Yleistä musiikkikeskustelua

[Toope]

Mitähän tämä moderni rhythmblues mahtaa olla?...

Sitä roskaa, mitä kuuntelemme jo Janet Jacksonin ajoilta.

[Hippi]

^
No nyt piti kyllä tarkistaa, mitä R&B tarkoittaa ja olenko sen käsittänyt tyystin väärin, jos Janet Jackson liitetään tuohon tyylilajiin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rhythm_and_blues
Rhythm and blues (lyhyennetty usein R&B tai R'n'B) viittaa rajoitetummassa merkityksessä 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa suosittuun afroamerikkalaisen populaarimusiikin tyyliin, joka vaikutti voimakkaasti rockmusiikin syntyyn ja kehitykseen. Laajemmassa merkityksessä käsite tarkoittaa populaarimusiikin traditiota, joka jazzia ja gospelia lukuun ottamatta kattaa kaiken afroamerikkalaisen musiikin 1940-luvulta alkaen. Tähän traditioon kuuluvat moderni sähköinen blues, varsinainen rhythm and blues -musiikki 1950- ja 1960-luvuilla, doo wop, soul, funk, disko, hip hop / rap ja modernia elektronista tanssimusiikkia edustava "R&B". R&B-lyhennettä voidaan käyttää myös koko rhythm and blues -traditiosta puhuttaessa.

Vanhaksi piti elää, ennen kuin selvisi, että tuonkin alle on haalittu vaikka mitä. itse olen tuon tuntenut vain mainitussa "rajoitetummassa merkityksessä". Soulin ja funkin sinne vielä siedän, mutta nuo muut on jostain muusta maailmasta kyllä.

Olin myös käsittänyt, että tuo discojumputus olisi vain kaapannut lyhenteen käyttöön ja se jälkimmäinen osa aukikirjoitettuna olisi Beat.

[MrKAT]

Yksi musanteoria (että miksi miellyttää) oli että musa on ikään kuin yhtälö- tai ristikko-ongelma jonka aivot on ratkaistava tahi muistettava.  Tämä selittäis sen miksi joku kappale on "plääh- liian tuttu- läpikuunneltu" (ainakin minulla, nostalgiset erikseen).

Seuraava kappale tuli radiosta jossa tietty ovela osa, nopea tilutus, sai "sieluni sykkyrälle onnesta" mutta onneksi löysin Youtubestakin:
Miikka Leinonen - Go Boom [Hard / Trance]

https://www.youtube.com/watch?v=aUGXJp3ORxI&t=60s

Tuo on siinä keski-osassa jossa jäähdytellään ja jumputus puuttuu.
1 minuutista lähtien ikäänkuin valmistellaan ja yllättäen 1:17 ja sitten 1:21, n. 4 sekunnin välein kuuluu hyvin nopea lyhyt korkea sävelinen  "tilutus". Niin nopea ettei ehdi tajuta mitä säveliä ja montako.
  Em. mustanteoria mielessäni arvasin miten tulee käymään kun hidastan Youtubea (asetuksista Toistonopeus) jotta kuulen mitä säveliä ja montako.








En lopulta malttanut olla kokeilematta ja sen ratkaisu on noin 4 säveltä aboutti näin:
          o


        o

  o
     o
Ja koska se nopsa "tilutus" on "ratkaistu" niin lumouskin osin haihtui. Se ei ole enää niin koukuttavakaan aivoilleni. MOT.

[Juha]

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/03/09/oletko-aina-toivonut-ymmartavasi-klassista-musiikkia-eva-tigerstedt-luotsaa

Vois lukea, ja kuunnella, jos olis aikaa.

Sen huomasin ensimmäistä kertaa vasta tänä aamuna, että vaikka kännykän herätysääni on tosi passeli, aiempiin koneherätyksiin verraten, niin nyt hoksasin äänestä sen erityispiirteen, että siihen liittyi selkeä vivahde siirtävyydestä, jonnekkin toisaalle. En ollut aiemmin hoksannut äänen merkitystä, samalla tapaa.

Herätysääni on tosiaan hyvin merkityksellinen, päivän aloituksessa, jos koneherätykseen turvauduttava, tai siihen sattuu havahtumaan muuten. Mitä herääminen noin muuten on, ts tuo siirtymä, eri vaihtoehtoineen, on teema, jota voi miettiä, mutta joka ei ole ihan selkeä, tarkemmin kerrottavaksi.

[Toope]

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/03/09/oletko-aina-toivonut-ymmartavasi-klassista-musiikkia-eva-tigerstedt-luotsaa

Vois lukea, ja kuunnella, jos olis aikaa.

Laitanpa muistiin tuon! 

[Toope]

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/03/09/oletko-aina-toivonut-ymmartavasi-klassista-musiikkia-eva-tigerstedt-luotsaa

Vois lukea, ja kuunnella, jos olis aikaa.

Laitanpa muistiin tuon! 

Oli muuten erinomainen kokemus kuunnella tuo läpi. Kaikesta en pitänyt, mutta kukaan ei kaikesta pidä, so what?!
Kerrankin YLE toimii hyvin, kiitos sitä.
- - -
Asiasta toiseen:
Beyonce saanut ennätysmäärän grammyja:
https://www.iisalmensanomat.fi/uutissuomalainen/3990457
Mutta kuka oikeasti osaa sanoa jonkun tuon kiekujan musiikillisesti hienon ilmaisun/teoksen...? Täysin pop-roskaa, jolla ei juuri ole musiikillista arvoa.
Kaija Saariaho sai Venetsian Biennaalin palkinnon, miksi?
https://yle.fi/uutiset/3-11836837
Ei hän sitä siksi saanut, että ihmiset pitäisivät hänen musiikistaan, vaan koska pieni ryhmä eliitti-ihmisiä arvostaa tuollaista.

Toki voimme aina miettiä sitä, onko joku nero tai lahjakas omana aikanaan, mutta noiden kohdalla epäilen vahvasti. He ovat tiettyjen ryhmien suosikkeja. Mutta en näe heidän musiikissaan mitään sellaista, joka säilyisi. Beyoncet tms. janetjacksonit, mariahcareyt ja sun muut toki myyvät, mutta unohdetaan myös nopeasti. Miksikö? Koska kyse on käyttömusiikista, ei säilyvästä. Tuotettu sisällötön taiteen korvike ei jaksa kauaa.

Toisaalta Saariaho on niin marginaalimusiikin edustaja, että vetoaa lähinnä besserwisser-porukkaan, joka pätevöityy erinomaisuudellaan, ei sinänsä musiikintietämyksellään. Mutta pitää olla erikoisenmusiikintuntija, jotta voit erottautua rahvaasta...

Musiikki on niin modernia mediateollisuutta. Imago ratkaisee, ei sisältö.

[Hippi]

Kunpa osaisin laulaa
Voiko puolessa vuodessa oppia laulamaan?

Voiko laulamaan oppia, vaikka olisi ikänsä laulanut täysin pieleen? Tanskalaiset puhkeavat mielellään yhteislauluun erilaisissa juhlissa ja perheen kesken, mutta kaikkien laulu ei herätä ihastusta. Sarjassa tavataan kuusi laulutaidotonta tanskalaista. Voivatko he oppia laulamisen taidon puolessa vuodessa?

1/4. Lars on rumpali punkbändissä, mutta häntä on jo vuosia kutsuttu Lars Sävelkuuroksi. Tenna ei ole uskaltanut laulaa sen jälkeen, kun koulun musiikinopettaja pyysi häntä liikuttelemaan vain huuliaan, kun muut lauloivat Lucia-kulkueessa. Voivatko myös Lars ja Tenna oppia laulamaan? Lauluvalmentaja Katrine Muff uskoo, että lähes kaikki ihmiset voivat. Tärkeintä on päästää irti häpeästä ja uskoa itseensä. HD


Minun kokemukseni koulun laulutunneista ja etenkin laulukokeista saa vieläkin kädet hikoamaan. Kun ujo lapsi, joka ei pystynyt kunnolla lukemaan luokan edessä, laitetaan laulamaan kaikkien kuullen, niin eihän siitä mitään tahtonut tulla. En onneksi muista millä sanoilla kotona lauluani kuvattiin, kun pyydettiin vaimentamaan volyymia tai olemaan kokonaan hiljaa. Sen sijaan muistan vielä viimeisen laulukokeen suoritukseni jälkeisen arvioinnin "Hippi, kyllä sinulla hyvä rytmitaju on, mutta ei sinulla kyllä ääntä ole".

En ole koskaan viihtynyt porukoiden keskellä, mutta siellä reunoilla pärjään mukavasti. Aina sieltä joku juttukaveri löytyy, jos on juttutuulella. Mutta kaikenlaisessa illanvietossa tai muussa, jossa on yhteislaulua, niin laulutaidottomana olen aina tuntenut itseni ulkopuoliseksi ja fiilikset "kuka ei kuulu joukkoon" nousevat pintaan. Niin monesti laulutaidottomuus on harmittanut. Joskus olen jopa yrittänyt olla mukana aukomalla suutani ääneti. Mutta ei se ole sama kuin laulaa mukana. Jos jostain olen kateellinen muille, niin laulutaidosta. Eipä juuri muuta tule mieleen.

Jostain olen aikaisemmin lukenut, että hyvä laulunopettaja saa aika toivottomiakin tapauksia laulamaan niin, ettei sitä tarvitse hävetä. Ehkä nuokaan ei ihmeitä pysty tekemään. Ihan mielenkiintoista tulee olemaan seurata tuota ohjelmaa ja millainen muutos noiden ääneen saadaan.

[Toope]

Nicole Kidman laulaa, saatanan huonosti:

https://www.youtube.com/watch?v=f43nR8Wu_1Y
Hyvästä näyttelijästä ei aina saa hyvää laulajaa.

[Juha]

Höh. Eihän noissa välttämättä tarvitse mitata vain laulun osuutta. Tökerö tai luokaton laulu, vaikka tahallaan, jos ei muuten osaa, erityisen hyvä, kun yhteys sopiva.

Muuten tuli juuri mieleen musiikista se, että melkein parasta kappaleiden arvostelua voisi olla se, jos miettii, miksi jokin kappale natsaa. Mitä ovat ne asiat, jotka toimivat?

On kappaleita, joissa tehdään jokin erityiskäänne, ja se aivan kuin tyhjentäisi pajatson. Ihan pienesti rakentaen, ei ihmeemmästi. Tällaisia elementtäjähän hyvässä kappaleessa täytyy joka tapauksessa olla, onko jonain ketjuna, tai miten ilmeneekin.

[Toope]

Höh. Eihän noissa välttämättä tarvitse mitata vain laulun osuutta. Tökerö tai luokaton laulu, vaikka tahallaan, jos ei muuten osaa, erityisen hyvä, kun yhteys sopiva.

Muuten tuli juuri mieleen musiikista se, että melkein parasta kappaleiden arvostelua voisi olla se, jos miettii, miksi jokin kappale natsaa. Mitä ovat ne asiat, jotka toimivat?

On kappaleita, joissa tehdään jokin erityiskäänne, ja se aivan kuin tyhjentäisi pajatson. Ihan pienesti rakentaen, ei ihmeemmästi. Tällaisia elementtäjähän hyvässä kappaleessa täytyy joka tapauksessa olla, onko jonain ketjuna, tai miten ilmeneekin.

Tässä on esimerkki siitä, miten huono laulaja voi esittää hyvin:
https://www.youtube.com/results?search_query=my+fair+lady+kiri+te+kanawa+jeremy+irons
Jeremy Irons ei osaa laulaa, hän osaa esittää, Kiri te Kanawa toki osaa vähän laulaakin...

Niin, tuohan on My Fair Lady...

[Melodious Oaf]

On kai aika tyypillistä ajatella musiikista ja laulamisesta vähän sillä tavalla, että on olemassa joitain ihmisiä joilla on "sävelkorvaa" tai joilla on luonnostaan äänenhallintaa ja he nyt vain osaavat laulaa. Kun he tuottavat ääniä, se yleensä kuulostaa hyvältä ja pääsääntöisesti osutaan oikeisiin säveliin.

Aika vähäisin taustatiedoin saatetaan tehdä sellaisia päätelmiä, että itse ei kuulu tähän armoitettuun joukkoon tai että ei vain osaa tai kykene laulamaan kunnolla tai hyvin. Tähän liittyy paljon sellaista sosiaalista pelkoa siitä, mitä muut kuulevat ja ajattelevat, kun sitä jotenkin tiedostaa että omat havainnot omasta äänestä ovat täysin erilaisia kuin muiden. Ehkä pelätään jotain sellaista, että itse luulee osaavansa laulaa tai laulavansa miellyttävästi, kun taas kaikki muut kuulevat sen epämiellyttävänä. Parempi siis olla vähän jopa ylivarovainen ja arvioida omaa äänenkäyttöä kriittisesti.

Oikeasti se vaihtelee aika paljon tilanteesta ja vähän kaikenlaisesta riippuen, ja paljon se perustuu sellaiseen, että on vain harjoitellut oman äänen käyttöä erilaisissa yhteyksissä niin, että on kokemusta siitä, miltä se nyt suunnilleen tuntuu, jos laulaa jonkun tietyn tyyppisen jutun niin että se toimii. Ja silti se voi joskus mennä perseelleen tai nuotin vierestä tai muuta tällaista.

Mun mielestä tyypillistä on se, että ihmiset on vaan aika ulalla sen suhteen, mitä ylipäätään voi tehdä omalla äänellä, miten siirtyä eri rekisteristä toiseen ja niin poispäin. Äänenkäyttö on tosi varovaista ja estynyttä, ja sitten taas jos heittäytyy ja kokeilee, siitä helposti puuttuu hallintaa ja hahmotusta, kun sitä tekee niin harvoin.

Tällaisissa asioissa voisin kuvitella että laulunopettaja voi saada paljonkin aikaan ihan sillä, että tehdäänkin jotain ihan apinayksinkertaista ja kokeillaan ja tunnustellaan vaan niitä eri juttuja, mitä saa äänellä ulos.

Sitten sieltä vasta ehkä löytyy jotain sellaista, jonka saa haltuun ja treenattua niin, että sen saa melko helposti myös toistettua. Oman äänen koko repertuaari koostuu ihan valtavan monesta tällaisesta palasesta, ja sen opettelu voi viedä vaikka kuinka kauan.

On se silti jollain lailla totta, että on olemassa ihmisiä, joilla ei oikein ole sävelkorvaa, mutta siitä kyllä tehdään tosi paljon aivan liian hätäisiä päätelmiä. Se on vähän sama kuin ajattelisi vaikka käsitöistä, että on ihmisiä, jotka ovat luonnostaan näppäriä ja joilla on esteettistä silmää. Ja kun ei lankakerästä synny heti sitä nättiä villapaitaa, silloinhan luonnollisesti ei itse ole sellainen ihminen.

Näkisin että olennaisempaa tossa on melkein se, kiinnostaako joku äänenkäyttö ja sen tyyppiset asiat. Jos ne kiinnostaa ja niihin tuntuu mielekkäältä syventyä, silloin varmaan on edellytyksiä myös siinä kehittyä – ja silloinkin saattaa tarvita jotain juuri oikeanlaisia tilanteita tai opastusta tai muuta, jotta tulee oivalluksia ja palaset loksahtelevat kohdalleen.

[Toope]

Jotkut osaavat laulaa, ovat luonnonlahjakkuuksia. Useimmat eivät ole.
Minusta Tarja Turunen on esimerkki henkilöstä, joka halusi laulaa, mutta hänessä ei laulajaa ole. Vaikka on koulutettu/kouluttautunut laulaja, hänestä puuttuu jotakin äänenkäytöstään. Riitti rock-bändiin, muttei klassiseen musiikkiin.

[Xantippa]

Katselin Helsingin Sanomien "aikakoneesta" lehden vanhoja numeroita. Valitsin sattumalta joulukuun kymmenennen päivän vuonna 1980. Lehdessä oli lyhyt yhden palstan uutinen otsikolla "Beatles John Lennon ammuttiin." Uutisessa kerrottiin Lennonin murhasta. Lehden sisäsivuilla "Kuolleet" palstalla on lisää tekstiä Lennonin urasta. Tämäkin juttu oli hyvin pieni ja tavanomainen.

Tuohon aikaan ei katsottu mitenkään sopivaksi uutisoida "nuorisomusiikin" tapahtumia. Tässäkin lienee uutisarvo ollut ampumisessa.

Muistan ällistyneeni, kun maikkarin uutisissa kerrottiin, että Dingo-yhtye on hajonnut. Millään tapaa tavanomaista ei ollut kuulla uutisissa mitään vastaavaa.

Kun tsekkasin vuotta, sain vahvistuksen käsitykselleni:

Dingon hajoamisesta tuli perjantaina kuluneeksi tasan 25 vuotta. Bändin hajoaminen lokakuussa 1986 oli tiettävästi Suomen ensimmäinen rocktapaus, josta kerrottiin tv-uutisissa.

https://yle.fi/uutiset/3-5434900

En itse ole koskaan ollut tietenkään mikään Dingo-fani, olin tuossa ajassa jo moisen iänkin ohittanut, enkä muutoinkaan juuri tyyppiä, mutta nykyään raikulinsa kuulostavat hauskoilta ja jotkut sanotukset suorastaan hyviltä. Hintansa veroisilta.

T: Xante

[Hippi]

Kyllähän radion aamu-uutisissa kerrottiin Elviksen kuolemasta elokuussa 1977. Hyvin tarkoin muistan sen aamun, sillä olin lopun päivää jonkinlaisessa epäuskoisuuden koomassa. Siitä tosin ei ole käsitystä miten paljon siitä lehdissä tuolloin kirjoitettiin.

[Xantippa]

Elvistä ei kai koskaan laskettukaan rock- tai muutoin vastaavasti nuorisomusiikin tekijäksi, kuten esim. Beatles oli.

Elvis ja Paul Anka olivat jossain Olavi Virta-osastolla, kun taas nämä nuorisoa turmelevat turhanpäiväisyydet olivat alempaa, vähäteltävää nuorisokulttuuria.

T: Xante