Hävittäjähankinnat ja muu sotateknologia yhteiskunnallisesti tarkasteltuna

[ROOSTER]

Oletko jo onnistunut unohtamaan viimekertaisen Saab-jupakan. Siinähän tyrkytitte puolivaimista raakiletta tosityöhön.

Tarkoitat varmaan sitä aikaa kun Hornetit hankittiin?

Näin jälkikäteen voin ilmoittaa, että kannatin silloin Hornettien valintaa.

[Aave]

Nyt ottaisin mieluummin vaikka SuperHornetit kuin Gripenin, jos 4. sukupolven koneella aiotaan mennä. Käsittääkseni Gripen on ollut yleiseltä suorituskyvyltään heikoin alusta, jos tosin sillä olisivat halvimmat lentotunnit. Ruotsi ei ole saanut koneitaan kaupaksi oikein mihinkään, ja on jo sitoutunut Englannin kanssa Tempest-projektiin. Tempestin kaavailtu käyttöönotto tapahtuisi 2035.

Droonit ja nelikopterit tulevat ilman muuta muuttamaan tämän päivän sotatannerta silloin, kun vastakkain on kaksi konventionaalista armeijaa. Taannoinen Vuoristo-Karabahin sota oli tässä mielessä kauhia - niillä saatiin tuhottua naurettavan lyhyessä ajassa armenialaisten tykistö ja muukin kalusto. Toistaiseksi ne eivät ole kuitenkaan syrjäyttämässä ihmisten ohjaamia hävittäjiä, vaan päin vastoin. Tekoälyllä varustettu nelikopteriklusteri voidaan laittaa hävittäjän ruumaan aselastiksi, ja hävittäjällä viedään ne sotatoimialueelle, ja päästetään siellä vihollisen keskeen.

Elokuvassa Angel Has Fallen on lähitulevaisuuden realistinen kauhuskenaario sille, mitä edellämainituilla muun muassa voi tehdä; alkaa n.
minuutin kohdalta (YT).

Tällä hetkellä on epätoivoisia pyrkimyksiä saattaa drooni- ja nelikopteriparvet joukkotuhoaseiden piiriin ja sitä kautta kielletyiksi mutta en usko, että se menee läpi. Suurvaltojen armeijat ovat niistä(kin) aiavan liian innoissaan, ja varsinkin Yhdysvalloissa sotateollisuus on samalla poliittinen ja taloudellinen mahtitekijä.

[ROOSTER]

Käsittääkseni Gripen on ollut yleiseltä suorituskyvyltään heikoin alusta, jos tosin sillä olisivat halvimmat lentotunnit.

Kuten sanottu, Gripen on nopein näistä hävittäjäkandidaateista.

Kokonaissuorituskyky on vaikeampi määritellä. Siitä jokaisella voi olla ihan oma mielipide.  Tähän olen myös kaivannut lisätietoa hieman aiemmin:

Miten määritetään esim. henkilöauton suorituskyky? Riittääkö 0-100 ja huippunopeus, vai pitääkö ottaa mukaan kestävyys ja polttoaineenkulutus tai ajomukavuus? Miten määritellään hävittäjäkoneen suorituskyky? Se taitaa riippua käyttötarkoituksesta, paraateihin ja ylilentoihin tarvitaan äänekäs ja isokokoinen matalalla lentävä hävitys kun taas rajavalvonnassa pieni, ketterä ja nopea kone. Kymmenkertaisen ylivoiman tuhoamisessa on ohjustarkkuus paikallaan.

[Aave]

Kuten sanottu, Gripen on nopein näistä hävittäjäkandidaateista.

Kokonaissuorituskyky on vaikeampi määritellä. Siitä jokaisella voi olla ihan oma mielipide.  Tähän olen myös kaivannut lisätietoa hieman aiemmin:

Mikäli nopeus olisi jokin kategorisesti määräävin tekijä (Mitä se ei ole), niin sitten äkkiä Mig-21 takaisin!

Kokonaissuorituskykyä ei määritellä pelkästään paperilla, vaan testaamalla. Hävittäjähankkijamaallikon on sitä vaikea tehdä, kun ei niitä kattavia tuloksia maallikoille luovuteta. Vankkumattomia mielipiteitähän asiasta on sitä enemmän, mitä vähemmän omaa varsinaista tietoa.

[ROOSTER]

No niin. Olemme siis yhtä mieltä siitä, että vaikka Gripen on nopein, se ei suinkaan määrää kokonaissuorituskykyä.

Sinä tunnut tietävän, mitkä ovat peräänkuuluttamani muut kokonaissuorituskyvyn kriteerit, ja tuloksetkin, niin voisitko hieman avata mistä johtuu, että Gripen on huonoin (mielestäsi).

Käsittääkseni Gripen on ollut yleiseltä suorituskyvyltään heikoin alusta, jos tosin sillä olisivat halvimmat lentotunnit.

Kokonaissuorituskykyyn eivät siis pelkästään vaikuta suurin lentonopeus tai pienimmät ylläpitokustannukset, vaan...

[ROOSTER]

Minusta tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa olisi hyvä jos hävittäjäkalustomme olisi yhteensopiva Ruotsin kaluston kanssa.

Puolustusministeri Peter Hultqvistin mukaan Ruotsin valtio seisoo vahvasti Suomelle tehtävän lopullisen Gripen-hävittäjätarjouksen tukena. Hallitus esitti torstaina budjettiehdotuksen yhteydessä valtiopäiville, että Ruotsin tulisi sitoutua siihen, että sen omat Gripen-hävittäjät sovitetaan yhteen vaatimusten kanssa, joita Suomi on hankittaville koneille asettanut.
...
Puolustusministerin mukaan samanlaisesta hävittäjäkoneesta olisi suuria operatiivisia etuja molemmille maille ja se tarjoaisi mahdollisuuksia myös muun muassa yhteiselle koulutukselle ja huollolle.

–  Me suhtaudumme tähän hyvin vakavasti, ja tämä on hyvin tärkeää meille, Hultqvist sanoo.

[Saares]

Kuten mainitsit, on Ruotsille tärkeää, että maillamme on yhteneväinen kalusto.
Tuosta dronien edullisuudesta:
https://www.youtube.com/watch?v=B6HT_kYO9To =200 milj/kpl.

[-:)lauri]

Kuten mainitsit, on Ruotsille tärkeää, että maillamme on yhteneväinen kalusto.
Tuosta dronien edullisuudesta:
https://www.youtube.com/watch?v=B6HT_kYO9To =200 milj/kpl.

Niitä saisi sen ~53 kpl yhdeksällä miljardilla eurolla. En tosin ole aivan varma, olisiko Suomella tarvetta maailman suurimmalle dronelle, jollainen oli videollasi tai ylipäätään 200 miljoonan dollarin arvoiselle dronelle kun niitä saa käyttökelpoisia halvemmallakin.

[Saares]

Kuten mainitsit, on Ruotsille tärkeää, että maillamme on yhteneväinen kalusto.
Tuosta dronien edullisuudesta:
https://www.youtube.com/watch?v=B6HT_kYO9To =200 milj/kpl.

Niitä saisi sen ~53 kpl yhdeksällä miljardilla eurolla. En tosin ole aivan varma, olisiko Suomella tarvetta maailman suurimmalle dronelle, jollainen oli videollasi tai ylipäätään 200 miljoonan dollarin arvoiselle dronelle kun niitä saa käyttökelpoisia halvemmallakin.

Ota huomioon että nämäkään eivät ole riittäviä sotakäyttöön. Niistä puuttuu se tärkein osa- aseet.

[Aave]

Drooneja on kaikenkokoisina; Youtubesta pitäisi löytyä Yhdysvaltain armeijan tuoreehko tallenne, jossa se laukaisee SuperHornetista n. 100 minidroonin parven. Ne tuhoavat kaikki kohteet.

Azerit puolestaan käyttivät (Tai, Turkki niitä käytti) Vuoristo-Karabahin sodassa pääasiassa Bayraktar TB2 -drooneja. Turkin valmistamia; kolme ohjausasemaa ja 12 droonia irtoaa n. 69 miljoonalla dollarilla.

Katselin tuolloin niitä tallenteita, ja jälki oli todella pahaa. Niillä pysttiin iskemään tehokkaasti paitsi kalustoon, myös juoksuhautoihin ja taisteluasemiin. Tällä Twitter-kanavalla esimerkkinä sekä yö-, että päiväkuvaa iskuista.

[Aave]

No niin. Olemme siis yhtä mieltä siitä, että vaikka Gripen on nopein, se ei suinkaan määrää kokonaissuorituskykyä.

Sinä tunnut tietävän, mitkä ovat peräänkuuluttamani muut kokonaissuorituskyvyn kriteerit, ja tuloksetkin, niin voisitko hieman avata mistä johtuu, että Gripen on huonoin (mielestäsi).

En minä tiedä paljoakaan, mutta sekin vähän mitä tiedän on rutkasti enemmän, kuin tämän ketjun kovaäänisimmät.

Perusongelma Gripenissä on se, että se ei ole lähtökohtaisesti niin teknologisesti edistynyt, kuin kilpakumppaninsa. Suomen Ilmavoimat on asettanutkin sille lisävaatimuksia eri järjestelmien päivittämisestä sille tasolle, että se olisi vientikelpoinen versio Suomen tarpeisiin. Vitsi piilee siinä, että kun näitä härveleitä lähdetään päivittämään, niin hinta saattaakin samalla nousta merkittävästi. Gripen on jo kalliimpi kuin F-35, ja sen mukana saattaisikin tulla valtavat elinkaarikustannukset tilanteessa, jossa koko hävittäjää ei edes käyttäisi kuin Suomi, ja pari muuta maata.

Gripen E-mallissa on yhdysvaltalainen suihkumoottori, ja vino pino kaikkia muitakin jenkkiosia. Olisimme siis riippuvaisia Yhdysvalloista, vaikka Gripen ostettaisiinkin. Aseistuksen suhteen ruotsalaista alkuperää ei taida olla paljon muuta kuin merimaaliohjukset ja KEPD. Ilmataisteluohjuksista toki IRIS-T on saksalainen vaihtoehto Sidewinderille, MICAn ollessa vaihtoehto AMRAAMin keskikantaman versiolle, ja Meteorin pitkälle kantamalle (vrt. AMRAAMin D-versio).

Ilmavoimia kiinnostanee myös mahdollisuus integroida nykyiset JDAM-paketti, JSOW-liitopommit ja JASSM-ohjukset. Näistä JDAM lienee jo jossakin päin Gripen-käytössä, nuo muut vaativat sitten vähän askartelua, ellei niitä korvattaisi ruotsalais-saksalaisella KEPDillä.

Juuri opin, että Ruotsi aikoo tehdä 200 miljoonan päivitykset koneisiin, mikäli Suomi ostaa.

[Aave]

Seuraavassa artikkelissa on HX-koneiden tekninen vertailu, artikkelin lopussa. Testituloksia suorituskykyeroista ei tässäkään silti ole:

Finland´s HX Programme Fighter Jet Comparison (Global Defense).

[-:)lauri]

Kuten mainitsit, on Ruotsille tärkeää, että maillamme on yhteneväinen kalusto.
Tuosta dronien edullisuudesta:
https://www.youtube.com/watch?v=B6HT_kYO9To =200 milj/kpl.

Niitä saisi sen ~53 kpl yhdeksällä miljardilla eurolla. En tosin ole aivan varma, olisiko Suomella tarvetta maailman suurimmalle dronelle, jollainen oli videollasi tai ylipäätään 200 miljoonan dollarin arvoiselle dronelle kun niitä saa käyttökelpoisia halvemmallakin.

Ota huomioon että nämäkään eivät ole riittäviä sotakäyttöön. Niistä puuttuu se tärkein osa- aseet.

Kun niitä saa sotilaskäyttöön tarkoitettuja aina jostain miljonasta dollarista ylöspäin. Emme edelleenkään tarvitse maailman isointa dronea.

[ROOSTER]

Ilmavoimia kiinnostanee myös mahdollisuus integroida nykyiset JDAM-paketti, JSOW-liitopommit ja JASSM-ohjukset. Näistä JDAM lienee jo jossakin päin Gripen-käytössä, nuo muut vaativat sitten vähän askartelua, ellei niitä korvattaisi ruotsalais-saksalaisella KEPDillä.

Juurikin nämä jo aiemmin hankitut aseet, joiden kaikkien kiinnikkeet ja tarvittavat järjestelmät eivät ole Gripenissä vakiona, ovat niitä kaavailtuja päivityksiä. Kertoo hyvää koneesta ja toimittajasta, että sellaiset järjestyy.

Jos TM-testi toteaisi jonkun auton muita monessa kohtaa selvästi elektroniikaltaan edistyneemmäksi, mutta sen hankinta ja ylläpito tulisi tuplaten kalliimmaksi ja aikaavievämmäksi kuin muiden, niin kannattaisiko sitä kuitenkaan ostaa. Etenkään jos myyjä ja huolto ei ole naapurikaupungissa, vaan hirmu kaukana, valtamerten takana, eri kulttuurissa.

Suomessa hävittäjää tarvitaan lähinnä tunnistuslentotehtäviin, ei näkymättömänä kaukaisen kohteen hävittäjäohjusiskuun. Tunnistuslentokone saa, ja pitääkin olla, näkyvä - ja nopea sekä ketterä.

[Aave]

Juurikin nämä jo aiemmin hankitut aseet, joiden kaikkien kiinnikkeet ja tarvittavat järjestelmät eivät ole Gripenissä vakiona, ovat niitä kaavailtuja päivityksiä. Kertoo hyvää koneesta ja toimittajasta, että sellaiset järjestyy.

No sä jos kuka sen tiedät, kun Gripen on susta nyt vaan paras eikä julkituoduissa fiiliksissä voi mitenkään peräytyä, vaikka ei todellisuudessa mitään tiedäkään. Mitä Suomen HX-päätöksenteko menettääkään, kun sillä ei ole asiantuntijakaartissaan mukana ROOSTERia.

Kyllä siitä pitää päivittää muutakin, kuin vain asejärjestelmien integraation osalta. Suomella on koneelle kovemmat vaatimukset, kuin Ruotsi oli itselleen asettanut. Sivumennen mainitakseni, ei sitä F-35:ttäkään saataisi ihan samanlaisena, kuin Jenkit itse käyttävät. Vientiversiossa on poikkeamia.

Jos TM-testi toteaisi jonkun auton muita monessa kohtaa selvästi elektroniikaltaan edistyneemmäksi, mutta sen hankinta ja ylläpito tulisi tuplaten kalliimmaksi ja aikaavievämmäksi kuin muiden, niin kannattaisiko sitä kuitenkaan ostaa. Etenkään jos myyjä ja huolto ei ole naapurikaupungissa, vaan hirmu kaukana, valtamerten takana, eri kulttuurissa.

Suomessa hävittäjää tarvitaan lähinnä tunnistuslentotehtäviin, ei näkymättömänä kaukaisen kohteen hävittäjäohjusiskuun. Tunnistuslentokone saa, ja pitääkin olla, näkyvä - ja nopea sekä ketterä.

Huoh. Kyllä tässä nyt kuitenkin olisi tarkoitus hankkia monitoimikone ihan sodanajan tarpeisiin ja pelotteeksi, eikä vain rauhanomaisiin tiedustelu - ja tunnistustehtäviin.

Häiveominaisuus puolestaan ei perustu kuin pitkän kantaman tutkasäteille, eli nykyisiin suurtutkiin. Häivekone näkyy pienempien tutkien keiloissa ihan yhtä hyvin kuin häiveetönkin, mikäli tutkia on riittävästi keilaamassa samaa aluetta yhtä aikaa. Häivekoneen taktinen ominaisuus on siis se, että sillä pystyy lentämään ensin iskuetäisyydelle suurtutkien tavoittamattomista ja iskemään sitten niin nopeasti, että vaikka alueellisessa tutkapatterissa hetken näkyisikin, niin sillä ehtii lentämään vastaiskua pakoon. Vertautuu ilmoitse käytyyn sissisodankäyntiin. Tässä häiveominaisuus operatiivisessa käytössä, pähkinänkuoressa.