Gazan rajalla

[Hayabusa]

Kunnia (Joka poikkeaa monin tavoin länsimaisista kunniakäsityksistä) ja voima ovat noilla tanhuvilla A ja O. Siihen liittyy vielä sekin paradoksi, että samaan aikaan tapahtuva, äärimmäisen alhainen ja selkärangaton juoniminen ja selkäänpuukotus ovat jalostuneet vuosituhantiseksi taiteeksi tavoilla, jotka ovat erittäin lyhytnäköisiä kansallisia erikoisuuksia. Liittolaisia petetään ja uusia liittoja muodostetaan ja taas petetään tahtiin, josta ei hilpeimmillään ota enää kukaan selvää - eivät osapuolet itsekään.  Tämä osapuolia kuvaava graafi on jo melko vanha, ja makrotasoa. Mikrotasolla eri faktioita, militioita ja klaaneja kuvaavien liittolaissuhteiden vyyhti onkin sitten sellainen sekamelska, että onnea vain sen setvimiseen, ketkä ovat liittolaisia keidenkin kanssa. Liittolaiskuviot elävät ja vaihtuilevat mikrotasolla kirjaimellisesti päivittäin.

Kuvaava graafi. Mutta yksinkertaisempaa - ja ehkä jopa totuudenmukaisempaa - olisi kategorisoida kaikki suhteet keltaisella termillä "it's complicated". No, Israel vs. Hamas taitaa olla pelkästään vihamielinen. Joskus vaikuttaa, että tuolla on jopa tärkeäpää saada petettyä toinen kuin hyötyä itse.

[kertsi]

Voimasuhteiltaan epätasainen tilanne Lähi-idän juutalaisten ja arabien välillä on mielestäni johdettavissa siitä tosiasiasta, että juutalaiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin arabit. Tästä löytyy tutkittua tietoa.

Eikös USA ole tukenut rahallisesti ja sotilaallisesti roimastikin? Monellako miljardilla ja millaisella sotilaallisella tuella (koulutus, edulliset asesopimukset, sotilaita, mitä?)? Entä onko Israel saanut tukea muun maailman mailta tai diasporassa olevilta juutalaisilta, esimerkiksi pankkiireilta? Neuvostoliitto ainakin auttoi sotilaallisesti Israelia itsenäisyyssodassa 1948 wikipedian mukaan (ja Britannia entisenä siirtomaaisäntänä tuki palestiinalaisia). Tšekkoslovakiasta ostetuilla Messerschmitt-hävittäjillä oli ratkaisevat merkitys siinä, etteivät egyptiläiset vallanneet Tel Avivia. Liekö hävittäjäkaupoilla itäblokkiiin kuuluvan maan kanssa jokin hyväntekeväisyysaspektikin, en tiedä.

  https://fi.wikipedia.org/wiki/Israelin_historia#Israelin_valtio_(1948%E2%80%93).

Kai ulkopuolisella tuellakin on ollut suuri merkitys sille, että maa vielä on pystyssä?

[urogallus]

USA:n tuki alkoi vasta noin vuonna 1970. Sitä ennen iipot käyttivät suureksi osaksi ranskalaista kalustoa: esim. Israelin ilmavoimien koneet Kuuden päivän sodassa olivat melkein yksinomaan ranskalaisia. Samassa sodassa iipot kolhivat pahoin yhtä USA:n laivaston alusta: https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Liberty_incident

1967 ranskalaiset lopettivat aseiden myynnin, ja USA:sta tuli Israelin tärkein aseistaja.

[kertsi]

Kunnia (Joka poikkeaa monin tavoin länsimaisista kunniakäsityksistä) ja voima ovat noilla tanhuvilla A ja O. Siihen liittyy vielä sekin paradoksi, että samaan aikaan tapahtuva, äärimmäisen alhainen ja selkärangaton juoniminen ja selkäänpuukotus ovat jalostuneet vuosituhantiseksi taiteeksi tavoilla, jotka ovat erittäin lyhytnäköisiä kansallisia erikoisuuksia. Liittolaisia petetään ja uusia liittoja muodostetaan ja taas petetään tahtiin, josta ei hilpeimmillään ota enää kukaan selvää - eivät osapuolet itsekään.  Tämä osapuolia kuvaava graafi on jo melko vanha, ja makrotasoa. Mikrotasolla eri faktioita, militioita ja klaaneja kuvaavien liittolaissuhteiden vyyhti onkin sitten sellainen sekamelska, että onnea vain sen setvimiseen, ketkä ovat liittolaisia keidenkin kanssa. Liittolaiskuviot elävät ja vaihtuilevat mikrotasolla kirjaimellisesti päivittäin.

Onko israelilaisilla samankaltainen kunniakäsitys, selkäänpuukotustaipumus, selkärangaton juoniminen ja kuvaako tuo kaikki muukin myös israelilaisia? Noilla "samoilla tanhuvilla" hekin ovat.

Miten lie vaikuttanut holokausti ja muut vainot - aikaansaivatko ne trauman lisäksi suuren häpeän eloonjääneille, nk. väkivallan uhreille ja väkivallan todistajille on tyypillistä? Yritetäänkö nimenomaan häpeästä (tai kunnian puutteesta, kun ei pystytty puolustautumaan joukkotuhoa vastaan) rimpuilla irti edelleenkin? Jäivätkö selkäänpuukottajat ja juonijat todennäköisemmin henkiin kuin epäitsekkäät ja rehelliset?

[urogallus]

Kunnia (Joka poikkeaa monin tavoin länsimaisista kunniakäsityksistä) ja voima ovat noilla tanhuvilla A ja O. Siihen liittyy vielä sekin paradoksi, että samaan aikaan tapahtuva, äärimmäisen alhainen ja selkärangaton juoniminen ja selkäänpuukotus ovat jalostuneet vuosituhantiseksi taiteeksi tavoilla, jotka ovat erittäin lyhytnäköisiä kansallisia erikoisuuksia. Liittolaisia petetään ja uusia liittoja muodostetaan ja taas petetään tahtiin, josta ei hilpeimmillään ota enää kukaan selvää - eivät osapuolet itsekään.  Tämä osapuolia kuvaava graafi on jo melko vanha, ja makrotasoa. Mikrotasolla eri faktioita, militioita ja klaaneja kuvaavien liittolaissuhteiden vyyhti onkin sitten sellainen sekamelska, että onnea vain sen setvimiseen, ketkä ovat liittolaisia keidenkin kanssa. Liittolaiskuviot elävät ja vaihtuilevat mikrotasolla kirjaimellisesti päivittäin.

Onko israelilaisilla samankaltainen kunniakäsitys, selkäänpuukotustaipumus, selkärangaton juoniminen ja kuvaako tuo kaikki muukin myös israelilaisia? Noilla "samoilla tanhuvilla" hekin ovat.

Mulla on sellainen käsitys, että Israel on koko ajan menossa enemmän ja enemmän lähi-itäläiseen suuntaan. Uskonnon merkitys korostuu jne.

Ei seura voi olla vaikuttamatta.

Miten lie vaikuttanut holokausti ja muut vainot - aikaansaivatko ne trauman lisäksi suuren häpeän eloonjääneille, nk. väkivallan uhreille ja väkivallan todistajille on tyypillistä? Yritetäänkö nimenomaan häpeästä (tai kunnian puutteesta, kun ei pystytty puolustautumaan joukkotuhoa vastaan) rimpuilla irti edelleenkin? Jäivätkö selkäänpuukottajat ja juonijat todennäköisemmin henkiin kuin epäitsekkäät ja rehelliset?

Holokausti oli niin yllättävä ja tuhoisa, että siitä selviytyminen oli täysin sattumaa.

Ennakkoluulot (vainoja oli, mutta ne kuitenkin olivat vain ajoittaisia) varmaankin ruokkivat nepotismia, joka ei ainakaan ennakkoluuloja hälvennä.

Itselläni on käsitys, että holokaustista tuli iso juttu Israelissa vasta vuosikymmeniä sen tapahtumisen jälkeen. Holokausti ei sopinut nuoren, ylpeän ja taistelevan valtion käsitykseen itsestään.

[kertsi]

Jotenkin käynyt mielessä, että ehkä Israelin uhossa ja ylilyönneissä (ja kiihkonationalismissa?) (ja ylimilitarisoitumisessa?) taustalla voisi olla jonkinlaista ylikompensaatiota, yritetään väkisin rimpuilla irti uhrimentaliteetista, ja samalla pahimmillaan muututaan itse pahaksi, melkein kuin juutalaisille pahaa tehneet natsit, vaikka onneksi ei ihan. Väkivallan kokeminen ja todistaminen muuttaa ihmistä - ehkä pahaksikin (ja pelokkaaksi, traumatisoituneeksi)? Entä kansakunnan? Miten Kamputsea on päässyt yli kansallisesta Pol Pot -traumastaan? Siellä anteeksiantaminen kai on ollut keskeissä asemassa ylipääsemisessä, ja buddhalaisuus?

[kertsi]

Minulla on Facebook-kaverina eräs kantasuomalainen, joka nuorena asui Israelissa. Hän kääntyi juutalaiseksi, ja nyt postailee alvariinsa Israeli Defence Forcen (tms.) väkivaltaa ja voimaa ihannoivia videoita.  Huoh. Käännynnäiset ovat kiivaimpia? Ja kaksi muslimiakin on Facebook-kavereina, toinen se palestiinalainen, josta puhuin. Jälkimmäinen ei postaile yhtään mitään. On kai aika nujerrettu.

[Laika]

Kunnia (Joka poikkeaa monin tavoin länsimaisista kunniakäsityksistä) ja voima ovat noilla tanhuvilla A ja O. Siihen liittyy vielä sekin paradoksi, että samaan aikaan tapahtuva, äärimmäisen alhainen ja selkärangaton juoniminen ja selkäänpuukotus ovat jalostuneet vuosituhantiseksi taiteeksi tavoilla, jotka ovat erittäin lyhytnäköisiä kansallisia erikoisuuksia. Liittolaisia petetään ja uusia liittoja muodostetaan ja taas petetään tahtiin, josta ei hilpeimmillään ota enää kukaan selvää - eivät osapuolet itsekään.  Tämä osapuolia kuvaava graafi on jo melko vanha, ja makrotasoa. Mikrotasolla eri faktioita, militioita ja klaaneja kuvaavien liittolaissuhteiden vyyhti onkin sitten sellainen sekamelska, että onnea vain sen setvimiseen, ketkä ovat liittolaisia keidenkin kanssa. Liittolaiskuviot elävät ja vaihtuilevat mikrotasolla kirjaimellisesti päivittäin.

Onko israelilaisilla samankaltainen kunniakäsitys, selkäänpuukotustaipumus, selkärangaton juoniminen ja kuvaako tuo kaikki muukin myös israelilaisia? Noilla "samoilla tanhuvilla" hekin ovat.

Miten lie vaikuttanut holokausti ja muut vainot - aikaansaivatko ne trauman lisäksi suuren häpeän eloonjääneille, nk. väkivallan uhreille ja väkivallan todistajille on tyypillistä? Yritetäänkö nimenomaan häpeästä (tai kunnian puutteesta, kun ei pystytty puolustautumaan joukkotuhoa vastaan) rimpuilla irti edelleenkin? Jäivätkö selkäänpuukottajat ja juonijat todennäköisemmin henkiin kuin epäitsekkäät ja rehelliset?

Yle Areenalta voi löytyä vielä elokuva Menashe:

https://areena.yle.fi/1-4254819

Suosittelen sitä. Se on paljon sielukkaampi kuva vanhan koulukunnan juutalaisuudesta kuin täällä esitetyt rotuteoriat.

Mitä irrationaalisuuteen tulee, lähi-idässä on ammuttu niin kauan omiin nilkkoihin politiikassa, että joukkueiden fanikerhot ulkomaillakin ovat ryhtyneet pitämään sitä normaalina, ja vieläpä hurraavat sille uskollisuudesta lajia kohtaan. Heidän joukossaan ovat myös ne, joilla tuntuu aina keskusteltaessa olevan varmin selitys takataskussaan älykkyydestä.

[kertsi]

Voimasuhteiltaan epätasainen tilanne Lähi-idän juutalaisten ja arabien välillä on mielestäni johdettavissa siitä tosiasiasta, että juutalaiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin arabit. Tästä löytyy tutkittua tietoa.

Lähi-Idässä on menty ja mennään ahkerasti naimisiin niin 1. serkkujen ja pikkuserkkujen kesken, ja tätäkin yleisesti tehtyä lisääntymispuuhailua on jatkunut piru ties miten pitkään.

Joistain ihmisistä sitä ei voi edes muodostaa sukupuuta, kun sehän onkin seppele!

Sama pätee joihinkin juutalaisiinkin, ainakin johonkin suuntaukseen (aškenasijuutalaiset)...  (Eli 80% maailman juutalaisista.)
https://en.wikipedia.org/wiki/Medical_genetics_of_Jews

[a4]

^ Eikös Islantilaisetkin ole aika sisäsiittoinen populaatio?
Toivottavasti saavat maahanmuuttajia sinnekin.

[Saares]

Voimasuhteiltaan epätasainen tilanne Lähi-idän juutalaisten ja arabien välillä on mielestäni johdettavissa siitä tosiasiasta, että juutalaiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin arabit. Tästä löytyy tutkittua tietoa.

Joku voi sanoa, että jos juutalaiset ovat älykkäitä, miten he antoivat itsensä joutua kansanmurhan uhriksi Euroopassa 1940-luvulla. En pysty selittämään tätä muuten kuin että kansanmurha oli niin odottamaton ja tavallaan mahdoton, ettei siltä voinut suojautua. Siihen ajauduttiin aste asteelta. Toisaalta uhrit olivat hajanainen joukko eivätkä pystyneet kollektiivina puolustautumaan. Israelin valtio lienee tämän opetuksen tulos. Juutalaiset päättivät, että kun joku seuraavan kerran yrittää tuhota heidät, he panevat vastaan.

Heillä oli ja on periaate: Ei koskaan enää!

Se on slogan, ei periaate, ja sillä on juutalaisten keskuudessa tarkoitettu kahta erilaista periaatetta:


...Kahane used Never Again to justify acts of terror in the name of fighting antisemitism. In the anthem of the Jewish Defense League, members recited, "To our slaughtered brethren and lonely widows: Never again will our people's blood be shed by water, Never again will such things be heard in Judea."

Later, however, Kahane's violent call for action was adapted by American Jewish establishment groups and Holocaust commemoration institutions as a call for peace, tolerance and heeding the warning signs of genocide.

https://www.jpost.com/Diaspora/Never-Again-From-a-Holocaust-phrase-to-a-universal-phrase-544666


Sinun tarkoitusperissäsi lausahdus tarkoittaa korkeintaan uskollisuutta Benjamin Netanjahua ja likudia kohtaan, ja siinä merkityksessä Yitzhak Rabin ei ollut hengenheimolaisillesi edes oikea juutalainen!

Oikea tulkinta on :"Emme koskaan enää salli tämän toistua!" Tarkoittaen 2. maailmansodan juutalaisvainoja.

[Saares]

Voimasuhteiltaan epätasainen tilanne Lähi-idän juutalaisten ja arabien välillä on mielestäni johdettavissa siitä tosiasiasta, että juutalaiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin arabit. Tästä löytyy tutkittua tietoa.

Joku voi sanoa, että jos juutalaiset ovat älykkäitä, miten he antoivat itsensä joutua kansanmurhan uhriksi Euroopassa 1940-luvulla. En pysty selittämään tätä muuten kuin että kansanmurha oli niin odottamaton ja tavallaan mahdoton, ettei siltä voinut suojautua. Siihen ajauduttiin aste asteelta. Toisaalta uhrit olivat hajanainen joukko eivätkä pystyneet kollektiivina puolustautumaan. Israelin valtio lienee tämän opetuksen tulos. Juutalaiset päättivät, että kun joku seuraavan kerran yrittää tuhota heidät, he panevat vastaan.

Heillä oli ja on periaate: Ei koskaan enää!

Ei koskaan enää! – 70 vuotta Auschwitzin vapauttamisesta

Tänään 27.1. tulee kuluneeksi 70 vuotta Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta 1945. Tuolloin maailman tajuntaan iski tieto kammottavista veriteoista.

Auschwitzin keskitysleiri oli vapautettu. Keskuudessamme elää yhä henkilöitä, jotka tuolloin vapautettiin, myös suomalaisia. Muistamme vainojen uhreja heidän kertomansa kautta. "Jumala auttoi minua, niin että säilyin hengissä," totesi Mayer Franck, joka poistui keskuudestamme keväällä 2012.

[Toope]

^ Eikös Islantilaisetkin ole aika sisäsiittoinen populaatio?
Toivottavasti saavat maahanmuuttajia sinnekin.

Taitavat pärjätä ihan ilman Lähi-itää ja Afrikkaa, kuten Suomikin pärjäisi.

[mikainen]

^ Eikös Islantilaisetkin ole aika sisäsiittoinen populaatio?
Toivottavasti saavat maahanmuuttajia sinnekin.

Taitavat pärjätä ihan ilman Lähi-itää ja Afrikkaa, kuten Suomikin pärjäisi.

Jankkaaminen ei ole hyvää keskustelua.

[Toope]

Olenko oikeassa?