Rasismi, yleisketju

[urogallus]

^Mitä jos tasa-arvon toteutumiseksi tarvitaan tietoa siitä, millaisia tarpeita vähemmistöillä tai alistetussa asemassa olevilla on? Eikös kysymykseen parhaiten vastaa kyseisten ryhmien jäsenet/edustajat?

Samalla tavalla voitaisiin ihmetellä, että jos tieteen tarkoitus on lopulta selittää miten luonto toimii, niin mihin tarvitaan biologeja, kemistejä ja fyysikoita? Onko tämäkin vain asennekysymys?

Luonnolla ei ole intressejä ihmisten yhteiskunnan suhteen. Ruskeilla tytöillä on. Ja jos vain intressiryhmältä itseltään kysytään mitä se tarvitsee, on vastaus aina sama: LISÄÄ.

[Hayabusa]

Vanha luettelo neekeriheimoista: bantut, tibbat, betzat, kallat, hottentotit ja busmannit, njam-njam-kansa ja kafferilaiset, somalit ja sudanit.

Missä ovat selostajalegenda Mauri Myllymäen ihailemat Nandi-heimon miehet? Ehkä he ovat jo menneet, kun muut vasta tulevat. 

[mikainen]

^Mitä jos tasa-arvon toteutumiseksi tarvitaan tietoa siitä, millaisia tarpeita vähemmistöillä tai alistetussa asemassa olevilla on? Eikös kysymykseen parhaiten vastaa kyseisten ryhmien jäsenet/edustajat?

Samalla tavalla voitaisiin ihmetellä, että jos tieteen tarkoitus on lopulta selittää miten luonto toimii, niin mihin tarvitaan biologeja, kemistejä ja fyysikoita? Onko tämäkin vain asennekysymys?

Luonnolla ei ole intressejä ihmisten yhteiskunnan suhteen. Ruskeilla tytöillä on. Ja jos vain intressiryhmältä itseltään kysytään mitä se tarvitsee, on vastaus aina sama: LISÄÄ.

Olen kuullut intressiyhmistä joissa vastaus on ollut: saman verran kuin muutkin.

Jokin intressiryhmä voi myös hyvällä omallatunnolla vaatia lisää jos ryhmällä on vajausta vaikkapa ihmisoikeuksista.

[safiiri]

Heh - Kopek löysi intersektionaalisuuden. Ei riitäkään tarkastella vain ihonväriä ja sen tummuuden astetta, vaan pitääkin tarkastella liutaa erilaisia tekijöitä, jotka hankalasti yhden yksilön kohdalla painavat vaakaa välillä alas, välillä keventävät painoa, jolla eri ominaisuudet ovat rasitteenaan. Yksi voi olla maahanmuuttaja, mutta kuitenkin vaaleaihoinen. Toinen taas mustaakin mustempi, mutta silti syntyperäinen suomalainen, äidinkielenään suomea puhuva ja ehkä vielä korkeakoulutettujen vanhempien lapsi. Ehkä vielä miespuolinen. Mistä näistä oikein ottaa selvää, että ketä tässä pitikään sääliä ja kenelle heristää sormea etuoikeutetun aseman tähden, hitsinpimpulat.

[Hayabusa]

Intersektionaalisuus on hyvä esimerkki vanhasta lauseesta: "Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset".

[safiiri]

Niin sitten tietysti tässä on sekin puoli, että Kopek vain kuvittelee Ruskeiden tyttöjen vetävän tiukkoja rajoja sille, kenet he kelpuuttavat ruskeaksi ja tytöksi:

[qute]Ruskeat: Ruskea voi olla kuka tahansa Suomessa rodullistetuksi tuleva. Rodullistetuksi tulevat ihmiset nähdään usein ei-suomalaisina ja heihin kohdistuu stereotyyppisiä oletuksia ja ennakkoluuloja ei-valkoisuudesta. Ruskea on siis valitsemamme sateenvarjotermi ihmisille ja ryhmille, joita kutsutaan Suomessa usein ulkonäkönsä tai nimensä perusteella etnisiksi vähemmistöiksi, ulkomaalaisiksi, ulkomaalais-taustausiksi, maahanmuuttajiksi, maahanmuuttaja-taustaisiksi, jne. Ruskeus on kuitenkin myös itsemäärittelykysymys.

Tytöt: Tytöillä tarkoitamme tässä yhteydessä sukupuolen moninaisuutta, eli kaikkia niitä sukupuolia, jotka eivät ole "mies"  tai "poika" ja niitä, jotka asettuvat kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän ulkopuolelle.[/quote] https://www.ruskeattytot.fi/

Ruskeaksi tytöksi siis kelpaa, vaikka ihonväri ei olisikaan ruskea. Mitään pigmenttitestiä ei tehdä. Tytöksikin pääsee, vaikkei virallisesti olisi tyttö. Voi olla jotain muutakin. Että sellainen hirveä seula tällä porukalla on mukaanpääsyyn. Pitää jollain tapaa tuntea asia omakseen. Hieman ihmettelen, miksi mukaan pitäisi mennä, jos ei tunne.

[-:)lauri]

^Mitä jos tasa-arvon toteutumiseksi tarvitaan tietoa siitä, millaisia tarpeita vähemmistöillä tai alistetussa asemassa olevilla on? Eikös kysymykseen parhaiten vastaa kyseisten ryhmien jäsenet/edustajat?

Samalla tavalla voitaisiin ihmetellä, että jos tieteen tarkoitus on lopulta selittää miten luonto toimii, niin mihin tarvitaan biologeja, kemistejä ja fyysikoita? Onko tämäkin vain asennekysymys?

Luonnolla ei ole intressejä ihmisten yhteiskunnan suhteen. Ruskeilla tytöillä on. Ja jos vain intressiryhmältä itseltään kysytään mitä se tarvitsee, on vastaus aina sama: LISÄÄ.

Vertasin tuossa etujärjestöjen suhdetta yhteiskuntaan käyttäen esimerkkinäni tieteenalojen suhdetta luontoon. Eli jos kokee, ettei tieto tasa-arvon kehittämistarpeista edellytä eri eturyhmien tuottamaa tietoa, ei tiedon lisääminen luonnostakaan pitäisi edellyttää eri tieteenalojen tuottamaa tietoa. Ihmisryhmät ovat intressiryhmiä yhteiskunnan tasa-arvon alla hieman kuten tieteenalat ovat intressiryhmiä luonnon selittämisen alla.

Ja mitä tulee intressityhmien "LISÄÄ"-vaatimuksiin, niistä käyty poikkitieteellinen neuvonpito/vuorovaikutus eri intressiryhmien välillä on se, mitä toteutunut tasa-arvo sitten käytännössä kulloinkin on. Ja kun "LISÄÄ"-vaatimusten kohdalla sovelletaan sikaanikieltoa, eivät nekään ole välttämättä ratkaisemattomia ongelmia. Ongelmallisten "LISÄÄ"-vaatimusten kohdalla edellytetään sitten kykyä esimerkiksi kompromisseihin.

[safiiri]

Intersektionaalisuus on hyvä esimerkki vanhasta lauseesta: "Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset".

Vaan kun ei ole. Lause kylläkin on esimerkki siitä, miten on mahdollista kääntää käsitteiden merkitys päälaelleen, jos vain haluaa. Kuten nyt vaikkapa on varsinainen kansanhuvi ilmeisesti leikkiä vähä-älyistä tämän hirveän intersektionaalisuuden edessä. Intersection = risteys, intersektionaalinen = risteävä. Hayabusaa kauhistuttaa, että joku voi olla sekä ruskea että tyttö. "Kyllä pitäisi osata valita, kumpaa oikein haluaa olla."

[Hayabusa]

^Voi teitä vähä-älyisiä! Olen käyttänyt vuosia intersektioita esimerkkinä siitä kuinka me kaikki kuulumme vähemmistöön, jos ajatellaan muuten kuin yksiulotteisesti. Mikä tietysti on ylivoimainen tehtävä joillekin. Sen sijaan tämä uusintersektionalisuus on pisteytysjärjestelmä kuka on teoreettisesti "eniten sorrettu" ja siten eniten oikeutettu oikeudettomiin etuoikeuksiin. Jos sektioitaisiin tarpeeksi päädyttäisiin yksilöihin, mutta sehän ei tietenkään kertakaikkiaan käy, koska pitää olla trendikkäästi yksilöllinen samalla kuuluen suureen ryhmään.

[-:)lauri]

^Voi teitä vähä-älyisiä! Olen käyttänyt vuosia intersektioita esimerkkinä siitä kuinka me kaikki kuulumme vähemmistöön, jos ajatellaan muuten kuin yksiulotteisesti. Mikä tietysti on ylivoimainen tehtävä joillekin. Sen sijaan tämä uusintersektionalisuus on pisteytysjärjestelmä kuka on teoreettisesti "eniten sorrettu" ja siten eniten oikeutettu oikeudettomiin etuoikeuksiin. Jos sektioitaisiin tarpeeksi päädyttäisiin yksilöihin, mutta sehän ei tietenkään kertakaikkiaan käy, koska pitää olla trendikkäästi yksilöllinen samalla kuuluen suureen ryhmään.

Tämä yhteinen matkamme ryhmäkeskeisestä heimoyhtesikunnasta kohti yksilökeskeistä kansalaisyhteiskuntaa on sen vuoksi hidas prosessi, että väestöstä aivan liian suuri osa elää omassa päässään edelleen heimoyhteiskunnassa, jossa kanssaihmisten näkeminen oletetun kansanluonteen tai ryhmäidentiteetin kautta on edelleen intuitiivisempaa kuin heidän näkemisensä yksilöinä.

EDIT: Ennen intersektionaalista feminsimin jaottelua, jossa nähdään, että ihmiset voivat yksilöinä olla eri tavoin sorrettuja, puhuttiin pelkästään feminismistä ja sen populistisimmasta ihmisten jaottelusta sukupuolen ja seksuaalinen suuntautuneisuuden mukaan sorrettuihin ja feminismiä aiemmin puhuttiin jostain vieläkin mustavalkoisemmasta jaottelusta. ts. kehitys on selvästi kohti monimutkaisempaa todellisuuskäsitystä, mutta samalla se luo uuden alistetun väestöryhmän, nimittäin "kognitiivisrajoitteiset". "Kognitiivisrajoitteisten" hilseen yli mentiin ehkäpä jo siinä, että naisille myönnettiin edes alkeelliset ihmisoikeudet kuten ajatus, että naiset olisivat muutakin kuin vain sukupuolensa kopioita. "Kognitiivisrajoitteiset" voidaan nähdä näin alustavasti yhtenä sorrettuna luokkana, siinä missä mikä tahansa muukin porukka, jolle yhteiskuntakelpoisuuden edellytykset ovat heidän kykyihinsä nähden liian korkeat tai muilla tavoin epäreilut.

[safiiri]

^Voi teitä vähä-älyisiä! Olen käyttänyt vuosia intersektioita esimerkkinä siitä kuinka me kaikki kuulumme vähemmistöön, jos ajatellaan muuten kuin yksiulotteisesti. Mikä tietysti on ylivoimainen tehtävä joillekin. Sen sijaan tämä uusintersektionalisuus on pisteytysjärjestelmä kuka on teoreettisesti "eniten sorrettu" ja siten eniten oikeutettu oikeudettomiin etuoikeuksiin. Jos sektioitaisiin tarpeeksi päädyttäisiin yksilöihin, mutta sehän ei tietenkään kertakaikkiaan käy, koska pitää olla trendikkäästi yksilöllinen samalla kuuluen suureen ryhmään.

Tietenkin kuulumme jokainen johonkin vähemmistöön. Varsinkin, jos tälle vähemmistölle vielä annetaan useampia kuin yksi yhteinen nimittäjä. Sitä ne ymmärrä, mistä syntyy tuo kummallinen kateus näitä "hirveitä" vähemmistöjä kohtaan, joka nostaa hien pintaan ja verenpaineen huippulukemiin, kun ei saakaan olla homo ja nainen ja pyörätuolissa ja maahanmuuttajakin. Sittenkö olisi asiat paljon paremmin ja elämä hymyilisi? Sittenkö olisi päässyt sellaisiin asemiin yhteiskunnassa, joista nyt - tuon kaiken puuttuessa - voit vain haaveilla?

Todellisuudessa intersektionaalisesti ajatteleminen lähinnä kehottaa suorastaan toopemaiseen malliin toteamaan, että vaikkapa minulla länsimaisena valkoisena korkeakoulutettuna cis-sukupuolisena jotakuinkin terveenä heterona on asiat varsin hyvin, vaikka olenkin nainen. Monella miehellä - jopa suomalaisella ja heterolla miehellä - voi moni piirre hänen taustassaan ja elämäntilanteessaan asetella paljon hankalampia esteitä elämälle. Tässä toteamuksessa sitten kai on jotain hirveän haitallista ja Hayabusan kanssani epätasa-arvoiseen asemaan asettavaa? Mitä mahdoit nyt tässä menettää?

[Xantippa]

^Voi teitä vähä-älyisiä! Olen käyttänyt vuosia intersektioita esimerkkinä siitä kuinka me kaikki kuulumme vähemmistöön, jos ajatellaan muuten kuin yksiulotteisesti. Mikä tietysti on ylivoimainen tehtävä joillekin. Sen sijaan tämä uusintersektionalisuus on pisteytysjärjestelmä kuka on teoreettisesti "eniten sorrettu" ja siten eniten oikeutettu oikeudettomiin etuoikeuksiin. Jos sektioitaisiin tarpeeksi päädyttäisiin yksilöihin, mutta sehän ei tietenkään kertakaikkiaan käy, koska pitää olla trendikkäästi yksilöllinen samalla kuuluen suureen ryhmään.

Kenelle käy, kenelle ei käy - teille kaikille ei varmaan käykään, mutta kyllä suuri ihmisistä nimenomaan pyrkii siihen, että vaikka kuuluu ryhmään, kuten vaikkapa suomalaiset, on silti oikeutettu olemaan myös yksilöllinen, trendikkäästi tai ilman trendiä.

Jotkut kaikki tosin pyrkivät selostamaan, miten ryhmään kuuluminen häivyttää yksilöllisyyden.

T: Xante

[Hayabusa]

Yritän vielä kerran selittää intersektionaalisen blablaan ongelman. Monelle lienee tuttu kuvasarja aidasta ja sen takana olevista eri pituisista katsojista. Ratkaisua haetaan asettelemalla laatikoita eri korkuisiin pinoihin katsojien alle. Viimeisessä ja oikeassa ratkaisussa aita poistetaan. Se miten intersektionaalista blablaata on kuvattu, on laatikkoleikki, jossa parhaat laatikkopinot annetaan kovinta meteliä pitäville. Ainakin "ruskeat tytöt" haluavat pitää meteliä. Moni paljon huonomassa asemassa oleva jää ilman tukea puhumattakaan oikeasta tavasta eli rakenteelliset esteet jäävät poistamatta.

[-:)lauri]

^Kuka on kuvannut intersektionalisuutta niin, että äänekkäimmät saisivat parhaat laatikkopinot ja millä tavalla parhaat laatikkopinot, mistä?

En ole ennen tullut ajatelleeksikaan, että aitavertaus onkin tarina parhaimmista laatikkopinoista. Jotenkin olen pitänyt laatikkopinojen sijoitusta parhausakselilla täysin redundanttina tekijänä, eli että laatikot voitaisiin korvata millä tahansa sellaisella roinalla, josta ei ole jollekin mitään hyötyä pelin seuraamisessa, mutta josta olisi hyötyä jollekin toiselle pelin seuraamisessa.

[Hayabusa]

^"Ruskeat tytöt"