Rokotteet - historiaa ja nykypäivää

[Toope]

Mutta pikaisesti luotu rokote voi olla pitkäaikainen jälkitauti...
Jokaista rokotetta tulisi testata pitkään (jälkivaikutuksien vuoksi), nyt sitä emme tee.

Ilmeisen riittävästi kuitenkin on testattu, kun myyntiluvat on annettu. Jos halutaan olla 100% varmoja siitä, että mitään jälkivaikutuksia koskaan ja kenellekään ei tule, ei yhtäkään rokotetta voisi päästää markkinoille. Millä varmistaisit, että useiden kuukausien jälkeen joillekin erityisryhmille ei tule joku vaiva rokotteen vuoksi?

Kerrankin sinulla osuu tuo "me" -muoto kohdalleen. Me rokotettavat jatkamme testaamista tässä tuotantovaiheen kuluessa ja aikanaan näemme, testauksen lopputuloksen. Ihan sama on myös jokaisen lääkkeen kohdalle, jonka lääkäri määrää. Ei voi olla varma sopiiko lääke, jos ei ole aikaisempaa kokemusta, vai aiheuttaako jotain ongelmaa.

Mutta faktahan on, ettei noille rokotteille ole tehty pitkäkestoisia testejä, nehän tulevat nyt ja nopeasti.
Emme tiedä pitkäkestoisista jälkivaikutuksista, jotka aiheuttivat Pandemrix-rokotteiden kohdalla ongelmia (apneaa tms.), koska ei ole kokemusta pitkäaikaisvaikutuksista.
Kuten sanoin, itsekin tulen ottamaan tuon rokotteen, mutta olen epäileväinen.

[Jaska]

Hippi sanoi aivan oikein, että tilanne on sellainen, että on tarve testata vasta tuotannossa ja se on menossa. Näyttää sille että Toopen suurella ihanteella Donald Trumpilla on ollut näppinsä pelissä että Yhdysvalloissa koronan on haluttu hyödyttävän eikä haittaavan bisnestä ja hämmästyttävän nopeasti siellä on koronarokotteita saatu markkinoille. Eiköhän siellä Trumpin yritysten rahojakin ole pyörinyt runsaasti.

Ilman tällaista pandemiakriisiä vastustus geenipohjaisille RNA- ja vektorivirusrokotteille olisi ollut kovempi. Kun perinteisessä rokottamisessa laboratoriossa tuotettu heikennetty tai tapettu taudinaiheuttaja, antigeeni tuodaan elimistöön herättämään immuunipuolustus, niin uusissa geenipohjaisissa rokotteissa antigeenin tuotanto on siirretty laboratoriosta ihmikehoon.

[MrKAT]

Eka kerran 1989 ja 90-luvulla työnnettiin hiireen RNA:ta. Kappas sitä meneekin soluihin ja näyttää toimivan jossain määrin.
Paljaanakin mutta myös nanorasvapallerossa.
2000-luvulla, erikoisesti 2010-luvulla alkoivat jotkut harkita tekniikan käyttöä geneettisessä hoidossa sydäntauteihin, harvinaisiin geenitauteihin jne. Mutta sitä olisi pitänyt pistää potilaaseen monta kertaa* kuussa tai vuodessa. Haitalliset sivuvaikutukset tyssäsi innostuksen.(En ole saanut selville mitkä ne oli ne haitat mutta kenties geenikorjailu saattaa vaatia paljon geenejä, proteiineja ja se paljon RNA:ta joka on elimistölle, immuunisysteemille, liikaa?)
  Rokotuksiinkin ajateltiin tekniikkaa sovellettavan. Sitten yllättäen tuli tämä Covid-19 ja valtavasti rahoitusta, jotka pisti vauhtia hommaan.

*Muistan ikuisesti, mutta jo hiukan hämärämmin, tämän jonka luin kirjastossa vanhasta biokemian kirjasta: Jos hiireen pistää ruiskulla valkuaista tai muuta töhnää niin ei oo  välttämättä moksiskaan. Mutta just saman töhnän piikitys uudelleen muutaman viikon päästä tekee: Hiiri ns. pomppii seinille ja lopulta kuolee. Immuunisysteemin raju reaktio. Peräkkäiset rokotukset tai piikitykset samalla aineella vaatinee, ettei ainetta saa olla paljon, ettei ihminen pompi seinille ja potki tyhjää.

[Norma Bates]

https://yle.fi/uutiset/3-11848555

Astra Zenecan rokote päätettiin hyllyttää Suomessa perjantaina, kun ilmeni, että sillä saattaa olla yhteys aivolaskimotukoksiin. THL haluaa selvitää rokotteen yhteyden kahteen Suomessa ilmi tulleeseen sairaustapaukseen.

– Puhutaan sinusstromboosista, joka on harvinainen aivolaskimoiden tukos. Suomessa se todetaan noin 70 potilaalla vuosittain. Sairastuneiden keski-ikä on noin 40 vuotta, ja naisten osuus potilaista on suurempi, alle 55-vuotiaista jopa yli 70 prosenttia, selventää ylilääkäri Nohynek.

Norjassa, Tanskassa ja Saksassa on havaittu, että aivolaskimotukoksia on ollut normaalia enemmän pian Astra Zenecan rokotteen antamisen jälkeen. Tapauksia yhdistää se, että ne ovat ilmenneet 20–50-vuotiailla naisilla noin 4–16 vuorokautta rokotteen antamisen jälkeen.

Loppuviikosta kaksi tapausta tuli Fimean tietoon myös Suomessa. Molemmilla sairastuneilla henkilöillä on verisuonitukokseen liittyviä lääketieteellisiä riskitekijöitä ja potilaiden tutkimukset ovat yhä kesken.

– Haluamme ymmärtää, mitä näissä mahdollisesti on tapahtunut, mikä rokotuksen rooli on ollut ja kuinka paljon nyt sairastuneilla on muita tukoksiin myötävaikuttavia tekijöitä, jotta osaamme tehdä johtopäätökset rokotusohjelman jatkamisen näkökulmasta ja ohjeistaa rokotettavia ihmisiä, Nohynek sanoo.

Veritulppa­taipumukseen liittyviä riskitekijöitä ovat ainakin e-pillerit, lihavuus, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ja jotkut lääkkeet.

Tuo ajallinen yhteys on siis se todiste jonka vuoksi ei voida enää ajatella että kysymys olisi vain normaalisti muutenkin paukahtelevista tulpista. Tässä korona-aikana olen joutunut muuttamaan mieltäni niin moneen kertaan että alkaa olla olo kuin tuuliviirillä. Ensin olin AstraZenecaa kohtaan penseä, sitten tsemppasin itseni innostumaan, ja nyt tämä. Idiootiksihan tässä itsensä tuntee. Ei kannata innostua mistään.

Omalla kohdalla mietityttää lähinnä tuollaisen rasva-aineenvaihdunnan häiriö kun rasvat ja öljyt sulavat ruoansulatuksessani vaikeasti ja vaivoja aiheuttaen (vaihtelee kovin, sappivikaa ei kuulema ole labrojen perusteella ole). Mutta mistäpä tiedän mitä tuolla häiriöllä tarkalleen tarkoitetaan. Ja "jotkut" lääkkeet, siis mitkä lääkkeet?! Onko vaikea kertoa?

Taitaa ainoa asia koronan suhteen missä en ole joutunut muuttamaan mieltäni olla se että maski on parempi kuin ei mitään. Ajattelin näin jo viime keväänä, en tosin sitten kesän mittaan sitä käyttänyt kun ei tuntunut tarpeelliselta.

[Karikko]

Käsittääkseni RNA-rokotteiden kehittely oli aloitettu jo ajat sitten, että ei niitä polkaistu tuosta noin vaan tyhjästä käyntiin koronan tullen. Tämä nykyinen kulkutauti oli ennalta-arvattavissa tutkijoiden laatimissa tulevaisuudenkuvissa.

Niin nämä rDna rokotteet ilmeisesti toimivat ihan hyvin?  Mahdollisesti. Kiinalaiset kyllä käyttävät perinteisempää mallia rokotteessaan. Siinä on viruksen pintaproteiinia  (no yksityiskohdista ei sen enempää)

Ongelmana noissa vektorirokotteissa voi olla se, että immuunitorjunta torjuukin sitä adenovirusta jonka avulla viruksen tunnistamiseen tarvittava aines viedään soluun..

Mitähän ovat rDna-rokotteet? Ymmärtääkseni DNA-rokotteita koronaan on vasta kehitteilä (DNA = deoksiribonukleiinihappo, RNA=ribonukleiinihappo). Astra-Zenecan rokote samoin kuin venäläisten Sputnik on vektorirokote. mRNA-rokotteita ovat mm. Pfiserin ja Modernan koronarokotteet.

Itsekin olen törmännyt tuollaiseen että viestissä on huolimattomasti puhuttu jossain lehdessä esiintyneestä tiedosta kiinnostavasta asiasta, mutta ei niin selvästi että hakukoneellakaan annetuilla kahvoilla parempi tieto asiasta löytyisi. Eivätkä lehtikirjoituksetkaan aivan hyvää kuvaa välttämättä anna.

Ainakin nämä sivuavat asiaa
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007872702.html
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007871924.html

Luultavasti melkoisia "maallikoita ollaan näissä jutuissa.

DNA ilmeisesti tarkoittaa sitä kaavaa miten emäkset ovat järjestynee solun tumaan, mutta kaikki eivät ilmeisesti ole aktiivisena samalla tavoin.
Mitkä asiat sitten kulloinkin aktivoivat niitä (poissaolevia) kohtia kulloinkin, se taitaa olla melkoisen epäselvää toistaiseksi.

Emeritusprofessori Matti Vuento on kyllä kirjoittanut parikin mielenkiintoista (ja pitkäveteistä) kirjaa mikrobien maailma,-  myös  viruksista on kirja häneltä..

Rokotukset vaikuttavat siis niissä yhteyksissä ja myös muodostavat solun tumaan uuden "tiedon" joka tarpeen tullen aktivoi solun puolustuksen. (Miten se tarkkaan ottaen tapahtuu- se lienee hieman epäselvää tutkijoillekin,, mutta jotain sellaista, että pintaproteiinista (viruksesta) leikataan pieni osa (se osa jäänee soluun uudeksi tiedoksi)joka mahdollistaa soluun tunkeutujan tunnistamisen nopeasti puolustuksen herättämiseksi.

[kertsi]

Norma, ei sulla ole rasva-aineenvaihdunnan häiriötä, jos sulla ei ole KOL, HDL, LDL, Trigly -labra-arvot pielessä. Nuo kuvaamasi eivät siis liity siihen, miten lääketieteessä määritellään kyseinen tila, eli dyslipidemia. Ks.  Dyslipidemia eli rasva-aineenvaihdunnan häiriö (Terveystalo).

Korrelaatio tai se, että ihmiset ovat saaneet veritulppia rokotuksen jälkeen, ei osoita yksiselitteisesti, että veritulppa johtuu nimenomaan rokotuksesta. Se voi johtua myös koronatartunnasta. Siinä pienehkössä huoneessa, missä itse sain rokotuksen, oli varmaan 15-20 henkeä. Ihan hyvin siellä korona leviäisi, eihän se tarvitse kuin yhden levittäjän. (Influenssarokotus oli järjestetty paljon fiksummin, olin yksin rokotettavana huoneessa, rokotuspaikkoja oli paljon enemmän.)

[Norma Bates]

Norma, ei sulla ole rasva-aineenvaihdunnan häiriötä, jos sulla ei ole KOL, HDL, LDL, Trigly -labra-arvot pielessä. Nuo kuvaamasi eivät siis liity siihen, miten lääketieteessä määritellään kyseinen tila, eli dyslipidemia. Ks.  Dyslipidemia eli rasva-aineenvaihdunnan häiriö (Terveystalo).

Korrelaatio tai se, että ihmiset ovat saaneet veritulppia rokotuksen jälkeen, ei osoita yksiselitteisesti, että veritulppa johtuu nimenomaan rokotuksesta. Se voi johtua myös koronatartunnasta. Siinä pienehkössä huoneessa, missä itse sain rokotuksen, oli varmaan 15-20 henkeä. Ihan hyvin siellä korona leviäisi, eihän se tarvitse kuin yhden levittäjän. (Influenssarokotus oli järjestetty paljon fiksummin, olin yksin rokotettavana huoneessa, rokotuspaikkoja oli paljon enemmän.)

Hyvä. Siitä on useampi vuosi kun kolesterolini mitattiin, mutta silloin arvot olivat kuulema erinomaiset ikäiselleni (ja oli jo keski-ikäinen jos en väärin muista). Kun syötottumukseni eivät järin ole muuttuneet (mitä nyt jouduin gluteenittomaksi tänä vuonna), niin kaippa ne arvot samoina on pysyneet.

Minulle ovat nuo verisuonipuolen hommelit kyllä kokolailla täysin harmaa alue.

Ajattelin ensin että niitä tulppia on vain noussut tilastosta esiin kun sinne on merkattu kaikki mitä ihmisille on tapahtunut rokotuksen jälkeen, ja ne olisivat olleet "normaalia sattumaa" siinä missä kaikki sairaudet mitä nyt alvariinsa porukoille tulee. Mutta sitten alettiin korostamaan sitä aikajanaa että oli mennyt tietty määrä päiviä rokotuksesta sen jälkeen kun nuorehkot naiset olivat saaneet tulpan, joten siksi aloin epäilemään rokotteen aiheuttavan niitä.

[Karikko]

Venäjällä kehitetty uusi rokote, mutta ilmeisesti vanhalle pohjalle on palattu, eli heikennettyyn virukseen (inaktivoituun) perustuvaan-  Varmaan samantapaista suomalaiset suunnittelevat nenäsumutteen muodossa..

Ehkä tuo on tulevaisuudessa sitä mitä tullaan kehittämään enemmänkin--

– Suurin ero tässä rokotteessa on siinä, että sitä ei ole tehty koronaviruksen yksittäisten antigeenien pohjalle, vaan se on valmistettu kokonaisesta inaktivoidusta viruksesta. Sen ansiosta siinä on mukana kaikki viruksen antigeenit ja se kehittää myös täydellisen kirjon vasta-aineita, Jegorov kuvaili

TSHUMAKOVIN tiedekeskuksen johtaja Aidar Ishmuhametov kertoi uuden rokotteen ominaisuuksista vastikään RT-kanavan haastattelussa.

Ishmuhametovin mukaan KoviVak on kehitetty käyttämällä pohjana aitoa ja kokonaista koronavirusta, joka on inaktivoitu eli toisin sanoen se on tapettu ja sen kyky aiheuttaa covid-19-tautia on estetty. Rokotteella tehdyissä kokeissa ei ole havaittu hänen mukaansa lainkaan merkittäviä sivuvaikutuksia tai muita terveysriskejä.

– Se on hyvin hellävarainen. Ainoa sivuvaikutus saattaa olla kipu pistoskohdassa, mutta siitä ihmiset selviävät kyllä, Ishmuhametov sanoi Lenta-uutissivuston mukaan.

Venäläistiedemiesten mukaan KoviVak perustuu vanhalle ja hyvin tunnetulle rokotteiden kehitysmenetelmälle, joka antaa tehokkaan suojan myös siinä tapauksessa, että alkuperäinen virus kehittää itsestään myöhemmin erilaisia muunnoksia. Lisäksi tiedemiehet uskovat, että KoviVakista tulee hyvä vaihtoehto myös niille henkilöille, joille ei syystä tai toisesta voida antaa uuteen geeniteknologiaan perustuvia rokotteita

[Norma Bates]

Päädyin THL:n sivujen kautta rokotekarttaan jossa on vähän pirun paljon enemmän rokote-ehdokkaita kuin mitä mediassa on kerrottu olevankaan.

https://vac-lshtm.shinyapps.io/ncov_vaccine_landscape/

Tuo on ihan helkkarin hieno kun voi räpsiä rakseja haluamiinsa kohtiin.

Pääsivu:

https://vac-lshtm.shinyapps.io/ncov_vaccine_landscape/

Liekö tullut jokunen lisää mukaan.

[Norma Bates]

Subjektiivisesti ottaen en tykkää mistään raportista jossa vihjaillaan että mielialalla on vaikutusta terveyteen, koska aina tulee se pelko että ihminen syyllistetään omista vaivoistaan ja jätetään kamppailemaan niiden kanssa yksinään, kun mitäs on niin negatiivinen ja masentunut. On sikäli lohdullista että tässä kerrankin on suostuttu ajattelemaan että ihminen ei sille mielelleen mitään mahda, joten tarvittaessa kehoon vaikuttavien aineiden annosta voisi justeerata sen mukaan.

https://yle.fi/uutiset/3-11857741

Mielialan yhteyttä rokotusten tehoon on tutkittu muun muassa influenssa(siirryt toiseen palveluun)- ja hepatiittirokotusten yhteydessä.

Tutkimusten yhteydessä todettiin, että pitkittyneellä stressillä voi olla vaikutusta immuunipuolustukseen. Myös muiden psyykkisten kuormitustekijöiden, kuten esimerkiksi masennuksen, yksinäisyyden ja unenpuutteen vaikutusta immuunivasteeseen on selvitetty.

– Tulokset ovat hyvin samansuuntaiset useissa tutkimuksissa. Pitkittynyt stressi, johtui se sitten univajeesta tai haastavasta elämäntilanteesta, voi yleisesti vaikuttaa immuunipuolustukseen, sanoo vanhempi tutkija Hanna Ollila Suomen molekyylilääketieteen instituutista.

Mielialan ja psyykkisen kuormituksen vaikutusta koronarokotteiden tehoon ei ole tarkemmin selvitetty. Ollilan mukaan on todennäköistä että osa tuloksista näkyisi samoin myös COVID-19 tautia vastaan rokottaessa.

Mielialalla on Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeilan mukaan merkitystä immuniteetin kannalta hyvään tai huonoon suuntaan silloin, kun kyseessä on pitkäkestoinen tila. Vaikutukset ovat myös yksilöllisiä.

...

Mielialan ja rokotteiden vaikuttavuuden tutkimus voisi Korkeilan mukaan tuottaa vaikuttavaa tietoa tulevaisuudessa.

– En näe korjattavaa tämänhetkiseen tilanteeseen. Mutta jos tulevaisuudessa havaittaisiin, että oikeasti rokotteen teho on hyvin huonosta mielialasta johtuen heikompi, niin silloin voitaisiin miettiä, että annettaisiin esimerkiksi buusteriannoksia, ehdottaa Korkeila.

[Hippi]

Kyllähän stressitason muutos ylipäätään on omiaan vaikuttamaan immuunipuolustukseen. Sekä oman että monen tutun kokemuksen mukaan on "ihan normaalia", että jokaisen loman alkuun pukkaa flunssan. Pikemminkin siitä erikseen kerrotaan, jos noin ei käy.

[Karikko]

Eka kerran 1989 ja 90-luvulla työnnettiin hiireen RNA:ta. Kappas sitä meneekin soluihin ja näyttää toimivan jossain määrin.
Paljaanakin mutta myös nanorasvapallerossa.
2000-luvulla, erikoisesti 2010-luvulla alkoivat jotkut harkita tekniikan käyttöä geneettisessä hoidossa sydäntauteihin, harvinaisiin geenitauteihin jne. Mutta sitä olisi pitänyt pistää potilaaseen monta kertaa* kuussa tai vuodessa. Haitalliset sivuvaikutukset tyssäsi innostuksen.(En ole saanut selville mitkä ne oli ne haitat mutta kenties geenikorjailu saattaa vaatia paljon geenejä, proteiineja ja se paljon RNA:ta joka on elimistölle, immuunisysteemille, liikaa?)
  Rokotuksiinkin ajateltiin tekniikkaa sovellettavan. Sitten yllättäen tuli tämä Covid-19 ja valtavasti rahoitusta, jotka pisti vauhtia hommaan.

*Muistan ikuisesti, mutta jo hiukan hämärämmin, tämän jonka luin kirjastossa vanhasta biokemian kirjasta: Jos hiireen pistää ruiskulla valkuaista tai muuta töhnää niin ei oo  välttämättä moksiskaan. Mutta just saman töhnän piikitys uudelleen muutaman viikon päästä tekee: Hiiri ns. pomppii seinille ja lopulta kuolee. Immuunisysteemin raju reaktio. Peräkkäiset rokotukset tai piikitykset samalla aineella vaatinee, ettei ainetta saa olla paljon, ettei ihminen pompi seinille ja potki tyhjää.

Mitenkä mahtaa olla nykyisin? Koronaa vastaan ollaan jo oletettavasti valmistautumassa kolmanteen rokotuskertaan.

Rokotukset niiden vasta-aineiden muodostumisen alkamisen kerrotaan vaativan noin kahdesta viikosta kuukauteen, ennen kuin suojaava vaikutus on kehittynyt.
Mutta suojavaikutuksen kestoksi ei uskalleta luvata 6 kuukautta pidempää aikaa- mahdollisesti vuoden, tai enemmänkin, mutta niitä ei luvata.

Astran rokotehan on koronan perimän osa joka viedään soluun(rokote) simpanssin adenoviruksen sisällä DNA- muodossa.

[Karikko]

Luonto on ilmeisesti tehnyt geenisovellutuksia jo ilman ihmisen apua, ties kuinka kauan.

Ainakin tutkimustuloksia on on tuosta muokkautumisesta tiedossa-hs.

LUONNOSSA elämä on jatkuvaa asevarustelua saalistajien ja saaliseläinten välillä. Miekantekijänä toimii evoluutio, joka hioo eliöiden geeniperimää parhaiten ympäristöön sopivaksi.

Kasvitkin joutuvat kehittämään puolustuskeinoja niitä syöviä hyönteisiä vastaan.

Kiinalais-sveitsiläinen tutkimusryhmä selvitti erään tuhohyönteisen geeniperimää ja teki ällistyttävän havainnon. Hyönteinen on napannut itseensä kasvilta geenin, joka suojelee sitä kasvien tuottamilta myrkyiltä.

Tällaista geeninsiirtoa kasvista hyönteiseen ei ole koskaan aiemmin havaittu. Ennennäkemätön tutkimustulos on julkaistu arvostetussa Cell-tiedelehdessä.

RYHMÄ tarkasteli siis etelänjauhiaisen (Bemisia tabaci) geenejä.

Tämä pieni, hieman kirvaa muistuttava hyönteinen on maailmalla merkittävä viljelyskasvien tuholainen.

Jauhiaiselle kelpaa ruoaksi melkein mikä vain: se nakertaa tomaatteja, kurkkuja, bataatteja, kaalia ja noin viittäsataa muutakin kasvia.

Kasvit yrittävät suojautua jauhiaisilta ja muilta tuholaisilta tuottamalla erilaisia fenoliyhdisteitä, jotka ovat hyönteisille myrkyllisiä.

Mutta jauhiainen onkin tehnyt itselleen suojakilven: eräs geeni suojaa sitä näiltä fenoliyhdisteiltä, ja tämä geeni, nimeltään btpmat1, on tullut kasveilta itseltään.

JAUHIAINEN ei tietysti ole geeniä tarkoituksella napannut. Taustalla on luonnon oma geenimuuntelu, joka ei käytännössä poikkea ihmisen harjoittamasta muokkauksesta. On tapahtunut horisontaalinen geeninsiirto.

Geenit eivät noin vain siirry lajista toiseen.

Välittäjäksi tarvitaan esimerkiksi virus. Virukset tunkeutuvat soluihin ja voivat napata itselleen geneettistä materiaalia, joka voi sitten siirtyä viruksen kyydissä toiseen eliöön.

Ihminen tekee tätä tarkoituksella esimerkiksi viljelykasveja muokatessaan, mutta luonnossa vaaditaan onnekas sattuma.

[Norma Bates]

Jännästi vaihtelee tämä J&J -rokotteen teho.

https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/vaccines/different-vaccines/janssen.html

66,3 %

https://www.nytimes.com/interactive/2020/health/johnson-johnson-covid-19-vaccine.html

72 %

Ikävä kyllä tuo pienempi prossa on uudemmasta linkistä.

[Toope]

Kyllä minä hieman epäilen näitä ajatuksia, että ihmisiä tulisi rokottaa kaksin/kolminkertaisesti, vaikka virusvariaatioita esiintynee...?
En rokotuksia vastusta, mutta onko tuossa enää ideaa?

Itse aion ottaa rokotteen, ensimmäisen, koska sinänsä uskon rokotteiden voimaan.
Nykytouhu tosin hieman horjuttaa uskoani.

ps. Kotikaupunkini ei vielä tarjoa rokotuksia, koska olen alle 65-vuotias...