Hävittäjähankinnat ja muu sotateknologia yhteiskunnallisesti tarkasteltuna

[ROOSTER]

Asiantuntija* kannattaa Hornetien jatkoajan tarkempaa harkitsemista.

Suomen Hornetien elinkaaren jatkamisen mahdollisuutta pitäisi tutkia, sanoo pitkän linjan ilmailu­tekniikan ammattilainen
...
"Kun HX-hankintaa valmisteltiin noin kymmenen vuotta sitten, mietittiin tarkasti, mitkä ovat Hornetin jatkomahdollisuudet. Mietittiin sen hetken tilanteen mukaan, kun talous ja näkymät olivat kohtuullisen hyvässä kunnossa", Korhonen sanoo.
...
"Jos Venäjän kokoinen maa suunnittelee hankkivansa tässä vaiheessa vain 50 konetta, niin vähän kyllä tuntuu siltä, että nyt mennään varovasti eteenpäin muuallakin."
...
Mutta teollisuuden puolesta, jos lentokoneiden päivitys haluttaisiin tehdä, minun mielestäni se pystyttäisiin Suomessa tekemään."

Siis suuri osa elinkaaren jatkamisen vaatimista töistä voitaisiin tehdä Suomessa. Eikä pidä aliarvioida istäkään mahdollisuutta, että tarpeen vaatiessa saisi halvalla muualta lisää käytettyjä Hornetteja päivitettäväksi. Määrällä on kuulemma myös merkitystä.

Kuinka kauan lentokoneilla on siis käyttöikää mahdollisuus saada jos silloin tällöin päivitellään? Tulee mieleen HotRod-viisaus: Old Fords never die, they just get faster. Ainakin B-52 pommikoneille näyttää 90 vuoden käyttöikä olevan saavutettavissa.

Yksittäisille koneille voi kertyä jopa 90 vuoden käyttöikä modernisoinnin turvin – USA:n nykyiset B-52 -pommikoneet lensivät jo UKK:n ensimmäisellä presidenttikaudella

Monet ovat väittäneet, että 90-luvulla tehtiin parhaita laitteita.

*

PERTTI KORHONEN on insinööri ja filosofian tohtori, joka työskenteli yli neljä vuosikymmentä Ilmavoimissa ja suomalaisessa ilmailu- ja aseteollisuudessa.

Korhosen työura ilmailun parissa alkoi 17-vuotiaana Ilmavoimien apumekaanikkona. Nousujohteinen ura vei lentokonemekaanikoksi ja insinööriksi kouluttautuneen miehen lopulta Patria Aviationin lentokone- ja moottorihuollosta vastaavaksi liiketoimintajohtajaksi.

Hänen johtamillaan osastoilla koottiin Suomen ostamia Hornet-hävittäjiä 1990-luvulla. Hän jäi eläkkeelle 60-vuotiaana vuonna 1998.

Uralle mahtui töitä muun muassa Ilmavoimien Linnavuoren-varikon moottoriosaston johtajana, Valmetin lentomoottoriosaston päällikkönä sekä Valmetin asetehtaiden vetäjänä ja tuotantojohtajana.

"Kun hankittiin Hawkeja, olin evaluointitiimissä moottoripuolella, ja kun hankittiin Horneteja, olin evaluaatiotiimissä teollisuuspuolella", Korhonen muistelee.

"Migien aikana oli aika tiivistä yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa. Varmaan yhteensä yli vuoden jouduin olemaan Venäjällä.

[ROOSTER]

Konsulttikenraalilentäjä J. Lindberg, ei tiettävästi sukua lentäjä C. Lindberghille, sai oikein kunnolla palautetta Suomen korkeimmilta:

"Kyllä näihin on jokin roti saatava", sanoi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ilmoittaessaan, että HX-organisaatiolta kielletään vastedes kaikki yhteydenpito tarjoajayritysten konsulttien kanssa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti MTV:n haastattelussa Lindbergin konsulttipuuhia "ikävänä asiana" ja "räikeimpänä esimerkkinä" siirtymisestä lobbaustoimintaan samalta alueelta, jolla on virkatehtävänsä tehnyt.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi Ylen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina, ettei "tässä mielestäni olla hyvää harkintaa käytetty, kun on siirrytty konsultiksi asiassa, joka on aiemmin ollut oma ... ei ole menetelty tavalla, joka olisi ollut suotava."

Tuskin yksikään konsultti – saati sitten puolustusvoimien entinen komentaja – on saanut moista kolmoistyrmäystä korkeimmilta mahdollisilta tahoilta.

Lockheed ilmeisesti yliarvioi lobbarien ja konsulttien käytön voiman vipuvartena uusinta kauppaa kotiin väännettäessä. Ajat ovat saattaneet muuttua ja tavat sen myötä.

Lindbergin näyttävä ura päättyi ikävästi, ensin oli tutkintaa ns. Lemmenjoen jupakassa ja nyt tämä.

[ROOSTER]

Hävittäjähankinta voi olla myös turvallisuusuhka.

Ana­lyy­si: Tut­ki­jat esit­tä­vät uutta "nyrk­kiä" val­mis­ta­maan Suomea poik­keus­oloi­hin – pää­mi­nis­te­ri joh­tai­si, pre­si­den­tin rooli jää epä­sel­väk­si
Kansallisen turvallisuuden uhkia voi tulla suurten kansainvälisten yritysten Suomi-investointien kautta.

Mistä on kyse? Ulkopolitiikan tutkijoiden arkikielellä "sokeista pisteistä", joita geotalous synnyttää.

Kansainvälisessä politiikassa vaikutusyritykset tapahtuvat yhä useammin suurten yritysten globaalien arvoketjujen kautta. Tutkijat luettelevat esimerkkeinä Nord Streamin kaasuputken, Huawein 5g-verkon, Fennovoiman ydinvoimalan, Fortumin Venäjän-sijoitukset, hävittäjähankinnat, Rauma-Repolan sukelluspallot ja kiinalaisten metsäteollisuussijoitukset.

Kaiken lisäksi näyttää, että muita yllä lueteltuja uhkia ei pysty hävittäjäkoneilla juuri torjumaan. Onko poikkeusolojen uhkia arvioitaessa otettu liikaa huomioon suora sotilaallinen uhka, muiden uhkien kustannuksella. Kun tulee noita viruksiakin, niitäkään ei hävittäjälentokoneilla torjuilla.

[ROOSTER]

Karua tekstiä:

"Suomessa näytellään, että hävittäjät kilpailevat tasapuolisesti keskenään. Näytelmän on tarkoitus varmistaa, että suuri yleisö uskoo F-35:n tulleen valituksi kilpailun kautta. F-35:n valinta on ollut Jarmo Lindbergin agendana jo pitkään. Se kuului selvästi hänen kommenteissaan myös hänen toimiessaan Puolustusvoimain komentajana", HX-hävittäjähankkeessa työskentelevä lähde sanoo.
...

Ennen lähtöään Lindberg ohjeisti alaisiaan pitämään huolta siitä, että F-35 tulee valituksi", lähde sanoo.
...
"Raporteissa ja muistioissa vähätellään tai ollaan kertomatta F-35:n huonoja piirteitä ja pyritään vastaavasti korostamaan muista piirteitä, jotka painavat niitä valintaprosessissa alas. Poliitikoille ei välttämättä valehdella suoraan, mutta ei myöskään kerrota kaikkea oleellista."

Varsinkin F-35-hävittäjien kustannuksiin liittyvien tietojen seikkaperäistä esittelyä vältellään viimeiseen asti.
...
"Kun Lockheed Martinin kanssa kerran solmitaan sopimus, se sitoo Suomea vuosikymmeniä. F-35:tä ajavien ajatus tuntuu olevan, että pakon edessä käyttökustannuksiin tarvittavat rahat kaivetaan aina jostain."

Taisi mennä "kilpailutus" ketuiksi. Luultavasti muut osallistujat kokevat tulleensa höynäytetyiksi.

[Hayabusa]

Semmoinen 5-10 vuoden aikalisä olisi paikallaan. Katsotaan sen jälkeen vieläkö lentokoneilla tekee mitään vai ovatko muut vehkeet korvanneet ne muualla kuin paraateissa.

[ROOSTER]

Semmoinen 5-10 vuoden aikalisä olisi paikallaan. Katsotaan sen jälkeen vieläkö lentokoneilla tekee mitään vai ovatko muut vehkeet korvanneet ne muualla kuin paraateissa.

Olen samaa mieltä. Hornettien päivitys voisi olla paras ratkaisu, niissä on vielä potentiaalia, eivät ole niin vanhentuneita kuin jotkut yrittävät väittää.

Jos uusia niin sitten Gripen ja merkittävä valmistus Suomeen.

[ROOSTER]

Epäileviä Tuomaksia ponnahtelee esiin.

Leh­don ar­vi­on mu­kaan "jon­kin­lai­nen sot­ku" on joka ta­pauk­ses­sa lu­vas­sa.
– Kos­ka tämä ei ker­ta kaik­ki­aan voi men­nä niin, et­tä esi­mer­kik­si ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­liit­ti­set vai­ku­tuk­set oli­si­vat ikään kuin il­ma­voi­mien päät­tä­miä.
Lehdon mielestä hank­kees­sa ko­nei­den ope­roin­ti- ja yl­lä­pi­to­kus­tan­nuk­set ovat jää­neet taka-alal­le.
– Pa­him­mil­laan tämä voi joh­taa sii­hen, et­tä puo­lus­tus­bud­je­tis­sa nämä hä­vit­tä­jä­me­not uh­kaa­vat syr­jäyt­tää mui­ta so­ti­las­me­no­ja tai si­vii­li­me­no­ja.
Leh­to sa­noi pää­ty­neen­sä omis­sa las­kel­mis­saan sii­hen, et­tä 64:n ruot­sa­lai­sen Jas Gri­pen E-hä­vit­tä­jän han­kin­nan ko­ko­nais­kus­tan­nuk­set ovat yh­tä suu­ret kuin 18:lla Lock­heed Mar­tin F35A -hä­vit­tä­jäl­lä.
– Ko­neen va­lin­nal­la voi ol­la iso mer­ki­tys, hän muis­tut­taa.
Leh­to ar­vi­oi, et­tä HX-hank­kees­sa­kin on jo ha­vah­dut­tu sii­hen, et­tä jos 64 ko­neen mää­räs­tä pi­de­tään kiin­ni, voi­daan os­taa vain ruot­sa­lai­nen Gri­pen.

[Karikko]

Semmoinen 5-10 vuoden aikalisä olisi paikallaan. Katsotaan sen jälkeen vieläkö lentokoneilla tekee mitään vai ovatko muut vehkeet korvanneet ne muualla kuin paraateissa.

Olen samaa mieltä. Hornettien päivitys voisi olla paras ratkaisu, niissä on vielä potentiaalia, eivät ole niin vanhentuneita kuin jotkut yrittävät väittää.

Jos uusia niin sitten Gripen ja merkittävä valmistus Suomeen.

Varmaan paras ratkaisu (tai helpoin) olisi superhornetit tulisivat varmaan paljon edullisemmaksi kuin 35- toset.

Suomella on myös valtiosopppimus usan kanssa ja suomen pulustustakin on sovitettu siihen yhteiseloon.
Perustuslakiinkin on tehty muutoksia tuon sopimuksen vuoksi, eikä esimerkiksi  suomen kielikään ole enää automaattisesti puolusvoimien komentokieli.

Joten on varmaan aika epätodennäköistä, että koneet tulisivat jostain muusta maasta, kuin usasta.

Herra trumbin avaruusotaan ei kyllä kannattane liittyä mukaan-
17 kertainen äänen- nopeus avaruudenkin oloissa vaatii kyllä aikamoisen satsauksen ohjuskehityksessä.  Tosin avaruusasemakin lentelee aika hurjaa (28000 km/h)  kyytiä.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006509771.html

[ROOSTER]

^
Onhan näistä ollut puhetta.

Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön Valkoisen talon -vierailun tiedotustilaisuudessa presidentti Trump sanoi, että Suomi olisi ostamassa yhdysvaltalaiselta Boeingilta "suuren määrän" F-18 -hävittäjiä.

Trumpilta kysyttin, millaista apua Yhdysvallat voisi antaa Suomelle, jos välit Venäjän kanssa huononevat.

– Olemme aina valmiita auttamaan Suomea. Yksi asia, joka on tapahtumassa, on että olette ostamassa suuria määriä F-18-lentokoneita Boeingilta. Ne ovat hienoja hävittäjiä, ja olette ostamassa paljon muitakin sotilasvarusteita, ja olette ostamassa niitä viisaasti, Trump sanoi.

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

F-18 Super Hornet

Boeingin tarjoukseen kuuluu sekä Super Horneteja että Growlereita[76]. Growler on kaksipaikkaisesta Super Hornetista kehitetty elektronisen sodankäynnin versio, jonka tarkoitus on häiritä, harhauttaa ja lamauttaa vastustajan sähköisiä järjestelmiä[76].

Vaikka F/A-18 Super Hornet kantaa vanhemman konetyypin nimeä kyseessä on kuitenkin uutta suunnittelua oleva kone. Myös rungoltaan kone poikkeaa aiemmista F/A-18-koneista eli kyse ei ole ole pelkästään päivityksestä.

Etuna olisi, että nykyiset Hornet-lentäjät olisivät melko pienellä (suhteellinen asia) valmiita Super Hornetin ohjaimiin. Myös mukana tuleva Growler on kiinnostava.

Ei ehkä kuitenkaan Gripen tarjouksen veroinen.

[Karikko]

Taitaa sodankäynnin uudet ulottuvuudet siirtyä yhä ylemmäs ja ehkä myös automatisoitua enenevässä määrin. Tuskinpa tuo jenkkien sukkula tuolla taivahalla huvikseen pyörii.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006511128.html


Elon Muskin minisateliitit myös taitavat mahdollistaa niiden toimisen datan pöllimisessä, kun hän niitä toimittaa taivaalle kymmeniä tuhansia.

[Hayabusa]

Vihollisen ilmavoimien torjuntaan ei tarvita lentokoneita:
Vihdoinkin apua valkoposkihanhien tuhoihin? Rehusyöppöjä karkotetaan nyt lasertykillä!

[Lognessa]

Vihollisen ilmavoimien torjuntaan ei tarvita lentokoneita:
Vihdoinkin apua valkoposkihanhien tuhoihin? Rehusyöppöjä karkotetaan nyt lasertykillä!

Ja ongelma siirtyy seuraavalle pellolle, jossa ei ole lasertykkiä. Miksihän nuo ovat edelleen rauhoitettuja eläimiä, kun maataloudellekin iso ongelma ja niitä tuntuu olevan joka paikassa vaivaksi asti.

Tuohon verrattuna paskohanhet ovat täällä Helsingin seudulla vain kosmeettinen vaiva. Eikä lasertykki toimi, osoittaessaan vaakasuoraan, Täällä joku viaton ohikulkija olisi tulilinjalla.

[Saares]

Konsulttikenraalilentäjä J. Lindberg, ei tiettävästi sukua lentäjä C. Lindberghille, sai oikein kunnolla palautetta Suomen korkeimmilta:

"Kyllä näihin on jokin roti saatava", sanoi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ilmoittaessaan, että HX-organisaatiolta kielletään vastedes kaikki yhteydenpito tarjoajayritysten konsulttien kanssa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti MTV:n haastattelussa Lindbergin konsulttipuuhia "ikävänä asiana" ja "räikeimpänä esimerkkinä" siirtymisestä lobbaustoimintaan samalta alueelta, jolla on virkatehtävänsä tehnyt.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi Ylen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina, ettei "tässä mielestäni olla hyvää harkintaa käytetty, kun on siirrytty konsultiksi asiassa, joka on aiemmin ollut oma ... ei ole menetelty tavalla, joka olisi ollut suotava."

Tuskin yksikään konsultti – saati sitten puolustusvoimien entinen komentaja – on saanut moista kolmoistyrmäystä korkeimmilta mahdollisilta tahoilta.

Lockheed ilmeisesti yliarvioi lobbarien ja konsulttien käytön voiman vipuvartena uusinta kauppaa kotiin väännettäessä. Ajat ovat saattaneet muuttua ja tavat sen myötä.

Lindbergin näyttävä ura päättyi ikävästi, ensin oli tutkintaa ns. Lemmenjoen jupakassa ja nyt tämä.

Keinonen?

[ROOSTER]

Konsulttikenraalilentäjä J. Lindberg, ei tiettävästi sukua lentäjä C. Lindberghille, sai oikein kunnolla palautetta Suomen korkeimmilta:

"Kyllä näihin on jokin roti saatava", sanoi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ilmoittaessaan, että HX-organisaatiolta kielletään vastedes kaikki yhteydenpito tarjoajayritysten konsulttien kanssa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti MTV:n haastattelussa Lindbergin konsulttipuuhia "ikävänä asiana" ja "räikeimpänä esimerkkinä" siirtymisestä lobbaustoimintaan samalta alueelta, jolla on virkatehtävänsä tehnyt.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi Ylen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina, ettei "tässä mielestäni olla hyvää harkintaa käytetty, kun on siirrytty konsultiksi asiassa, joka on aiemmin ollut oma ... ei ole menetelty tavalla, joka olisi ollut suotava."

Tuskin yksikään konsultti – saati sitten puolustusvoimien entinen komentaja – on saanut moista kolmoistyrmäystä korkeimmilta mahdollisilta tahoilta.

Lockheed ilmeisesti yliarvioi lobbarien ja konsulttien käytön voiman vipuvartena uusinta kauppaa kotiin väännettäessä. Ajat ovat saattaneet muuttua ja tavat sen myötä.

Lindbergin näyttävä ura päättyi ikävästi, ensin oli tutkintaa ns. Lemmenjoen jupakassa ja nyt tämä.

Keinonen?

Keinonen toimi rakennuttajana käyttäen varusmiehiä rakennustöihin. Itse oli kova hiihtelijä.

Kari Kaunismaan mukaan Keinonen ei onnettomuudekseen lähtökohtaisesti edellyttänyt kantahenkilökunnan sitoutumista päättämiinsä uudistuksiin. Keinosen päätöksiä vastustettiin järjestelmällisesti, etenkin vanhempien upseerien keskuudessa. Asiaa ei auttanut se, että komentaja ei juuri piitannut virka-ajoista, vaan todistettavasti lähti harjoittelemaan hiihtoa kelin ollessa sopiva. Mahdollisesti tietynlainen poliittinen naiivius edesauttoi komentajaa sortumaan kuvitelmaan omasta erinomaisuudestaan.[2]

[Saares]

Keinosen kirja "Huipulla".