Nyt on kysyttävää

[ROOSTER]

Olisiko maito D-vitamiinin lähde jollei siihen lisättäisi sitä?

Oikeastaan minunlaisiani ihmisiä varten pitäisi olut vitaminoida koska en juo maitoa.

[Amore]

Olisiko maito D-vitamiinin lähde jollei siihen lisättäisi sitä?

Oikeastaan minunlaisiani ihmisiä varten pitäisi olut vitaminoida koska en juo maitoa.

Maidossa on luontaisesti vain hyvin vähän D-vitamiinia. Moni maidonkäyttäjä havaintojeni mukaan on myös tietämätön siitä, että muissa maissa ei ole tapana lisätä maitoon D-vitamiinia (koska maitoa kulutetaan verrattain vähän) eli esimerkiksi Ldl:in maidot eivät ole merkittäviä D-vitamiinin lähteitä.

https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/29210?foodType=ANY&ingredientClass=MILKTOT&functionClass=MILKLF&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=name&sortOrder=asc&component=2212&;

[kertsi]

^ Totta. Koskee Milbonan maitoa. Mutta ei Lidlissä myytäviä suomalaisia maitoja kuten Pohjolan meijerin rasvatonta maitoa, jota omassa jääkaapissani tällä hetkellä on. Aika vähän siinä kyllä on Deetä, 1 mikrogramma/100g, ja siksi oman tarpeeni (75 mikrog/vrk) täyttämiseksi joutuisin juomaan 7,5 litraa päivässä. Nyt menee noin 1,5 dl päivässä kahvimaitona, ja Deen syön pillerimuotoisena.

(Suomalaisissa luomumaidoissa ei kuitenkaan ole lisättyä D-vitamiinia, mutta luomumaitoja, ainakaan rasvatonta, en muista, että Lidlissä on.)

(Korjattu oma tarve ja sitä vastaava valtaisa maitomäärä.)

[-:)lauri]

Tietääkö joku, löytyykö hyviä tutkimuksia kvalioista? Entä merkityksistä? Tuntuisi, että merkityksetkin olisivat jonkin sortin kvalioita.

[kertsi]

Merkityksistä on ainakin olemassa kokonainen oppikirja, Merkillinen merkitys:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.356064
Pieni kirja, mutta luullakseni täyttä asiaa. Semiotiikkaa ja kognitiotiedettä.

[-:)lauri]

Merkityksistä on ainakin olemassa kokonainen oppikirja, Merkillinen merkitys:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.356064
Pieni kirja, mutta luullakseni täyttä asiaa. Semiotiikkaa ja kognitiotiedettä.

Kiitos. Tuo löytyy myös pääkaupunkiseudun kirjastosta.

[-:)lauri]

Huomasitko Hippi juuri äsken 45 minuutin katkon Vantaan sivistystasossa? Johtui siitä, että olin käymässä Tikkurilan kirjastossa. Palasin hetki sitten takaisin kotiin, joten nyt pitäisi taas arjen askareet onnistua Vantaallakin.

[Hippi]

Siitäkö se etova olo tulikin? 

Ensin ajattelin, että johtui hienoisesta chilin ja valkosipulin etätasapainosta lounaassani.

[-:)lauri]

Siitäkö se etova olo tulikin? 

Ensin ajattelin, että johtui hienoisesta chilin ja valkosipulin etätasapainosta lounaassani.

Suotta syytellä chiliä ja valkosipulia helsinkiläisyydestä.

[Hippi]

Heh, tulipas hassu typo edelliseen viestiini. Piti kirjoittaa epätasapaino ja kirjoitinkin etätasapaino. Mutta jos miettii, niin käyhän se noinkin. Ei ollut tasapaino kohdillaan, vaan etäällä

[Melodious Oaf]

Tietääkö joku, löytyykö hyviä tutkimuksia kvalioista? Entä merkityksistä? Tuntuisi, että merkityksetkin olisivat jonkin sortin kvalioita.

En heti hahmota mitä haet, ja melko hakuammunnalla tulee mieleen, että hyvin filosofia-orientoitunutta kielitiedettä tarjoillee esimerkiksi tällainen teos:
Seuren, P. A. M. (2009). Language from within: Vol. 1. Language in cognition. Oxford: Oxford University Press.

^ Kirja on kokonaan ladattavissa linkin takaa PDF-tiedostona. Sen asiasanahakemistosta löytyy joitakin kohtia, joissa käsitellään nimenomaan kvalioita. Ehkä sieltä voisi löytyä jotakin hyödyllistä nimenomaan merkitysten ja kvalioiden suhteesta. Valitettavasti PDF on pelkkinä kuvina eikä sanahaku siis toimi, mutta vanha kunnon asiasanahakemisto tosiaan silti auttaa kvalia-juttujen jäljille ilman että tarvitsee koko eeposta lähteä läpi kahlaamaan.

Kvalioista en tiedä juuri mitään. Mieleen tulee lähinnä pari jotain filosofian klassikkoesseetä aiheesta. Vähän tylsä tietysti tällaista ehdottaa, mutta oikeastaan mulle tulee ensimmäisenä mieleen lähinnä Stanford Encyclopedia of Philosophy ja sen Qualia-artikkeli.

Tietenkään toi nyt ei ole sun tarkoittamaa tutkimusta kvalioista, vaan sitä pitäis ehkä hakea jostain psykologian tai sellaisen parista.

Kielitieteen näkökulmasta usein ajatellaan, että "merkitys" on toisaalta sellanen hyväksytty "perusominaisuus" jonka intuitio nyt vain tavoittaa. Ei kysytä sellaisia kysymyksiä kuin että "Miten on mahdollista että jokin voi voi ylipäätään merkitä jotakin?" tai "Millainen relaatio on oltava voimassa X:n ja Y:n välillä jotta lause 'X merkitsee Y:tä' pitäisi paikkansa?".

Mutta sitten kuitenkin ajatellaan, että merkitys on osin luonteeltaan käsitteellistä, ja käsitteet taas perustuvat erilaisiin kategorisointeihin. Jos kokemusta ei pystyttäis ollenkaan kategorisoimaan, se olis aina uutta, uniikkia ja täysin kokonaisvaltaista. Kuitenkin kategorioita voi muodostaa myös lennossa ja spontaanisti eikä niille välttämättä ole mitään valmiita sanoja tai käsitteitä. Esimerkiksi ASIAT JOITA OTTAA MUKAAN PIKINIKILLE voi olla kategoria. Ja sitten niiden kategorioiden rajat voi olla enemmän tai vähemmän joustavia tai avoimia.

Ehkä kategoriat vois jollain tavalla ankkuroida kvalioihin tai kokemukseen siinä mielessä, että jotkut toistuvat kokemukset vaikuttaa siihen, minkälaisia kategorioita ihmiset yleensä muodostaa. Ja ehkä niissä on jopa jotain prototyyppejä tai prototyyppisten kategorioiden aineksia, jotka tuppaa olemaan yhteisiä yli kieli- ja kulttuurirajojen -- vaikkakin kategorioiden muodostaminen ja tulkitseminen oliskin dynaaminen prosessi.

Viestin alussa filosofis-lingvistinen teos Language from within on kyllä melkoisen raskaslukuista tavaraa. Helpointa olis lukea jostain tosi selkeästä kognitiivisen semantiikan johdantoteoksesta näitä luonnehdintoja, ja sitten yhdistää niitä luonnehdintoja ja määritelmiä tollasen filosofisemman tekstin kautta esimerkiksi kvalioihin.

Sekin on kyllä iso työ. Mutta esimerkiksi Alan Crusen Meaning in Language: An Introduction to Semantics and Pragmatics on tosi kirkaasti jäsennelty ja selkeästi kirjoitettu esitys. Siinä on ehkä paljon sellaista mikä ei varsinaisesti kosketa tätä mitä ajat tässä takaa, mutta siinä on kuitenkin avattu asioita sillä tavalla, että ne aukeavat ilman mitään erityistä vihkiytyneisyyttä lingvistiikkaan, ja sitten tosiaan jonkun filosofisemman (ja yleensä vaikeamman) esitystavan tekstin kautta voi yhdistellä näitä asioita taas esimerkiksi kvalioihin, vaikkei Cruse niitä mainitsekaan.

Ruth Millikan saattais olla sellainen filosofi, jonka teksteihin ehkä kannattais tutustua. En tunne häntä juurikaan, mutta pöllähti heti tätä aihetta penkoessa vastaan ja vaikuttaa mielenkiintoiselta. Millikan tuntuu ehkä keskimääräistä selvemmin näkevän jatkumon ja yhteyden niin sanottujen luonnollisten merkitysten (jänis rummuttaa jaloillaan) sekä intentionaalisten kielellisten merkitysten välillä.

Ainakin mun mielestä tuntuu tosi kiinnostavalta että kieleitieteessä puhutaan paljon kielen ilmiöistä, mutta sitten vuoropuhelua semiootikkojen kanssa tai laajempaa koko merkityksen kentän kattavaa tieteiden välistä keskustelua on aika vähän. Ehkä se keskustelu karkaakin helposti liian yleiseksi ja siitä hukkuu jollain lailla tarkoitus.

Mutta tälleen parisenkymmentä vuotta aikaansa jäljessä kulkevana voi tietysti sanoa että kyllähän joku tollanen "biosementiikka", joka kytkis kielen, merkityksen ja biologian tosi selkeästi toisiinsa, ainakin kuulostaa tosi hienolta

Tässä vielä pari kuvankaappausta Seurenin kirjan yhdestä katkelmasta, jossa kvalioiden suhdetta sanatason ja lausetason merkityksiin sivutaan.

[MrKAT]

Autonkorjaus-ohjelmassa Wheeler Dealer, Brewer katsoi asiakaan autoon jossa oli vähän likainen moottori.
Brewer sanoi jotain ihmeellistä: lika suojelee moottoria.

TÄÄH?

[Hippi]

Olen laiskuuttani ostanut kaupasta kylmätiskiin pakattuja valmiiksi grillattuja broilerin koipi-reisiä ja joskus jopa kokonaisenkin broilerin. Noista on helposti saanut jos vaikka mitä valmistettua ruuaksi.

Noiden kylmien koipien puuttumista kysyin hiljattain paikallisesta Prismasta ja siellä broiskumestari sanoi, että heillä ei ole nopeaan jäähdyttämiseen tarvittavaa laitetta, joten siksi he eivät niitä voi myydä. Selitys tuntui uskottavalta.

Viimeisen reilun vuoden aikana K-supparissani ei ole enää ollut kylmiä grillituotteita tarjolla. Ensin ajattelin, että ne on ehkä koronan vuoksi tiputettu pois. Kun niitä nyt ei ole tullut tiskiin takaisinkaan, niin laitoin FB:n kautta kysymyksen, jotta miksi niitä ei ole enää tarjolla, kun en kuumia halua kuljettaa samassa kassissa kylmätuotteiden kanssa. Pyörällä en kahta kassia voi kuljettaa (nykyisin on kiellettyä ohjaustankoon laittaa kassia roikkumaan). Muutenkin kuumien tuotteiden jäähdyttely kotona on vaivalloista, jos ei niitä ole aikeissa heti käyttää.

Sain vastauksen:
Hei Hippi! Saamme nykyään niin hyvin grillituotteet myytyä saman päivän aikana että niitä ei jää pakattavaksi. Tämä johtuu siitä että voimme pakata jääneet lämpimään itsepalvelupuolelle tiskin sulkeuduttua.


Tuota nyt kummastelen, että onko tuo nyt ihan ok, että niitä lämpöisiä pakattuja tuotteita lämpötiskissä seisotetaan kasvattamassa pieneliöitä. Eikö ne parempana pysyisi juuri kylmätiskiin pakattuna?

[-:)lauri]

Tietääkö joku, löytyykö hyviä tutkimuksia kvalioista? Entä merkityksistä? Tuntuisi, että merkityksetkin olisivat jonkin sortin kvalioita.

En heti hahmota mitä haet, ja melko hakuammunnalla tulee mieleen, että hyvin filosofia-orientoitunutta kielitiedettä tarjoillee esimerkiksi tällainen teos:
Seuren, P. A. M. (2009). Language from within: Vol. 1. Language in cognition. Oxford: Oxford University Press.

[...]

Kiitos, kävit viestissäsi läpi juuri fiiliksiäni eli en tahdo saada aiheesta otetta siksi varmasti oli hankala etsiä linkkejä, jotka vastaisivat kysymykseeni. Viestissäsi oli kyllä paljon mielenkiintoisia linkkejä, joita täytyy tutkia, josko pääsisi tosiaan tässä alkuun ja onnistuisi joskus tulevaisuudessa kysymään jotain järkevää aiheesta

[kertsi]

^
Jos aikanaan saat selville, miksi kvalioista kohkataan, kerro minullekin.