Uudistuva Venäjä, uhka vai mahdollisuus - miten suhtautua?

[Aave]

Referenssiksi venäläisen poliittisen maantieteen tutkija Duginin vuonna 1997 julkaistu Geopolitiikan perusteet (Englanninkielinen Wikipedia), ja mitä siellä Euroopan osalta maalaillaan:

"The book states that "the maximum task [of the future] is the 'Finlandization' of all of Europe".

    -Germany should be offered the de facto political dominance over most Protestant and Catholic states located within Central and Eastern Europe. Kaliningrad Oblast could be given back to Germany. The book uses the term "Moscow–Berlin axis".[9]
    -France should be encouraged to form a bloc with Germany, as they both have a "firm anti-Atlanticist tradition".[9]
    -The United Kingdom, merely described as an "extraterritorial floating base of the U.S.", should be cut off from Europe.[9]
    -Finland should be absorbed into Russia. Southern Finland will be combined with the Republic of Karelia and northern Finland will be "donated to Murmansk Oblast".[9]
    -Estonia should be given to Germany's sphere of influence.[9]
    -Latvia and Lithuania should be given a "special status" in the Eurasian–Russian sphere.[9]
    -Poland should be granted a "special status" in the Eurasian sphere.[9]
    -Romania, North Macedonia, Serbia, "Serbian Bosnia" and Greece – "Orthodox collectivist East" – will unite with "Moscow the Third Rome" and reject the "rational-individualistic West".[9]
    -Ukraine should be annexed by Russia because "Ukraine as a state has no geopolitical meaning, no particular cultural import or universal significance, no geographic uniqueness, no ethnic exclusiveness, its certain territorial ambitions represents an enormous danger for all of Eurasia and, without resolving the Ukrainian problem, it is in general senseless to speak about continental politics". Ukraine should not be allowed to remain independent, unless it is cordon sanitaire, which would be inadmissible".[9]

[Toope]

Venäjä on se suurvalta. Venäjä on se joka uhkailee.
Ei Ukraina. Muistetaan tämä...

[ROOSTER]

Venäjä on se suurvalta. Venäjä on se joka uhkailee.
Ei Ukraina. Muistetaan tämä...

Venäjä kokee Ukrainan pullistelun jo niin vaarallisena, että lähes puolueeton tarkkailija, entinen NATO-komentaja, on vetänyt siitä johtopäätöksen.

Naton ex-komentaja: Venäjän hyökkäys on väistämätön

Oikeasti, en usko että uhka on näin suuri. Samalla tavalla kuin vasaran omistaja näkee nauloja kaikkialla, niin nuo sotaherrat näkevät kaikkialla kohtapuoliin eskaloituvia tilanteita. Niihin osallistumisesta he saavat palkkioksi tähtiä, ruusukkeita tai leijonia lisää kaulukseensa.

Siksi ehdotankin, että jos sota syttyy kaikki alennetaan yhden sotilasarvon verran. Sepäs harmittaisi kenraalia kun everstiksi tipahtaisi. Eiköhän alkaisi suunnitella rauhanoperaatioita sotaoperaatioiden sijaan.

Alentamisissa on se harmi, että tavallinen tykkimies (koska alhaisin sotilasarvo) muuttuisi täysin arvottomaksi, eikä pääsisi enää mukaan. Näitä kotiinjääviä olisi suuri enemmistö.

Ihmetystä muuten herättää, miksei siviilielämässä arvoteta ihmisiä armeijatyyliin. Ennen oli paremmin, silloin oli irtolaiset, joutoväki, rengit ja piiat, työmiehet, torpparit, tilanomistajat, opettajat, insinöörit ja papit. Meniköhän arvojärjestys oikein...

PS. Ei kyseinen tarkkailija hänkään usko täysimittaiseen sotaan.

Täysimittaista sotaa Hodgesin mukaan tuskin siis nähdään. Hänen mukaansa Venäjä todennäköisesti toteuttaa laajoja kyberhyökkäyksiä, levittää sekaannusta aiheuttavaa disinformaatiota ja kohdistaa rajoitettuja iskuja esimerkiksi liikenteen solmukohtiin.

Hiukan vaan kiusataan ja tuhotaan - normaalia toimintaa naapurilta. Mutta eikö tuo korosta enemmän erillisyyttä kuin sitä, että kyseessä olisi oma maakunta.

[Hippi]

Jossitteluhan on aina kannattavaa. Kaverin kanssa on oltu hiukan huolissamme tuosta Putinin pullistelusta. Sitten tuli mieleen, että mitähän tapahtuisi ja mihin tilanne kääntyisi, jos Putinille kävisi äärimmäinen fyysinen katastrofi ja henki erkanisi ruumiista?

Tulisiko valtaan joku maltillisempi, joka rauhoittaisi tilanteen kaikilla rajoilla ja kävisi sopuisaan neuvotteluun Venäjän saattamiseksi normaaleihin kauppa- yms yhteyksiin muiden maiden kanssa ja sotakirveet haudattaisiin huolella. Vai tulisiko valtaan nykyistäkin kovempi elintilan hamuaja ja rajojen siirtelijä?

[Kopek]

Hipin kysymys on mielenkiintoinen, ja tuota kysymystä on pohdittu läpi historian. Olisiko ollut Aleksanteri Suuren valloituksia ilman Aleksanteri Suurta. Olisiko käyty toista maailmansotaa ilman Hitleriä. Toisin sanoen, kuinka paljon historian tapahtumat riippuvat yksilöistä ja kuinka paljon ilmiöistä. Olisivatko Aleksanterin ja Aadolfin kengissä olleet jotkut muut, ja olisiko sodat käyty joka tapauksessa.

Luulen, että historiaa ohjaavat aika pitkälle yksilöt, mutta ohjaamisen puitteiksi tarvitaan tietysti sopivat olosuhteet. Aleksenterista ei ehkä olisi tullut valloittajaa, jos hän olisi syntynyt saamelaiseksi, eikä Hitleristä olisi ehkä tullut Saksan diktaattoria, jos hän olisi syntynyt inuiitiksi.

Veikkaan, että Putinin persoonalla on aika suuri merkitys asioiden nykytilan ja tulevaisuuden kannalta. Entisenä KGB-upseerina Putin otti Neuvostoliiton hajoamisen raskaasti ja yrittää korjata vahinkoa valloittamalla Ukrainan tai ainakin paloja siitä.

Venäjällä asia esitetetään siten, että Ukraina ei ole aidosti itsenäinen valtio vaan USA:n luomus Venäjän tuhoamiseksi ja sen luonnonvarojen riistämiseksi. Ukrainaa johtaa USA:n nukkehallitus. Ukrainasta ollaan tekemässä USA:n johdolla Naton tukikohtaa Venäjän alistamiseksi. Jos Venäjä hyökkää nyt Ukrainaan, hyökkäys on puolustuksellinen. Sillä yritetään estää USA:n tunkeutuminen Venäjälle. Sota on käytävä ennen kuin Ukraina on ehditty liittää Natoon.

Aiheesta enemmän...

https://edition.cnn.com/2022/01/25/europe/ukraine-nato-russia-coverage-tv-media-cmd-intl/index.html

[Aave]

Jossitteluhan on aina kannattavaa. Kaverin kanssa on oltu hiukan huolissamme tuosta Putinin pullistelusta. Sitten tuli mieleen, että mitähän tapahtuisi ja mihin tilanne kääntyisi, jos Putinille kävisi äärimmäinen fyysinen katastrofi ja henki erkanisi ruumiista?

Tulisiko valtaan joku maltillisempi, joka rauhoittaisi tilanteen kaikilla rajoilla ja kävisi sopuisaan neuvotteluun Venäjän saattamiseksi normaaleihin kauppa- yms yhteyksiin muiden maiden kanssa ja sotakirveet haudattaisiin huolella. Vai tulisiko valtaan nykyistäkin kovempi elintilan hamuaja ja rajojen siirtelijä?

Putin yritti ensimmäiset kymmenisen vuotta niitä normaaleja kauppa- ynnä muita suhteita länteen. Vaan kun kävi vuoteen 2008 mennessä selväksi, että se ei Yhdysvalloille (Jolla on ollut läntisen maailman hegemonia sitten Neuvostoliiton romahtamisen) käy. Venäjän talous nousi 2000-luvun alkuvuosina yllättävänkin nopeasti, ja omien kansalaistensa silmissä Putin luotsasi maata hyvin. Vaan sitten alkoi taloustorppailu, eikä vähiten energian hinnoissa. Atlanttisesta näkökulmasta Venäjällä vaikutti kulkevan jo liiankin hyvin.

Saksa on pyrkinyt sitomaan Venäjän taloudellisesti tiiviisti läntiseen Eurooppaan, ohi Yhdysvaltain etupiiriajattelun. Yhdysvaltain toimintahan on ollut ekspansiivista ja invasiivista - niin sotimalla, kuin myös uusien Nato-jäsenten muodossa.

Venäjä on nyt autoritaarinen oligarkia. Historiallisesti siellä ei ole mitään demokratiaa ikinä ollutkaan. Mitäpä veikkaat, voiko siellä nousta näissä olosuhteissa ja tosta vaan joku "hyvis", josta joku suomalainen ostoskärrynlykkijäkin sitten kovasti tykkäisi? Esimerkiksi naiiveille länkkäreille Navalnyi olisi mieluinen, mutta hän on vankilassa, lisätty paikallisten terroristien listalle, ja Navalnyin puolueen kannatus Venäjällä on muutenkin ollut ehkä jotain 2%. Länsimaisessa mediassa näitä henkilöitä pidetään kuitenkin kovasti esillä, koska ne ovat länkkäreille mieluisia.

Venäjällä ehti olla ennen Putinia länsimaille (Yhdysvalloille) kovasti mieluinen johtaja, Jeltsin. Jeltsin oli todella mieluinen, kun ei saanut maata nousuun oikein mitenkään, ja keskittyi lähinnä ryyppäämään itsensä lupsakkaasti alkoholidementikoksi. Venäläisestä vinkkelistä Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi lieneekin ollut vahingoniloinen rinnastus ja revanssi Jeltsinin aikoihin. "Meillä oli Jeltsin jolle te nauroitte, nyt teillä on Trump jolle me nauramme"!

Tietyssä mielessä - yleisellä tasolla - hallintomuodolla ei ole väliä. Olipa valtio sitten demokratia tai autokratia, niin maan poliittisen eliitin on kuitenkin aina onnistuttava miellyttämään tiettyjä kriittisiä avainryhmiä, kuten maan talouseliitti, sen muut avainhenkilöt ja armeija. Jos tässä menee perseelleen, niin demokratioissakin huomaa olevansa piakkoin mennyttä kalua - tavalla tai toisella. Vallanjako-oppi pyrkii tasoittamaan tilannetta niin, että meno ei äityisi niin räikeäksi, kuin tälläkin hetkellä monissa maissa on. Lisäksi lehdistöstä ja riippumattomista toimittajista puhutaan neljäntenä valtiomahtina, vaan kun talouseliitti omistaa nykyisin nekin, niin median riippumattomuus on kovasti kyseenalaista.

Ryhdyin rönsyilemään mutta itse en usko, että Putinin lähdettyä johtoon nousisi joku täysin uusi ja "ihan erilainen" johtaja. Putin ja lähipiirinsä ihan varmasti pyrkivät itse valkkaamaan myös seuraajan. Kyllähän se riippuu osin siitäkin, miten tällä hetkeillä meneillään oleva geopoliittinen valtapeli muotoutuu. Sehän ei varsinaisesti pääty (Sanan varsinaisessa merkityksessä) koskaan: tämä globaali peli on loputonta ja jatkuu niin kauan, kuin ihmiskunnassa vain henki pihisee.

Putin on kuitenkin jo varmistanut asemansa Venäjän lähihistoriassa - hänen vallassa ollessaan maa pääsi taloudellisesti jaloilleen, ja Krimin valtaaminen takaisin Venäjälle (Käytännössä vielä ilman verenvuodatusta!) on sekin venäläisten mielestä loistava suoritus.

Nyt on niinkin, että meneillään olevan kansainvälispoliittisen paskamyrskyn jälkeen sen uudenkaan johtajan on hitusen hankala vakuutella - varsinkaan muille entisille itäblokin maille - että ihan killtejä me ollaan. Venäjällä tulee olemaan tässä suuria vaikeuksia naapureilleen ja muillekin, johtipa maata kuka hyvänsä.

Itse pidän sodan mahdollisuutta 50/50. Kukaan ei näe Putinin ja lähipiirinsä päiden sisään, ei varsinkaan tavan tallaaja, ja taustalla varmasti on paljon muutakin sellaista, mistä tavan tallaajat missään eivät edes tiedä.

[Laika]

Jossitteluhan on aina kannattavaa. Kaverin kanssa on oltu hiukan huolissamme tuosta Putinin pullistelusta. Sitten tuli mieleen, että mitähän tapahtuisi ja mihin tilanne kääntyisi, jos Putinille kävisi äärimmäinen fyysinen katastrofi ja henki erkanisi ruumiista?

Tulisiko valtaan joku maltillisempi, joka rauhoittaisi tilanteen kaikilla rajoilla ja kävisi sopuisaan neuvotteluun Venäjän saattamiseksi normaaleihin kauppa- yms yhteyksiin muiden maiden kanssa ja sotakirveet haudattaisiin huolella. Vai tulisiko valtaan nykyistäkin kovempi elintilan hamuaja ja rajojen siirtelijä?

Koska Putinin sanomisia ei itse asiassa juuri lainkaan siteerata länsimediassa, niin joudumme yleensä tyytymään jonkun Nato-päällikön puolueettomaan arvioon Venäjän tulevasta hyökkäyksestä. Luettuani juuri Helsingin Sanomien kaikki viimeisimmät otsikot kriisistä, en löytänyt ainoatakaan puheenvuoroa venäläisiltä. Sama kuoro siellä lauloi rivissä, otti melkeinpä minkä hyvänsä lehtiuutisen luettavakseen.

Pahin sodanlietsoja on kuitenkin Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken. Hänen puheidensa perusteella on päädyttykin analyysiin, että Blinken haluaa sodan Venäjän kanssa, eikä häntä kiinnosta neuvotteleminen lainkaan:

Tested in two hot wars, and during the Cold War, the RAND method for gauging the intention of the adversary predicts this about Blinken – he wants war with Russia; he has no mind for any alternative.

https://www.nakedcapitalism.com/2022/01/john-helmer-content-analysis-of-secretary-blinken-at-geneva-reveals-psychopathological-incapacity-to-negotiate-with-russia.html

Sen perusteella
mitä Blinkenin urasta muuten tiedän, en vastapuolena itse neuvottelisi lainkaan Blinkenin kanssa, vaan yrittäisin saada suoremman yhteyden Washingtoniin hänen ohitseen.

[Aave]

Jossitteluhan on aina kannattavaa. Kaverin kanssa on oltu hiukan huolissamme tuosta Putinin pullistelusta. Sitten tuli mieleen, että mitähän tapahtuisi ja mihin tilanne kääntyisi, jos Putinille kävisi äärimmäinen fyysinen katastrofi ja henki erkanisi ruumiista?

Tulisiko valtaan joku maltillisempi, joka rauhoittaisi tilanteen kaikilla rajoilla ja kävisi sopuisaan neuvotteluun Venäjän saattamiseksi normaaleihin kauppa- yms yhteyksiin muiden maiden kanssa ja sotakirveet haudattaisiin huolella. Vai tulisiko valtaan nykyistäkin kovempi elintilan hamuaja ja rajojen siirtelijä?

Koska Putinin sanomisia ei itse asiassa juuri lainkaan siteerata länsimediassa, niin joudumme yleensä tyytymään jonkun Nato-päällikön puolueettomaan arvioon Venäjän tulevasta hyökkäyksestä. Luettuani juuri Helsingin Sanomien kaikki viimeisimmät otsikot kriisistä, en löytänyt ainoatakaan puheenvuoroa venäläisiltä. Sama kuoro siellä lauloi rivissä, otti melkeinpä minkä hyvänsä lehtiuutisen luettavakseen.

Pahin sodanlietsoja on kuitenkin Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken. Hänen puheidensa perusteella on päädyttykin analyysiin, että Blinken haluaa sodan Venäjän kanssa, eikä häntä kiinnosta neuvotteleminen lainkaan:

Tested in two hot wars, and during the Cold War, the RAND method for gauging the intention of the adversary predicts this about Blinken – he wants war with Russia; he has no mind for any alternative.

https://www.nakedcapitalism.com/2022/01/john-helmer-content-analysis-of-secretary-blinken-at-geneva-reveals-psychopathological-incapacity-to-negotiate-with-russia.html

Kun huomioidaan Venäjän vaatimukset, niin ei rauhanomainen ratkaisu ole vaikuttanut kiinnostavan juuri heitäkään. Vaatimukset olivat pääasiassa niin mahdottomia, että vastaesityksenä olisi voinut tehdä vaatimuslistan, jossa Venäjän tulee siirtää pääkaupunkinsa ja muut keskeiset kaupunkinsa kaikki Ural-vuoriston taakse, niin ongelma on "ratkaistu".

Neuvotteluista on ikävä kyllä sellainen mielikuva, että niitä käydään muodon vuoksi - voidaanpa jälkikäteen sanoa, että ainakin yritettiin neuvotella. Kyllä Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen uhka Ukrainaan on todellinen.

[Aave]

On kyllä käynyt mielessä sekin, josko Putin on laskelmoinut tilannetta väärin. Yhdysvaltain lähtö Afganistanista, jenkkien sisäpoliittinen kiehunta ja kriisiytyminen, fokuksen siirtyminen Kiinaan on saattanut olla osavaikutin Putinin pelivihossa sille, että Ukrainan konflikti ei Putinin laskelmissa lietsoisi Yhdysvaltoja reagoimaan Euroopassa niin mittavasti, kuin se nyt sittenkin on vastatoimiin ryhtynyt.

Merkel lähti vallankahvasta, Nordstream 2 on jo valmistunut (Mutta ei otettu käyttöön), ja Saksan uusi hallitus on kokematon. Ne pöljät siellä ajavat ydinvoimaakin alas.

Kiina, Iran ja Intia ovat merkittäviä talouskumppaneita; Naton jäsenmaiden reaktiot Venäjän toimiin ovat olleet vaihtelevia, vaikka tärkeistä maista myös Turkki varoitti Venäjää. Miksipä ei varoittaisi, kun sillä on omat energiaintressinsä, Syyriassa ollaan Venäjän kanssa nokakkain, ja mm. turkkilaisten droonien moottorit valmistetaan Ukrainassa.

Näissä peleissä on todella monta liikkuvaa osaa, kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja samalla toimintaympäristö edellyttää erinomaista paineensietokykyä. Kansainvälinen politiikkakin on mahdollisen taidetta, jossa mahdollista pyritään haarukoimaan kovan paineen alla, ja erittäin monimutkaisessa toimintaympäristössä.   

[Laika]

Ai, ja mitä Venäjän harjoittamaan hybridisodankäyntiin tulee:

Arvaan että konsepti tulee teille yllätyksenä ja on useimmille kuvan perusteella vaikea oivaltaa.

[Aave]

Saa nähdä uutisoidaanko Suomessakin tämän päivän mittaan, että italialaisten suuryritysten tj:t (Unicredit, Pirelli ja Generali) tapaavat Putinin, luodakseen laajemmat kauppayhteydet Venäjän kanssa. Että sellaista EU-sanktiointia.

Näistäkin joka firman olisi pitänyt laittaa tiukemman sääntelyn piiriin jo viimeistään 2008 talouskriisin aikana, mutta uusliberalistinen ideologiahan on tärkeämpää, kuin minkään valtion (Eli kansan) intressit.

Japani tarjosi itseään pari päivää sitten välittäjän asemaan Venäjän ja Yhdysvaltain neuvotteluihin. Venäjä varoitti Japania sekaantumasta koko asiaan.

[Hayabusa]

Rooma ja Kolmas Rooma ovat ylläpitäneet lämpimiä kauppasuhteita riippumatta hallintomalleista. Muistammehan mm. laatikko-Ladojen olevan italialaista sukujuurta.

[a4]

Referenssiksi venäläisen poliittisen maantieteen tutkija Duginin vuonna 1997 julkaistu Geopolitiikan perusteet (Englanninkielinen Wikipedia), ja mitä siellä Euroopan osalta maalaillaan:

"The book states that "the maximum task [of the future] is the 'Finlandization' of all of Europe".

    -Germany should be offered the de facto political dominance over most Protestant and Catholic states located within Central and Eastern Europe. Kaliningrad Oblast could be given back to Germany. The book uses the term "Moscow–Berlin axis".[9]
    -France should be encouraged to form a bloc with Germany, as they both have a "firm anti-Atlanticist tradition".[9]
    -The United Kingdom, merely described as an "extraterritorial floating base of the U.S.", should be cut off from Europe.[9]
    -Finland should be absorbed into Russia. Southern Finland will be combined with the Republic of Karelia and northern Finland will be "donated to Murmansk Oblast".[9]
    -Estonia should be given to Germany's sphere of influence.[9]
    -Latvia and Lithuania should be given a "special status" in the Eurasian–Russian sphere.[9]
    -Poland should be granted a "special status" in the Eurasian sphere.[9]
    -Romania, North Macedonia, Serbia, "Serbian Bosnia" and Greece – "Orthodox collectivist East" – will unite with "Moscow the Third Rome" and reject the "rational-individualistic West".[9]
    -Ukraine should be annexed by Russia because "Ukraine as a state has no geopolitical meaning, no particular cultural import or universal significance, no geographic uniqueness, no ethnic exclusiveness, its certain territorial ambitions represents an enormous danger for all of Eurasia and, without resolving the Ukrainian problem, it is in general senseless to speak about continental politics". Ukraine should not be allowed to remain independent, unless it is cordon sanitaire, which would be inadmissible".[9]

Huvittavaa tai karmeaa tuossa "Putinin Rasputinissa" on se että ukko on täysi fasisti.
Kiina on hänelle varmaankin hieno maa ja hyvä kumppani Venäjälle.

[ROOSTER]

Kannattaa pohtia vakavasti myös sitä, onko meillä varmasti oikea tilannekuva.

Vuoden 1983 kauhunhetkien todellinen oppitunti on, että instituutiotkin voivat sortua vahvistusharhaan. Etsimme herkästi merkkejä ennakkokäsityksemme tueksi.
Entä jos invaasiota ei tulekaan?

Venäjä on lähettänyt Ukrainan rajalle ja Valko-Venäjälle suuret määrät sotilaita ja kalustoa aina Itä-Venäjältä asti. Joukkojen kokoaminen on ollut pitkäkestoista ja järjestelmällistä.
...
Vähemmälle huomiolle on jostain syystä jäänyt se, että Ukrainassa ollaan ainakin julkisuudessa olevien tietojen perusteella huomattavasti maltillisempia kuin Atlantin toisella puolella. Myös saksalaisilla ja ranskalaisilla on tiettävästi varsin erilainen tilannekuva kuin amerikkalaisilla.

[a4]

^
Hyvä pointti.
Tuli mieleen, että jenkit voivat myös olla tietoisia tästä ja hyödyntää sitä omassa mediapelissään jotta saisivat pelästytettyä Nato-optiomaita liittymään Natoon.
Jenkkien sotateollisuus tarvitsee myös uusia kasvunäkymiä, vanhojen sotien ja konfliktien kylmetessä.