Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Seksuaalirikoksista Suomessa

Aloittaja A.V. Vatanen, tammikuu 12, 2019, 10:55:08

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 15 Vieraat katselee tätä aihetta.

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 09, 2020, 17:36:49

Mahtaa olla raiskausjutuissa yleistäkin, että on kaksi tapahtuneenkuvausta, joista molempia oikeus pitää mahdollisina.

Tässä tapauksessa tosin kuultiin kolmas tapahtuneen kuvaus, joka ei edes liittynyt raiskaukseen, vaan uhrin väitettyihin sanomisiin ennen raiskausta.

T: Xante

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Brutto - joulukuu 09, 2020, 12:59:39
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2020, 12:28:19
Lainaus käyttäjältä: Brutto - joulukuu 09, 2020, 08:32:57
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2020, 08:20:10
Lainaus käyttäjältä: Brutto - joulukuu 09, 2020, 07:56:21
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 09, 2020, 07:25:56

LainaaLapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole asianomistajarikos. Tämä tarkoittaa, että rikos on virallisen syytteen alainen, eikä syytteen nostaminen ole siten rikoksen uhrin harkinnassa. Tämä korostaa rikoksen yhteiskunnallista vakavuutta ja vähentää rikoksen tekijän painostamismahdollisuuksia uhria kohtaan. Virallisen syytteen nostaa syyttäjä poliisin tekemän esitutkinnan jälkeen. Poliisin tietoon teko saattaa tulla sosiaali- ja terveysvirkailijoiden, koulun henkilökunnan tekemän ilmoitusvelvollisuuden kautta tai epäilyksenä kanssakansalaiselta.
https://www.minilex.fi/a/onko-lapsen-seksuaalinen-hyväksikäyttö-asianomistajarikos

Kyse ei siis ole syyttäjän liiallisesta innosta, vaan siitä, että hän toimii lain mukaan. Se vasta olisikin outoa, jos syyttäjä jättäisi syyttämättä vain siksi, että epäilty on julkisuuden henkilö. Silloin hän mahdollisesti syyllistyisi jopa virkarikokseen.

Oliko tässä Hirviniemen tapauksessa todellakin kyseessä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö?

Sitähän me emme itse asiassa tiedä,

Tiedämme helvetin hyvin. Hirviniemen tapauksessa paikalla ei ollut yhtään alle 16 vuotiasta. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön määritelmä rikosnimikkeenä menee näin:

Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kyse, jos on sukupuoliyhteydessä tai tekee muun seksuaalisen teon alle 16-vuotiaan kanssa, ellei kumppani ole suunnilleen samanikäinen. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kyse myös silloin, jos lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettava muu henkilö käyttää hyväkseen sellaista 16–17-vuotiasta lasta, jonka kanssa hän asuu samassa taloudessa.


Syyttäjän toimissa kyse on puhtaasti Hirviniemen maalittamisesta. Syyttäjä luo tarkoituksella mielikuvaa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja kohta sen jälkeen typerystö alkaa pitämään syyttäjän luomaa valheellista mielikuvaa totena. Osa alkaa jatkolevittämään tätä valheellista kuvaa myös sosiaalisessa mediassa.

Seksuaalinen ahdistelu on yleisen syytteen alainen rikos, mikäli uhri on alaikäinen. Alaikäinen = alle 18 v.

Sinä puhuit kuitenkin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Olin epätarkka. Pahoittelut.

Jaska

#2282
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - joulukuu 09, 2020, 17:43:10
Tässä tapauksessa tosin kuultiin kolmas tapahtuneen kuvaus
Nii, ja todistajalausuntojen lisäksi on vielä lääkärinlausuntokin  :D :D

Tässä on tavallinen kysymysasetetelma, että oltiinko yhteydessä yhteisymmärryksessä vai ei - tapahtuneesta voidaan sittemmin pohtia mitä vain. Naisen psyykkinen vakaus tässä näyttää hovissa enenevästi kyseenalaistetun eikä ihan nätille näytä sekään että oli laskelmoitu raiskauksen sopivan rahaa heruttavan todistuksen saamiseksi Kelalle. Ainakaan ei kerrottu näiden käsittelystä käräjäoikeudessa.

Väkivaltaa ei ole sanottu käytetyn, läheisissä väleissä pidetty uuden heilan löytänyt ex seurustelukumppani on pikkupäissään kämpille otettu, samaan sänkyyn on menty, epävarmaa on miten tolkuissaan ja millä mielellä nainen on yhdynnässä ollut.

Julkisuuteen muodustuva käsitys riippuu paljon siitä, mitä oikeusistuin haluaa asiasta julkisuuteen antaa. Lehtien uutisointi on myös sillälailla toimittajan saamaa kuvaa maalailevaa, että saa olettaa olevansa jonkinverran väärässä kun lehtiin uskoo. Poikkeamia detaljeissa ainakin eri lähteissä usein näkee.

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 09, 2020, 19:07:12
Julkisuuteen muodustuva käsitys riippuu paljon siitä, mitä oikeusistuin haluaa asiasta julkisuuteen antaa. Lehtien uutisointi on myös sillälailla toimittajan saamaa kuvaa maalailevaa, että saa olettaa olevansa jonkinverran väärässä kun lehtiin uskoo. Poikkeamia detaljeissa ainakin eri lähteissä usein näkee.

Ei suinkaan näin, taaskaan. Oikeusistuin ei anna asioita julkisuuteen, vaan toimittajat ne ihan sieltä jutuista tonkivat. Ei oikeusistuimilla mitään tiedottajia ole toimessa.

Siitä ollaan samaa mieltä, että toimittajat nämä asiat kertovat ja värittävät. Ja selkeää on ollut, miten kukin näitä tulkitsee, omien käsityksiensä mukaan, jotkut esimerkiksi siten, että oikeuslaitoksessa pesii joku naissyyttäjien sala liitto.

T: Xante

Jaska


Voit ehkä lyhyesti esitellä mitkä asiapaperit oikeudenkäynnistä ovat julkisia ja mistä ovat saatavissa ja mitä identifiointitietoja pyydettäessä tarvitaan.  Mitä käytännössä tarkoittaa, kun jutun asiakirjat julistetaan salasiksi määräajaksi. Ei minulla luuloa ole ollut, eoikeuden päätöksistä oikeus lehdistötiedotteita tekisi. Tutkinnassa syntyy paljon paperia. Arkistoitaneen tapauskohtaisesti virkakäyttöön ja ehkä jotain on pyynnöstä saatavissa?

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 09, 2020, 20:14:18

Voit ehkä lyhyesti esitellä mitkä asiapaperit oikeudenkäynnistä ovat julkisia ja mistä ovat saatavissa ja mitä identifiointitietoja pyydettäessä tarvitaan.  Mitä käytännössä tarkoittaa, kun jutun asiakirjat julistetaan salasiksi määräajaksi. Ei minulla luuloa ole ollut, eoikeuden päätöksistä oikeus lehdistötiedotteita tekisi. Tutkinnassa syntyy paljon paperia. Arkistoitaneen tapauskohtaisesti virkakäyttöön ja ehkä jotain on pyynnöstä saatavissa?

Miksi minä sinulle tälläistä esittelyä alkaisin tekemään?

Olenkin kyllä ymmärtänyt, että sinä et oikein ole perillä viranomaiskäytönnöistä. En ala selventämäään sinulle näitä käytäntöjä ja määräyksiä, voit tehdä sen ihan itse googlella, sikäli kuin haluat tietopohjaasi tässä laajentaa. Aihetta kyllä on ja itseopiskelu on tehokkaampaa kuin valmiiksi tarjoillut asiat.

T: Xante

Toope

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - joulukuu 09, 2020, 19:22:31
Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 09, 2020, 19:07:12
Julkisuuteen muodustuva käsitys riippuu paljon siitä, mitä oikeusistuin haluaa asiasta julkisuuteen antaa. Lehtien uutisointi on myös sillälailla toimittajan saamaa kuvaa maalailevaa, että saa olettaa olevansa jonkinverran väärässä kun lehtiin uskoo. Poikkeamia detaljeissa ainakin eri lähteissä usein näkee.

Ei suinkaan näin, taaskaan. Oikeusistuin ei anna asioita julkisuuteen, vaan toimittajat ne ihan sieltä jutuista tonkivat. Ei oikeusistuimilla mitään tiedottajia ole toimessa.
Junes Lokkahan toimi juuri noin. Haki paperit itse, maksoi niistä, kun ovat julkisia papereita.

Jaska

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - joulukuu 09, 2020, 20:31:59

Miksi minä sinulle tälläistä esittelyä alkaisin tekemään?

Olisit voinut kohentaa kirjoittajakuvaasi foorumilla.

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 09, 2020, 21:22:26
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - joulukuu 09, 2020, 20:31:59

Miksi minä sinulle tälläistä esittelyä alkaisin tekemään?

Olisit voinut kohentaa kirjoittajakuvaasi foorumilla.

Meinaatko? Itse olen eri mieltä, se, että juoksentelee haeskelemassa tietoa tietämättömille, jotka eivät itse vaivaidu esittelemään muuta kuin ennakkoluulojaan, ei mielestäni ole kirjoittajakuvaa kohentavaa, vaan aivan päinvastoin.

T: Xante

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Jaska - joulukuu 09, 2020, 21:22:26
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - joulukuu 09, 2020, 20:31:59

Miksi minä sinulle tälläistä esittelyä alkaisin tekemään?

Olisit voinut kohentaa kirjoittajakuvaasi foorumilla.

Tämähän on roskasanko, jonne voi kaataa jätteet. "Kirjoittajakuvan" hiominen olisi helmiä sioille.

kertsi

#2290
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 09, 2020, 14:14:56
Lainaus käyttäjältä: Aave - joulukuu 09, 2020, 11:45:28
Sana sanaa vastaan toi miehelle käräjätuomion raiskauksesta – hovissa ratkaisu kääntyi päälaelleen ja oikeus totesi, että uhri saattoi valehdella (Mtv3).

Uutisesta bongattua:
Hovi kiinnitti huomiota siihen, että naisella oli ollut psyykkisiä oireita niin ennen väitettyjä tapahtumia kuin niiden jälkeenkin. Tapahtumien jälkeisestä oireilusta ei hovioikeuden mukaan voitu päätellä paljoa.

Josta tulikin mieleen tämä näillä palstoilla silloin tällöin soitettu biisi

(Don't Stick your Dick) In Crazy
Mitä psyykkisiä oireita? Ja mitenhän nuo psyykkiset oireet ennen mahdollista raiskausta on todennettu oikeudenkäynnissä? Voisiko olla, että ne tiedot tai "tiedot" ovat syytetyn ja tämän hyvän ystävän kertoman varassa?

Liittyen irvailuusi: Sitä paitsi psyykkiset oireet (esim. mielialaoireet) eivät välttämättä tarkoita, että ihminen olisi hullu (eli kestopsykoosissa). Jos nainen todellisuudessa olikin raiskattu (eikä siis sepittänyt raiskausta), olisiko tuo irvailusi oikein paikallaan ja hyvää käytöstä? Jos raiskaus oikeasti tapahtui, miltä luulet raiskatusta tuntuvan sen, että keskustelupalstoilla riekutaan ja ilakoidaan asian tiimoilta? Varsinkin, jos kyseessä on psyykkisesti hauras ihminen (emme tiedä, onko).

Mistä tiedämme, että miehen hyvä ystävä puhui totta kertoessaan naisen Kela-pohdinnoista ja diagnooseista? Ehkä ystävä sepitti koko kertomuksen naisen Kela-pohdinnoista pelkästään auttaakseen hyvää ystäväänsä eli miestä pulasta raiskausoikeudenkäynnissä? Jos mies on raiskaukseen taipuvainen (en tiedä, onko), hänellä ehkä on ystävä, joka on valehteluun taipuvainen, tai taivutettavissa tai ostettaessa?

Ei tuo juttu mitenkään pläkkiselvältä vaikuta. Joku tai jotkut valehtelivat oikeudenkäynneissä.

Tuossa Aaveen MTV-linkissä (boldaus minun):

LainaaKyse oli miehestä, joka tunsi tapauksen molemmat osapuolet. Käräjillä hänen kertomukselleen ei annettu suurta painoarvoa, sillä hän oli miehen hyvä ystävä, eikä enää väleissä naisen kanssa.

Hovituomion mukaan mies muun muassa kertoi naisen olleen katkera siitä, että hänen suhteensa (raiskauksesta syytetyn) miehen kanssa oli päättynyt, ja että hän aikoisi pilata miehen elämän. Todistajan mieleen oli jäänyt erityisesti eräs keskustelu, jossa nainen oli tuskaillut Kela-tukien kanssa ja pohtinut tarvitsevansa masennusdiagnoosin saadakseen rahaa.

Todistajan mukaan nainen oli hermostunut kuultuaan, että diagnoosin saamisessa voisi kestää jopa puoli vuotta, ja todennut, että posttraumaattisesta stressihäiriöstä diagnoosin voi saada heti – ja että sellaisia myönnetään esimerkiksi raiskauksen uhreille.

Keskustelu oli jäänyt vaivaamaan todistajaa, sillä nainen oli syyttänyt entistä miesystäväänsä raiskauksesta vain vähän tämän jälkeen.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Xantippa

Kerrankin oikein uutisoitu. Todellakin sana sanaa vastaan, tällä kertaa uhrin ja syytetyn hyvän ystävän.

T: Xante

Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 10, 2020, 14:57:39
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 09, 2020, 14:14:56
Lainaus käyttäjältä: Aave - joulukuu 09, 2020, 11:45:28
Sana sanaa vastaan toi miehelle käräjätuomion raiskauksesta – hovissa ratkaisu kääntyi päälaelleen ja oikeus totesi, että uhri saattoi valehdella (Mtv3).

Uutisesta bongattua:
Hovi kiinnitti huomiota siihen, että naisella oli ollut psyykkisiä oireita niin ennen väitettyjä tapahtumia kuin niiden jälkeenkin. Tapahtumien jälkeisestä oireilusta ei hovioikeuden mukaan voitu päätellä paljoa.

Josta tulikin mieleen tämä näillä palstoilla silloin tällöin soitettu biisi

(Don't Stick your Dick) In Crazy
Mitä psyykkisiä oireita? Ja mitenhän nuo psyykkiset oireet ennen mahdollista raiskausta on todennettu oikeudenkäynnissä? Voisiko olla, että ne tiedot tai "tiedot" ovat syytetyn ja tämän hyvän ystävän kertoman varassa?

Kysy hovioikeudelta.

Hovioikeus toteaa molempien kertomusten olevan mahdollisia. Voimassa olevan oikeuskäytännön mukaan silloin on tuomittava syytetyn eduksi, eli annettava vapauttava tuomio. Tämän ymmärtäminen tuntuu olevan kovin vaikeaa.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 10, 2020, 15:43:12
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 10, 2020, 14:57:39
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 09, 2020, 14:14:56
Lainaus käyttäjältä: Aave - joulukuu 09, 2020, 11:45:28
Sana sanaa vastaan toi miehelle käräjätuomion raiskauksesta – hovissa ratkaisu kääntyi päälaelleen ja oikeus totesi, että uhri saattoi valehdella (Mtv3).

Uutisesta bongattua:
Hovi kiinnitti huomiota siihen, että naisella oli ollut psyykkisiä oireita niin ennen väitettyjä tapahtumia kuin niiden jälkeenkin. Tapahtumien jälkeisestä oireilusta ei hovioikeuden mukaan voitu päätellä paljoa.

Josta tulikin mieleen tämä näillä palstoilla silloin tällöin soitettu biisi

(Don't Stick your Dick) In Crazy
Mitä psyykkisiä oireita? Ja mitenhän nuo psyykkiset oireet ennen mahdollista raiskausta on todennettu oikeudenkäynnissä? Voisiko olla, että ne tiedot tai "tiedot" ovat syytetyn ja tämän hyvän ystävän kertoman varassa?

Kysy hovioikeudelta.

Hovioikeus toteaa molempien kertomusten olevan mahdollisia. Voimassa olevan oikeuskäytännön mukaan silloin on tuomittava syytetyn eduksi, eli annettava vapauttava tuomio. Tämän ymmärtäminen tuntuu olevan kovin vaikeaa.

Niin, jos syyllisyydestä jää varteenotettava epäilys, silloin tuomio on tehtävä syytettynä olevan eduksi.

Monissa asioissa saattaa käydä niin, kuten bodomin murhajutussa, auerin tapauksessa- näytöt eivät riittäneet ratkaisemaan syyllisyyttä. Vaikka aika moni voisi muuta epäillä.

kertsi

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 10, 2020, 15:43:12
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 10, 2020, 14:57:39
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 09, 2020, 14:14:56
Lainaus käyttäjältä: Aave - joulukuu 09, 2020, 11:45:28
Sana sanaa vastaan toi miehelle käräjätuomion raiskauksesta – hovissa ratkaisu kääntyi päälaelleen ja oikeus totesi, että uhri saattoi valehdella (Mtv3).

Uutisesta bongattua:
Hovi kiinnitti huomiota siihen, että naisella oli ollut psyykkisiä oireita niin ennen väitettyjä tapahtumia kuin niiden jälkeenkin. Tapahtumien jälkeisestä oireilusta ei hovioikeuden mukaan voitu päätellä paljoa.

Josta tulikin mieleen tämä näillä palstoilla silloin tällöin soitettu biisi

(Don't Stick your Dick) In Crazy
Mitä psyykkisiä oireita? Ja mitenhän nuo psyykkiset oireet ennen mahdollista raiskausta on todennettu oikeudenkäynnissä? Voisiko olla, että ne tiedot tai "tiedot" ovat syytetyn ja tämän hyvän ystävän kertoman varassa?

Kysy hovioikeudelta.
Raiskausoikeudenkäynneissä paperit julistetaan kai yleensä salassa pidettäväksi, paitsi julkisisiksi tarkoitetuissa selosteissa.

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 10, 2020, 15:43:12
Hovioikeus toteaa molempien kertomusten olevan mahdollisia. Voimassa olevan oikeuskäytännön mukaan silloin on tuomittava syytetyn eduksi, eli annettava vapauttava tuomio. Tämän ymmärtäminen tuntuu olevan kovin vaikeaa.

Kuka on ilmituonut tässä keskustelussa sellaista ymmärtämättömyyttä ja missä kommentissa?

Mutta ihan kiinnostaisi tietää, miten itse kokisit, jos sinut tai joku läheisesi raiskattaisiin, ja siitä johtuen ilakoitaisiin ja riekuttaisiin somessa, ja pidettäisiin hauskana juttuna ja viihteenä?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️