Seksuaalirikoksista Suomessa

[Xantippa]

Tässäpä meille kotimaista groomingia ja hyvä esimerkki siitä, miten helposti miehet joutuvat aivan syyttömästi syytetyiksi:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/28355c7f-31cb-4f83-810f-b098512fc9cb

Aikuinen mieskolmikko vei Espoossa ravintolassa tapaamansa 12- ja 15-vuotiaat tytöt asuntoon, yöpyi tyttöjen kanssa samassa sängyssä, suuteli heitä ja käytti heidän kanssaan huumeita.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on vapauttanut miehet kaikista syytteistä.

Mainitut tapahtumat tulivat todistetuksi oikeudessa, mutta eivät ylittäneet tuomitsemiskynnystä. Vielä pahempia väitettyjä asioita jäi todistamatta.

Kovin syyte koski törkeää lapsenraiskausta, jossa 29-vuotias mies väitetysti huumasi 12-vuotiaan amfetamiinilla ja Rivatrilillä ja teki väkivaltaa anaaliyhdynnällä. 39- ja 31-vuotiaita miehiä syytettiin vanhemman tytön törkeästä hyväksikäytöstä vuorotellen sukupuoliyhdynnällä.

Ilmeisesti sitten huumeiden antaminen alaikäisille ei ole mikään rikos, edes sekään.

T: Xante

[kertsi]

Ei voi. Opittu tapa voi nimittäin olla vain yhden yksilön opittu tapa, ja jos sitä ei (kulttuurivälitteisesti) siirretä toisille ihmisille, se pysyy vain yksilön omaksumana opittuna tapana, eikä se yleisty kulttuuriseksi tavaksi.

Hienoa, kertsi! Todistelet täällä väkevästi, miten laajasta ja vakavasta ilmiöstä groomingissa on kyse. Sekin on tietysti perisuomalaisten miesten ikiaikainen mieskulttuuriharrastus, jonka viattomat Lähi-Idän miespolot ovat katalilta suomalaisilta omaksuneet. Varmaan lestadiolaisilta miehiltä!

Mitähän sää taas pöljäilet? Kännisekoiletko?

[Xantippa]

Ei voi. Opittu tapa voi nimittäin olla vain yhden yksilön opittu tapa, ja jos sitä ei (kulttuurivälitteisesti) siirretä toisille ihmisille, se pysyy vain yksilön omaksumana opittuna tapana, eikä se yleisty kulttuuriseksi tavaksi.

Hienoa, kertsi! Todistelet täällä väkevästi, miten laajasta ja vakavasta ilmiöstä groomingissa on kyse. Sekin on tietysti perisuomalaisten miesten ikiaikainen mieskulttuuriharrastus, jonka viattomat Lähi-Idän miespolot ovat katalilta suomalaisilta omaksuneet. Varmaan lestadiolaisilta miehiltä!

Mitähän sää taas pöljäilet? Kännisekoiletko?

Kieltämättä on myönnettävä, että perisuomalainen kulttuuri, jossa nuoria houkutellaan ihan vaan viinalla, tupakalla ja yleensä päihteillä on jotenkin suorempaa kuin tämä ulkomaalaisten kehuminen, huomion kiinnittäminen ja kuuntelemisen teeskenteleminen.

Että eihän tätä suomalaista tapaa kyllä tosiaan voi groomingiksi kutsua.

T: Xante

[kertsi]

^
Eikä perisuomalaisia namusetiäkään voi millään nykyään muodikkailla nimityksillä kuvata...

[Karikko]

Tässäpä meille kotimaista groomingia ja hyvä esimerkki siitä, miten helposti miehet joutuvat aivan syyttömästi syytetyiksi:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/28355c7f-31cb-4f83-810f-b098512fc9cb

Aikuinen mieskolmikko vei Espoossa ravintolassa tapaamansa 12- ja 15-vuotiaat tytöt asuntoon, yöpyi tyttöjen kanssa samassa sängyssä, suuteli heitä ja käytti heidän kanssaan huumeita.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on vapauttanut miehet kaikista syytteistä.

Mainitut tapahtumat tulivat todistetuksi oikeudessa, mutta eivät ylittäneet tuomitsemiskynnystä. Vielä pahempia väitettyjä asioita jäi todistamatta.

Kovin syyte koski törkeää lapsenraiskausta, jossa 29-vuotias mies väitetysti huumasi 12-vuotiaan amfetamiinilla ja Rivatrilillä ja teki väkivaltaa anaaliyhdynnällä. 39- ja 31-vuotiaita miehiä syytettiin vanhemman tytön törkeästä hyväksikäytöstä vuorotellen sukupuoliyhdynnällä.

Ilmeisesti sitten huumeiden antaminen alaikäisille ei ole mikään rikos, edes sekään.

T: Xante

Tottahan tuollaiset pitäisi tuomita. Onko siitä menossa vielä valitus eteenpäin?

Tytöhän olivat karkumatkalla laitoksesta ja pyrkivät niiden miesten matkaan, mutta se ei ole mikään hyväksyttävä syy hyväksikäytölle.


Toisessa kulttuurissa (tuntuu, että jotkut puolustelevat niitä kultuureja, kun heti verrataan suomalaisiin "pahantekijöihin)

Omat sukulaiset voivat olla sen moraalivartijoina melko julmia ja siinä ovat mukana miehet ja naiset.
Suomen kansalainen tässä jutussa ihan setänä kävi ampumassa saksassa nuoren "jumalattoman neitosen"

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/35507e2b-7911-411a-b577-7a4b4cfde1a1

[kertsi]

Raiskaajan muotokuva Hesarin mukaan:
a) Teinin tai lapsen raiskanneen muotokuva: ei läheisiä ihmissuhteita, pelkää aikuisia eikä saa heihin yhteyttä
b) Aikuisen raiskanneen muotokuva: takana usein muitakin rikoksia, kykenemätön toimimaan sosiaalisten normien tai lakien mukaan, impulsiivinen, naisvihamielinen, antisosiaalinen persoonallisuus.

JATKOT VAIN,
EI SEKSIÄ (HS)

Teon kohdistuessa teini-ikäiseen tekijä usein samaistuu tunne-elämältään lapseen. Lapsi tuntuu turvalliselta, aikuinen ei.
Joissain tapauksissa tekijä myös toivoo tai kokee olevansa lapsi. Hän jollain tavalla identifioituu nuoreen, psykologi Mikko Ylipekka kertoo.
"Tekijällä saattaa olla kokemus siitä, että hän ei löydä aikuisten kanssa yhteyttä ja tuntee olonsa yksinäiseksi, jos joutuu olemaan tekemisissä muiden aikuisten kanssa."
Monesti on myös niin, että tekijällä ei ole läheisiä ihmissuhteita, niitä on vähän tai ne ovat hyvin pinnallisia. Lähipiiriin kuuluu ehkä vain etäisiä työkavereita.
---
Kun raiskauksen uhri on aikuinen, tuomitulla on tyypillisesti takanaan muitakin rikoksia. Hänellä voi olla antisosiaalisia piirteitä. Se tarkoittaa muun muassa kykenemättömyyttä toimia sosiaalisten normien tai lakien mukaisesti.
"Hänellä saattaa olla aikaisempia tuomioita, monimuotoista päihteiden käyttöä ja ylipäätään varhain alkanutta piittaamattomuutta yhteiskunnan normeja ja lakeja kohtaan", Ylipekka kertoo.
Tekijän lähipiiri on silloin usein käyttäytymiseltään ja arvoiltaan samankaltaista.
"Käyttäytyminen on usein impulsiivista ja harkitsematonta, ongelmanratkaisutaidot saattavat olla hyvin tunteisiin perustuvia."
---
Monella on naisvihamielisiä asenteita, Ylipekka sanoo. Se on myös asia, joka erottaa aikuisia raiskanneet lapsia ja nuoria hyväksi käyttävistä.
Miehellä saattaa olla kokemuksia, että naiset ovat petollisia tai heihin ei voi luottaa. Harva myös katuu tekoaan tai ainakaan myöntää sitä. Ylipekka arvelee, että se juontaa juurensa tekijöiden antisosiaalisesta persoonallisuudesta. Siihen liittyy vastuuttomuus omasta käytöksestä.

[Jaska]

Pidin tuossa aiemmin esittelemässäni hesarin jutussa siitä, että pyrittiin tekemään tutuksi tavanomaisia raiskaustilanteita. Ikäänkuin opettaen varautumaan ja mahdollisuuksien mukaani välttämään mahdollinen väkisinmakaamistilanne. Epäilemättä valtaosa humalassa yhdessä jommankumman kämpille lähtöjä sujuu kuitenkin molemminpuoliseksi iloksi.

[kertsi]

Torstaisessa Hesarissa oli muuten kiintoisa juttu (A20) "Jälki jää uhriin aina". Hesari oli läpikäynyt Helsingin käräjäoikeuden 1.1.2019-15.9.2020 antamat 56 langettavaa tuomiota raiskauksesta, törkeästä raiskauksesta tai törkeästä lapsenraiskauksesta.

Useimmiten raiskaus tapahtuu jommankumman asunnossa. Miltei poikkeuksetta uhri on juovuksissa, useimmiten molemmat. Melko harva raiskaaja uusii teon. Hesarin aineistossa 48 tuomitusta kuusi on ollut tuomittuna 2000-luvulla seksuaalirikoksesta. Kaksi kolmesta on ollut 2000-luvulla syytettynä  myös muita rikoksista, mm. väkivalta- ja omaisuusrikoksista.

Lapsenraiskauksessa usein raiskaajalla on hauras itsetunto ja hän on kyvytön noudattamaan normeja. Monesti on niin, että tekijällä ei ole läheisiä ihmissuhteita, niitä on vähän tai ne ovat hyvin pinnallisia.

Kun uhri on aikuinen, tuomitulla on tyypillisesti takanaan muitakin rikoksia. Hänellä saattaa olla monimuotoista päihteiden käyttöä, ja ylipäätään varhain alkanutta piittaamattomuutta yhteiskunnan normeja ja lakeja kohtaan. Käyttäytyminen on usein impulsiivista ja harkitsematonta, ongelmanratkaisutaidot saattavat olla hyvin tunteisiin perustuvia. Miehellä saattaa olla kokemuksia, että naiset ovat petollisia tai heihin ei voi luottaa. Jotkut raiskaajista myöntävät tekonsa mutta kieltävät syyllistyneensä seksuaalirikokseen. Vankilan psykologin mukaan on tyypillistä, että itselle ja muille pyritään selittämään, miksi kyseessä ei ollut raiskaus. "Luulen, että se liittyy voimakkaaseen häpeään siitä, että on tehty jotain, mikä on omien arvojen vastaista."

Alle puolessa tapauksista oli käytetty selvää väkivaltaa, korkeintaan paikallaanpitämisen tapaista on käytetty.

En löytänyt tuolla nimellä yhtään Hesarin artikkelia. Taitaa olla netti-Hesarissa toisella nimellä? Taitaa peräti olla sama artikkeli kuin se, mistä edellisessä kommentissani kerroin?

Paitsi, että tuo boldaamani kohta tekstissäsi on erilainen. Siinä linkkaamassani jutussa nimittäin kerrotaan:

Väkivalta on aina jotenkin läsnä. Vaikka raiskaaja ei löisi tai kuristaisi, hän työntyy uhriin väkisin.

(Toisessa kohtaa Hesari puhuu näennäisesti vähän ristiin tämän kanssa, taulukossa
. Käytettiin väkivaltaa (26)
. Ei käytetty väkivaltaa /Ei tietoa (30)
terminologia on tuossa epäselvä - pitäisi lukea "Käytettiin muutakin väkivaltaa kuin seksuaalista väkivaltaa" tms..)

Kun nimittäin joku työntyy väkisin toiseen ihmiseen ilman tämän suostumusta ja siksi oletettavasti ilman, että uhri on kiihottunut, siinä kai helposti tulee uhrille erilaisia fyysisiä repeämiä sukuelimiin, ja sellainen  työntyminen myös sattuu siihen uhriin? Joten on aikamoista vähättelyä ja suorastaan vääristelyä sanoa, ettei selvää väkivaltaa ole raiskauksessa käytetty - raiskaushan määritelmällisesti on väkivaltaa, se on seksuaalista väkivaltaa. Jos sinua satutetaan sisältä, ja varsinkin emättimessä (tai peräsuolessa?), on se vieläpä pahempaa väkivaltaa kuin moni muu väkivalta, sillä se jättää syvemmän jäljen psyykkisesti kuin jokin kiinnipitämisen tapainen esim.. Se voi pahimmillaan pilata uhrin seksielämän tämän loppuiäksi.

[safiiri]

No mitä hyvänsä totuttua tapaa voi kutsua kulttuuriksi, jos haluaa.

Ei voi. Opittu tapa voi nimittäin olla vain yhden yksilön opittu tapa, ja jos sitä ei (kulttuurivälitteisesti) siirretä toisille ihmisille, se pysyy vain yksilön omaksumana opittuna tapana, eikä se yleisty kulttuuriseksi tavaksi.

Vrt. jossain päin Afrikkaa eräs simpanssi hoksasi pestä juurekset joessa ennen niiden natustelua, ja huomasi että hiekan huuhtominen pois teki syömisestä kivempaa. Mallioppimisen kautta, eli _apinoinnin_ eli jäljittelyn kautta kyseinen tapa levisi kyseisen lauman jäsenten tavaksi, mutta ei esiintynyt muilla laumoilla. Myöhemmin emoeläimet siirsivät tapaa omille poikasilleen, eli tietoisesti opettivat poikasiaan kaikissa hyödyllisissä taidoissa kuten juurikin juuresten pesu joessa, pähkinöiden aukaisu alasinkiveä ja iskukiveä käyttäen, termiittien pyydystys tikulla, pienten puunkoloissa nukkuvien yöapinoiden (galagot/korvamakit/bush babyt) metsästys valmistettujen keihäiden avulla (naaraat ovat erityisen nohevia keihään valmistajia) jne.. Eri apinalaumoilla on erilainen kulttuuri, Senegalissa on galagojenmetsästys, jossain tietyllä alueella tuo mainittu joessa huuhtominen jne..

https://www.livescience.com/4395-chimps-spears-hunt-bushbabies.html

Eli mitä hyvänsä opittua tapaa voi kutsua kulttuuriksi.

Niihän teit noiden apinoiden kohdalla, tuskin ne apinat sitä itse keksivät.

Ei todellakaan. Luepa uudestaan kommenttini.

Vasta siinä vaiheessa, jossa sitä opittua tapaa levitetään yksilöltä toiselle, siitä tulee (jos tulee) kulttuuria. Niin kauan, kun se on vain yhden yksilön tapa, se ei ole kulttuuria. Kulttuuri edellyttää jakamista eri ihmisyksilöiden (tai niin kuin esimerkissäni apinayksilöiden) välillä.

Mitähän tarkoitat tuolla loppuosalla? Mitä minä mielestäni tein? Mitä asiaa apinat eivät mielestäsi itse keksineet?

Eivät tiedosta tekevänsä kulttuuria. Onhan eläimillä paljonkin erilaisia (kulttuureita) jos niitä sillä nimellä haluaa kutsua.

Mitä hyvänsä tapaa voi kutsua kulttuuriksi, kun se tulee lauman tavaksi, jos haluaa kutsua,

Silloin ihmisillä on "jumalattomasti" kulttuureita, mikäs siinä.

Tuskinpa ihmisetkään kovin tietoisesti luovat kulttuuria aina silloin, kun kuitenkin sitä tekevät.

[Jaska]

taitaa olla sama artikkeli kuin se, mistä edellisessä kommentissani kerroin?

On sama, mutta esitystavassa ja sisällössäkin on vähän eroa. Nettiesityksessä on myös tietoa joka puuttuu paperiversiosta

Paperilehden formulointi väkivallan yleisyyteen oli: "21 tuomiossa kävi ilmi, että raiskaukseen oli käytetty selvää väkivaltaa". Tuo kiinnitti huomiotani, kun olen käsityksessä että "kykenemätön puolustamaan itseään" -tapauksia on pieni osuus ja käsiteltäviä tapauksia oli 56. Näyttää muodostuneen käytäntö, että kiinnipitäminen luetaan väkivallaksi raiskausta arvioidessa. Lakihan nimeää raiskauksiksi nykyään kaksi asiaa: 1) pakottaminen sukupuoliyhteyteen väkivalloin ja 2) sukupuoliyhteys hyväksikäyttäen toisen kykenemättömyyttä puolustaa itseään

Kaipa väkivallalla on lainkäytössä jokin tunnusmerkistö, mutta tässä itse ajattelen väkivallalla kivun tuottamista ja vakavampaa terveydellistä haittaa. Vahingon tuottamista jollekin en yleisesti nimitä väkivallaksi puhumattakaan henkilöiden välisestä erimielisyydestä. Vaikkapa astioiden särkeminen on vahingontekoa mutten nimitä sitä väkivallaksi vaikka siinä voimaa käytetään.

[Aave]

Sukupuoliyhteyden käsitettä tosin on laajennettu. On raiskaus myös, jos väkivalloin tunget sormen toisen pyllyyn.

Lakitekninen tasapainotus tässä on, että mikäli joku lyö tai potkii asianomistajaa niin lujaa, että siitä seuraa tajunnanmenetys, niin lain edessä väkivaltatilanteen aiheuttama tajunnanmenetys tulkitaan kategorisesti aivovammaksi. Lääketieteellisen aivovamman määrittelyn kanssa sillä ei ole merkitystä (Ovat kirjaimellisesti eri asioita); tajuhan voi lähteä suhteellisen helpostikin.

Mutta jos oikein tarkkoja ollaan niin kumman ottaisit: joku työntää sormen pyllyysi vai se, että joku lyö tai potkaisee sinua päähän niin lujaa, että taju lähtee? Onko sormi pyllyssä samanarvoinen tai pahempi asia kuin se, että tulee turpaan niin, että menettää tajuntansa? Onko sormesta pyllyssä käymisestä yhtäläiset jälkiseuraamukset kuin siitä, kun lyödään tai potkitaan taju kankaalle? Jos on, niin lääkärit syyllistyvät lääkärintarkastuksessa joka kerran raiskaukseen, mikäli tarkastus edellyttää sormen työntämistä pyllyyn: aivan kuin olisi sen jälkeen leukaluu sijoiltaan, ja korvauksia tulee pyytää elämänilon ja kakkaamisen intiimeyden menettämisestä! Satunnainen lääkäri työnsi sormen pyllyyni - voiko elämä oikeastaan ikinä enää jatkua?!

Henkilökohtaisesti voisin kuvitella että työnnettäköön sormi pyllyyni, mutta älköön hakattako tajuani kankaalle. Lainsäädös on mittasuhteiltaan kirjaimellisesti perseestä.

[safiiri]

Pidin tuossa aiemmin esittelemässäni hesarin jutussa siitä, että pyrittiin tekemään tutuksi tavanomaisia raiskaustilanteita. Ikäänkuin opettaen varautumaan ja mahdollisuuksien mukaani välttämään mahdollinen väkisinmakaamistilanne. Epäilemättä valtaosa humalassa yhdessä jommankumman kämpille lähtöjä sujuu kuitenkin molemminpuoliseksi iloksi.

Kieltämättä on hyvä syy esitellä näitä tilanteita, jotta miehet tosiaan ymmärtävät niiden olevan raiskauksia, eivätkä luule tuollaisen kuvion olevan se tavanomainen ja laillinen tapa harrastaa seksiä. Jos osaa välttää esiteltyjä toimintatapoja, on todennäköisempää, ettei kohta löydä itseään raiskausoikeudenkäynnistä syytetyn penkiltä.

[safiiri]

Sukupuoliyhteyden käsitettä tosin on laajennettu. On raiskaus myös, jos väkivalloin tunget sormen toisen pyllyyn.

Lakitekninen tasapainotus tässä on, että mikäli joku lyö tai potkii asianomistajaa niin lujaa, että siitä seuraa tajunnanmenetys, niin lain edessä väkivaltatilanteen aiheuttama tajunnanmenetys tulkitaan kategorisesti aivovammaksi. Lääketieteellisen aivovamman määrittelyn kanssa sillä ei ole merkitystä (Ovat kirjaimellisesti eri asioita); tajuhan voi lähteä suhteellisen helpostikin.

Mutta jos oikein tarkkoja ollaan niin kumman ottaisit: joku työntää sormen pyllyysi vai se, että joku lyö tai potkaisee sinua päähän niin lujaa, että taju lähtee? Onko sormi pyllyssä samanarvoinen tai pahempi asia kuin se, että tulee turpaan niin, että menettää tajuntansa? Onko sormesta pyllyssä käymisestä yhtäläiset jälkiseuraamukset kuin siitä, kun lyödään tai potkitaan taju kankaalle? Jos on, niin lääkärit syyllistyvät lääkärintarkastuksessa joka kerran raiskaukseen, mikäli tarkastus edellyttää sormen työntämistä pyllyyn: aivan kuin olisi sen jälkeen leukaluu sijoiltaan, ja korvauksia tulee pyytää elämänilon ja kakkaamisen intiimeyden menettämisestä! Satunnainen lääkäri työnsi sormen pyllyyni - voiko elämä oikeastaan ikinä enää jatkua?!

Henkilökohtaisesti voisin kuvitella että työnnettäköön sormi pyllyyni, mutta älköön hakattako tajuani kankaalle. Lainsäädös on mittasuhteiltaan kirjaimellisesti perseestä.

Hmm. Aave tässä taisia juuri esitellä sen syyn, miksi raiskausta ei ole laissa syytä kytkeä väkivallan käyttöön. Kukapa ei valitsisi "sormea pyllyyn" sen sijaan, että mieluummin ottaa vastaan lyönnin, joka vie tajun knakaalle?

Aaveella lienee jäänyt lääkärileikkivaihe päälle. Sen sijaan, että ihmettelisimme sitä, miksei kaikkia nukutuslääkäreitä syytetä aivovamman tuottamisesta (kun laittavat potilaan tajun kankaalle), voimme kyllä ihan vain tyytyä toteamaan, että seksiä voi harrastaa ja harrastetaan myös ihan halukkaasti ja vapaaehtoisesti. Silloin se ei tunnu raiskaukselta, eikä ole vastenmielinen kokemus. Vaikka siinä tapahtuisikin jotain, joka raiskauksessa on raiskauksen tunnusmerkistöön kuuluvaa.

[Kopek]

Tottahan tuollaiset pitäisi tuomita. Onko siitä menossa vielä valitus eteenpäin?

Tytöhän olivat karkumatkalla laitoksesta ja pyrkivät niiden miesten matkaan, mutta se ei ole mikään hyväksyttävä syy hyväksikäytölle.

Jotta voidaan tuomita, pitää olla laki, jonka perusteella tuomio langetetaan. Pelkkä moraalinen paheksunta ei riitä tuomion perusteeksi.

Lakitekstiä:

"Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö: Joka koskettelemalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä, tai saa tämän ryhtymään sellaiseen tekoon, on tuomittava lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä"

Ehkä oikeudella ei ollut riittävää näyttöä sille, että syytetyt olisivat tehneet tytöille seksuaalisia tekoja, jotka ovat omiaan vahingoittamaan heidän kehitystään.

En tiedä, miten lakitekstin "on omiaan" -kohtaa sovelletaan. Vaikuttaako siinä oletetun rikoksen uhrin tilanne ja asema mitenkään, vai tarkoittaako "on omiaan" pelkkää kuvittelua kuten esimerkiksi liikennerikoksissa, joissa ihmisiä tuomitaan asioista, jotka ovat olleet "olemassa" ainoastaan lainsäätäjän fantasioissa, mutta eivät todellisessa tilanteessa. "On omiaan" ei tarkoita, että jokin asia olisi oikeasti ollut, vaan se tarkoittaa, että jokin asia voisi tietyissä olosuhteissa olla.

Tarkoitan oletetun uhrin tilanteella esimerkiksi sitä, onko hän kiltti kokematon perhetyttö vai paljon elämässään monenlaista - myös seksuaalisia asioita - kokenut koulukotikarkuri. Perhetytölle pienikin lähentely voisi aiheuttaa traumoja, mutta koulukotitytölle ei välttämättä, koska hän on tottunut sellaiseen.

En ota kantaa asioiden hyväksyttävyyteen tai ylipäätään tähän tapaukseen, jota en tunne. Mietin vain asiaa yleiseltä kannalta. Toisin sanoen, katsoiko oikeus, että miesten taholta mahdollisesti tapahtunut kähmintä ei ole ole ollut "omiaan" vahingoittamaan tyttöjen kehitystä, kun he ovat jo mitä ovat. Eli ravintolasta mukaan lähteneelle karkumatkalla olevalle koulukotitytölle saisi tehdä vähän kovempia juttuja kuin maantieltä poimimalleen eksyneelle pyhäkoulutytölle. Toistan vielä kerran, että tämä ei ole siis minun mielipiteeni. Mietin vain sitä, millä perusteella oikeus on päätynyt ratkaisuun, että tuomiolle ei ole perusteita.

[Karikko]

Tuskinpa ihmisetkään kovin tietoisesti luovat kulttuuria aina silloin, kun kuitenkin sitä tekevät.

Eli mitä hyvänsä opittua tapakäyttäytymistä voi kutsua kulttuuriksi, jos haluaa.

Ehkä se ei kuitenkaan ole varsinaisesti sellaista kulttuuria jotka vakiinnuttuaan kansallisten ja yhteiskunnallisten toimintojen pääomiksi -olisivat toivottavia.

Nuorison väkivalta- jutut eivät taida olla hyviä asioita vaikka niitäkin opitaan. (sitähän tulee telkusta jatkuvasti; tai sitten ihmisuhteita,, eipä paljon muuta sitten tulekaan.)