Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Filmaattiset filmit eli ehtoisat elävät kuvat

Aloittaja Norma Bates, tammikuu 02, 2019, 23:36:00

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 29 Vieraat katselee tätä aihetta.

Toope

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 08, 2021, 12:28:24
Kaiken huippuna, mies on kertomansa mukaan itse lopettanut suhteen Salma Hayekin kanssa. Siis tuon yhden kaikkien aikojen näyttävimmän tytön kanssa! Joka oli kuulemma vielä hänestä mustasukkainenkin...
Mutta kaunotarhan voi olla hirviö? Nätti ihminen voi olla paskiainen?
Toki äijä itsekin voi olla...
No, enemmän riittää omissa suhteissa setvimistä, kun hollywoodihmisten suhteissa.

-:)lauri

Ja kuinka ollakaan, menin ja katsoin heti putkeen toisen Marvel-elokuvan Shang-Chi and the Legend of the Ten Rings.

Jos haluaisi erottua supersankarielokuvien genressä voisi joku ohjaaja tuoda hiukka realismia noihin tappelukohtauksiin näyttämällä iskujen seuraukset: mustelmia, kiinni muurautuneita silmiä, haavoja silmäkulmissa, verta nenästä. Ja että musta silmä kulkisi elokuvassa "viikon ajan" mukana, tai ainakin muutaman otoksen tappelun jälkeen. Tällaista ei ole elokuvahistoriassa koskaan kokeiltu ellei jotain indie-elokuvia lasketa mukaan.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

-:)lauri

Tekisi mieli nähdä Ainbo. Animaation tarina kertoo pikkutytöstä, joka pyyhkii nationalistin ympäristöpolitiikalla pöytää. Tosin keski-ikäinen mies pikkutyttöjen elokuvassa olisi sen verran epäilyttävää, että ehkäpä kuitenkin odotan, että se tulee suoratoistoon ja katson sen vasta sitten. Todellinen syy innostukselleni on se, että se sen vähäisen mainosmateriaalin turvin, mitä olen pätkästä nähnyt, se vaikuttaa olevan huippulaatua oleva 3d-animaatio. Itse olen opiskellut 3d-visualisointia ja hetken aikaa suunnittelin siirtymistä elokuva-alalle, mutta sitten ohjelmointi tuli kuvioihin ja pilasi nuo suunnitelmat. Joka tapauksessa luovien artistien mielikuvitus pääsee laadukkaissa 3d-animaatioissa yleensä oikeuksiinsa ja kiinnostaa seurata millaisia metkuja ne keksivät valkokankaalla näyttää.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - lokakuu 08, 2021, 21:25:57
Tekisi mieli nähdä Ainbo. Animaation tarina kertoo pikkutytöstä, joka pyyhkii nationalistin ympäristöpolitiikalla pöytää. Tosin keski-ikäinen mies pikkutyttöjen elokuvassa olisi sen verran epäilyttävää, että ehkäpä kuitenkin odotan, että se tulee suoratoistoon ja katson sen vasta sitten. Todellinen syy innostukselleni on se, että se sen vähäisen mainosmateriaalin turvin, mitä olen pätkästä nähnyt, se vaikuttaa olevan huippulaatua oleva 3d-animaatio. Itse olen opiskellut 3d-visualisointia ja hetken aikaa suunnittelin siirtymistä elokuva-alalle, mutta sitten ohjelmointi tuli kuvioihin ja pilasi nuo suunnitelmat. Joka tapauksessa luovien artistien mielikuvitus pääsee laadukkaissa 3d-animaatioissa yleensä oikeuksiinsa ja kiinnostaa seurata millaisia metkuja ne keksivät valkokankaalla näyttää.
Jos idea on tuollainen, jätän katsomatta. Kuten avatar, jonka jätin kesken typerän poliittisuuden vuoksi.
Yleensäkin sallin, jätän paskat vain katsomatta.
Yhtään Fast/Furious- leffaa en ole katsonut. Yhtään Kardashianohjelmaa, yhtään YLE:n tuottamaa ohjelmaa 2000-luvulla...
Valikoin!

-:)lauri

#829
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - lokakuu 08, 2021, 16:53:34
Black widow katsottu. Nää Marvelin supersankarielokuvat ovat rikollisen koukuttavia. Joka kerta moraalinen krapula iskee heti elokuvan jälkeen - miksi minä katson tätä roskaa. Tässä elokuvassa sakarittaret eivät saaneet mustelman mustelmaa iski nyrkillä naamaan vaikka kuinka. Nenäkin meni kertaalleen sijoilta, mutta sisäisiä verenpurkaumia tai turvotusta ei vain näy.

Tosin tykkäsin kyllä siitä, että taas yksi hahmo Marvel-universumissa lisää sai elämäkerran. Tällaiset Spin off -tuotannot ovat oikein hyviä, varsinkin kun "Avengers" tai "Tähtien Sota" -tason kriisejä ei voi loputtomasti käsitellä niiden menettämättä merkitystään ja alkamatta maistua puulta. Tarvitsee käsitellä väliin pienempiä - tai kuten toivoisin - kokonaan toisenlaisia ongelmia.

Edit: itse asiassa jo hiukka lähemmäs "toisenlaisia ongelmia" päästiin Marvel-universumin The Falcon and the Winter Soldier -sarjassa. Tykkäsin erityisesti siitä, että pahiskin saatiin näyttämään inhimilliseltä. DC-universumissa tämä vietiin pisimmälle Joker-elokuvassa, ja lopputulos oli kerrassaan loistava. Hiukka alkaa nimittäin vituttaa se, että toimintaelokuvatarjonnassa ei löydy sankarista ja antisankarista juuri muunlaista tulkintaa kuin ultimaattinen priimusmaisteri ja sen joka tavalla täydellinen vastakohtansa. Ei sillä, etteikö psykopaatteja vois käsitellä myös, mutta kun suurin osa isoimmista ongelmista oikeassa todellisuudessa operoivat huomattavasti hienovaraisempien valintojen välillä, toivoisin tällaista sensitiivisyyttä myös toimintaelokuviin ts. yhden vapaustaistelija on usein toisen terroristi ja toisin päin. Toimintaelokuvan ei mielestäni aina tarvitsisi valita puoltaan vaan voisi jättää katsoja oivaltamaan jotain olennaista ihmisluonnosta.

Tämän lisäksi olisi mielenkiintoista nähdä useampi toimintaelokuvan spin off esimerkiksi draamana kuten tosiaan Joker oli. Kaikkien supersankareitten ei tarvitsisi olla lapsesta saakka tappajiksi koulutettuja poikkeusyksilöitä.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Toope

Ovatko nuo Marvelit hyviä/myyviä leffoja siksi, ettei oikeasti tehdä hyviä leffoja?

-:)lauri

Sieltä on tulossa trailerin perusteella loppukuusta lupaava suomalainen toimintaelokuva Sorjonen. Saman nimisen sarjan kokopitkä elokuva. En ole sarjaa katsonut, mutta saa nyt nähdä, että jos menen katsomaan elokuvan - ja miksi en menisi - niin josko innostuisi katsomaan myös tuon sarjan.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Melodious Oaf

Se sarja oli vissiin vähän Sherlockin hengessä tehtyä viihdettä.

Riippuu vähän mitä noilta hakee, onko se "hyvä" vai ei. Mun mielestä tollanen on ihan passelia viihdettä, mutta mä taas en ole koskaan hirveästi harrastanut dekkareita genrenä. Luulen että joku voi arvostaa poliisisarjoissa tai tän tyyppisissä jutuissa jotain semmosta yhteiskuntaan liittyvää näkemystä, psykologista syvyyttä tai ihan vaan jotain proseduraalista realismia tai realismia ylipäätään.

Sellaista siinä sarjassa (tai Sherlockissa) ei ole edes tavoiteltu, mutta kerro ihmeessä mitä tykkäät leffasta, jos käyt sen katsomassa.

Täällä on varmaan puhuttu siitä jo, mutta mun mielestä Sorjos-Sherlock-linjasta ihan eri tyyliä edustava hyvä sarja on Line of Duty (Kuutoskausi taitaa olla edelleen Areenassa).

kertsi

Törmäsin Facbookissa 15 minuutin pätkään (lasten) piirroselokuvasta Epic vuodelta 2013. Hurjan kaunis. Tuon voisin jopa ostaa.

Traileri:
https://www.youtube.com/watch?v=BJVkoq_wK80
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 09, 2021, 12:10:09
Törmäsin Facbookissa 15 minuutin pätkään (lasten) piirroselokuvasta Epic vuodelta 2013. Hurjan kaunis. Tuon voisin jopa ostaa.

Traileri:
https://www.youtube.com/watch?v=BJVkoq_wK80

Mun on pitänyt katsoa tuokin, mutta en ole jostain syystä saanut katsotuksi. Hyvä kun muistutit, että tuokin oli olemassa.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Aave

The Many Saints of Newark oli oikein kelpo taustaelokuva Tony Sopranon varhaisvuosiin. Netflixin julkaisun katsottuaan teki mieli taas aloittaa katsomaan sarjaakin uudelleen.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Toope

#836
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - lokakuu 09, 2021, 11:59:40
Se sarja oli vissiin vähän Sherlockin hengessä tehtyä viihdettä.

Riippuu vähän mitä noilta hakee, onko se "hyvä" vai ei. Mun mielestä tollanen on ihan passelia viihdettä, mutta mä taas en ole koskaan hirveästi harrastanut dekkareita genrenä. Luulen että joku voi arvostaa poliisisarjoissa tai tän tyyppisissä jutuissa jotain semmosta yhteiskuntaan liittyvää näkemystä, psykologista syvyyttä tai ihan vaan jotain proseduraalista realismia tai realismia ylipäätään...
En minäkään dekkareista ole koskaan tykännyt, satunnaisesti ehkä hyviä. Mutta nuo brittiläiset sarjat Agatha Christien kirjoista ovat oikeasti varsin toimivia ja hyvin toteutettuja. Toki David Suchet Poirotina on upea, mutta myös esittäjät Ms. Marplena ovat hyviä, ehkä eivät Suchetin tasoon yllä, silti!
Joan Hickson, Geraldine McEwan and Julia McKenzie kaikki esittävät roolinsa hyvin.

   

Toope

#837
Olen itse esittänyt YLE:lle toivomuksena lähettää uudestaan "Jeeves & Wooster"- sarjan. "Kyllä Jeeves hoitaa" taisi tosin olla tuo suomenkielinen nimi? Tuo on jo 30 vuotta vanha versio Wodehousen hahmoista, pääosissa Stephen Fry ja Hugh Laurie. Noidenkin näyttelijöiden kunniakkaimpia rooleja. Ei ainoita toki!

Melodious Oaf

Wodehouse on kyllä Suomessa kirjalijanakin aliarvostettu, ja siinä meni moni asia aika nappiin. Varmaan molemmat näyttelijät arvostaa niitä tekstejä ja huumoria aika korkealle, Laurie on hyvä näyttelemään bimboa ja Fry taas aika hyvin kanavoi Jeevesiä, vaikkei niin kuivakka persoonana olekaan. Välittyy fiilis että oli aika hauskaa myös tehdessä.


Toope

#839
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - lokakuu 09, 2021, 23:51:11
Wodehouse on kyllä Suomessa kirjalijanakin aliarvostettu, ja siinä meni moni asia aika nappiin. Varmaan molemmat näyttelijät arvostaa niitä tekstejä ja huumoria aika korkealle, Laurie on hyvä näyttelemään bimboa ja Fry taas aika hyvin kanavoi Jeevesiä, vaikkei niin kuivakka persoonana olekaan. Välittyy fiilis että oli aika hauskaa myös tehdessä.
Wodehousen kirjat ovat varsin hauskoja, Jeeves-kirjoja on suomennettu kokoelmaksi. Löytyy kirjastoista. Wodehouselta on myös näitä "kuolemattomia golf-tarinoita", joissa seuran vanhin jäsen analysoi nuorten ihmisten maailmaa. Lukemisen arvoisia humoristisia tarinoita nekin. Golfia tuntevat huomaavat huumoria, joka jää taviksilta havaitsematta.

Jos en ole aivan väärässä, Wodehouse huumorissaan loi erään tyypin tarinoihinsa, sellaisen, joka ei koskaan esiinny livenä. Tarina on tuttu, esim. Frasier-tv- sarjassa Nilesin vaimo Maris esiintyi monissa vitseissä, mutta hän ei koskaan ollut esillä sarjassa. Wodehousen tarinoissa Bertie Woosterin täti Agatha oli tällainen hahmo. Hän on täysin hirviö. Woosterin mukaan "nainen, joka saisi äänellään Tsingiskaanin genitaalit vetäytymään"... Upea hahmo, johon tarinoissa vain peläten viitataan.

Ehkä unohtunut humoristi nykyään, koska hänen huumorinsa kosketteli 1900-luvun alun ylhäistöä ja koroillaeläjiä. Aihetta olisi ehkä toki nykyäänkin ymmärtää.