Nyt on kysyttävää

[urogallus]

Kyseessä oli höyrylaiva, mikä herättää kysymyksen, miksi Yhdysvaltojen laivastolle rakennettiin vielä 1990-luvulla höyrylaivoja, kun muiden maiden laivastot olivat jo siirtyneet diesel-voimaan. Suomen laivaston viimeinen höyrylaiva poistui palveluksesta vuonna 1985 ja romutettiin sen jälkeen.

Yleensä kai höyrylaivalla tarkoitetaan höyrykoneen, ei -turbiinin, voimalla toimivia aluksia?

Oletan, että suurissa yksiköissä höyryturbiini on edelleen toimiva ratkaisu. Kaiketi olisi mahdollista käyttää myös kaasu/höyry-comboa*, jolloin päästäisiin likelle 60% hyötysuhdetta. Olenkin ihmetellyt. miksi esim. konttilaivoissa ei käytetä tällaisia vaan pääosin dieseleitä. Ehkäpä systeemi vaatii liikaa tilaa, vaikka jossain hyperkonttialuksessa sitä kyllä luulisi löytyvän?

Diesel ei ole sotalaivojen tärkein voimanlähde tällä hetkellä, vaan kaasuturbiini. Usein kai on erilliset turbiinit risteilyä ja nopeaa menoa varten, koska kaasuturbiinia on käsittääkseni taloudellista huudattaa likellä huipputehoa. Joskus risteilykoneina käytetään dieseleitä.

*https://en.wikipedia.org/wiki/Combined_gas_and_steam

[Toope]

Yksittäinen suurin ilkityö lienee hirosiman ja nagasakin tuhoaminen- tosin ehkä se siinä tilanteessa ei täytä kriteeriä tihutyö- nimikkeellä.

Uskonto on myös suurempi ilkityö, kuin kirkon polttaminen- kuten pankin omistaminen lienee hädänalaisten tai toiveikkaiden ihmisten hyväksikäyttöä..

Ateistinen sosialismi luultavasti loisi parempaa, ainakin Stalinille ja Maolle.
En sitten tiedä muista?

[Kopek]

Miksi Hesari ja ilmeisesti moni muukin tiedotusväline käyttää sanaa "siirtolaiset" Välimerestä pelastetuista Eurooppaan pyrkijöistä?

Eivätkö nämä ihmiset olekaan turvapaikanhakijoita?

Päivän otsikko: "Välimerestä pelastettiin yli 700 siirtolaista"

[Hippi]

^
Eihän ne ole turvapaikanhakijoita, kun eivät ole tehneet anomusta turvapaikasta.
Merellä ollessaan he ovat yhtä paljon siirtolaisia kuin aikanaan Suomesta Ruotsiin töihin lähteneet siirtolaiset.

[Karikko]

Mikä on suurin tihutyö ikinä?

Kuinka korkealle listalla pääsee tämä poika?

Yhdysvaltain laivasto syyttää merisotilasta vuoden 2020 tulipalosta, joka tuhosi USS Bonhomme Richard amfibiosota-aluksen San Diegon satamassa, kertoo CNN.
...
Palon jälkeen se romutettiin, koska vahinkoarvioinnin mukaan aluksen korjaaminen olisi maksanut 2,5-3,2 miljardia dollaria.

Kyseessä oli höyrylaiva, mikä herättää kysymyksen, miksi Yhdysvaltojen laivastolle rakennettiin vielä 1990-luvulla höyrylaivoja, kun muiden maiden laivastot olivat jo siirtyneet diesel-voimaan. Suomen laivaston viimeinen höyrylaiva poistui palveluksesta vuonna 1985 ja romutettiin sen jälkeen.

https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Bonhomme_Richard_(LHD-6)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saattaja_H%C3%A4meenmaa

Nykyisin Yhdysvallatkaan ei enää rakenna höyrykäyttöisiä sotalaivoja lukuun ottamatta ydinvoimalla kulkevia, jotka ovat teknisesti höyrylaivoja.

Asiasta toiseen.

Uskonto on myös suurempi ilkityö, kuin kirkon polttaminen- kuten pankin omistaminen lienee hädänalaisten tai toiveikkaiden ihmisten hyväksikäyttöä..

Voiko tästä tehdä johtopäätöksen, että papit ja kirkon työntekijät ovat suurempia konnia kuin esimerkiksi kirkkojen liepeillä polttoaikeissa hiippailevat paholaisenpalvojat.

Johtopäätösten teko on omalla vastuulla- paholaisten palvominen on yhtä tyhmää, kuin mielikuvitus-olentojen muutenkin.

Mitään kulttuurihistoriallisia rakennuksia ei pidä tuhota, ne kertovat historiaa ja siinä mielessä patsaiden ja hautojen ryöstäminen on museoiden "yksinoikeus"-

[Hippi]

Kun en oli ikinä USA:ssa käynyt enkä tunne heikäläisiä ollenkaan, niin kysynpä onko siellä ihan oikeasti tapana kirkua ihastuksesta, yllätyksestä tai melkein minkä syyn hyvänsä vuoksi?

Tuubista kaivoin ensimmäisen käteen osuneen vain malliksi
https://www.youtube.com/watch?v=rgHehpQNSlI

Onko tuollainen siellä normaalia käytöstä vai tehdäänkö sitä vain videolla ja tosiTV:ssä?

[Melodious Oaf]

^  On se normaalia. Ei mulla niin kauheasti ole nimenomaan tollasesta yllättyneestä kirkumisesta kokemusta, ja se on varmaan yksillöllistä, mutta voin vahvistaa, että amerikkalaiset ovat keskimäärin reilusti suomalaisia äänekkäämpiä, kun ollaan sosiaalisessa tilanteessa. Kun yleinen melutaso nousee, siihen reagoidaan välittömästi heittämällä omakin volyymi kaakkoon, ja on normaalia että tätä vain jatketaan. Sekin näkyy tossa videolla siten, että alun huutojen jälkeen keskustelu ja puhe jää tosi kovaääniseksi ja melu ikään kuin "ruokkii itseään".

Huomasin tämän ensimnmäisenä oikeastaan baareissa. Se on ihan normaalia että amerikkalaisessa baarissa on ihan tajuton älämölö ja huutosorina, vaikka ihmiset eivät edes olisi mitenkään erityisen humalassa tai paikka ääriään myöten täynnä. Korviahuumaava meteli oli varsinkin alkuun todella tympivää ja teki paikoista älyttömän epäviihtyisiä tämmösen suomalaisen hiljaa möllöttäjän näkökulmasta. Muistan ajatelleeni, että eikö ne tajua, että jos kaikki vaan puhuis normaalisti, kenenkään ei tarvis huutaa ja täällä olis paljon mukavampaa.

Ei se tietenkään tarkoita, etteikö USA:sta löytyis hiljaisia ihmisiä tai etteikö jossain olis jotain hiljaista baaria. Kyse on lähinnä semmosesta yleisestä tendenssistä ja kulttuurierosta äänenkäytössä, että ihmisten kokoontuessa volyymitaso suomalaisen näkökulmasta räjähtää ihan käsittämättömällä tavalla ja voi tuntua sietämättömältä. Vastaavaa ei tapahdu esimerkiksi Irlannin pubeissa, vaan siellä metelöidään suunnilleen saman verran kuin täälläkin.

[Toope]

Kun en oli ikinä USA:ssa käynyt enkä tunne heikäläisiä ollenkaan, niin kysynpä onko siellä ihan oikeasti tapana kirkua ihastuksesta, yllätyksestä tai melkein minkä syyn hyvänsä vuoksi?

Tuubista kaivoin ensimmäisen käteen osuneen vain malliksi
https://www.youtube.com/watch?v=rgHehpQNSlI

Onko tuollainen siellä normaalia käytöstä vai tehdäänkö sitä vain videolla ja tosiTV:ssä?

Kysyy hyvin juro suomalainen...

[urogallus]

Onko meteoriiitti-impakti yhtä todennäköinen pinta-alayksikköä kohden kaikkialla maapallolla, vai ovatko jotkut leveysasteet erityisesti avaruuspultereiden suosiossa?

[MrKAT]

Onko meteoriiitti-impakti yhtä todennäköinen pinta-alayksikköä kohden kaikkialla maapallolla, vai ovatko jotkut leveysasteet erityisesti avaruuspultereiden suosiossa?

Lähes uunituore (Robertson et al May 2021) tutkimus vihjaa että navoilla suurempi riski NEO:illa (Near-Earth-Objects)
https://iopscience.iop.org/article/10.3847/PSJ/abefda
The calculations predict that the flux of impacts to the poles for Earth is 22% greater than the flux at the equator, and 55% greater for the Moon.
Figure 12:ssa. Toisaalta vielä 2002 toisten tutkijoiden käyrä näytti päinvastaista: navoilla hieman pienempi astroidivirta.

JK. Huomautus. Taivaalla on meteoreja ja asteroideja. Mutta meteoriitteja on vain maassa.

[Toope]

Suurin osa maapallon pinnasta on harvasti asuttua, joten on aika pieni tod.näk., että osuu kohdalle.
Toki vahingoniloa löytyy, jos johonkin osuu...

[Jaska]

Impaktilla tarkoitetaan avaruudesta tulevan kappaleen törmäystä maahan. 65 miljoonaa vuotta sitten tällainen aiheutti mm. dinosaurusten kuoleman pimeyteen ja kylmyyteen.

[Hippi]

Suurin osa maapallon pinnasta on harvasti asuttua, joten on aika pieni tod.näk., että osuu kohdalle.
Toki vahingoniloa löytyy, jos johonkin osuu...

En ymmärrä mitä iloittavaa tuollaisesta vahingosta olisi, jos isompi mötikkä tulisi maahan asti ja osuisi jonkun asumukseen. Sitähän on helppo verrata tilanteeseen, jossa lentokone putoaa asutuksen keskelle. Niitäkin tapahtuu. Ei ole ainakaan minua naurattanut.

[Karikko]

^
Jos tarpeeksi iso kivi putoaa maahan- saa siitä "ilosta nauttia melko laajoilla alueilla.

Toki vahinkoniloakin saattaisi esiintyä pienempien kivien kohdalla, jos se vihollismaahan tippuisi.

1908 v siperiaan pudonnut oli vain hieman myöhässä, että oltaisiin päästy siitä osalliseksi.

[urogallus]

JK. Huomautus. Taivaalla on meteoreja ja asteroideja. Mutta meteoriitteja on vain maassa.

Jos oikein tarkkoja ollaan, niin eikö meteoreja ole vain ilmakehässä? Jos koko kimpale ei pala loppuun, maahan mätkähtävää murikkaa kutsutaan meteoriitiksi. Meteoroidit ja asteroidit ovat avaruudessa, ja ne erotetaan koon perusteella: jälkimmäiset ovat suurempia.