Koronavirus

[Norma Bates]

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007817698.html

LÄÄKETIETEELLISESSÄ The Lancet -lehdessä julkaistiin perjantaina tutkimustulokset Pfizer- ja Biontech-yhtiöiden koronarokotteen suojatehosta.

Sen perusteella rokote antaa noin 85 prosentin suojan sairastumiselta ensimmäisen rokotuksen jälkeen.

Rokote siis estää rokotettua sairastumasta koronavirustautiin. Nyt on selvinnyt, että rokote pystyy torjumaan tehokkaasti myös viruksen leviämistä.

Sunnuntaina muun muassa saksalainen Der Spiegel ja amerikkalainen Bloomberg kertoivat, että vielä julkaisemattoman israelilaistutkimuksen mukaan Pfizerin ja Biontechin rokote estää tartunnan saamisen kahden rokotuskerran jälkeen 89,4 prosentilla rokotetuista.

Rokote pystyy siis estämään koronavirustartunnan lähes 90-prosenttisesti. Lisäksi rokote saattaa estää oireettomia kantajia levittämästä virusta.

(Ei vertaisarvioitu vielä.)

[Juha]

Jutellut rokotteesta skeptiseen sävyyn. Sisällöllisesti, vastaväitteitä on osuvana sattunut, vähälukuisesti.

Poliittisuus tälläiseissa aiheissa, ja suhtautumisellisuus, estää sisältökäsittelyn, oli kyseessä väärä henkilö, tai väärä aihe, tai molemmat.

Joka tapauksessa, rokotteen voi nähdä luontevana, ja luonnollisena interventiotyypin ratkaisuna, tautien yhteydessä. Voi nimittäin ajatella, millä tavoin puolustuskyky lähtee ihmisestä, ts on herätteellinen. Samaan toimenpide-ryhmään kuuluu muukin ihmisen vahvistaminen, normaali tai hyvä peruskunto, kaikkinensa, ja terve elämä kokonaisuudessaan.

Yhteiskunnan tasolla korona-sairaus onkin myös sosiologisen tason juttu, ehkä pääosaltaan. Fyysisenä sairautena, nämä menisi vielä kohtuu hyvin. Kun koronan hoitelussa esiintyy ongelmaa, kitkaa, ... niin huomio tulisi kiinnittää ihmistenvälisyyteen, asenteisiin ja kaavamaisuuksiin. Tärkein tutkittava.

Katsoin tästä alkua:
https://www.youtube.com/watch?v=WoubWDStqlc ((Evoluutiopsykologia ja mielenterveys, Markus J Rantala))

Mielenterveydelliset (+sosiologiset, joiltain osin) asiat ovat yleisesti niitä, joita yhteisöt ovat oikeastaan jäävejä tutkimaan. Kun tämän ymmärtää, on luonnollista päätellä, ettei näillä alueilla saada aikaan etenemistä. Sama, kun tiedettä estettiin, tutumpien käsitysten suojaamiseksi.

Teema on tosi tärkeä, ja sattuva, minusta.


L. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhamyllarinen/rokotteet-ja-sosiologia-sosiologisen-tason-patologiat-yleisemmin/

Kirjoitin tästä viestistä vähän laajemman jutun.

[ROOSTER]

Liian vähän ja liian myöhään toimenpiteitä suunnitellaan. Perustetaan työryhmiä ja kuvitellaan että ne työryhmät estävät viiruksen leviämisen.

Juu, oli hyvää ajattelua Saareksella jo vuosi sitten.

HUS:in Lasse Lehtonen kiteyttää nyt saman twiitissään:

Pariisissa on ulkonaliikkumiskielto ja meilläkin sen mahdollisuutta jo selvitetään. Hurjia toimia, kun syksyllä olisi riittänyt pakollinen koronatesti rajoilla (pumpulipuikko nenään) ja karanteeni omassa kodissa/hotellissa maahantulijoille.

Tietysti on vaikea perustella ihmisille miksi tehdään rajuja toimenpiteitä vaikka ei kuolleita perusterveitä juurikaan ole.

Nyt alkaa olla myöhäistä.

THL:n emeritus tutkimusprofessori lataa blogissaan  aika kovaa...

Rokottaminen tuo meillä Suomessa ratkaisevan helpotuksen pandemian sairauskuormaan ja sen aiheuttamiin rajoituksiin aikaisintaan syksyllä.  Sensijaan uusien varianttien tukahduttamaton leviäminen yli väestön veisi meidät jo lähimpien kahden kuukauden aikana läpi Bergamon kohtalon.  Väestöltään viisikertaiseen Suomeen tuotuina numeroina se tarkoittaisi mm. 25 000 kuollutta ja sairaanhoidon luhistumista.  Lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan rokottaminen pelastaisi sentään heidät Bergamon joukkokuolemalta, mutta virus on muuntunut viime kevään jälkeen vain pahemmaksi, eikä meitä suomalaisia ole Bergamon asukkaiden kohtalolta suojaamassa sen enempää erityisiä geenejä kuin uusia ihmelääkkeitäkään.  Tällainen pandemiaskenaario tekisi kuntavaalit huhtikuussa mahdottomaksi riippumatta tämän päivän poliittisista päätöksistä .
...
Rokottaminen ei kuitenkaan pysäytä virusta juuri nyt, kriittisten lähiviikkojen aikana, jolloin sitä eniten tarvittaisiin.

Vaikka Israelissa on rokotettu yli puolet koko väestöstä – paljon suurempi osa kuin missään muualla – ja vaikka rokotukset ovat siellä jo kuuden viikon ajan tuntuvasti alentaneet sekä covid-tartuntojen että kuolemien määrää, Israelissa ilmenee edelleen väestöön suhteutettuna lähes 10 kertaa enemmän sekä uusia covid-tartuntoja että -kuolemia kuin Suomessa.

[Amore]

Tutkijan mukaan kuolleisuus voi kasvaa nopeastikin, jos virusmuunnosten leviämistä ei saada hallintaan

...Karoliininen instituutti on yksi maailman johtavista lääketieteen yliopistoista ja tutkimuskeskuksista.

Suomalainen geneetikko ja virustutkija Ville Pimenoff:
– Sekä Suomessa että Ruotsissa eletään nyt todella ratkaisevia hetkiä sen suhteen, missä pandemiatilantessa ollaan kuukauden kuluttua, hän sanoo.
Sekä Suomessa että Ruotsissa leviää herkemmin tarttuvia virusmuunnoksia samaan aikaan, kun vietetään hiihtolomia...

Pimenoffin mukaan toistaiseksi ei ole nähtävissä, että muunnokset olisivat kantavirusta vaarallisempia. Vaara aiheutuu siitä, että ne tartuttavat herkemmin enemmän väestöä ja näin altistavat enemmän myös riskiryhmiä.

Virusmuunnokset muodostavat monta avointa kysymystä, jotka puhuttavat tiedeyhteisössä.
– Joudummeko kehittämään koko ajan uusia rokotteita? Kuinka paljon virus muuntuu lähitulevaisuudessa vai pystymmekö hallitsemaan tilannetta?
– Entä mikä vaikutus viruksen muunteluun on rokotuskattavuudella, joka saavutetaan ja sillä, että käytetään eri rokotteita, hän luettelee teemoja.
Yksi vaihtoehto voi olla sekin, että riskiryhmiä joudutaan rokottamaan jossain vaiheessa uudelleen.

– Virusvarianttien takia tilanne on haasteellinen juuri nyt ja pahentunut monissa maissa, kuten Suomessa.

Yksi kiinnostavimmista tuoreista tutkimustuloksista koskee oireettomia taudinkantajia.

– Alustavat tulokset viittaavat siihen, että osa nuorista aikuisista, jotka sairastavat koronavirustaudin oireettomana voivat sairastua siihen uudelleen ja silloinkin suurimmaksi osaksi oireettomana, Pimenoff kertoo.

Hänestä tämä voi osaltaan selittää sitä, miksi epidemia leviää usein huomaamatta ja tyypillisesti sykähdyksittäin.

Vieläkään ei tiedetä, mistä syystä osa sairastaa koronavirustaudin oireettomana.
– Jos laajemmistakin tutkimusaineistoista ilmenee, että oireettomat ovat oleellinen ryhmä taudinlevittäjinä, tämä on hyvin tärkeä tieto, hän sanoo.

Pandemian alussa ohjeistukset painottuivat oireisiin. Jos oli pienintäkään epäilyä sairastumisesta, piti jäädä karanteeniin.

Oireettoman on kuitenkin hyvin vaikeaa tietää olevansa kantaja.
– Kaikkia ei voida joka hetki testata, joten käytännön keinoina ovat etäisyyksien pitäminen ja kontaktien rajoittaminen...

Pimenoff tutki kollegoidensa kanssa Tukholman kuolleisuutta tarkastellen viime kevään pahinta aikaa, maalis-huhtikuuta ja verraten lukuja edellisten kymmenen vuoden lukuihin samalta ajanjaksolta.
– Havaitsimme selvästi, että ylikuolleisuus kasvoi heti pandemian saavuttaessa Tukholman.

Heidän aineistossaan oli mukana myös Tukholman ruumishuoneiden kuolintodistuksia.
– Arvioimme, että yli 20 prosenttia koronaan liittyvistä kuolemista jäi epidemian alussa tilastoimatta, koska tilanne paheni niin nopeasti, ettei kaikkia vainajia välttämättä ehditty koronatestata.

https://yle.fi/uutiset/3-11804515

[Juha]

Vieläkään ei tiedetä, mistä syystä osa sairastaa koronavirustaudin oireettomana.
– Jos laajemmistakin tutkimusaineistoista ilmenee, että oireettomat ovat oleellinen ryhmä taudinlevittäjinä, tämä on hyvin tärkeä tieto, hän sanoo.

Tämä tuo outoon valoon, koronatestauksen vahvan painotuksen. Tulisiko kaikkia testata, esim määräajoin, jos testauksen ajatellaan olevan hyödyllinen?

[Hippi]

^
Eihän kaikkia voi mitenkään testata, kun ei mitkään rahat siihen riitä.

Ehkä pistokokein kannattaisi testata sairastuneiden lähipiiriä, sukulaisia tai kaveripiiriä, joilla on ollut vähempääkin kontaktia sairastuneeseen. Nythän altistumisilmoitukset menee vain niille, joilla on ne määrätyt kriteerit täyttyneenä.

[Kopek]

Ote Yle-uutisista:

Virusmuunnokset muodostavat monta avointa kysymystä, jotka puhuttavat tiedeyhteisössä.

– Joudummeko kehittämään koko ajan uusia rokotteita? Kuinka paljon virus muuntuu lähitulevaisuudessa vai pystymmekö hallitsemaan tilannetta?

https://yle.fi/uutiset/3-11804515

.....

Kaikkea tietysti mietitään kuten todennäköisesti sitäkin, voisiko koronaviruksen aiheuttamaa tautia hillitä niin, että oireet pysyisivät siedettävinä. Nythän jotkut kuolevat, jotkut selviävät juuri ja juuri tehohoidon ansiosta, ja joillakin korona on vain pikku flunssa, jota tuskin huomaa.

Jos saataisiin lääkeaineella vaikutettua ihmisiin niin, että korona olisi nykyistä useampien kohdalla vain pikkujuttu, eikä siihen enää kuolisi sen useampi kuin tavallisiin influenssatartuntoihin, tällöin rokotteilla ei olisi niin suurta merkitystä.

Jossakin on esitetty sellainenkin skenaario, että koronavirus on tullut jäädäkseen, ja yhä uusia variantteja ja tartunta-aaltoja kiertää maailmalla vuodesta toiseen. Ei kai ihmiskunta voi maailman loppuun asti olla eristyksessä maskit naamallaan. Jonkinlainen normalisointi on pakko tapahtua, vaikka aivan entiseen ei enää koskaan palattaisikaan.

Voihan olla että tulevaisuudessa historiassa puhutaan ajasta ennen vuotta 2020 ja vuoden 2020 jälkeen.

Paleoliittinen kausi...neoliittinen kausi...vanha aika.... keskiaika... uusi aika... koronan jälkeinen aika...

[Juha]

Aihetta käyty sen verran hartaasti läpi, että taas muistuu mieleen eräs yksityiskohta.

Koronan alkuvaiheilla kerrottiin, että virusta vastaan voi syntyä vasta-aineita, tosin kokonaisimmuniteetillisesta valmiudesta, uusi virushuomio lohkaisisi merkittävän siivun, jolloin sairastuttaisiin helpommin johonkin muuhun, kuin itse koronaan.

Pieneliöstökoktaaleista, hankalana yhdistelmänä, puhuttu tietysti aiemminkin, hyvässä sekä pahassa, ihmisen vinkkelistä katsoen.

Tuli mieleen rokotteiden kyseenalaisuus, minkä pohdintaa harrastellut, omasta mielestä perustellusti, varovaisuusperiaatteen nojalla.

Jokin tässä ei ihan vakuuta, vaikka vahvaa ajatusta en osaa tähän keksiä, perusteluksi. Aikaisempi ajatus oli ainakin pinnallisesti ottaen, vähän ontuva, josta kirjoittelin. Jotain linjakasta siitä ehkä on luettavissa, rivien välistä. Missata voi toki mahdolliset, aika ilmaiseksi.

En kång till ...

Virusten muuntelu on virusdiversiteettiä, sen kertymää, ja versiomäärän kasvua jatkossa, ihmisille hyvin läheisessä ekosysteemin osassa.

Kun virukset ovat hyvin mutaatiosähäköitä, kiitos isojen massojen, niin ihminen tuolla tavoin kokonaisempana muuttujana, on vähän rautakankisempi. Toisaalta muutokseen riittääkin sopiva osa, sillä koko ihmisen kokonaisuus, tuskin heilahtaa viruksen takia ratkaisevasti. Vähän sama kuin yksittäisten mutaatiotapahtumien heiveröisyys, luonnon pitkässä ja monipuolisessa vankistumisessa.

Kun ihminen monipuolistaa ympäristöön rokotteilla, jotka lisäävät joiltain osin ihmisen puolustusvalmiutta, ja toisaalta ovat sitä tekemättä, jotain täsmällistä virusmuotoa ajatellen, ...

Voidaan sanoa, että ihmisen lähiekosysteemi muuttuu rokotteiden takia, kohden kompleksisuutta. Kun tähän tilanteeseen ajattelee mutaatioiden merkitystä, niin kumpihan on joustavampi tässä? Ihminen jos lisää populaa, virusten tyyliin, juhlat sen kuin kiihtyvät, virusten hyväksi.

Tullaan tosiaan sademetsätilanteeseen. Ihminen on siellä vähän heikoilla, tosin myös sen takia, ettei ole hengaillut kovin aktiivisesti, eri alkutekijäversioiden kanssa. Kun niitä nyt buggaa, ja rokotteilla lisää tätä diversiteettiä ihmisympäristöön, niin syöksykierre jatkuu.

Ihmisen rokote- ja lääkeaineet voi nähdä vieläkin pessimistisemmin, kuin ne luonnon biologiset muunnelmat, joita virus on. Virus ei lähde kovin tyhjästä, vaan sillä on pitkä jatkumo, ja osansa ekosysteemin verkossa. Ihmisen tuotanto tähän nähden, on arpomista ja lottoamista, kovilla panoksilla, jonkin onnistumisen tähden.

Jos koronavirus vie merkittävän siivun ihmisen kokonaisimmuniteetista, jota mainittu, niin samaa voi tehdä myös rokote, ollakseen tehokas. Kun samalla voi mennä toisaalta hutiksikin jotain, niin onpahan prosessissa sitä höttöä, jota ei ehkä ajatella selviytymisöljyksi, mutta voi toki olla jätesellaista.

Ihminen puolustavana, puolustussiivuja vietynä, ja toisaalta jätealustana. Loistoapajat on, viruksille tarjottuna. Korona kiittää, kaikesta hyvästä.

[Juha]

Äskeisessä on se heikko kohta, että virusmutaatiot vaikka perustuvat määrään, niin vertaus ihmisten määrän kasvusta oli epärelevanttia argumentaatiota.

Ihmismäärän mukana potentiaalinen virusekosysteemi tietysti laajenee, mutta jos ajattelee ihmisen vastausvalmiutta virusta ajatellen, niin se ei tosiaan perustu samalla tapaa määrään. Siten kirjoittelu ontui, vaikka muuten, ihmiset aika paisuneita, populaatioltaan.

Millä tavoin virusten nopea mutatoituminen neutraloituu ihmisen ympäristössä, on aiheena asiallinen. Koskee myös luontoa kokonaisemmin, suhteessa uusiin mutanttiversioihin.

Tarkemmin ajatellen, jos eliörakennetta ajattelee, niin mutanttiviruksia voi nähdä ekosysteemin pommittajina, ja samalla vahvistajina. Uudet jälkeläiset, ovat samalla tapaa haaste, ja mahdollisuus. Sanotaan joskus, että lapsi tuo kakun kainalossaan. Ihminen antaa tästä hyvästä piikin 

[Karikko]

^
Eihän kaikkia voi mitenkään testata, kun ei mitkään rahat siihen riitä.

Ehkä pistokokein kannattaisi testata sairastuneiden lähipiiriä, sukulaisia tai kaveripiiriä, joilla on ollut vähempääkin kontaktia sairastuneeseen. Nythän altistumisilmoitukset menee vain niille, joilla on ne määrätyt kriteerit täyttyneenä.

Ei niin, eikä kaikki edes halua testeihin, joka sekin on varmaan ymmärrettävää.

Tosin testeihin on varattu ainakin miljardin  verran euroja ja niissä ramppaa paljon ihmisiä.
Nykyisin kaiketi on mahdollista tehdä 100 000 testiä viikossa.

Ilmeisesti olisi enemmän apua niistä pakkotesteistä rajalla, kun aika monet virus-lingot ovat alkujaan sieltä tänne pyrkimässä.


Kyllästymistä testeihin tapahtuu varmaa, jos jokaisen pikkunuhan, tai mahavaivan vuoksi pitäisi lähteä kidutettavaksi nenänkaiveluun.

Enää ei vaan jaksa"
Muita kerrottuja syitä koronatestin ohittamiselle olivat esimerkiksi hankaluus saada testiin lähetettä tai päästä kulkemaan testauspaikalle. Jotkut pelkäsivät, että testi sattuu.

Osa totesi, ettei ole käynyt lieväoireisena testissä, koska on liikkunut kodin ulkopuolella niin vähän, eikä pitänyt tartuntaa siksi mahdollisena. Jotkut suhtautuivat koko virukseen välinpitämättömästi, kun taas toiset olivat täysin kyllästyneitä juoksemaan monta kertaa testattavana.

Seitsemän kertaa jo käynyt samojen oireiden takia ja aina ollut nega. Enää ei vaan jaksa, 54-vuotias nainen sanoo

https://yle.fi/uutiset/3-11804924

[Norma Bates]

7 krt on tietty jo aikas paljon, mutta jos ei mene edes ekaakaan kertaa, on nynny ja vässykkä. Esim. gynekologinen tutkimus on moninverroin iljettävämpi kokemus kuin joku kertatuikkaisu kärsään. (Ja hammaslääkäri on puolestaan kamalampi juttu kuin gyne.) Menisin ennemmin vaikka kymmeneen koronatestiin kuin yhteenkään papatonkijaiseen. Hyi helvetti.

[Jaska]

Nyt on uusia rajoituksia saatettuna voimaan ja lisää tekeillä muuntovirusten vauhdittaman kiihtyvän kasvun seurauksena. Hallituksen aamuista tiedostustilaisuutta Areenasta katsottuani päällimmäiseksi vaikutelmaksi tuli, että hallituskin on uupumassa sosiaalisten kontaktien säätelyn antamiseen kun Suomi on luisumassa hallitusta eurooppalaiseen tilanteeseen pääkaupunkiseudun tautipesä etunenässä. Käsittelyssä pinnalla on kansalaiselle vastenmielinen näpertely lakiteknisten asioiden kanssa ja säädöstön sekavuus kun rajoituksia painotetaan niille alueille, joissa tauti pahiten jyllää.

Kun Uusimaa eristettiin laittaen poliisit ja sotilaat Uudenmaan rajoille, tarkoituksena oli viivästää taudin leviämistä muuhun Suomeen. Nyt siitä ei enää olisi vastaavaa hyötyä. Itse kunkin pitää tietenkin ymmärtää, että tuhannen ihmisen pitää rajoittaa kontaktejaan että yksi tartunta saadaaan eliminoitua. Edelleen matkustelun rajoittaminen on oleellinen osa koronapandemian taltutusta.

Ilmeiselle näyttää, että että juottolat ovat merkittävä koronan levityskanava. Ravintoloilla näyttää olleen vahvat voimat puolustamassa elinkeinotoimintaa ja vastustamassa ryyppäämisen siirtämistä tehtäväksi etänä.

Minua on yllättänyt todettujen tartuntojen voimakas siirtyminen nuorempiin ikäluokkiin. Niin paljoa ei ole poistumaa vanhimmissa ikäluokissa, että se selittäisi.

Suomessa on nyt 55000 todettua koronavirustartuntaa eli yksi sadasta. Kuolleita on kertynyt yli 700, eli yli yksi 10 000:sta suomalaisesta - ei kovin merkittävä kuolinsyy. Sairaanhoito on kuitenkin kovilla ja muiden sairauksien hoito kärsii. Epidemia kiihtyy Suomessa ja viimekeväinen oli vasta rauhallista alkusoittoa. Ilmaantuvuus Suomessa on nyt luokkaa 100 uutta todettua koronatartuntaa 100 000 asukasta kohti kahdessa viikossa. Virossa se on kuusinkertainen ja Euroopan keskiarvo nelinkertainen.

[Hippi]

Ikipessimistinä ottaisin vielä varauksen sen suhteen, että rokotukset joudutaan jostain syystä vielä keskeyttämään jonkin yllättävän jutun vuoksi. Olkoon se sitten tuotanto-ongelmat tai sitten yllättävät sivuvaikutukset, jotka tulevat vasta isoilla massoilla esiin.

Ei ole jouduttu keskeyttämään (vielä), mutta odotettua nihkeämmin on rokotukset käynnistyneet.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007719907.html
Huolestuttava tieto: Massarokotusten alku koronaa vastaan voi venyä Suomessa – takaportti sallisi aloittaa rokotukset aiemmin

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007719537.html
Macron ja Merkel raivoissaan EU:n rokotus­strategiasta – tästä syystä se petti


Oliko joku tuosta sitten yllättynyt, että piikki ei viuhu odotettuun tahtiin, kun myyntiluvat tulevat kuntoon?
Nythän ei kai ole kuin yhdellä rokotteella myyntilupa EU:ssa ja muiden myyntilupien saaminen tulee vielä viemään aikaa pitkästi.

Niinpä niin, ei tarvinnut olla edes kovin kummoinen ennustaja, että ei se rokottaminen edisty niin kuin optimistit aikanaan arvelivat. Eikös alun perin niiden optimististen arvioiden mukaan kesään mennessä kaikkien halukkaiden pitäisi Suomessa olla rokotettu? Nyt on kuitenkin ollut jo useita ihmetteleviä uutisia, joiden mukaan rokotteen saamisessa Suomeen on ollut vaikka mitä ongelmaa. Hiukan kyllä mietityttää ne Astran tuotanto-ongelmat, joiden vuoksi ei EU:lle lupauksissa ei olla pysytty. Jos asiaa kaivaisi tarkemmin, niin olisiko raha puhunut ja vähän isompi satsi lähtenytkin toisaalle.

Viimeksi näkemäni taulukko kertoi, että "ynnä muut" -ryhmän rokotuksen alku on lykkääntymässä loppukesään tai alkusyksyyn. Tämähän suomeksi sanottuna tarkoittaa, että aktiivisin porukka ei voi kovinkaan aktiivista kesää viettää.


Sitä ihmettelen, jotta miksi noilta rajan yli ramppaavilta ei edellytetä rokotusta, jos se nyt kuitenkin suojaisi myös tartunnan leviämiseltä? Osaltaan tämä leikkaisi tartuntoja raksatyömailla yms., joissa etätyö ei toimi.

[Jaska]

Rokotteista on niukkuutta. AstraZeneca jättää toimittamatta yli puolet EU:lle lupaamistaan rokotteista. Ei taida muissakaan maissa päästä rahalla rokotusjonon ohi. Rokotusjärjestys on määrätty lääketieteellisin perustein.

Periaatteessa Hipin ajatus, että vain rokotettuja päästetään rajan yli, on terve kuin mikä.

Koronatestejä saa yksityispuolelta ja kustannukseksi tulee Kela-korvauksen jälkeen luokkaa 150 euroa paikasta riippuen. Näistä saa todistuksen, jonka ulkomaanmatkaajat nyt tarvitsevat.

Helsingissä viimeisin kahden viikon koronatartuntojen määrä on 2050, edelliset kaksi viikkoa 1388. Vantaalla luvut ovat 832 ja 648. Helsingissä on 658 000 asukasta, Vantaalla 234 000. Helsingin 50% kasvu kasvu kahdessa viikossa uusissa tartunnoissa näyttää tosi pahalle. Brittimuunnos koronasta pääkaupunkiseudulla jyllää uusissa tartunnoissa enemmistönä.

[Karikko]

Pitkäaikaiset vaivat ovat vissiin aika yleisiä, vaikka itse alkuperäiset oireet olisivat lieviä.

Kokemusperäistä tietoa kertyy pikku-hiljaa maailmalta.

Mikä sitten on sen aiheuttaja, jos virus ei enää ole aktiivinen?  Siihen ei ilmeisesti ole toistaiseksi tarkempaa selitystä.

"Pahinta on, jos ihmiset eivät usko"
Tiedotustilaisuudessa omista oireistaan kertoi Richard Roels, joka on aktiivinen koronan jälkioireista kärsivien kansainvälisessä tukiryhmässä. Tukiryhmän internet-sivut ovat osoitteessa www.longcovid.org.

Hän sairastui Covid-19 -tautiin keväällä ja kun hän oli paranemassa, oireet alkoivatkin uudelleen. Hän ei tiennyt, mitä tapahtuu, eikä sitä tiennyt lääkärikään.

– Se oli aika pelottavaa aikaa. Kirjoitin viestejä ja kirjeitä perheelleni ja pelkäsin pahinta.

Helmikuussa 2021, lähes vuosi tartunnan jälkeen, oireet jatkuvat yhä. Oireena on muun muassa uupumusta


https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/284fc81d-b678-44f0-a5f8-37007c37c6a2