Filmaattiset filmit eli ehtoisat elävät kuvat

[Toope]

Juuri nyt taitaa joltain kanavalta tulla tuo "Big Lebowski"!
Yksi loistavimmista leffoista ikinä. Sen dialogi ja hahmot ovat uskomattoman hienoja, upeiden näyttelijöiden myötä.

[-:)lauri]

[-:)lauri]

https://www.space.com/best-star-wars-fan-films

Fanien tekemiä muutaman minuutin Star Wars -pätkiä. Suurin ero aitoon tavaraan on uskottavuudessa "piirrettyä" lukuun ottamatta, jossa kukaan ei pulputa jotain tekosyvällistä sontaa, toisin kuin muissa pätkissä.

[Hayabusa]

No nyt löytyi todellinen supersankari!

[Kopek]

Katsoin Yle Areenasta elokuvan "Juna" (The Train) vuodelta 1964. Se näyttää poistuvan tänään. En tiedä, onko se tätä kirjoittaessani jo poistunut.

Katson usein ensi-iltakuukauden tai päivän, jos se kerrotaan, koska minun kiinnostaa tietää, milloin elokuva on kuvattu. Jos ensi-ilta on tammikuussa, elokuva on käytännössä kuvattu jo edellisenä vuonna. Muitakin johtopäätöksiä esimerkiksi vuodenaikojen perusteella voi tehdä. Joskus filmausaika myös kerrotaan.

Elokuvassa on veturimeininkiä oikein kunnolla sille, joita tällainen kiinnostaa. Yhden virheen huomasin ja otin siitä huvikseen ruutukaappauksenkin. Yhdessä kohtauksessa taustalla parkkipaikalla näkyi 1960-luvun henkilöautoja, vaikka elokuva kertoi vuodesta 1944. Autot olivat kaukana, mutta sen verran niistä pystyi päättelemään, etteivät ne 1940-luvun autoja olleet. Tai oikeastaan niiden olisi pitänyt olla 1930-luvun autoja, koska Euroopassa ei suuremmin tehty henkilöautoja sotavuosina. Ja polttoainepulan takia autoja tuskin olisi ollut kovin paljon parkkipaikoilla vuonna 1944.

On hassua, että elokuvan valmistumisen aikaan sodasta oli kulunut vasta parikymmentä vuotta.

Kyllähän se elokuvana menetteli. 1960-luvun alussa on vielä ollut aitoa kalustoa, mitä on voitu käyttää. Veturit olivat uskottavan rähjäisiä ja likaisia eivätkä mitään puunattuja museovetureita.

https://www.imdb.com/title/tt0059825/

(Suosittelen katsomaan trailerin.)

[Aave]

Tulipa nähtyä pitkästä aikaa jotain todella briljanttia! Kyseessä on televisioitu näytelmä joka toimii sitä paremmin, mitä vähemmän siitä etukäteen tietää. Näytelmä pyörii suoratoistopalvelu Hululla, mutta jos saatte sen näkösälle jotain muutakin kautta, niin maksaa todellakin vaivan. Toivottavasti tämä tulisi vielä joskus Suomessa Yle Areenaan - eli kannattaa laittaa korvan taakse, vaikka ei heti näkisikään:

In & Of Itself (IMDb).

Annan arvosanaksi 9,5/10.

[Aave]

Netflixillä ensi-iltansa saanut Länsirintamalta ei mitään uutta on hyvä uusintafilmatisointi, ja varmasti tämän vuoden paras sotaelokuva. On jo pitkä aika siitä kun olen lukenut kirjan, mutta muistan sen edelleen niin hyvin, että paljon siitä on jouduttu jättämään pois, eikä uusintaversio ole muutenkaan kirjalle täysin uskollinen. Tästä huolimatta pääsanoma menee kyllä katsojille hyvin perille, ja elokuva toimii itsenäisenä tulkintana ja versiona. Kirjassahan on runsaasti myös päähenkilön sisäistä monologia, ja sitä on aina vaikea tavoittaa onnistuneesti valkokankaalle.

Jäin kaipaamaan kirjasta tiettyjen avainkohtausten pois jättämistä: kuten esimerkiksi sitä, kun päähenkilö (Paul Bäumer) pääsee rintamalta lomille, kotikonnuilla kukaan tuttava ei enää tunnista häntä; häntä luullaan sotaa vältelleeksi, ja häntä haukutaan pelkuriksi.

Kuten kirjassa, elokuvassa kuitenkin on mukana muutama häijy puukotuskohtaus. Jahka katsotte elokuvan, niin se ensimmäisen puukotuksen tiimoilta tapahtuva kestää kirjassa monta tuntia, mutta elokuvassa se on varsin lyhyt, mutta yhtä täysin lohduton hetki.

Tuskin missään I maailmansotaa käsittelevässä elokuvassa myöskään pystytään kuvaamaan tykistökeskitysten massiivista skaalaa, ja vaikka tämäkin versio on täynnä mutaliejua, verta, kusta ja paskaa, niin todellisuus oli vieläkin brutaalimpi ja lohduttomampi, kuin mikään elokuva voisi sitä täysin tavoittaa.

Elokuvan visuaalinen ilme on joka tapauksessa hieno, ajoittain kauhistuttavan kaunis. Ohjaukseltaan ja tyyliltään tämä versio on maailmanluokan elokuva, ja tulee liittymään maailman parhaiden sotaelokuvien kaartiin. Arvosanaksi 9/10.

Jos ette ole lukeneet kirjaa mutta aiotte katsoa elokuvan, kannattaa sitä ennen lukea taustatiedoksi edes tämä lyhyt wikiartikkeli, Länsirintamalta ei mitään uutta.

***

Katsoin myös Sinead O´Connorista kertovan uuden dokumenttielokuvan,Nothing Compares. Laatuisa henkilöhistoriikki; olen aina arvostanut Sineadia. Muistan edelleenkin elävästi, kun hän repi suorassa lähetyksessä Paavin kuvan, ja millaiseen paskamyrskyyn siitä sitten joutui - käytännössä hänen uransa tuhottiin sen johdosta. Niin käy aina Sineadin kaltaisille pioneereille - hän kun tuomitsi teollaan ensimmäisenä julkisesti pedofiilipappejaan suojelevan katolisen kirkon mädännäisyyden ja kirkon järjettömän, umpidogmaattisen abortinvastaisuuden. Toki tähän dokumenttiin on nyt sotkettu paljon modernia intersektionaalista feminismiä, mutta feminismikään ei vielä tuolloin ollut niin toksista eikä vielä niin irvikuvansa, kuin nykyään. Yhtä kaikki, dokumentin arvosanaksi 8/10.

[a4]

^
Tykistökeskityksen kuvausta voi sanoa aidoksi vasta kun elokuvateatterin tai kotiteatterin teknologia kykenee aiheuttamaan katsojalle paskat housuun, traumoja, painajaisia, hulluutta, suljetun osaston vuodepaikan lepositeineen, masennusta, lääkityksen, terapian tarvetta, itsemurhan tai moniongelmaista syrjäytymistä vankilakierteineen.

Minun pitäisi kyllä lukea tuo kirjana. Pitäisi.

[Toope]

Sinead toki voi olla vain palstapelle/palstahuora...?
En syvällisempää häneltä ole kuullut.

[Brutto]

Netflixillä ensi-iltansa saanut Länsirintamalta ei mitään uutta on hyvä uusintafilmatisointi, ja varmasti tämän vuoden paras sotaelokuva.

Mainio elokuva. Olen nähnyt molemmat aikaisemmat versiot mutta tämä on realistisempi. Saksalaiset puhuvat tässä sentään saksaa.

Jotkut pienet yksityiskohdat hieman häiritsivät. Esimerkiksi elokuvassa nähtyjä ranskalaisia Saint-Chamond tankkeja ei enää marraskuussa 1918 käytetty rintamalla. Elokuvassa nähtyjen tankkien telapyörästökin on erilainen mitä alkuperäisissä. Mainittakoon vielä, että kyseinen tankki liikkui sähkömoottorien avulla, joihin syötti virtaa pieni nelitahtigeneraattori.

Ja asia mikä häiritsee lähes kaikissa sotaelokuvissa; kun joku haavoittuu kesken hektisen taistelun, taistelu pysähtyy ympärillä ja tovereilla on loputtomasti aikaa jutella kuolevan kanssa.

[Norma Bates]

https://www.voice.fi/viihde/a-219811

Ei saa sitten Bondkaan levätä rauhassa. Yhtenä ehdokkaana uudeksi esittäjäksi on siviilissä homo.

[a4]

https://www.voice.fi/viihde/a-219811

Ei saa sitten Bondkaan levätä rauhassa. Yhtenä ehdokkaana uudeksi esittäjäksi on siviilissä homo.

Veikkaan että elokuvateollisuuskin haluaa tienata ajanmukaisilla tuotteilla.
Vertailua autoteollisuuteen:
Etelä-Koreassa kuulemma laskettiin, että amerikkalaisen Jurassic Park -elokuvan lipputulot olivat suuremmat kuin 1,5 miljoonan korealaisen Hyundai-auton myyntituotot.
https://www.hs.fi/visio/art-2000009102679.html

[Aave]

Mainio elokuva. Olen nähnyt molemmat aikaisemmat versiot mutta tämä on realistisempi. Saksalaiset puhuvat tässä sentään saksaa.

Jotkut pienet yksityiskohdat hieman häiritsivät. Esimerkiksi elokuvassa nähtyjä ranskalaisia Saint-Chamond tankkeja ei enää marraskuussa 1918 käytetty rintamalla. Elokuvassa nähtyjen tankkien telapyörästökin on erilainen mitä alkuperäisissä. Mainittakoon vielä, että kyseinen tankki liikkui sähkömoottorien avulla, joihin syötti virtaa pieni nelitahtigeneraattori.

Ja asia mikä häiritsee lähes kaikissa sotaelokuvissa; kun joku haavoittuu kesken hektisen taistelun, taistelu pysähtyy ympärillä ja tovereilla on loputtomasti aikaa jutella kuolevan kanssa.

Kaikissa sotaleffoissa on näitä taiteellisia vapauksia, jotka kyllä närhivät toisinaan minuakin. Oli tässä myös pari muutakin epätarkkuutta ja sitten kaksi kuolettavaa haavoittumista, jotka eivät olleet realistisia. Maksaan haavoittunut ystävä pysyi elossa ihan liian kauan ja kun saa pistimestä sydämeen, niin ei sen jälkeen enää mihinkään hortoilla. Mutta nämä ovat pikkujuttuja kokonaisuudessa. Närkästytti aikoinaan Pelastakaa sotamies Ryanissa sekin, että ponttoonisillat oli kyllä jo aikaa sitten keksitty, eikä sillan puolustaminen olisi ollut mitenkään ehdottoman välttämätöntä. Mutta eipä olisi sitäkään erinomaista sotaelokuvaa olemassa, jos tämmöinen huomioitaisiin.

Sotapeleissä tarjoillaan aina runsaasti teknistä tietoa ja taustoitusta käytetystä aikalaiskalustosta ja aseista. Tässäkin tapauksessa Electronic Artsin sotapeli Battlefield 1 käsittelee myös Saint Chamondin, ja itse pelissä silläkin pääsee rymistelemään. Siihen on laadittu
Ajo-opaskin.

[a4]

^
Heh! Tuolla panssarivaunulla tuli rymisteltyä bäfässä useasti.

Nyt on näköjään tullut ensi-iltaan mielenkiintoinen taide-sci-fi-elokuva.
Ajaton tutkielma ihmisyydestä ja elämästä tekoälyn kautta.
After Yang
https://www.episodi.fi/elokuvat/after-yang/
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009186921.html

[J]

KatsoinDC-Comicsin The Batman leffan suurten odotusten vallitessa, enkä todellakaan pettynyt näkemääni. Tämä lähes kolmituntinen synkkä riipaiseva eepos, on parasta supersankaritykitystä aikoihin. Ohjaaja Matt Reeves on yllättävän kekseliäästi loihtinut tästä moniulotteisesta neo-noir sarjamurhaaja tarinasta tiivistunnelmaisen kokonaisuuden.

Pääosan viitasankarin roolissa loistava Robert Pattison tekee myös alter egostaan Bruce Waynestä hyvinkin sisäänpäinkääntyneen tulkinnan, joka on aitoudessaan sopivan maaninen, mutta samalla kylmäkiskoisen rujo hahmo.

Erityismaininnan ansaitsee myöskin Zoe Kravitzin hienoeleisesti tulkitsema kissanainen, joka antaa siviiliminälleen Selina Kylelle uuden elämän vaarallisena konnien kauhuna. Tämä tuorein The Batman elokuva raivaakin estoitta uudenlaista tietä murhamysteerien kiehtovaan maailmaan, sekä uudistaa tätä ikonista genreä lajityypilleen uskollisena.

- Toisena leffana katsoin omanlaistaan lepakkoteemaa mukaellen Marvel Universumin sarjakuvafilmatisoinnin Morbius vampyyrileffan. Se kertoo kuolemansairaasta biokemian tiedemiehestä Michael Morbiuksesta, joka tekee itsestään veristen kokeiden seurauksena vampyyrin.

Jared Leton roolisuoritus antisankari Morbiuksesta on ilmiömäinen. Mieleen tulee vääjäämättä Wesley Snipesin edustama ysäriklassikko Blade. Toisaalta Morbius on paljon synkempi hahmo, rujoine olemuksineen.

Tutkimuksen toisena rahoittajana toimii hänen kohtalontoverinsa, jota näyttelee vimmaisesti Doctor Whonakin tunnettu Matt Smith. Tämän parivaljakon yhteistyö omanlaisessa herkkyydessään on vähintäänkin veret seisauttavaa katsottavaa.
 
- Koko köörin taustalla häärii pohjoismaista verta edustava ruotsalaisohjaaja Daniel Espinosa, joka pitää leffan juonenlankoja tiukasti otteessaan. Kun pakki pysyy verevien näyttelijöiden myötä mukavasti kasassa, niin kyllä tämäkin leffa lunastaa kiistämättä oman paikkansa Marvel-sarjakuvaleffojen parhaimmistossa.