Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Filmaattiset filmit eli ehtoisat elävät kuvat

Aloittaja Norma Bates, tammikuu 02, 2019, 23:36:00

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 25 Vieraat katselee tätä aihetta.

Renttu

Yksityiskohta zombirymistely World War Z:n leffajulisteesta. Siitä tässä väännetty vitsi nauratti minua jopa enemmän, kuin pitäisi.

Renttu


How To Make A Blockbuster Movie Trailer (Youtube).

Tuolla samalla formaatilla amerikkalaiset toimintaleffatrailerit on tehty jo ainakin kuluneet 10 vuotta - ja mikä jottei, kun se kerran niin hyvin kuluttajiin toimii?!

Niitä muuten kutsutaan trailereiksi sen vuoksi, että alun perin tulevaa ohjelmistoa näytettiin vasta itse elokuvan lopuksi, siis "trailer". Nykyisinhän niitä näytetään heti alkuun, mutta nimitys on jäänyt.

a4

#197
Kiitos. Tuota olen miettinyt.
Peräkärry pitäisi vaihtaa karjapuskuriin. A bullbar or push bumper. Molempi parempi:
Daylight Saving - Movie Trailer
Blockbuster, neorealismi tai art house ovat saaneet laumaansa uuden alfa-elokuvamuodon. Attenborough:
Clubbing in the Wild


Kopek

Televisiossa esitetään ties monettako kertaa James Bond -filmejä. En jaksa niitä varsinaisesti enää katsoa, mutta eilen katselin joitakin kohtia elokuvasta From Russia with Love eli Salainen agentti 007 Istanbulissa.

Katsoin jokin aika sitten Youtubesta jaksoja sarjasta, jossa esitellään eri Bond -elokuvien taustat ja tekeminen. Dokumenttiohjelman jaksot ovat jostakin vuosien 1999-2000 paikkeilta. Niissä haastatellaan alkuperäisiä näyttelijöitä ja käsikirjoittajia ja muita elokuviin liittyviä henkilöitä. Kannattaa katsoa.

James Bondin Istanbulin seikkailussa, ainakin sen loppuosassa, jonka nyt katsoin uudestaan, on jotain nostalgista, jota en oikein pysty kuvailemaan. Se edustaa vanhaa aikaa mutta kuitenkin jo uutta aikaa. Ajatelkaapa, että elokuvan tekoaikana yhtä vanha elokuva (kuin Bond on nyt) olisi ollut vuodelta 1907! Ehkä jonkun mielestä vuosi 1963 kuuluu vanhaan aikaan, koska mentiinhän tässäkin Bondissa vielä tunnelmallisesti höyryjunalla kiskojen kalkattaessa. Höyryveturithan olivat tuohon aikaan vielä yleisesti käytössä eri puolilla Eurooppaa, Suomessakin. Nyt kiskot on hitsattu, joten kiskoliitosten ääntä ei enää kuulu vaunuihin, ja junan edessä on todennäköisesti sähköveturi.

Elokuvan pääosassa oleva nainen, Daniela Bianchi, on viehättävä niin kuin useimmat Bond -elokuvien naiset. Tämän Bianchin sijoittaisin kyllä aivan kärkijoukkoon.

Nyt Bondeja voi nähdä televisiosta jo melko uusina, mutta toisin oli ennen.

James Bondista kirjoitettiin ja puhuttiin paljon 1960-luvulla, ja se oli merkittävä kulttuurillinen ilmiö, jonka vanavedessä tehtiin monenlaisia agenttisarjoja ja elokuvia. Mutta jos ei ollut sattunut käymään elokuvissa katsomassa James Bond -elokuvia silloin, kun niitä näytettiin, salainen agentti 007 jäi pelkäksi nimeksi ja kuvaksi julisteessa. Televisio oli "tappanut" maaseudulta elokuvateattereita, joten James Bondin näkeminen olisi vaatinut monilta pitkän reissun kaupunkiin. Bond -elokuvat olivat tietenkin kiellettyjä alle 16-vuotiailta, joten lapsille Bond oli ja pysyi salaperäisenä aikuisten juttuna, josta tiedettiin, mutta jota ei nähty.

Wikipedia: "Britanniassa Bond nähtiin televisiossa ensimmäisen kerran lokakuussa 1975, jolloin ITV esitti elokuvan Tohtori No."

Tuo oli ensimmäinen koskaan näkemäni James Bond -elokuva ja tulin olleeksi todistamassa brittiläistä TV-historiaa. Melko pian tuon jälkeen kävin edelleen Englannissa ollessani katsomassa elokuvateatterissa Bond -tuplanäytöksen, jossa esitettiin kaksi ensimmäistä Roger Mooren Bond -elokuvaa. Noiden näytösten jälkeen aloin Suomeen tultuani katsoa uudet Bondit. Vuonna 1977 ilmestyneen Bondin katsoin interrail -reissulla samassa englantilaisessa teatterissa, jossa olin nähnyt nuo kaksi edellä mainittua. Suomen ensi-ilta oli myöhemmin samana vuonna.

En löytänyt tietoa, milloin James Bond on ensimmäisen kerran esitetty Suomen televisiossa.

Ai niin, vielä yksi muisto. Entisen kotipaikkakuntani välillä jo lakkautetussa "elokuvateatterissa" alettiin näyttää uudestaan elokuvia joskus 1970-  ja 1980-luvun vaihteessa. Tuolloin kävin katsomassa erään tuttavani (blogijuttuni "Charles" ja sama, joka vastasi kännykkäänsä ja lähti kävelemään) kanssa James Bondin Istanbulissa. Tuo on ainoa "maaseututeatterissa" katsomani Bond. Valitettavasti en pysty sanomaan ajankohtaa, koska minulla on päiväkirjoissanikin muutaman vuoden aukko. Jos veikkaan 1981, en luultavasti osu monella vuodella harhaan.

mikainen

1991 oli vasta ensimmäiset Bondin tv-esitykset Suomessa. Elonetin mukaan.

a4

#200
James Bond-ilmiö sai miettimään elokuvien kulttuurista ja poliittista ulottuvuutta.
Göbbels tunnusti elokuvateollisuuden yhdeksi tärkeimmistä ideologisista aseista.
Hollywood ja Isiksen nettivideot ovat eläviä esimerkkejä samasta.
James Bondit viestivät kylmän sodan aikaan yltäkylläisyydestä, yksilön sankaruudesta ja teknisestä osaamisesta globaalisti.
Uuno Turhapurot taisivat olla nopeasti muuttuneen Suomen citymaalaisia lohduttanutta sankaritarinaa.

Enemmän kaipaisi televisioon muualtakin maailmasta elokuvatarjontaa kulttuurieroineen, vaikka globalisaatio on tasaamassa eroja niissäkin.
Olen ollut bongaavinani monista uusista elokuvista alkuteksteissä myös Kiinalaisia tuotantofirmoja.
Kiinan noususuunnitelmat globaaliksi suurvallaksi näkynevät vahvasti elokuvatuotannossakin lähiaikoina.
Hongkongista voisivat tehdä vaikka idän Hollywoodin.

Kopek

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 11, 2019, 19:42:27
Hong Kongista voisivat tehdä vaikka idän Hollywoodin.

Hong Kong on tainnut olla jo idän Hollywood. Siellähän tehtiin mm. Bruce Lee -elokuvia, ja on taidettu tehdä myös Jackie Chan -elokuvia. Nyt on kuitenkin jo manner-Kiina nousemassa yhä merkittävämmäksi elokuvien tekijäksi. Siellähän taitaa olla myös Renny Harlin tekemässä filmejä.

Suomen ensimmäisen Bond ensi-illan lehtimainos 29.3.1963.



Tässä vielä omat ensimmäiset Bond -muistot päiväkirjan sivuilta.

https://aijaa.com/fbwP60

a4

Hongkongissa olisivat britit voineet tehdä James Bondeja pelastamassa läntistä maailmaa.
Kunhan Kiina saa murennettua Hongkongin autonomian niin siellä voitaisiin jatkaa elokuvien tehtailua kommunismin ylistämiseksi.
Toki Kiina on iso maa ja kykenee perustamaan vaikka kokonaisia elokuvakaupunkeja minne haluaa.
Itämaisissa taisteluooppera-elokuvissa lienee paljon läntisiä orientalismin tuotteita länsimaalaisille  mutta myös vanhaan kulttuuriin perustuvia elokuvia idän kansoille.
Kuten Bollywoodissa kaiketi tuotetaan intialaista kansallistaidetta, kaikessa poliittisuudessaan.

Toope

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 11, 2019, 19:42:27
James Bond-ilmiö sai miettimään elokuvien kulttuurista ja poliittista ulottuvuutta.
Göbbels tunnusti elokuvateollisuuden yhdeksi tärkeimmistä ideologisista aseista.
Hollywood ja Isiksen nettivideot ovat eläviä esimerkkejä samasta.
James Bondit viestivät kylmän sodan aikaan yltäkylläisyydestä, yksilön sankaruudesta ja teknisestä osaamisesta globaalisti.
Uuno Turhapurot taisivat olla nopeasti muuttuneen Suomen citymaalaisia lohduttanutta sankaritarinaa.

Enemmän kaipaisi televisioon muualtakin maailmasta elokuvatarjontaa kulttuurieroineen, vaikka globalisaatio on tasaamassa eroja niissäkin.
Olen ollut bongaavinani monista uusista elokuvista alkuteksteissä myös Kiinalaisia tuotantofirmoja.
Kiinan noususuunnitelmat globaaliksi suurvallaksi näkynevät vahvasti elokuvatuotannossakin lähiaikoina.
Hongkongista voisivat tehdä vaikka idän Hollywoodin.
Viitsisitkö itse oikeasti katsoa Bollywoodin seikkailutarinoita, joissa on älywapaita tanssikohtauksia silloin tällöin? No en minäkään noita katso, vaikka YLE niitä työntäisi. ;)

Toope

Suoraan sanoen, en viitsi monia leffoja katsoa, kun roolit on täytetty jollain rodullisilla ja seksuaalivähemmistöjen edustajilla. Nykyäänhän on normi, että joka v...n sarjassa pitää olla lepakkohahmo, jotain rotujenvälistä romanssia tms. Se vaan on kirjoitettu etukäteen päälle. En tykkää katsella noita sarjoja tai leffoja.
LOTR oli hyvä.

Renttu

Katsoin uudelleen Demolition Manin. No niin... Ei se nyt niin huono ollut kuin pelkäsin, mutta ei myöskään niin hyvä kuin muistin. Tavallaan kuitenkin ajankohtainen, kliinisen kivapuheyhteiskunnan kuvaus! IMDb:n arvosana 6,6 on aika lähellä mielipidettäni.

Wesley Snipes on näyttelynsä puolesta leffan heikoin lenkki. Denis Learyn ei edes tarvinnut näytellä - kunhan oli oma itsensä! Toisaalta tekeleen elokuvaus, kamera-ajot, editointi ja dialogin juustoisuus toivat mieleen monet muut saman aikakauden toimintaelokuvat, kuten esimerkiksi Batman Forever tai Batman and Robin. Ne olivat jo niin huonoja, että olivat tappaa koko Batman-tuoteperheen.

Olisi hauska lukea alkuperäinen Dredd-käsis ja vertailla DM:n käsikseen, moni asia on laitettu DM:ssä päälaelleen.

Ken haluaa uudelleenkatsoa tästäkin vieläkin enemmän ajan kultaaman elokuvan, epäsuosittelen katsomaan
The Crow:n. Se oli ilmestyessään (Itse asiassa omistin ko. sarjakuvan jo ennen, ennen kuin siitä tehtiin elokuva) eräs lempielokuvistani, mutta nyt sen uudelleenkatsottuani... Ei helvetti!

Oli silti todella surku, että Brandon Lee kuoli. Hän olisi ollut varmasti tänäkin päivänä erittäin suosittu toimintaleffasankari, Dwayne "The Rock" Johnsonin ja Vin Dieselin hengessä. Voisi olla heitä suurempikin, vaikka ei välttämättä ihan Schwarzeneggerin tai Stallonen luokkaa.

On The Crowssa sentään hyvä soundtrack. Kuuntelen sitä joskus vieläkin, vaikkakin lähinnä nostalgiatrippinä.

Renttu

Nuoren Sandra Bullockin näkeminen oli sen verran inspiroivaa, että huomenna ajattelin katsoa pitkästä, pitkästä aikaa Speedin. Se on hänen läpimurtoelokuvansa, ja hauska nähdä miten ajan patina on tähän elokuvaan mahdollisesti vaikuttanut!

Keanu Reeves on tällä hetkellä kotimaassaan suositumpi, kuin ikinä. Vaikka suksee ei samalla tavalla Suomessa näy, hän on nyt ihan käsittämättömän suosittu ja yleisesti tunnustettu hyvä jätkä. Siihen pisteeseen, että jos erehtyisi jollain amerikkalaisella leffafoorumilla kirjoittamaan hänestä mitään kielteistä tai pahaa, saisi koko foorumin kertaheitolla kimppuunsa, ikibannit ja tappouhkaukset! Ei sillä, tottahan minäkin Keanua suuresti arvostan, ja hän on aina ollut ilmeisen maanläheinen ja vilpittömästi hyvä, avulias ihminen. Traaginenkin hänen elämänsä on ollut.

Ovat muuten tekemässä kulttipläjäys Bill&Tedille jatkoa. Saapa nähdä, mitä teini(poika)komedian aikuisjatkosta seuraa...

Enivei, Sandra Bullockista ja Speedistä seurasi minulle Baader-Meinhof -ilmiö. Samana päivänä kun muistelin elokuvaa, siitä puhuttiinkin sitten radiossa  ja lisäksi illalla kaverini ryhtyi puhumaan siitä - hän ei ollut kuullut siitä puhuttavan radiossa eikä tiennyt, että olin itsekin juuri muistellut samaa kuvaa. This shit´s weird, yo!

Vaan katsokaapa seuraava lyhyt klippi. Siinä Sandra Bullock kuulee salaa sivusta, kun Keanu kehuu häntä Speedin  promohaastattelussa. Tästä tulee hyvä mieli:
Keanu on Sandra - Speed Interview.


a4

^ Tässä yksi mahdollinen järjellinen selitys yhteensattumille: https://elisaviihde.fi/ohjelmaopas/ohjelma/16237561

Veikkaan että huomenna moni puhuu formuloista.

Keanu Reeves, libanonilainen kirjailija :)
https://wealthygorilla.com/keanu-reeves-net-worth/
https://en.wikipedia.org/wiki/Net_worth

Renttu

Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 13, 2019, 20:06:17
^ Tässä yksi mahdollinen järjellinen selitys yhteensattumille: https://elisaviihde.fi/ohjelmaopas/ohjelma/16237561
Sen enempää minä kuin kaverini emme tienneet, että Speed oli näköjään tullut telsusta n. kuukausi sitten  - en katso televisiota kuin hyvin harvoin. Myöskään radio-ohjelmassa (Ruotsinkielinen radio Vega) asiasta ei ollut mitään mainintaa - päiväohjelman juontaja päätyi puhumaan siitä ja Sandra Bullockista kautta rantain alun perin Dennis Hopperista rupatellessaan. Kyseessä nyt vain oli huima sattuma.

a4

#209
Lainaus käyttäjältä: Renttu - heinäkuu 13, 2019, 20:30:35
Lainaus käyttäjältä: a4 - heinäkuu 13, 2019, 20:06:17
^ Tässä yksi mahdollinen järjellinen selitys yhteensattumille: https://elisaviihde.fi/ohjelmaopas/ohjelma/16237561
Sen enempää minä kuin kaverini emme tienneet, että Speed oli näköjään tullut telsusta n. kuukausi sitten  - en katso televisiota kuin hyvin harvoin. Myöskään radio-ohjelmassa (Ruotsinkielinen radio Vega) asiasta ei ollut mitään mainintaa - päiväohjelman juontaja päätyi puhumaan siitä ja Sandra Bullockista kautta rantain alun perin Dennis Hopperista rupatellessaan. Kyseessä nyt vain oli huima sattuma.
Ajattelinkin ettet osta weirdiä yliluonnollisena vaan vain jonain selittämättömänä.
Veikkaan että kyseessä oli tosiaan epätodennäköinen sattuma.

Tietoisuutemme tarinallistaa kaikkea pontevasti. Filmatisoi. :)
Mikähän ajatusvinouma tai niiden sekoitus vastaisi parhaiten tarinallistettuja sattumia?
Pareidolia?: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pareidolia
Texasin tarkka-ampujaharha? https://www.modulcon.fi/2017/08/30/sattuman-selittamista-eli-texasin-tarkka-ampujaharha/
Vahvistusharha?: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vahvistusharha

Markkinamaakarien työkalupakissa: http://esseepankki.tiimiakatemia.fi/selkean-ajattelun-taito-52-ajatusvirhetta-jotka-on-parasta-jattaa-muiden-huoleksi/
Tässä lisää vain muutamia tuttuja ajatusvirheitä: http://mielenaukea.fi/?p=866
Tässä itselleni uutta ja yllättävää:  https://www.tiede.fi/blogit/rajankayntia/olen_sokea_mieleltani
Yleistä lätinää: https://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/ajatteluvirheet-ihmisille-lajityypillisia-nain-niihin-sortumista-voi-valttaa/2358206

Näiden varaan saisi rakennettua hauskan elokuvan jolla yllättää katsoja housut nilkoissa.
Paljon näitä on toki käytettykin, heti tulee mieleen Jim Carreyn The Number 23.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Numero_23
Monissa elokuvissa esiintyy myös rakastuneita, positiivisia ja itsevarmoja hahmoja. :)