Uskotko ihmiseen?

[safiiri]

Hyvä ja paha tulisi myös enenevästi määritellä ideologisen tai uskonnollisen sijasta tieteellisesti.

Ihminen ei vajavaisuuttaan kykenisi siihen. Lopulta hyvän ja pahan määrittelyä ohjaa aina politiikka, ideologia tai uskonto.

( Paitsi tietenkin jos määrittelyn tekisi se kuuluisa Xanten itseohjautuva tiimi, joka osaa aina toimia oiken. Tai erehtymätön Safiiri.)

Ongelma tässä ei ole se, olenko minä erehtyväinen vai erehtymätön. Ongelma on siinä, miksi minun pitäisi haluta tehdä sen erehtyväisen pomon mieliksi.

Koska sinulle maksetaan siitä. Sinulle maksetaan palkkaa ensisijaisesti kuuliaisuudesta.

Kuvaat myös osuvasti, miten uskonnon, politiikan  ja ideologian ainoa tavoite on vallankäyttö. Ei heilläkään ole kykyä tunnistaa oikeaa väärästä. Politiikka, ideologia ja uskonto ovat vain keinoja, joiden avulla valta asetetaan tyhmän, itsekkään ja laiskan johdon käsiin. Ihmisiä kun ovat hekin ja julistamasi ihmiskuvan mukaan tuollaisia. Ei ole mitään politiikan, uskonnon tai ideologian kohottavaa vaikutusta, joka ihmisen näistä paheistaan parantaisi. Tai ainakaan et ole kertonut, miten tämä mielestäsi tapahtuisi. Johtajuutta ja vallankäyttöä ei voi perustella vain tuolla negatiivisella ihmiskuvalla ilman, että samalla Perustelaa, miksi kuitenkin joku / jotkut olisivat vähän vähemmän tyhmiä, vähemmän itsekkäitä ja vähemmän laiskoja ansaitakseen vallan yli muiden. Kuvauksestasi siis puuttuu jotakin olennaisen tärkeää, jotta siitä voitaisiin vetää esittämiäsi päätelmiä.

Ensinnäkin valtaa ei ihmisyhteisössä juuri koskaan ansaita. Se otetaan. Vallan ottaminen edellyttää aina ottajalta tietyssä määrin itsekkyyttä ja ahneutta. Altruistinen ihminen pääsee harvemmin valta-asemaan.

Toki valta-asemaan pääseminen edellyttää demokraattisissa yhteisöissä kykyä tunnistaa ne poliittiset ja idelogiset tuulet, jotka kulloinkin määrittelevät yhteisön omaksumat hyvään ja pahaan liittyvät arvot. Valta-asemaan pääseminen ei siis välttämättä edellytä älyä. Hyvä tuuri, oikeat sosiaaliset suhteet sekä jonkinlainen poliittinen vaisto riittävät.

Mutta mikään tuossa ei perustele, miksi olisi syytä näitä itsekkäitä, tyhmiä, ahneita ja laiskoja, mutta vallanhimoisia syytä totella. Miksi näiden ihmisten totteleminen olisi jopa yleisen edun mukainen tapa toimia. Ennemminkin päinvastoin. Sekään ei ole mikään perustelu, että he ihmiset siihen pystyvät pakottamaan. Muistathan, että me lähdimme liikkeelle siitä, että yritit perustella, miksi olisi ihmisen omaksi parhaaksi alistua vallankäyttöön. En näe tällaisena syynä millään logiikalla johtajaksi kyynärpäätaktiikalla itsensä kohottaneen vallanhimon tyydyttämistä. Mitäs se työntekijä siitä hyötyy, että kuuliaisesti antaa panoksensa tällaisen tyypin käyttöön? Miksei ennemminkin yritä maksimoida omaa hyötyään - eli vältellä vaivautumistaan niin paljon kuin mahdollista ilman palkanmenetyksiä tms. itselle aiheutuvia haittoja? Jolloin  itse asiassa vallankäyttäjä aiheuttaa vallankäytöllään suoraan sen, etteivät työntekijät halua pyrkiä parhaaseen suoritukseen, vaan rimaa hipovaan minimimiin. Tai - johtaja joutuu ostamaan "lojaliteettia" maksamalla enemmän ja tarjoamalla etuuksia vastineeksi - ja näin saa työn hinnan kohoamaan. Silti aina jää se heikoimman korvauksen saava joukko, jonka etu on lähinnä vähentää panostaan, jotta siten korvaus siitä suhteessa kohoaa. Vallankäyttö siis suoraan tuottaa nämä omaa etuaan optimoivat ja laiskat työntekijät.

[Xantippa]

Hyvä ja paha tulisi myös enenevästi määritellä ideologisen tai uskonnollisen sijasta tieteellisesti.

Ihminen ei vajavaisuuttaan kykenisi siihen. Lopulta hyvän ja pahan määrittelyä ohjaa aina politiikka, ideologia tai uskonto.

( Paitsi tietenkin jos määrittelyn tekisi se kuuluisa Xanten itseohjautuva tiimi, joka osaa aina toimia oiken. Tai erehtymätön Safiiri.)

Jos tyhmän, itsekkään, välinpitämättömän ja ahneen vastakohta on osata aina toimia oikein, ilman muuta ihminen on sitten, siinä tapauksessa, aina edellä mainittuja.

T: Xante

Moni itsekäs, välinpitämätön tai ahne osaisi kyllä toimia edes suurinpiitein oikein, mutta ei toimi koska on itsekäs, välinpitämätön tai ahne.

Ja sinä uskot, että heidät saadaan toimimaan oikein, kun vaan tarpeeksi valvotaan? Että ihmisluonteen itsekkäät, välinpitämättömät ja ahneet luonteenpiirteet saadaan poistettua valvonnalla ja pakoilla - joita toimittavat samankaltaiset itsekkäät, välinpitämättömät ja ahneet?

Miten tämä yhtälö oikein käytännössä mielestäsi toimii?

T: Xante

[ROOSTER]

Ensinnäkin valtaa ei ihmisyhteisössä juuri koskaan ansaita. Se otetaan. Vallan ottaminen edellyttää aina ottajalta tietyssä määrin itsekkyyttä ja ahneutta. Altruistinen ihminen pääsee harvemmin valta-asemaan.

Paitsi itsekkyyttä ja ahneutta se edellyttää myös joustavuutta. Aina on olemassa joku ylempi jonka persausta pitää nuolla. Joustavuutta on se, että oman mahdollisen tulevan etunsa vuoksi suostuu siihen. Totuuden suhteen pitää myös olla myös fleksiibeli.

[Xantippa]

Koska sinulle maksetaan siitä. Sinulle maksetaan palkkaa ensisijaisesti kuuliaisuudesta.

Kaada vain itsellesi. Minä saisin potkut huomenna, jos jäisin kuuliaisesti odottelemaan käskyjä yläkerrasta.

Ensinnäkin valtaa ei ihmisyhteisössä juuri koskaan ansaita. Se otetaan. Vallan ottaminen edellyttää aina ottajalta tietyssä määrin itsekkyyttä ja ahneutta. Altruistinen ihminen pääsee harvemmin valta-asemaan.

Toki valta-asemaan pääseminen edellyttää demokraattisissa yhteisöissä kykyä tunnistaa ne poliittiset ja idelogiset tuulet, jotka kulloinkin määrittelevät yhteisön omaksumat hyvään ja pahaan liittyvät arvot. Valta-asemaan pääseminen ei siis välttämättä edellytä älyä. Hyvä tuuri, oikeat sosiaaliset suhteet sekä jonkinlainen poliittinen vaisto riittävät.

Se, mitä et tunnista, onkin, että valtaa on ihmisyhteisössä yhä harvemmalla ja yhä vähemmän. Ne, jotka käyttävät todellista valtaa, eivät ole koskaan näkyvillä kyykyttämään ihmisiä sorvin ääreen tai vaatimassa heitä linnunpeläteiksi pellon laidalle.

He ovat näkymättömissä, etkä sinä voi edes kuvitella, mitä kaikkea he siellä junailevat, kun mielesi askertelee tiimien työajoissa ja kuuliaisuuden vaatimuksissa.

Jos taas puhumme tästä arkipäivän vallasta, olet ehkä tullut (muutamista ulostuloistasi päätellen) huomaamaan, että se on nykyään sangen haavoittuvaista. Yksi ikävä kohu, muutama paha juoru ja valta on muisto vain. Tämä tarkoittaa juuri sitä, että valta ei ole enää yksilöillä siinä määrin, kun sitä vielä parisenkymmentä vuotta sitten kykeni sorvaamon pikkupomo käyttelemään. Arkipäivän valtaa on yksilöillä siis erittäin heikosti, huolimatta siitä, miten ahneesti ja itsekkäästi sitä pyrkivät haalimaan. Ja yleensä nämä pyrkimykset jättävät sen pään vetävän käteen.

T: Xante

[Karikko]

Hyvä ja paha tulisi myös enenevästi määritellä ideologisen tai uskonnollisen sijasta tieteellisesti.

Ihminen ei vajavaisuuttaan kykenisi siihen. Lopulta hyvän ja pahan määrittelyä ohjaa aina politiikka, ideologia tai uskonto.

( Paitsi tietenkin jos määrittelyn tekisi se kuuluisa Xanten itseohjautuva tiimi, joka osaa aina toimia oiken. Tai erehtymätön Safiiri.)

Jos tyhmän, itsekkään, välinpitämättömän ja ahneen vastakohta on osata aina toimia oikein, ilman muuta ihminen on sitten, siinä tapauksessa, aina edellä mainittuja.

T: Xante

Moni itsekäs, välinpitämätön tai ahne osaisi kyllä toimia edes suurinpiitein oikein, mutta ei toimi koska on itsekäs, välinpitämätön tai ahne.

Ja sinä uskot, että heidät saadaan toimimaan oikein, kun vaan tarpeeksi valvotaan? Että ihmisluonteen itsekkäät, välinpitämättömät ja ahneet luonteenpiirteet saadaan poistettua valvonnalla ja pakoilla - joita toimittavat samankaltaiset itsekkäät, välinpitämättömät ja ahneet?

Miten tämä yhtälö oikein käytännössä mielestäsi toimii?

T: Xante

Laki ja oikeus- kirkko ja yhteiskunta tekevät parhaansa saadakseen ihmisen käyttäytymään oikein eli jollain tavoin säädyllisesti- ahneudestaan ja laiskuudestaan huolimatta.

Yhteiskunnallisesti ajateltuna yhteiskunta on kyllä aika ahkera, tai ainakin sen valtaapitävät ovat ahkeria siinä touhussaan. Ehkä he useimmiten teettävät sen työn "halvalla ja edullisesti.

[Aave]

Muutamia huomioita:

1. Lapsen ja vanhemman suhde on lähtökohtaisesti aina diktaattorin ja alamaisen suhde. Lapsella ei ole kykyjä, keinoja tai osaamista pitää huolta itsestään, joten vanhemman armoilla ollaan. Yhteiskunnallisesti tätä toimintaa tuetaan jo ennen lapsen syntymää, mm. neuvolat. Kodin ohella touhu jatkuu muunkin varhaiskasvatuksen kautta eli tarhat, päiväkodit ja muu varhaiskasvatus. Tämä on edistystä ja sivistystä, mutta myös vallankäyttöä niin lasta kuin vanhempaakin kohtaan.

2. Yhteiskunnnan näkökulmasta koko juurrutusprosessi vie minimissään 15 vuotta. Eli sen, mihin asti peruskoulu kestää. Nuorille miehille viimeinen suora yhteiskunnallinen instituutio (Jonka voi tosin nykyään liiankin lepsusti välttää) on armeija.

3. Yhteiskunnallinen toiminta perustuu lakeihin, säädöksiin ja asetuksiin. Ne koskevat kaikkien ihmisten elämää. Niitä on jo valmiiksi valtava nivaska, ja lisää tehtaillaan koko ajan. Suuri osa lainsäädännöstä perustuu - suoraan tai epäsuorasti - yleisen turvalllisuuden, yhteiskuntarauhan ja vakauden ylläpitoon. Se kattaa niin sisäiset, kuin ulkoiset uhat. Niissä on aina kyse samalla vallasta, ja vallankäytöstä. Valtiolla on väkivaltamonopoli, eli vallankäytön korkein ja suorin aste. Vallankäytön ylimmät tasot on hajautettu kolmijaon mukaan.

Toimivassa yhteiskunnassa käytetään tavattoman paljon aikaa ja vaivaa siihen, että lapsukaisista kehkeytyisi yhteiskuntakelpoisia kansalaisia. Vanhempien osuus on tässä samalla merkittävä, mutta  kaukana ainoasta. Suhteellisen onnistuneita lopputulemien summaa kutsutaan sivistykseksi - mutta kuten päivittäisestä uutisoinnistakin voidaan havaita, se on häilyvää ja viime kädessä pintasilaus. Kirjoitukseni aiheesta on lyhyt - sen tarkoitus on laittaa lähinnä pohtimaan, että mitenkäs tämä asia nyt sitten aikuisten oikeesti olikaan.

Täytyy olla melkoisen itsetiedoton ja suhteellisuudentajuton, että vakavasti väittäisi vastaan.

[safiiri]

Ensinnäkin valtaa ei ihmisyhteisössä juuri koskaan ansaita. Se otetaan. Vallan ottaminen edellyttää aina ottajalta tietyssä määrin itsekkyyttä ja ahneutta. Altruistinen ihminen pääsee harvemmin valta-asemaan.

Paitsi itsekkyyttä ja ahneutta se edellyttää myös joustavuutta. Aina on olemassa joku ylempi jonka persausta pitää nuolla. Joustavuutta on se, että oman mahdollisen tulevan etunsa vuoksi suostuu siihen. Totuuden suhteen pitää myös olla myös fleksiibeli.

Ööö...miksi se persauksen nuoleminen on sitten jotenkin parempaan toimintaan johtavaa kuin toimia omien itsekkäiden tavoitteiden mukaan? Edelleenkään et selitä, miksi tottelemalla itsekästä, ahnetta ja tyhmää pomoa - tai nuioleskelemalla häntä - me pääsemme kohti parempia tavoitteita. Eikö ahneen ja itsekkään johtajan tavoittelemat asiat päinvastoin todennäköisesti ole aivan tyhmiä ja jopa haitallisia?

[safiiri]

Hyvä ja paha tulisi myös enenevästi määritellä ideologisen tai uskonnollisen sijasta tieteellisesti.

Ihminen ei vajavaisuuttaan kykenisi siihen. Lopulta hyvän ja pahan määrittelyä ohjaa aina politiikka, ideologia tai uskonto.

( Paitsi tietenkin jos määrittelyn tekisi se kuuluisa Xanten itseohjautuva tiimi, joka osaa aina toimia oiken. Tai erehtymätön Safiiri.)

Jos tyhmän, itsekkään, välinpitämättömän ja ahneen vastakohta on osata aina toimia oikein, ilman muuta ihminen on sitten, siinä tapauksessa, aina edellä mainittuja.

T: Xante

Moni itsekäs, välinpitämätön tai ahne osaisi kyllä toimia edes suurinpiitein oikein, mutta ei toimi koska on itsekäs, välinpitämätön tai ahne.

Ja sinä uskot, että heidät saadaan toimimaan oikein, kun vaan tarpeeksi valvotaan? Että ihmisluonteen itsekkäät, välinpitämättömät ja ahneet luonteenpiirteet saadaan poistettua valvonnalla ja pakoilla - joita toimittavat samankaltaiset itsekkäät, välinpitämättömät ja ahneet?

Miten tämä yhtälö oikein käytännössä mielestäsi toimii?

T: Xante

Laki ja oikeus- kirkko ja yhteiskunta tekevät parhaansa saadakseen ihmisen käyttäytymään oikein eli jollain tavoin säädyllisesti- ahneudestaan ja laiskuudestaan huolimatta.

Yhteiskunnallisesti ajateltuna yhteiskunta on kyllä aika ahkera, tai ainakin sen valtaapitävät ovat ahkeria siinä touhussaan. Ehkä he useimmiten teettävät sen työn "halvalla ja edullisesti.

Mutta kun Brutto juuri pääsi kertomasta, että myös ne lakia, oikeutta ja kirkkoa johtavat ovat vain itsekkäitä, ahneita, tyhmiä ja laiskoja. Miksi heidän määrittelemänsä toimintatavat pitäisi uskoa paremmiksi kuin ihan vain tavalliset tyhmien ja laiskojen ihmisten tavoitteet?

[safiiri]

Muutamia huomioita:

1. Lapsen ja vanhemman suhde on lähtökohtaisesti aina diktaattorin ja alamaisen suhde. Lapsella ei ole kykyjä, keinoja tai osaamista pitää huolta itsestään, joten vanhemman armoilla ollaan. Yhteiskunnallisesti tätä toimintaa tuetaan jo ennen lapsen syntymää, mm. neuvolat. Kodin ohella touhu jatkuu muunkin varhaiskasvatuksen kautta eli tarhat, päiväkodit ja muu varhaiskasvatus. Tämä on edistystä ja sivistystä, mutta myös vallankäyttöä niin lasta kuin vanhempaakin kohtaan.

2. Yhteiskunnnan näkökulmasta koko juurrutusprosessi vie minimissään 15 vuotta. Eli sen, mihin asti peruskoulu kestää. Nuorille miehille viimeinen suora yhteiskunnallinen instituutio (Jonka voi tosin nykyään liiankin lepsusti välttää) on armeija.

3. Yhteiskunnallinen toiminta perustuu lakeihin, säädöksiin ja asetuksiin. Ne koskevat kaikkien ihmisten elämää. Niitä on jo valmiiksi valtava nivaska, ja lisää tehtaillaan koko ajan. Suuri osa lainsäädännöstä perustuu - suoraan tai epäsuorasti - yleisen turvalllisuuden, yhteiskuntarauhan ja vakauden ylläpitoon. Se kattaa niin sisäiset, kuin ulkoiset uhat. Niissä on aina kyse samalla vallasta, ja vallankäytöstä. Valtiolla on väkivaltamonopoli, eli vallankäytön korkein ja suorin aste. Vallankäytön ylimmät tasot on hajautettu kolmijaon mukaan.

Toimivassa yhteiskunnassa käytetään tavattoman paljon aikaa ja vaivaa siihen, että lapsukaisista kehkeytyisi yhteiskuntakelpoisia kansalaisia. Vanhempien osuus on tässä samalla merkittävä, mutta  kaukana ainoasta. Suhteellisen onnistuneita lopputulemien summaa kutsutaan sivistykseksi - mutta kuten päivittäisestä uutisoinnistakin voidaan havaita, se on häilyvää ja viime kädessä pintasilaus. Kirjoitukseni aiheesta on lyhyt - sen tarkoitus on laittaa lähinnä pohtimaan, että mitenkäs tämä asia nyt sitten aikuisten oikeesti olikaan.

Täytyy olla melkoisen itsetiedoton ja suhteellisuudentajuton, että vakavasti väittäisi vastaan.

Etpä sinäkään löydä jutun jujua eli mitenkään edes yritä perustella, miksi se tyhmäksi ja laiskaksi kuvailtu aikuinen lopulta osaisi ohjata kasvatettavansa kohti parempaa kuin mihin he päätyisivät saadessaan päättää itse.

[Karikko]

Hyvä ja paha tulisi myös enenevästi määritellä ideologisen tai uskonnollisen sijasta tieteellisesti.

Ihminen ei vajavaisuuttaan kykenisi siihen. Lopulta hyvän ja pahan määrittelyä ohjaa aina politiikka, ideologia tai uskonto.

( Paitsi tietenkin jos määrittelyn tekisi se kuuluisa Xanten itseohjautuva tiimi, joka osaa aina toimia oiken. Tai erehtymätön Safiiri.)

Jos tyhmän, itsekkään, välinpitämättömän ja ahneen vastakohta on osata aina toimia oikein, ilman muuta ihminen on sitten, siinä tapauksessa, aina edellä mainittuja.

T: Xante

Moni itsekäs, välinpitämätön tai ahne osaisi kyllä toimia edes suurinpiitein oikein, mutta ei toimi koska on itsekäs, välinpitämätön tai ahne.

Ja sinä uskot, että heidät saadaan toimimaan oikein, kun vaan tarpeeksi valvotaan? Että ihmisluonteen itsekkäät, välinpitämättömät ja ahneet luonteenpiirteet saadaan poistettua valvonnalla ja pakoilla - joita toimittavat samankaltaiset itsekkäät, välinpitämättömät ja ahneet?

Miten tämä yhtälö oikein käytännössä mielestäsi toimii?

T: Xante

Laki ja oikeus- kirkko ja yhteiskunta tekevät parhaansa saadakseen ihmisen käyttäytymään oikein eli jollain tavoin säädyllisesti- ahneudestaan ja laiskuudestaan huolimatta.

Yhteiskunnallisesti ajateltuna yhteiskunta on kyllä aika ahkera, tai ainakin sen valtaapitävät ovat ahkeria siinä touhussaan. Ehkä he useimmiten teettävät sen työn "halvalla ja edullisesti.

Mutta kun Brutto juuri pääsi kertomasta, että myös ne lakia, oikeutta ja kirkkoa johtavat ovat vain itsekkäitä, ahneita, tyhmiä ja laiskoja. Miksi heidän määrittelemänsä toimintatavat pitäisi uskoa paremmiksi kuin ihan vain tavalliset tyhmien ja laiskojen ihmisten tavoitteet?

Ei sitä paremmaksi määritelty- kirjoitin laiskuudestaan ja ahneudestaan huolimatta >erottamatta mitenkään yhteiskuntaa erilliseksi.

[Kopek]

Käsitykseni on seuraava.

Ihmislajiin on evoluution myötä kehittynyt vaisto, joka hälyttää, kun yksilön asema yhteisössä on uhanalainen. Vaiston seurauksena ihmisen elimistö pyrkii korjaamaan vajoaman. Hänen elimistöönsä erittyy adrenaliinia, ja hän valmistuu taisteluun. Reaktio on hyvin nopea, koska se on kehittynyt niiden satojen tuhansien vuosien aikana, jolloin ihminen eli alkeellista elämää pienissä ryhmissä. Sosiaalinen asema ratkaistiin viime kädessä voimankäytöllä, ja se ratkaistiin välittömästi. Myös älykkyys oli eduksi, koska se helpotti sellaisten liittolaisten etsimistä, joiden suojeluksesta oli hyötyä oman aseman ylläpitämiseksi. 

Koska ihmisen olemassaolo on riippuvainen häntä suojaavan yhteisön olemassaolosta ja menestyksestä, ihmisiin on kehittynyt myös toinen biologinen vietti, nimittäin tarve ylläpitää yhteisön kiinteyttä ja tarve toimia yhteisön säilymisen turvaamiseksi kriisitilanteissa.

Tuollaisia viettejä on myös eläimillä. Linnuilla on nokkimisjärjestyksensä kuten tiedetään, eli niidenkin keskuudessa on sosiaalinen hierarkia. Toisaalta myös ne suojelevat yhteisöänsä. Kun petolintu ilmestyy pienempien lintujen pesimäpaikalle, pienet linnut varoittavat muita ja hyökkäävät parvena urheasti petolinnun kimppuun suojellen siten paitsi omaa pesäänsä myös muiden.

Edellä mainituista aineksista rakentuvat nykyiset yhteiskunnat. Ensimmäisen vaiston sivutuote on menestymisen ja voittamisen ja vallan halu, koska eteenpäin meneminen on varmin tapa olla menemättä taaksepäin. Jos ei tee mitään, on vaarassa jäädä viimeiseksi, kun muut rynnivät eteenpäin. Kun naapuri hankkii auton, on hankittava vähän hienompi. Kun työkaveri käy lomamatkalla Kreikassa, on käytävä Karibialla.

Koska ihmisten kyvyt ja halut ovat erilaiset, yhteisöön muodostuu automaattisesti eri kerroksia tai luokkia tai miksi niitä halutaan sanoa. Kun valta keskittyy, valtio on koko ajan vaarassa muuttua diktatuuriksi, vaikka se muodollisesti olisikin demokratia. Ihmiset tottelevat kuuliaisesti esivaltaa ja sen antamia määräyksiä, koska totteleminen eli yhteisön kiinteyden säilyttäminen on ihmisillä geeneissä. Vallassa olijat hyödyntävät tätä ja vahvistavat aste asteelta valtaansa. Kansa alistuu käytännössä lähes loputtomiin.

Vallankumous – jos sellainen joskus tapahtuu - ei lähde kadulta tavallisen kansan keskeltä vaan sisäpiirin palatseista ja kapinallisryhmistä tai maan ulkopuolelta. Kansa lähtee mukaan vasta silloin, jos se uskoo kapinallisten edustavan legitiimiä valtaa, jonka on määrä korvata entinen ei-legitiimiksi muuttunut valta. Kapinapropagandassa korostetaankin sitä, että vallanpitäjät ovat rikollisia ja kansan vihollisia, ja heidät on saatava pois vallasta, jonka jälkeen kansa on vapaa. No, ei kansa tietenkään ole vapaa, vaikka valta olisikin siirtynyt uudelle eliitille.

[Aave]

Etpä sinäkään löydä jutun jujua eli mitenkään edes yritä perustella, miksi se tyhmäksi ja laiskaksi kuvailtu aikuinen lopulta osaisi ohjata kasvatettavansa kohti parempaa kuin mihin he päätyisivät saadessaan päättää itse.

Noin niinku sun mielestä.

Sinä et todellakaan määrittele "jutun jujua". Sinun tulee nyt vain pinnistellä entistä ankarammin, että mikä omissa jutskissasi mättää. Mikäli tuo kasvatusosa - kuvailemassasi tapauksessa - on sinulle itsellesi jokin hankala avainkysymys (Minulle se ei sitä todellakaan ole), niin sekin oman pohdintasi aihe.

[Aave]

Korruptio on aina ja alituiseen läsnä kaikenlaisissa systeemeissä (Perhekin on systeemi). Ei ole onnistuttu luomaan järjestelmää, joka olisi siitä täydellisen vapaa, mutta paljon sen minimoimiseksi voidaan silti kyllä tehdä.

Onneksi foorumilla on niin hurskaita ja yleviä hyviä ihmisiä (Heh!), etteivät nämä asiat millään tavoin voi heidän omasta mielestään koskettaa heitä, saati heidän ihmiskuvaansa. Brutto on myös sen tyhmyyden osalta oikeassa. Joillekin kun on jo niin kovin haastavaa se, että pitäisi nähdä kokonainen metsä puilta!

[safiiri]

Etpä sinäkään löydä jutun jujua eli mitenkään edes yritä perustella, miksi se tyhmäksi ja laiskaksi kuvailtu aikuinen lopulta osaisi ohjata kasvatettavansa kohti parempaa kuin mihin he päätyisivät saadessaan päättää itse.

Noin niinku sun mielestä.

Sinä et todellakaan määrittele "jutun jujua". Sinun tulee nyt vain pinnistellä entistä ankarammin, että mikä omissa jutskissasi mättää. Mikäli tuo kasvatusosa - kuvailemassasi tapauksessa - on sinulle itsellesi jokin hankala avainkysymys (Minulle se ei sitä todellakaan ole), niin sekin oman pohdintasi aihe.

Et tunnista sitä, mikä "mun jutskissa" oli ongelma, joten "analyysisi" on suoraan anaalista. Kyse ei edes ole ollut siitä, mikä tässä on mun näkemys, vaan penään selitystä, miksi jo laiskaksi ja tyhmäksi julistettu vallanpitäjä olisi parempiin valintoihin ohjaamisen kykenevä. Tämä ajatusmalli tarvitsee perusteluikseen esim. uskonnon määräysten taustalle viisaan jumalahahmon tai sen ajatuksen kasvatuksella ihmiseen saatavasta sivistyksestä, joka muuttaa hänet vähemmän laiskaksi ja vähemmän tyhmäksi. Lopulta kyse näissä on - useammankin filosofin mielestä - vain vallankäytön oikeuttamisesta. Vallan ottamisen oikeutus perustellaan juuri tällä perinteisellä ihmiskuvalla, jossa ihminen on laiska, tyhmä villi luonnostaan. Vasta kasvatus hänet koulii paremmaksi ja yhteiskuntakelpoiseksi.

Penään tämän mallin koko kuvaa Brutolta. Tällä hetkellä hän ujostelee ja yrittää piilotella oman ihmiskuvansa olennaisia ja välttämättömiä edellytyksiä, jotta kuvio olisi looginen. Poimii kirsikoita niin sanotusti, mutta ei suostu nielemään koko annosta. Harrastaa siis juuri laiskuuden hyvettä ajattelussaan.

[Laika]

Kyyniselle suhtautumiselle ihmisten tekemisiin löytyy kosolti syitä, vaan tuhahteleva ironia on huomaamatta jäänyt muodista. Se ei johdu siitä, etteivätkö nuoremmat sukupolvet olisi kasvaneet ironian ja kyynisyyden läpeensä kyllästämään kulttuuriseen ilmastoon ja eivät sen vuoksi ymmärtäisi sitä -he ovat South Parkin ja Internet Comment Etiquetten kasvattamia lapsia- vaan koska he ja heidän jälkipolvensa joutuvat nokikkain kulutusyhteiskunnan seuraamusten kanssa, eikä ironia siksi enää ole luksus, johon heillä olisi varaa. Ironia on yksityinen laji, jota kelpaa makustella nojatuolissa iltaisin kuin hyvää viskiä. Tulevaisuus aisteille avautuvana todellisuutena sen sijaan on jaettu ja heille yhteinen:


I wouldn't want to be a teenager again even for a billion dollars. Enduring that stage of life is enough of a trial under standard circumstances, but experiencing it in the current era seems like it would be truly unbearable. Having to figure out how you fit into the world as a constantly changing entity against the backdrop of COVID, climate change, and the last crumbling remnants of American democracy? I can almost hear the pens on the Lorazepam prescriptions!

https://grist.org/climate/billie-eilishs-my-future-isnt-ironic-and-thats-the-point/


Kyse on siitä, onko heillä vaihtoehtoa. Sikäli kuin tulevat sukupolvet yleensäkään aikovat elää, heidän on pakko. Kutsu on jo käynyt. Siinä mielessä kysymys, uskovatko he ihmiseen, esitetään pahan kerran myöhässä.