Tiedeuutiset

[-:)lauri]

https://www.news9live.com/photogallery/science-images/nasa-releases-list-of-james-webb-space-telescope-first-light-targets-181835/gallery-page-4?infinitescroll=1

Webb kohteet kuvina. Eli huomenna luvassa noista korkearesoluutiokuvat. Analysointiin menee tietenkin sitten aikaa ja ripotellen varmaan alkaa tulla tietoa, mitä uutta data kuvien takana on paljastanut. Tämä on hiukan sama tilanne kuin se kun saa ensimmäiset silmälasit ja vihdoin näkee kauemmaksi kuin 30 cm.

[-:)lauri]

https://www.nasa.gov/image-feature/goddard/2022/nasa-s-webb-delivers-deepest-infrared-image-of-universe-yet

Eka kuva julkaistu. kuvassa SMACS 0723.

[-:)lauri]

https://www.nasa.gov/webbfirstimages

Ekat JWST:n kuvat.

[Toope]

Nuo ovat hyviä uutisia. Itsekin hieman epäilin tuota Webb-satelliittia, mutta ilmeisesti kykenee ottamaan melkoisia kuvia universumista.
Nuo kuvat ovat modifioituja meille, suurelle yleisölle. Ne alkuperäiset ovat tutkijoille tärkeämpiä, koska niistä saadaan enemmän pikkutietoa pikkuasioista.

Mutta ilokseni totean, että Webb toimii. Skool!

[Toope]

Webbin sivusto muuten nyt jumittaa, kun liikennettä on.
Goddard Space Flight Center - James Webb Space Telescope
https://webb.nasa.gov

[MrKAT]

Laurinkin postaamasta Webbin Deep Field-kuvasta pyrin kuvankäsittelyllä saamaan syvempää esiin:
- Ensin himmeiden voimistus ja värien voimistus P2
- Sitten ei-punaisten poisto P4.
- Sama mutta toisella tavalla P5.
=>Jäljellä olisi vain syvimmät punertavimmat = universumin kaukaisimmat = punasiirtyneet kohteet.

Noin keskimäärin (esim. punaisia lähikääpiötähtiä saattaa olla jokunen joukossa).
Ja tällä simppeliydellä tosin lähigalaksihähmä valkaisee liikaa jonkun galaksin ja menee pesuveden
mukana osa roskiin.

[MrKAT]

Webbin Deep Fieldista osasuurennoksia ja himmeiden kohteiden esiin nostoa,
ylhäältä pala (Q1 ja Q2) ja toisessa alhaalta pala (R1 ja R2):

[Hippi]

Siitä Hömpän laittamasta alkuperäisestä kuvasta saisi kyllä hienon tapetin makkariin vaikka yhdelle seinälle

Mutta olisi tietysti kiva, jos joku kertoisi noista eri kokoisista ja eri värisistä täplistä, jotta mitä ne ovat, kuinka suuria ja kuinka kaukana. Edes muutaman esimerkin jotta tavallinen taatiainenkin ymmärtäisi noita ihmetellä muutenkin kuin hienona tapettimallina. Kovastihan noista on radiossakin kohkattu, mutta tuntuu, että siellä taas halutaan kuitata koko hienous vain yhdellä tai parilla lauseella hyvin yleisesti, kun "ei kansa kuitenkaan ymmärrä". Välillä kyllä tuntui, ettei haastattelua tehnyt toimittajakaan ymmärtänyt.

[-:)lauri]

^
Smacs 0723 -kuvassa kaikki mitä näkyy, ovat galakseja. Niitä on kuvassa tuhansia. En tiedä minkä kokoisia galakseja kuvassa on, mutta yleisesti ottaen, mitä galakseista tiedetään, niin galaksien koko vaihtelee 100 parsekin halkaisijasta reiluun 400 000 valovuoden halkaisijaan. Pienessä galaksissa aurinkoja tai tarkemmin tähtiä joitain tuhansia, suurimmissa satoja miljardeja.

Mitä punaisempi, sitä suurempi vauhti meistä poispäin ja mitä sinisempi, sitä suurempi vauhti meitä päin. En tosin ole varma paljonko galaksien aineen alkuainekoostumus vaikuttaa valon väriin. Epäilen että ei tuossa kuvassa yhtään tai siis kun kaikkien galaksien aineen alkuainekoostumus lienee sama, kuvassa olevien galaksien värit selittynevät tosiaan nopeudella meistä poispäin tai meitä päin.

Tässä on mun tähtitieteen tuntemus.

[-:)lauri]

^
Ja tosiaan tuo kalansilmämäinen efekti kun osa galakseista on ikään kuin venynyt ympyrän kehälle littanaan jouhtuu painovoiman vaikutuksesta avaruuden muotoon. Keskellä kuvaa on joku suuri massa joka saa efektin aikaiseksi. Siis nuo kaarevat galaksit ovat painovoimalinssin takana ihan normaalin muotoisia, mutta painovoimalinssi saa valon tulemaan painovoimalinssin takaa tuolla tavalla kaarevana.

[ROOSTER]

Koska avaruus on ääretön niin tähtiä on myös oltava äärettömästi, mistä taas seuraa, että joka pisteessä on valonlähde, mistä taas seuraa että eriväristä valoa pitäisi näkyä joka pikselissä.

Paljon on siis vielä kehitettävää teleskoopeissa(kin).

[-:)lauri]

^
Kun galaksi on niin kaukana meistä, että avaruuden laajenemisnopeudesta kyseisellä etäisyydellä johtuen, valon aallonpituus on venynyt yli Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen salliman havaittavuuden rajan, millään tekniikalla emme saa kohteesta tietoa. Eli meillä on ikään kuin tapahtumahorisontti mustien aukkojen lisäksi myös siinä kuinka kauas avaruuteen voimme nähdä.

[ROOSTER]

^
Kun galaksi on niin kaukana meistä, että avaruuden laajenemisnopeudesta kyseisellä etäisyydellä johtuen, valon aallonpituus on venynyt yli Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen salliman havaittavuuden rajan, millään tekniikalla emme saa kohteesta tietoa. Eli meillä on ikään kuin tapahtumahorisontti mustien aukkojen lisäksi myös siinä kuinka kauas avaruuteen voimme nähdä.

Hyvän todistelusi ansiosta muutan omaa lausettani niin että eriväristä valoa pitäisi näkyä melkein joka pikselissä.

Tämän suurempaa myönnytystä en halua tässä asiassa tehdä.

[MrKAT]

^
Smacs 0723 -kuvassa kaikki mitä näkyy, ovat galakseja.

Ei muuten ole. Ne joilla näkyy sakarat, diffraktiopiikit ("X" jne), ovat tähtiä omassa galaksissamme. Ne ovat usein myös hyvin sinisiä/sinivalkoisia, eli vahva punasiirtymä puuttuu.

Punaiset pikku galaksit (elliptiset utuiset pallukat) ovat niin kaukana että vahva punasiirtymä punertaa ne. Eli ne on jo aika kaukana tai hyvin kaukana, universumin "havaintoreunan" lähellä. Valo lähti niistä liikkeelle universumin alkuaikoina ja valo on venynyt (punasiirtynyt) miljardien vuosien ja valovuosien matkalla tänne.

JK. Se kuva onkin komposiitti valon valokuvasta ja infrapunakuvasta, käsittääkseni, joten punaiset on tooodeella kaukana olevia. Etualan valkoiset elliptiset sumutäplät eli galaksit ovat "etualan" galakseja ja nekin 4,6 miljardin valovuoden päässä. Niiden gravitaatio taittaa valoa ja toimii suurennuslasina takana oleville hyvin kaukaislle galakseille joiden kuvajaiset näkyy venyneinä oranssin punertavina viiruina. (Tosin joissain osa punerruksesta voisi olla edessä olevan pölyn aikaansamaa , (vert laskeva aurinko utuilmassa)?)

Luulisin että kuvan analyysi on tieteilijöilläkin vielä kesken, alkutekijöissään, mutta spektreja on otettu monesta kuvan galaksista ja ehkä saamme tarkempaa tietoa myöhemmin

Tässä lisäinfoa
https://www.nasa.gov/image-feature/goddard/2022/nasa-s-webb-delivers-deepest-infrared-image-of-universe-yet

https://webbtelescope.org/contents/media/images/2022/035/01G7DDDR3P8ZW10HD8MKXGV8MJ
- jossa onkin 2 kuvaa: keski-infrapuna ja oikealla kauko-infrapunakuva samasta ja tuossa Hömpän ja mun analyysissä olikin lähi-infrapunakuva(+valon kuva).
- monista pienistä pisteistä ei tiedä vielä onko galaksimme tähtiä (punaiset kääpiöt jne esimerkiksi) vai kaukaisia pieniä galakseja. Tutkimus on kesken mikä piste on mitäkin ja analyysiä syntyy myöhemmin.

Aallonpituudet
Valo               0.4-0.7 um  (aurinko säteilee tätä ja pääosin läpäisee lasia, näkyy silmin)
Lähi-infrapuna 0.7-2.5 um (aurinko säteilee tätä ja melkoisin osin läpäisee lasia, ei näy silmin)
Keski-infrapuna n. 3 - 8 um (palava nuotiohiillos  ja punahehkuinen rauta säteilee eniten tätä, ei enää läpäise lasia)
Pitkä-aalto-infrapuna 8-15 um  (ihmisiho ja huoneen seinät säteilee tätä eniten, ei läpäise lasia)
Kauko-infrapuna 15-1000 um.

WEBB-teleskooppi on tarkoitettu keskittymään oranssipunasesta 0.6-  lähi-infrapuna alueelle 5 um. (NirCAM-instrumentti), Mutta se ottaa myös keski-infrapunakuvia 5-27 um. (MIRI-instrumentti)  Eli MIRI näkisi ihmisen hohtavava oliona.

[-:)lauri]

Oolrait eli kaikki sininen, jota kuvassa näkyy on oman galaksimme tähtiä.