Rasismi, yleisketju

[Xantippa]

Onko noissa kuvissa paljonkin suomalaisia?

Noh tässä tapauksessahan varmaan suomalaiset luetaankin joukkoon eurooppalaiset, eli jos muualta Euroopasta on, se todistaakin jotain suomalaistenkin puolesta.

T: Xante

[MrKAT]

Jos googlaa ihmisten kuvia edellä mainituilla hakusanoilla tai mitä neutraaleja hakuja nyt keksii, saa nähtäväkseen kuvia ihmisryhmistä, joissa on eurooppalaistaustaisia, aasialaistaustaisia, eteläaasialaistaustaisia (intialaiset, pakistanilaiset etc.) ja muitakin. Afrikkalaistaustaiset ovat selvästi aliedustettuja. Heitä on kuvissa tuskin lainkaan. 
...
Jos googlaa avaruustutkimukseen liittyvillä hakusanoilla, tulos on sama. Mustaihoisia on kuvissa vain muutamia ja hekin yleensä vaaleimmasta päästä.
...
Edellä esittämäni väite on luonnollisesti rasistinen, vaikka siihen sisältyykin se kiusallinen ulottuvuus, että se on totta.

Siis mikä "se" on "totta"? Rasismiko?

Kun sinä nyt niin usein keskityt ulkonäköön (mustat.. ihonvärinvaaleusindeksi.. älykkäät....wannabe-poliisit) niin kerroppa miltä alalta oheiset henkilöt?

1. Vinkki. Dplayn/TV6:n "Uljas Universumi"-ohjelmassa kertoilevat katselijoille.

[safiiri]

Aika paljon on mustia tiedemiehiä ja naisia ja kaiken muunkin värisiä.

Piilaaksossakin työskentelee ihmisiä kaikista etnisistä ryhmistä. Tämä kuva löytyi hakusanoilla "Silicon Valley people".

https://www.fudzilla.com/media/k2/items/cache/1f262fb9a34f9e15d26ca98d40e8726d_XL.jpg

Jos googlaa ihmisten kuvia edellä mainituilla hakusanoilla tai mitä neutraaleja hakuja nyt keksii, saa nähtäväkseen kuvia ihmisryhmistä, joissa on eurooppalaistaustaisia, aasialaistaustaisia, eteläaasialaistaustaisia (intialaiset, pakistanilaiset etc.) ja muitakin. Afrikkalaistaustaiset ovat selvästi aliedustettuja. Heitä on kuvissa tuskin lainkaan. 

Jos googlaa avaruustutkimukseen liittyvillä hakusanoilla, tulos on sama. Mustaihoisia on kuvissa vain muutamia ja hekin yleensä vaaleimmasta päästä.

Mars-luotaimen tiimi

https://mars.nasa.gov/system/feature_items/images/6067_car12.jpg

Mars "Europa" -luotaimen tiimi

https://www.jpl.nasa.gov/images/europa/20150810/europa20150810b.jpg

En pyri väittämään tai todistelemaan, etteikö mustaihoinen ihminen voisi olla vaikka miten pätevä "einstein" alalla kuin alalla siitä huolimatta, että he kouluttautuvatkin usein ei-matemaattisiin ammatteihin kuten lakimiehiksi ja opettajiksi ja taiteen ja kulttuurin piiriin. Näillä aloillahan ei tarvita superälykkyyttä tai poikkeuksellisia matemaattisia lahjoja. Riittää, kun on ahkera ja lukee.

Kyse ei olekaan siitä, mihin yksilö pystyy, vaan mihin iso joukko ihmisiä keskimäärin pystyy. Tämä ratkaisee kansakuntien menestyksen. Jos jonkin maan asukkaiden keskimääräinen älykkyystaso on 80 pistettä ja koulutustaso sen mukainen, tällainen maa ei menesty kilpailussa jonkin toisen maan kanssa, jossa asukkaiden keskimääräinen älykkyystaso on 105 ja koulutustaso korkea. Jälkimmäisessä maassa on resursseja tehdä asioita, joihin ensiksi mainitussa maassa ei kyetä.

Edellä esittämäni väite on luonnollisesti rasistinen, vaikka siihen sisältyykin se kiusallinen ulottuvuus, että se on totta. Myönnetäänhän virallisestikin se, että kansalaisten koulutustaso pitäisi yrittää pitää mahdollisimman korkeana, jotta menestyttäisiin kansainvälisessä kilpailussa. Mutta jos kansalaisten älykkyystaso laahaa jossakin kaukana muiden maiden takana, se on ensiksi saatava nousemaan, koska sillä on yhteys koulumenestykseen. Osmo Soininvaarakin kirjoitti jossakin blogijutussaan, että Pisa-tulokset ja maan asukkaiden keskimääräinen älykkyysosamäärä korreloivat keskenään.

Jännää tosin on se, että tuo koulutus tuppaa nostamaan älykkyyttä. Kopek siis valjastaisi kärryt hevosen eteen, jos ensin pitäisi nostaa älykkyyttä ennen kuin koulutukseen ryhdytään panostamaan. Kyllä - perimällä on suuri merkitys älykkyyden tasolle. Mutta tuo on älykkyyspotentiaalia, jonka toteutumiseen vaikuttavat ympäristötekijät. Näistä yksi merkittävä on koulutus. Älykkyys on samaan tapaan harjoitusta vaativa ominaisuus kuin vaikkapa lihasvoima tai motorinen taito. Eivät nekään pelkästään perimästä juonnu, vaan niiden pitää myös saada sopivia harjoittavia ärsykkeitä. Vaikka Vain joillakin harvoilla on edellytykset kehittyä 100 metrin maailmanmestariksi , niin vielä varmempaa on, että kenestäkään ei tule treenaamatta ja juoksematta 100 metrin voittajaa. Vaikka olis kuinka otolliset geenit. Toisaalta suurenkin älykkyyden voi suunnata hyvin erilaisiin asioihin. Ollenkaan kaikki ympäristöt eivät kannusta sen suuntaamiseen juuri opiskelussa etenemiseen. Ei siihen panostaminen edes aina ja kaikissa ympäristöissä vaikuta mitenkään erityisen älykkäältä (omaa etua edistävältä) suunnalta. Erityisesti sellaiset olosuhteet, joissa aivan lähitulevaisuudessa on haasteita, joiden ratkaiseminen on elintärkeää, suuntaa ihmisen valinnat muualle kuin jonkin pidemmällä aikavälillä mahdollisesti (mutta epävarmasti) jotain hyvää tuottavaan toimintaan. Muitakin tekijöitä näissä tilanteissa on vaikuttamassa.

Eikös Kopek itsekin ole kertonut, miten hänellä on jonkinlaista oman toiminnan ohjauksen ongelmaa, joka tekee vaikeaksi keskittyä tai suuntaamaan tarmon tuloksia tuottavalla tavalla asiaan, jonka oikeastaan haluaisi saada aikaiseksi? Ei siinäkään kyse ole älykkyyden puutteesta, vaan jostain ihan muusta. Miksi tällaisia tekijöitä ei tule mieleen, kun pitää selitellä jonkun väestöryhmän heikkoa menestystä tms? Eikö vaikkapa koko Afrikka ole vähän Kopekin tapaan joutunut luopumaan "lapsuudenkodistaan", kun se vääryydellä on heiltä anastettu? Miksei tämä sukupolvelta toiselle siirtynyt trauma vastaavasti voisi selittää monenlaista ei-niin-menestyksekästä toimintatapaa?

[Karikko]

En pyri väittämään tai todistelemaan, etteikö mustaihoinen ihminen voisi olla vaikka miten pätevä "einstein" alalla kuin alalla siitä huolimatta, että he kouluttautuvatkin usein ei-matemaattisiin ammatteihin kuten lakimiehiksi ja opettajiksi ja taiteen ja kulttuurin piiriin. Näillä aloillahan ei tarvita superälykkyyttä tai poikkeuksellisia matemaattisia lahjoja. Riittää, kun on ahkera ja lukee.

Lapsinerot ovat useimmiten olleet vanhempiensa toiminnan tulosta, tai autistisia, matemaattisia -kielellisiä neroja. (matematiikka ja kieli ovat usein nerouden yhteinen nimittävä tekijä- liittyvät toisiinsa)

Vahemmille joilla ei ole matemaattisia lahjoja, voi syntyä lapsi, jolla on edellytykset huippulahjakkuuteen (matemaatikkona)- perimä ei selitä aivojen kaikkia ominaisuuksia. Eikä varsinkaan ihonväri selitä, muuta kuin sen "ihonvärin.

Koulutuksen perinteet ja mahdollisuudet eivät ole tasa-arvoisia - usassa ainakaan. Muualta maailmasta haalittujen parhaiden voimien palkkaaminen ei kerro mitään kyvyistä sinänsä. Kertoo vain sen, että kaikkialta löyttyy lahjakkaita ihmisiä, mutta myös sen, että kuten suomessa heitä pyritään palkaamaan edullisesti, eli mieluummin hieman pienempää liksaa pyytävä on etusijalla.

[Laika]

Kyllä - perimällä on suuri merkitys älykkyyden tasolle. Mutta tuo on älykkyyspotentiaalia, jonka toteutumiseen vaikuttavat ympäristötekijät. Näistä yksi merkittävä on koulutus.

Kopekin olemattoman järjenjuoksun perusteella kivikauden ihmiset olisivat kuuluneet eläintarhoihin, koska he eivät juuri osanneet muuta kuin tehdä tulen ja keksiä jumalia. Silti noissa alkuihmisissä oli älyllinen kapasiteetti luoda ensimmäiset sivilisaatiot kivillä ja kepeillä.

Ei Kopek tajua mitään genetiikasta. Hän kuvittelee, että sadan vuoden aikana ihmisessä tapahtuu evolutiivisesti merkittävä lajiutuminen. Niinpä vienankarjalaiset ovat jo ehtineet degeneroitua ali-ihmisiksi, koska ovat joutuneet niin kauan aikaa olemaan erossa varsinaisista lajitovereistaan eli suomalaisesta rodusta. Tähän on turha esittää vinkiksi, että se paljon puhuttu flynn-efekti ei kieli geneettisestä muutoksesta. Seitsemässäkymmenessä vuodessa brittilasten mitattu äo nousi 17 pistettä. Vaan selitäpä se tyhmälle päälle.

Aioin aiemmin puhua myös siitä keinotekoisen jaottelun luomasta ongelmasta, joka syntyy kun vertaillaan laadullisesti esimerkiksi Suomen ja Kiinan populaatioita keskenään, ja populaatiot erotellaan kansallisista rajoista päätellen. Minusta kuitenkin vaikuttaa, että se olisi tilastotieteellisesti liian vaikea konsepti käsitellä palstan roturealisteille, joten jääköön. Yhtäältä linkkien antaminen ei auta, koska niitä ei lueta. Ehkä ei osata.

[Toope]

Kuten huomaat, käsittelin noita mainitsemiasi poliittisia syitä jo tammikuussa. Olen varma, että olen käsitellyt niitä aiemminkin ilman mitään vastakaikua, mutta kauemmas en viitsi ryhtyä arkistoja etsimään, enkä muistaisi missä olen niistä kirjoittanut.

Mitä vastakaikua tuo kirjoituksen olisi pitänyt saada?

Siihen nähden että et juuri muuta teekään kuin nariset siitä, miten roduista ja älykkyyseroista ei voida käydä rehellistä keskustelua poliittisten syiden vuoksi, olisin kuvitellut sinua kiinnostaneen, mitä 'poliittiset syyt' pitävät sisällään. Mutta jos puhutaan poliittisista syistä, niin puhutaan sitten koko spektristä. Aivan suoraan sanoakseni minua vituttaa kuunnella jollotusta noista poliittisista syistä, kun jollottajat eivät ole näkevinään itseään suurimpana tukkeena, jonka he rehelliselle keskustelulle muodostavat.

Koirat otin lihallisena esimerkkinä siitä, miten itse uskomukset muokkaavat geneettistä poolia. Toisin sanoen ennakkokäsitykset asiain tilasta eivät ole faktoina sen pehmeämpiä kuin ne olemuksellisina usein nähdyt mekanismit, jotka replikoivat soluja. Sinä kyselit poliittisten syiden perään, joten yritin aivan ilmeisen epäonnisesti avata tammikuisessa viestissäni, mikä poliittisten syiden merkitys voi olla, esimerkin kautta. Geneettinen apartheid nimenomaan on luonut koirarodut, joita ei sitä ennen ollut. Vaan mielessäsi taisi olla jotain aivan muuta, kun tuolloinen täky ei kelvannut.

Ei voida sanoa, että kun ihminen on valkoihoinen tai mustaihoinen, hän on samalla sitä ja tätä henkisiltä ominaisuuksiltaan, mitä nyt "rotumäärittelyyn" kuuluu. Ei se näin ole. Erot ihmispopulaatioiden välillä ovat niin pieniä, että ne jäävät yksilöiden välisten erojen peittämäksi. Mutta tilastollisella tasolla, kun puhutaan miljoonista ihmisistä, erot tulevat näkyviin. Ja nimenomaan tämä ero on merkittävä, kun on kyse jonkin maan menestymisestä ja ihmisten elintasosta.

Sotket kategoriat yllä niin perusteellisesti, ettet taida itsekään tietää, mitä yrität sanoa. Kansakunnan menestys ei johdu yksilöistä, vaan massoista, ja ainoastaan massojen älykkyyttä voidaan mitata, koska yksilöiden väliset erot heittelevät niin suuresti? Todellako?

Enpä ole vähään aikaan kuullut mitään hölmömpää.

Jos ajatus oli, että kansakuntien menestystä voidaan mitata, törmätään aivan toisenlaisiin kysymyksiin. Mutta niin kuin olen toisaalla todennut, olet kategoriarajoitteinen hiukan samaan tyyliin kuin Julodimorpha bakewelli, joten en käy selittämään, miksi kansakuntien välisen menestyksen mittaaminen ei ainakaan ole sen objektiivisempi urheilulaji kuin yksilöiden välisen älykkyyden mittaaminen on, saati että pitäisi etsiä näiden välinen kausaalinen mekanismi.

Ylipäätään olen saanut kuvan, ettet tiedä mistä puhut*. Esimerkiksi olisi kiinnostavaa kuulla tulkintasi siitä, mistä Flynn-efekti mielestäsi kertoo. Muuten kyllä mitä hyvänsä korrelaatioita voidaan esittää geneettisinä kausaatioina, ilman että esittäjän tarvitsee ottaa pienintäkään vastuuta argumenttiensa kestävyydestä. Niin kuin tiedetään, jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia.


*Mieleeni tulevat erilaiset tutkimuspaperit, joissa todetaan asian X johtuvan '60-prosenttisesti perinnöllisistä tekijöistä', jolloin sanamuodosta voidaan usein päätellä, etteivät tutkimuksen tekijätkään ilmeisesti tiedä, mistä he puhuvat. Jos ollaan tarkkoja, 'periytyvyys' ja 'geneettinen kausaatio' eivät ole synonyymejä. Jos isälläni on kesämökki ja hänen kuoltuaan minulla on kesämökki, ei se tarkoita, että kesämökki siirtyy sukumme geeneissä minulle. Mökki voi kyllä periytyä minulle ilman, että se olisi ominaisuus lainkaan. Tekeekö sen omistaminen minusta geneettisesti menestyneen? Näitä termejä voidaan heitellä miten sattuu, ja käytännössä niin myös tehdään.

Kansakuntien, yhteiskuntaryhmien, roturyhmienkin menestyksestä voidaan luoda teorioita, koska meillä on niistä kokemusta. On minusta täysin ilmiselvää, etteivät kaikki ihmisten luomat yhteisöt (kulttuurisina, uskonnollisina) onnistu toimimaan yhtävertaisesti. Toiset luovat parempia yhteiskuntia kuin toiset.

Mistä silloin pitäisi malleja ottaa? 1) Onnistuneista yhteiskuntamalleista, vaiko niistä 2), jotka työntävät väkeään toisiin yhteiskuntiin?
Miksi toiset yhteiskunnat työntävät ylijäämäväestöään toisiin yhteiskuntiin?

[safiiri]

^Länsimainen kulttuuri on kunnostautunut toisten kulttuurien tuhoajana, alistajana ja orjuuttajana. Pidätkö sitä ansiona? Toimiiko vastaavat menestymisen määrittely yksilöiden keskuudessa eli vahvempi ja julkeampi on menestyessään parempi kuin se, jota hän huijaa ja potkii. Ihanteesi Trump ainakin tuntuu näin ajattelevan. Hämmentävää tässä on vain se, mikset siis ole innokkaana toteamassa, että ne syrjäytyneet pojat ja miehet nyt vain ovat se "heikompi astia", joten heidän heikko asemansa ja menestyksensä on siten luonnollinen seuraus kykyjen ja pystyvyden puutteista. Toteutunut menestys todistaa oikeuden parempaan osuuteen. Harmillista, että sillä perusteella arvioiden taidan minä olla meistä kahdesta se, joka ansaitsee paremman aseman. Parempi menestykseni (taloudellisesti, ammatillisesti, parisuhteissa) on vääjäämätön todiste siitä, että sinun pitäisi ehkä ottaa mallia minusta, eikä valittaa siitä, ettet itse ole vastaavaan pystynyt. Samoja periaatteita voidaan soveltaa moneen tilanteeseen. Vaikkapa persujen kyvyttömyyteen ottaa itselleen hallitusvaltaa. JOkainen ansaitsee juuri sen, mitä on saanutkin. 

[Saares]

Laika:
"Sotket kategoriat yllä niin perusteellisesti, ettet taida itsekään tietää, mitä yrität sanoa. Kansakunnan menestys ei johdu yksilöistä, vaan massoista, ja ainoastaan massojen älykkyyttä voidaan mitata, koska yksilöiden väliset erot heittelevät niin suuresti? Todellako?"
Puhe massoista kun tarkoitetään ihmispopulaatioita on jäänne kommunistiajoilta. Massojen valtapyrkimyksenä silloin kehdattiin sanoa suoraan kiertelemättä toisin kuin nykyään.
Yksi henkilö voi vaikuttaa koko maailman kohtaloihin (Hitler, Stalin, Mussolin kunhan heillä on tarpeellinen määrä ominaisuuksia joilla saadaan kannatusta massoilta)

[kertsi]

Romanien historia on karua luettavaa, mm.:

Romanien syrjintä
Kun romanit saapuivat Eurooppaan 1300-luvulta alkaen, heihin suhtauduttiin aluksi yleensä myönteisesti, sillä he olivat taitavia muusikkoja, hevosenhoitajia, käsityöläisiä, ennustajia ja sotilaita. Kun Länsi-Euroopan ylimysten kiistat loppuivat ja sitä myöten sodat, moni romani ammattisotilas ryhtyi ryöväriksi, mikä leimasi lopulta kaikki romanit, ja katolisen kirkon ja monen kuninkaan asenne romaneita kohtaan kääntyi kielteiseksi. Varsin pian romaneita alettiinkin vainota, vangita ja karkottaa. Syrjintä kirjattiin eri maiden lakiin, ja sitä on jatkunut nykypäivään saakka.[1] Monessa maassa romanien läsnäolo kiellettiin hirttotuomioiden uhalla. Ranskassa romanimiehet pakotettiin usein kaleeriorjiksi, ja naiset ja lapset lähetettiin luostareiden kehruuhuoneisiin orjiksi. Romaniassa romanit olivat satojen vuosien ajan maaorjina[56]. Hyvin oikeistolaisesti ja kansallismielisesti ajattelevat ihmiset murhauttivat romaneita Saksassa ja sen liittolaismaissa joukkotuhonnassa eli porajmosissa. Kansanmurhassa surmattiin yli 500 000 romania (ihmiskokeissa, pakkotöissä ja vanki- /keskitysleireillä).[57] Vuoden 2010 paikkeilla julkaistujen tietojen mukaan joukkotuhonnassa tapettiin vuosina 1939–1945 noin 1 500 000 – 3 500 000 romania. Romanien asunnot tuhottiin ja tavarat varastettiin. Hallitukset eivät ole maksaneet korvauksia uhreille tai heidän omaisilleen.[58]

Romaniassa romanit olivat orjina aina vuoteen 1856 asti, eikä heidän tilanteensa ole ollut häävi senkään jälkeen.  https://en.wikipedia.org/wiki/Slavery_in_Romania#Laws_on_abolition

Ennen vuotta 1919 Suomi ei myöntänyt Suomen kansalaisuutta romaneille[60].
...
Suomi ei ole maksanut korvauksia tai pyytänyt anteeksi vuosina 1935–1970 voimassa ollutta Suomen hallitusten pakkosterilointipolitiikkaa, jonka kohteena olivat myös romanit[39]. Suomessa steriloitiin noin 43 000 ihmistä lääketieteellisten, yli 7 500 rotuhygieenisten, yli 3 000 sosiaalisten ja parisataa muiden syiden perusteella.

Vuonna 2013 kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr) vaatii romanilapsille tarkoitetuissa lastenkodeissa vallinneiden olosuhteiden selvittämistä. Haaviston mukaan hän ehdotti tutkintaa jo muutama vuosi aiemmin, mutta selvittäminen aiheutti kovaa vastustusta korkea-arvoisten viranhaltijoiden taholta.[40] Lapsiin kohdistettiin henkistä, ruumiillista ja seksuaalista väkivaltaaselvennä[41]. 1950-luvulla romanilastenkodeissa asuneet ovat tehneet keskimääräistä useammin itsemurhan[40].

[Vatupassi]

Romanien historia on karua luettavaa, mm.:

Romanien syrjintä
Kun romanit saapuivat Eurooppaan 1300-luvulta alkaen, heihin suhtauduttiin aluksi yleensä myönteisesti, sillä he olivat taitavia muusikkoja, hevosenhoitajia, käsityöläisiä, ennustajia ja sotilaita. Kun Länsi-Euroopan ylimysten kiistat loppuivat ja sitä myöten sodat, moni romani ammattisotilas ryhtyi ryöväriksi, mikä leimasi lopulta kaikki romanit, ja katolisen kirkon ja monen kuninkaan asenne romaneita kohtaan kääntyi kielteiseksi. Varsin pian romaneita alettiinkin vainota, vangita ja karkottaa. Syrjintä kirjattiin eri maiden lakiin, ja sitä on jatkunut nykypäivään saakka.[1] Monessa maassa romanien läsnäolo kiellettiin hirttotuomioiden uhalla. Ranskassa romanimiehet pakotettiin usein kaleeriorjiksi, ja naiset ja lapset lähetettiin luostareiden kehruuhuoneisiin orjiksi. Romaniassa romanit olivat satojen vuosien ajan maaorjina[56]. Hyvin oikeistolaisesti ja kansallismielisesti ajattelevat ihmiset murhauttivat romaneita Saksassa ja sen liittolaismaissa joukkotuhonnassa eli porajmosissa. Kansanmurhassa surmattiin yli 500 000 romania (ihmiskokeissa, pakkotöissä ja vanki- /keskitysleireillä).[57] Vuoden 2010 paikkeilla julkaistujen tietojen mukaan joukkotuhonnassa tapettiin vuosina 1939–1945 noin 1 500 000 – 3 500 000 romania. Romanien asunnot tuhottiin ja tavarat varastettiin. Hallitukset eivät ole maksaneet korvauksia uhreille tai heidän omaisilleen.[58]

Romaniassa romanit olivat orjina aina vuoteen 1856 asti, eikä heidän tilanteensa ole ollut häävi senkään jälkeen.  https://en.wikipedia.org/wiki/Slavery_in_Romania#Laws_on_abolition

Ennen vuotta 1919 Suomi ei myöntänyt Suomen kansalaisuutta romaneille[60].
...
Suomi ei ole maksanut korvauksia tai pyytänyt anteeksi vuosina 1935–1970 voimassa ollutta Suomen hallitusten pakkosterilointipolitiikkaa, jonka kohteena olivat myös romanit[39]. Suomessa steriloitiin noin 43 000 ihmistä lääketieteellisten, yli 7 500 rotuhygieenisten, yli 3 000 sosiaalisten ja parisataa muiden syiden perusteella.

Vuonna 2013 kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr) vaatii romanilapsille tarkoitetuissa lastenkodeissa vallinneiden olosuhteiden selvittämistä. Haaviston mukaan hän ehdotti tutkintaa jo muutama vuosi aiemmin, mutta selvittäminen aiheutti kovaa vastustusta korkea-arvoisten viranhaltijoiden taholta.[40] Lapsiin kohdistettiin henkistä, ruumiillista ja seksuaalista väkivaltaaselvennä[41]. 1950-luvulla romanilastenkodeissa asuneet ovat tehneet keskimääräistä useammin itsemurhan[40].

---------
----------
-----------ei mulla ole ainakaa mitään henkilökohtaista kaunaa romaneita kohtaan, tuovat oman värinsä tähän suomalaiseen yhteiskuntaan, heissä on varmasti monenlaista väkeä niinkuin on ns.valkolaisissa, kait ennakoluuloja tänäpäivänä voidaan purkaa
koska kehitys menee eteenpäin omalla painollansa ja uudet sukupolvet ovat omalla tavallansa hyvin valveutuneita näissä asioissa?

[Toope]

Länsimainen kulttuuri on kunnostautunut toisten kulttuurien tuhoajana, alistajana ja orjuuttajana...

Toisaalta länsimainen kulttuuri loi perustan Afrikankin kehitykselle tuomalla sinne lääketieteen, muutkin tieteet, infrastruktuurin ja teollisuuden. Kukas nyt on velkaa ja kenelle?
. . .
Romaneista puhuen, miksi eivät pärjää? Miksi on vankiloissa niin pirun paljon romaneja?
Jos he käyttäytyisivät kuin juutalaiset (se oma kulttuurinen valinta ), he ehkä pärjäisivät paremmin? Yhteiskunnan ulkopuolella elämisen kulttuuri on oma valinta.

[safiiri]

Kuten huomaat, käsittelin noita mainitsemiasi poliittisia syitä jo tammikuussa. Olen varma, että olen käsitellyt niitä aiemminkin ilman mitään vastakaikua, mutta kauemmas en viitsi ryhtyä arkistoja etsimään, enkä muistaisi missä olen niistä kirjoittanut.

Mitä vastakaikua tuo kirjoituksen olisi pitänyt saada?

Siihen nähden että et juuri muuta teekään kuin nariset siitä, miten roduista ja älykkyyseroista ei voida käydä rehellistä keskustelua poliittisten syiden vuoksi, olisin kuvitellut sinua kiinnostaneen, mitä 'poliittiset syyt' pitävät sisällään. Mutta jos puhutaan poliittisista syistä, niin puhutaan sitten koko spektristä. Aivan suoraan sanoakseni minua vituttaa kuunnella jollotusta noista poliittisista syistä, kun jollottajat eivät ole näkevinään itseään suurimpana tukkeena, jonka he rehelliselle keskustelulle muodostavat.

Koirat otin lihallisena esimerkkinä siitä, miten itse uskomukset muokkaavat geneettistä poolia. Toisin sanoen ennakkokäsitykset asiain tilasta eivät ole faktoina sen pehmeämpiä kuin ne olemuksellisina usein nähdyt mekanismit, jotka replikoivat soluja. Sinä kyselit poliittisten syiden perään, joten yritin aivan ilmeisen epäonnisesti avata tammikuisessa viestissäni, mikä poliittisten syiden merkitys voi olla, esimerkin kautta. Geneettinen apartheid nimenomaan on luonut koirarodut, joita ei sitä ennen ollut. Vaan mielessäsi taisi olla jotain aivan muuta, kun tuolloinen täky ei kelvannut.

Ei voida sanoa, että kun ihminen on valkoihoinen tai mustaihoinen, hän on samalla sitä ja tätä henkisiltä ominaisuuksiltaan, mitä nyt "rotumäärittelyyn" kuuluu. Ei se näin ole. Erot ihmispopulaatioiden välillä ovat niin pieniä, että ne jäävät yksilöiden välisten erojen peittämäksi. Mutta tilastollisella tasolla, kun puhutaan miljoonista ihmisistä, erot tulevat näkyviin. Ja nimenomaan tämä ero on merkittävä, kun on kyse jonkin maan menestymisestä ja ihmisten elintasosta.

Sotket kategoriat yllä niin perusteellisesti, ettet taida itsekään tietää, mitä yrität sanoa. Kansakunnan menestys ei johdu yksilöistä, vaan massoista, ja ainoastaan massojen älykkyyttä voidaan mitata, koska yksilöiden väliset erot heittelevät niin suuresti? Todellako?

Enpä ole vähään aikaan kuullut mitään hölmömpää.

Jos ajatus oli, että kansakuntien menestystä voidaan mitata, törmätään aivan toisenlaisiin kysymyksiin. Mutta niin kuin olen toisaalla todennut, olet kategoriarajoitteinen hiukan samaan tyyliin kuin Julodimorpha bakewelli, joten en käy selittämään, miksi kansakuntien välisen menestyksen mittaaminen ei ainakaan ole sen objektiivisempi urheilulaji kuin yksilöiden välisen älykkyyden mittaaminen on, saati että pitäisi etsiä näiden välinen kausaalinen mekanismi.

Ylipäätään olen saanut kuvan, ettet tiedä mistä puhut*. Esimerkiksi olisi kiinnostavaa kuulla tulkintasi siitä, mistä Flynn-efekti mielestäsi kertoo. Muuten kyllä mitä hyvänsä korrelaatioita voidaan esittää geneettisinä kausaatioina, ilman että esittäjän tarvitsee ottaa pienintäkään vastuuta argumenttiensa kestävyydestä. Niin kuin tiedetään, jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia.


*Mieleeni tulevat erilaiset tutkimuspaperit, joissa todetaan asian X johtuvan '60-prosenttisesti perinnöllisistä tekijöistä', jolloin sanamuodosta voidaan usein päätellä, etteivät tutkimuksen tekijätkään ilmeisesti tiedä, mistä he puhuvat. Jos ollaan tarkkoja, 'periytyvyys' ja 'geneettinen kausaatio' eivät ole synonyymejä. Jos isälläni on kesämökki ja hänen kuoltuaan minulla on kesämökki, ei se tarkoita, että kesämökki siirtyy sukumme geeneissä minulle. Mökki voi kyllä periytyä minulle ilman, että se olisi ominaisuus lainkaan. Tekeekö sen omistaminen minusta geneettisesti menestyneen? Näitä termejä voidaan heitellä miten sattuu, ja käytännössä niin myös tehdään.

Kansakuntien, yhteiskuntaryhmien, roturyhmienkin menestyksestä voidaan luoda teorioita, koska meillä on niistä kokemusta. On minusta täysin ilmiselvää, etteivät kaikki ihmisten luomat yhteisöt (kulttuurisina, uskonnollisina) onnistu toimimaan yhtävertaisesti. Toiset luovat parempia yhteiskuntia kuin toiset.

Mistä silloin pitäisi malleja ottaa? 1) Onnistuneista yhteiskuntamalleista, vaiko niistä 2), jotka työntävät väkeään toisiin yhteiskuntiin?
Miksi toiset yhteiskunnat työntävät ylijäämäväestöään toisiin yhteiskuntiin?

Oliko suomalainen yhteiskunta siis huono yhteiskunta silloin, kun tältä "työnnettiin väestöä" siirtolaisiksi Amerikkaan - tai Ruotsiin? Oliko vika silloin suomalaisessa kulttuurissa? Sitten vasta myöhemmin kulttuurimme muuttui paremmaksi - kun ei enää ollut tarvetta lähteä etsimään parempaa elämää muualta?

[kertsi]

^ Ylijäämäväestöä, safiiri, ellei peräti ihmisroskaa (jonkun patsinallen mielestä, mikäli kykenisi olemaan johdonmukainen rasistissa horinoissaan), ei siis mitään neutraalisti ilmaistua "väestöä".

Sama muuten pätee Eurooppaan, joka työnsi (patsinallen mielestä ilmeisesti kelvottoman ja arvottoman, hehee?) yhteiskuntansa takia valkoista ylijäämäväestöään Amerikkaan, Australiaan, Lähi-Itään, Kauko-Itään, Karibialle, Indonesiaan, ja ties mihin. Hopsansaa.

(Tietysti minkäänlaista loogisuutta ja johdonmukaisuutta ei patsinallien ja Proud Boysien kaltaisten puheissa voi odottaakaan löytävänsä.)

[Kopek]

Toopen kirjoitukseen viitaten esitän arvion, että jos Afrikka olisi ollut muusta maailmasta eristetty alue, siellä elettäisiin alkeellisemmin kuin nyt eli siihen tyyliin, miten siellä elettiin ennen kuin valkoinen mies laski likaiset siirtomaaisännän saappaansa sen kamaralle. Sitä ennen sinne olivat tosin laskeneet kenkiään niin arabit kuin kiinalaisetkin. Ja taisivat muinaiset roomalaiset ja egyptiläisetkin aika pitkällä etelässä käydä. Matkoilla tarttuu vaikutteita puolin ja toisin.

Nykyajan teknologia kuten kännykät ja tietokoneet, on vaatinut syntyäkseen kekseliäisyyttä ja pitkäjänteisyyttä ja yhteistyökykyä ja (matemaattista) älykkyyttä ja yhteiskunnallista keskinäisluottamusta ja yleistä järjestystä.

Ei ole sattumaa, että "Silicon Valley" on Yhdysvalloissa eikä Kongossa.

[safiiri]

Toopen kirjoitukseen viitaten esitän arvion, että jos Afrikka olisi ollut muusta maailmasta eristetty alue, siellä elettäisiin alkeellisemmin kuin nyt eli siihen tyyliin, miten siellä elettiin ennen kuin valkoinen mies laski likaiset siirtomaaisännän saappaansa sen kamaralle. Sitä ennen sinne olivat tosin laskeneet kenkiään niin arabit kuin kiinalaisetkin. Ja taisivat muinaiset roomalaiset ja egyptiläisetkin aika pitkällä etelässä käydä. Matkoilla tarttuu vaikutteita puolin ja toisin.

Nykyajan teknologia kuten kännykät ja tietokoneet, on vaatinut syntyäkseen kekseliäisyyttä ja pitkäjänteisyyttä ja yhteistyökykyä ja (matemaattista) älykkyyttä ja yhteiskunnallista keskinäisluottamusta ja yleistä järjestystä.

Ei ole sattumaa, että "Silicon Valley" on Yhdysvalloissa eikä Kongossa.

Ja resursseja. Niitä saatiin kätevästi - siirtomaista. Silicon Valleyssä ei kuitenkaan sitä kekseliäisyyttään ja pitkäjänteisyyttään ja älykkyyttään harjoita vain jenkkipopula, vaan sinne on - kappas vain - kerääntynyt innovatiivista ja yhteistyökykyistä porukkaa vähän joka puolelta maailmaa. Sen sijaan Appalakeilla on vähän toinen meininki.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/09/11/ulkolinja-koyhana-amerikassa-yha-useamman-keskiluokkaan-kuuluvan-elintaso-on

Tiedä sitten, onko sekään sattumaan, että tuo paikka ja nuo ihmiset ovat hekin Yhdysvalloissa. Ainakaan heidän elintasonsa ei ole juurikaan Silicon Valleyn innovaatioista rikastunut...