotavaa. Lisäksi yrityksen niiden oikomiseksi ovat tuhoon tuomittuja.

AV.
Tietynkaltainen epäluuloisuus vieraita kohtaan on synnynnäinen ilmiö meille. Luottamusta syntyy tehokkaimmin samanlaisia ihmisiä kohtaan.

Monenlaiset toimintatavat, tuntemukset ja käyttäytymisen mallit ovat meille luontaisia. Jotkut niistä ovat jopa toisilleen täysn vastakkaisia. Olennaista olisi pystyä sopeuttamaan oma toiminta olosuhteisiin ja vallitseviin tilanteisiin. Kovinkaan toimivaa ei ole pitäytyä jossain ns. luontaisessa, vaikka se osoittautuu ongelmalliseksi lähestymistavaksi.

Poissa Tuottavuusloikka

  • Vakiojäsen
  • **
  • Viestejä: 287
  • Hänen pyhyytensä inkognito-tilassa
Vs: Ennakkoluulot
« Vastaus #33 : Helmikuu 19, 2019, 17:28:14 »


Jokaisella ihmisellä on toisia ihmisiä ja ihmisryhmiä ja kansallisuuksia koskevia käsityksiä, stereotypioita ja ennakkoluuloja. Asioista puhumattakaan. Niiden avulla vaikeista ja monimutkaisista asioista tehdään yksinkertaisia ja jotenkin hallittavia.

Voisin luetella suoralta kädeltä loputtomasti täällä kirjoittelevien - itseään ennakkoluulottomina pitävien - ennakkoluuloja.... mutta ei taida olla suotavaa. Lisäksi yrityksen niiden oikomiseksi ovat tuhoon tuomittuja.

AV.
Tietynkaltainen epäluuloisuus vieraita kohtaan on synnynnäinen ilmiö meille. Luottamusta syntyy tehokkaimmin samanlaisia ihmisiä kohtaan.
Kyllä ihmisillä on luonnollisesi myös jalat, mutta se tuskin sinustakaan tarkoittaa, etteikö osaa elämässämme kohtaamistamme ongelmista olisi fiksumpaa ratkoa käsillään kuin jaloillaan jos kädetkin löytyvät, tai vaikkapa molemmilla, käyttäen niitä sellaisissa tehtävissä, joissa ne auttavat yhteisen tavoitteen saavuttamiseen? Eli vaikka meillä on ennakkoluuloja, niitä ei varmaan kannata ihan jokaisen päätöksensä pohjana käyttää tai ainakaan kaikissa tilanteissa ja paikoissa.

Tämä ansaitsisi varmasti oman keskustelunsa, mutta nostetaan kissa alustavasti pöydälle jo tässä, sillä ennakkolulot ovat nähdäkseni kyseistä lähestymistapaa apunakäyttäen helpompi asettaa oikeaan asiayhteyteen.

Nykykäsityksen mukaan ihmisen ajattelun voitaneen sanoa jakautuvan karkeasti ottaen kahteen ryhmään - intuitiiviseen ja analyyttiseen. Noita ryhmiä ei varsinaisesti taida olla olemassa sillä ajattelumme on noidenkin osalta pitkälti integroitunutta, mutta termit kuvaavat hyvin sitä, millaisen ajattelun tuloksena oikeina pitämämme käsityksemme syntyvät. Vaikka siis kaikki ajatukset taitavat pulpahtaa mieleemme aina intuitiivisesti, analyyttisyys tarkoittaa tässä lähinnä vain sitä, että että kykenee arvioimaan kerralla useampia intuitiivisesti mieleen pulpahtaneita ajatuksia keskenään, ja jotain sisäisesti koherentia vertailujärjestelmää apuna käyttäen kykenee päätymään niistä järkevimpään vaihtoehtoon.

Intuitiivinen ajattelu syntyy ja elää ennakkoluuloista (evolutiivinen), ennakkotiedoista (kasvuympäristö), ajatteluamme vaanivista biasseista (evolutiivinen) ja ad hoc -mielipiteistä (ajattelumme tässä ja nyt vallitseva tila) eli meillä jo aivojemme rakenteesta johtuvista valmiiksi olevista tai niihin kykenevistä käsityksistä kun taas analyytinen ajattelu syntyy tuon intuitiivisen sekametelisopan luovasta ja kriittisestä tarkastelusta. Me operoimme varsinkin itseämme koskevissa arkiaskareissamme pääsääntöisesti intuitiolla, sillä analyyttinen ajattelu on auttamatta liian hidasta siihen. Mutta juuri arkiaskareita ts. ad hoc -eteen tulevia pulmia yhtään monimutkaisempien pulmien ratkaisuun intuitiosta ei juuri ole. Poikkeuksena se, ellei satu omaamaan alalta laadullisesti pätevää ja harjaantunutta kokemusta. Mutta muuten jos siis pitäisi saada aikaan jotakin sellaista hyödyllistä, joka koskee itsemme lisäksi muitakin tai jotain järkevää vähänkin pitemmälle aikavälille, intuitioon ei ole juuri luottamista. Toimintaympäristömme on myös kokoajan sen verran erilainen suhteessa aikakauteen, jolloin sen hetken ennakkoluulot ovat kehittyneet, että luottaminen pelkästään ennakoluuloihin on hieman sama kuin jos yritäisi pärjätä koripallossa käyttäen ainoastaan jalkojaan. Kyllä sekin onnistuu johonkin pisteeseen asti, mutta koska vallitseva vaatimustaso liigassa edellyttää paljon enemmän kuin mihin pelkillä jaloilla yltää, ei kannata hirttäytyä pelkkiin jalkoihin.

Intuitiiviseen ajatteluun jäämisestä on yleensä eniten haittaa jonkun vähänkin monipuolisemman prosessin toimivuutta koskevasta ongelmanratkaisusta. Ja usein tämä menee vieläpä niin, että mitä vaatimattomampi on ihmisen kyky altistaa omia oikeina pitämiään ratkaisuvaihtoehtojaan kriittiselle tarkastelulle (vertailla useampia ratkaisuvaihtoehtoja keskenään sisäisesti kohrentilla vertailujärjestelmällä), sitä vakuuttuneempi ihminen yleensä on, että hänen ratkaisuvaihtehtonsa ongelmaan on hyvä ratkaisuvaihtoehto varsinkin jos ei osaa sitä perustella siten, että se kestäisi asiakritiikin.

Toisin sanoen ongelmien ratkominen sillä perusteella, mitä ennakkoluulot niistä kertovat, on pääsääntöisesti erittäin huono strategia ongelmia kohdatessaan.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 19, 2019, 18:07:09 kirjoittanut Tuottavuusloikka »

Paikalla Toope

  • Vakiojäsen
  • **
  • Viestejä: 257
Vs: Ennakkoluulot
« Vastaus #34 : Helmikuu 19, 2019, 22:45:35 »
Fiksulta kuulostavaa sanomaa edellä, mutta onko sitä? Ei yhteiskunta koostu vain rationaalisista ajatusmalleista, tai uskonnolliskulttuurisperäisistä malleista, vaan aina sekoituksista noista. Molemmat puolet vaikuttavat yhteiskunnassa. Kyllä minäkin tiedän, että Piilaakso hyötyy suuresti siitä, että sinne tulee älykkäitä ihmisiä eri kulttuureista ja yhteiskunnista muodostaen loistavan ajatushautomon. Mutta jokainen myös tajuaa sen, ettei johonkin euroopan kaupungin lähiöön kerääntyvä porukka ole mitenkään samanlaista ajatushautomoa luomassa, nuo luovat rikollisuutta, jengiytymistä, jopa jihadismia.

Tuollainen hyödyllinen monikulttuuri Piilaakson tyyliin on valikoivaa, siitä karsitaan epäkelvot. Lähiöissä ei karsita, sinne tulee riffraffia, ihmisiä, jotka eivät muualle kelpaa. Siksi noista tulee p-läpiä (vrt. Ruotsin, Ranskan, Saksan, Englanniin monikulttuurilähiöt). Nuo ovat täyttä paskaa.

Suomikaan ei saa hyvää monikulttuuria, koska emme saa valikoida tänne hyvää porukkaa. Meille tulee jopa ISIS-porukkaa. Suomen maahanmuuttopolitiikka on typerää.

Kuten aiemmin sanoin viitaten mm. Robert Putnamiin, yhteiskunta ei hyödy yleisesti ottaen monietnisyydestä/monikulttuurista/moniuskonnollisuudesta, nuo nimenomaan vähentävät harmoniaa ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta yhteiskunnan sisällä luoden erilaisia enklaaveja yhteisön sisälle. Monikulttuurinen yhteisö ei koskaan voi olla yhtä yhtenäinen kuin monokulttuuri.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 19, 2019, 22:47:49 kirjoittanut Toope »

Poissa safiiri

  • Vakiojäsen
  • **
  • Viestejä: 466
Vs: Ennakkoluulot
« Vastaus #35 : Helmikuu 20, 2019, 06:51:00 »
Fiksulta kuulostavaa sanomaa edellä, mutta onko sitä? Ei yhteiskunta koostu vain rationaalisista ajatusmalleista, tai uskonnolliskulttuurisperäisistä malleista, vaan aina sekoituksista noista. Molemmat puolet vaikuttavat yhteiskunnassa. Kyllä minäkin tiedän, että Piilaakso hyötyy suuresti siitä, että sinne tulee älykkäitä ihmisiä eri kulttuureista ja yhteiskunnista muodostaen loistavan ajatushautomon. Mutta jokainen myös tajuaa sen, ettei johonkin euroopan kaupungin lähiöön kerääntyvä porukka ole mitenkään samanlaista ajatushautomoa luomassa, nuo luovat rikollisuutta, jengiytymistä, jopa jihadismia.

Tuollainen hyödyllinen monikulttuuri Piilaakson tyyliin on valikoivaa, siitä karsitaan epäkelvot. Lähiöissä ei karsita, sinne tulee riffraffia, ihmisiä, jotka eivät muualle kelpaa. Siksi noista tulee p-läpiä (vrt. Ruotsin, Ranskan, Saksan, Englanniin monikulttuurilähiöt). Nuo ovat täyttä paskaa.

Suomikaan ei saa hyvää monikulttuuria, koska emme saa valikoida tänne hyvää porukkaa. Meille tulee jopa ISIS-porukkaa. Suomen maahanmuuttopolitiikka on typerää.

Kuten aiemmin sanoin viitaten mm. Robert Putnamiin, yhteiskunta ei hyödy yleisesti ottaen monietnisyydestä/monikulttuurista/moniuskonnollisuudesta, nuo nimenomaan vähentävät harmoniaa ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta yhteiskunnan sisällä luoden erilaisia enklaaveja yhteisön sisälle. Monikulttuurinen yhteisö ei koskaan voi olla yhtä yhtenäinen kuin monokulttuuri.

Minkä kaiken pitää olla ihmisissä samaa ja samanlaista, jotta saavutetaan se kaipaamasi harmoninen yhtenäisyys? Mitä tiedämme vaikkapa koulukiusaamisesta, niin aina löytyy jokin erilaisuus, jonka perusteella joku voidaan siirtää porukasta ulos. Minusta tuo samanlaisuuden kaipuusi on itsepetosta. Sellaista samanlaisuutta, joka tuottaisi jotenkin automaattisesti rauhallista ja leppoisaa yksimielisyyttä, ei ole olemassa. Rauhallinen ja sopuisa ja toimiva yhteiselo vaatii aina sitä, että opetellaan tulemaan toimeen erilaisten ja erimielisten kanssa. Kun tämä osataan, ei erilaisuus enää ole pelkkä ongelma. En ihan heti keksi, miksi olisi hyväksi kenellekään tilanne, jossa tällaista erilaisuuden anssa toimeen tulemista ei tarvitsisi edes harjoitella.

Poissa Tuottavuusloikka

  • Vakiojäsen
  • **
  • Viestejä: 287
  • Hänen pyhyytensä inkognito-tilassa
Vs: Ennakkoluulot
« Vastaus #36 : Helmikuu 20, 2019, 17:13:42 »
Fiksulta kuulostavaa sanomaa edellä, mutta onko sitä? Ei yhteiskunta koostu vain rationaalisista ajatusmalleista, tai uskonnolliskulttuurisperäisistä malleista, vaan aina sekoituksista noista. Molemmat puolet vaikuttavat yhteiskunnassa. Kyllä minäkin tiedän, että Piilaakso hyötyy suuresti siitä, että sinne tulee älykkäitä ihmisiä eri kulttuureista ja yhteiskunnista muodostaen loistavan ajatushautomon. Mutta jokainen myös tajuaa sen, ettei johonkin euroopan kaupungin lähiöön kerääntyvä porukka ole mitenkään samanlaista ajatushautomoa luomassa, nuo luovat rikollisuutta, jengiytymistä, jopa jihadismia.

Noista lähiöistä ne nerotkin ponnistavat, jos ei ole varaa asua muualla. Suurin osa tänne muuttavasta ei eroa keskiarvosta, mutta ehkäpä 10% ryhmästä ovat älyllisesti riittävästi normaalijakauman oikeassa laidassa ja joista ehkäpä 5 % riittävän pitkäjänteisiä, että päätyvät yliopistoihin jos opiskelu ei ole liian kallista.

Lainaus
Tuollainen hyödyllinen monikulttuuri Piilaakson tyyliin on valikoivaa, siitä karsitaan epäkelvot. Lähiöissä ei karsita, sinne tulee riffraffia, ihmisiä, jotka eivät muualle kelpaa. Siksi noista tulee p-läpiä (vrt. Ruotsin, Ranskan, Saksan, Englanniin monikulttuurilähiöt). Nuo ovat täyttä paskaa.

Eivät lahjakkaat ihmiset synny yliopistoihin tai vain rikkaille asuinalueille vaan kaikenlaisiin perheisiin tulotasoon katsomatta ja koska suurin osa ihmiskunnasta asuu lähiöissä, myös suurin osa fiksuistakin ihmisistä löytyy niistä.

Lainaus
Suomikaan ei saa hyvää monikulttuuria, koska emme saa valikoida tänne hyvää porukkaa. Meille tulee jopa ISIS-porukkaa. Suomen maahanmuuttopolitiikka on typerää.

Meille tulee sota-alueilta kaikenlaista porukkaa. Sekä tulevia idiootteja että tulevia fiksuja. Sota-alueilta ei lähdetä koulutuksen perässä, vaan sotaa karkuun, joten porukka on huomattavasti heterogeenisempää, kuin se porukka, joka muuttaa pois maista, joissa elinolosuhteet ovat vakaat. Tänne tulevissa on siis myös tulevia yliopisto-opiskelijoitakin, jos vain opiskelua ei hinnoitella liian kalliiksi.

Lainaus
Kuten aiemmin sanoin viitaten mm. Robert Putnamiin, yhteiskunta ei hyödy yleisesti ottaen monietnisyydestä/monikulttuurista/moniuskonnollisuudesta, nuo nimenomaan vähentävät harmoniaa ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta yhteiskunnan sisällä luoden erilaisia enklaaveja yhteisön sisälle. Monikulttuurinen yhteisö ei koskaan voi olla yhtä yhtenäinen kuin monokulttuuri.

1. Ensinnäkin Scientific American -lehden artikkelissa (2016) päädytään siihen, että ainakaan tuosta Putnamin tutkimuksesta (2007) ei voi vetää johtopäätöstä, että kulttuurinen diversiteetti olisi ongelma. Kyseinen tutkimus ei nimittäin vakioi dataa riittävästi, jotta siitä voisi vetää kyseisen johtopäätöksen. Ei tiedetä tuon perusteella onko epäluottamuksen kasvu seurausta yhteisön monietnisyydestä vai yhteisön demografian epävakaudesta. Tuoreemman tutkimuksen (2010) perusteella vaikuttaisikin juuri siltä, että yhteisön monietnisyydellä ei tosiaan olisi vaikutusta mahdolliseen luottamuksen laskuun.

2. Toisekseen entä sitten, vaikka löytyisi oikein datan vakioinut tutkimus, joka päätyisi Putnamin tutkimuksen kanssa samaan? Yhteiskunnan kannalta sen heterogeenisyys on työelämässä, urheilussa ja tieteen teossa hyödyllisempää kuin lääketieteen aikakaudella täysin tarpeettomien ennakkoluulojen korottaminen pyhiksi toteemieläimiksi, joita ei sovi haastaa.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 20, 2019, 17:27:08 kirjoittanut Tuottavuusloikka »

Paikalla Toope

  • Vakiojäsen
  • **
  • Viestejä: 257
Vs: Ennakkoluulot
« Vastaus #37 : tänään kello 00:30:47 »
Minkä kaiken pitää olla ihmisissä samaa ja samanlaista, jotta saavutetaan se kaipaamasi harmoninen yhtenäisyys? Mitä tiedämme vaikkapa koulukiusaamisesta, niin aina löytyy jokin erilaisuus, jonka perusteella joku voidaan siirtää porukasta ulos. Minusta tuo samanlaisuuden kaipuusi on itsepetosta. Sellaista samanlaisuutta, joka tuottaisi jotenkin automaattisesti rauhallista ja leppoisaa yksimielisyyttä, ei ole olemassa. Rauhallinen ja sopuisa ja toimiva yhteiselo vaatii aina sitä, että opetellaan tulemaan toimeen erilaisten ja erimielisten kanssa. Kun tämä osataan, ei erilaisuus enää ole pelkkä ongelma. En ihan heti keksi, miksi olisi hyväksi kenellekään tilanne, jossa tällaista erilaisuuden anssa toimeen tulemista ei tarvitsisi edes harjoitella.
En minä yksimielisyyttä vaadi, tarkoitan vain sitä, että eittämättä yhtenäiskulttuurilla on positiivisia puolia. Yhtenäiskulttuuri luo turvallisempaa ja luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa, joka monietnisissä/kulttuurisissa yhteiskunnissa jää saavuttamatta, koska eri ryhmät kilpailevat keskenään kykenemättä luomaan yhteistoimintaa, yhteistä hyvää.

Ihmiset vaan eivät aina tule toimeen erilaisten kanssa. Homogeeninen (entinen) skandinavia oli joskus vastakohta Nigerian kaltaisille 100 etnisyyden valtioille, jotka muodostavat kleptokratioita ja huijausyhteiskuntia. Maita, joissa luottamusta ei ole toisiin eikä valtioon. Pohjoismaissa näin oli, ainakin viime vuosiin saakka, koska yhtenäiskulttuuri loi yhteistä arvo- ja moraalikäsitystä kaikille. Nyt tämä on murtumassa, ja sitä en kutsu kehitykseksi. =Rappio.

Yhtenäiskulttuuri luo luottamusta ja turvaa, siinä sen idea on.

Paikalla Toope

  • Vakiojäsen
  • **
  • Viestejä: 257
Vs: Ennakkoluulot
« Vastaus #38 : tänään kello 00:49:51 »
Fiksulta kuulostavaa sanomaa edellä, mutta onko sitä? Ei yhteiskunta koostu vain rationaalisista ajatusmalleista, tai uskonnolliskulttuurisperäisistä malleista, vaan aina sekoituksista noista. Molemmat puolet vaikuttavat yhteiskunnassa. Kyllä minäkin tiedän, että Piilaakso hyötyy suuresti siitä, että sinne tulee älykkäitä ihmisiä eri kulttuureista ja yhteiskunnista muodostaen loistavan ajatushautomon. Mutta jokainen myös tajuaa sen, ettei johonkin euroopan kaupungin lähiöön kerääntyvä porukka ole mitenkään samanlaista ajatushautomoa luomassa, nuo luovat rikollisuutta, jengiytymistä, jopa jihadismia.

Noista lähiöistä ne nerotkin ponnistavat, jos ei ole varaa asua muualla. Suurin osa tänne muuttavasta ei eroa keskiarvosta, mutta ehkäpä 10% ryhmästä ovat älyllisesti riittävästi normaalijakauman oikeassa laidassa ja joista ehkäpä 5 % riittävän pitkäjänteisiä, että päätyvät yliopistoihin jos opiskelu ei ole liian kallista.

Lainaus
Tuollainen hyödyllinen monikulttuuri Piilaakson tyyliin on valikoivaa, siitä karsitaan epäkelvot. Lähiöissä ei karsita, sinne tulee riffraffia, ihmisiä, jotka eivät muualle kelpaa. Siksi noista tulee p-läpiä (vrt. Ruotsin, Ranskan, Saksan, Englanniin monikulttuurilähiöt). Nuo ovat täyttä paskaa.

Eivät lahjakkaat ihmiset synny yliopistoihin tai vain rikkaille asuinalueille vaan kaikenlaisiin perheisiin tulotasoon katsomatta ja koska suurin osa ihmiskunnasta asuu lähiöissä, myös suurin osa fiksuistakin ihmisistä löytyy niistä.

Lainaus
Suomikaan ei saa hyvää monikulttuuria, koska emme saa valikoida tänne hyvää porukkaa. Meille tulee jopa ISIS-porukkaa. Suomen maahanmuuttopolitiikka on typerää.

Meille tulee sota-alueilta kaikenlaista porukkaa. Sekä tulevia idiootteja että tulevia fiksuja. Sota-alueilta ei lähdetä koulutuksen perässä, vaan sotaa karkuun, joten porukka on huomattavasti heterogeenisempää, kuin se porukka, joka muuttaa pois maista, joissa elinolosuhteet ovat vakaat. Tänne tulevissa on siis myös tulevia yliopisto-opiskelijoitakin, jos vain opiskelua ei hinnoitella liian kalliiksi.

Lainaus
Kuten aiemmin sanoin viitaten mm. Robert Putnamiin, yhteiskunta ei hyödy yleisesti ottaen monietnisyydestä/monikulttuurista/moniuskonnollisuudesta, nuo nimenomaan vähentävät harmoniaa ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta yhteiskunnan sisällä luoden erilaisia enklaaveja yhteisön sisälle. Monikulttuurinen yhteisö ei koskaan voi olla yhtä yhtenäinen kuin monokulttuuri.

1. Ensinnäkin Scientific American -lehden artikkelissa (2016) päädytään siihen, että ainakaan tuosta Putnamin tutkimuksesta (2007) ei voi vetää johtopäätöstä, että kulttuurinen diversiteetti olisi ongelma. Kyseinen tutkimus ei nimittäin vakioi dataa riittävästi, jotta siitä voisi vetää kyseisen johtopäätöksen. Ei tiedetä tuon perusteella onko epäluottamuksen kasvu seurausta yhteisön monietnisyydestä vai yhteisön demografian epävakaudesta. Tuoreemman tutkimuksen (2010) perusteella vaikuttaisikin juuri siltä, että yhteisön monietnisyydellä ei tosiaan olisi vaikutusta mahdolliseen luottamuksen laskuun.

2. Toisekseen entä sitten, vaikka löytyisi oikein datan vakioinut tutkimus, joka päätyisi Putnamin tutkimuksen kanssa samaan? Yhteiskunnan kannalta sen heterogeenisyys on työelämässä, urheilussa ja tieteen teossa hyödyllisempää kuin lääketieteen aikakaudella täysin tarpeettomien ennakkoluulojen korottaminen pyhiksi toteemieläimiksi, joita ei sovi haastaa.
Ah, miten idealistista höttöä. Luuletko tosiaan noiden tulokkaiden olevan sotaa paossa? Veikkaan monien olevan ISIS- tai Saddamin armeijan veteraani, useimmat onnenonkijoita leveän leivän perässä. Eivät ole lapsia/naisia, 80% sotilasikäisiä miehiä. Kilkuttaako sinulle kello...? Eivät nuo ole niitä "hätääkärsiviä".

Noiden maahanmuuttajaryhmien (Afrikka, länsi-Aasia) menestys koulutuksessa ja työelämässä on alapuolelta arvostelun. He luovat etnistä alaluokkaa lähiöihin ja myös rikolliskulttuuria, kuten on nähty kaikkialla länsi-Euroopassa. Harvoja menestystarinoita sieltä tulee.

Putnamin kritiikkiin sen verran, että jo terve järki sanoo sen, että kulttuurisesti yhteinäisempi yhteisö toimii tehokkaammin kuin hajanaisempi yhteisö. Lapsikin tuon tajuaa. Kulttuuriset/uskonnolliset erot eivät ole siltoja ihmisten välillä, ne ovat esteitä. Jokainen sopeutuu omankaltaiseensa porukkaan helpommin kuin vieraaseen. Asia on minusta selvä yhteiskunnallisella tasollakin.