Niskavuori

[kertsi]

Jutustelua Niskavuori -tv-sarjasta ja -kirjoista, aikakaudesta, agraari-Suomesta, sääty-yhteiskunnasta ja muusta aihepiiriin liittyvästä.

1. osa Niskavuoren nuori emäntä
Tapahtumapaikka on Häme, ja aikakausi 1880-luku, Venäjän vallan aika.

[kertsi]

Niskavuoren Juhani, talon nuori isäntä, on tullut valituksi valtiopäivämieheksi. Hän puhuu jotain aatelisista (kaikenlaisista "krantzeista" ja "stjernoista"), jotka ovat aina ylenkatsoneet maanviljelojöitä. Naisia ei tuolloin hyväksytty ehdokkaiksi eduskuntaan. Juhani esittää, että Loviisan tyttärien puolesta Juhani ja kaltaisensa tulevat taistelemaan, jotta tyttäret saisi kouluopetusta, ja oppia muutakin muutakin kuin hameiden kahistelua.

Nuori emäntä on Loviisa, joka on rikkautensa tähden naitu sukuun, vaikka mieluummin Juhani olisi ottanut piika Malviinan. Juhani on aiemmin tehnyt lapsen Malviinan kanssa, ja jatkaa teerenpeliään Malviinan kanssa senkin jälkeen, kun on jo naimisissa itse, ja aviokriisihän siitä tulee.

Mukavaa tässä vuonna 1987 kuvatussa sarjassa on paljon. (Muistelisin, että vuoden 1947 filmatisointia oli aika raskasta katsoa, ylinäyttelivät.) Esimerkiksi vanha esineistö ja puvustus. Ihmissudekuvaus. Viikatetta, pärekoria, vinssiä, hartiahuivia. Saavi, jonka kädensijoihin voitiin pujotettaa riuku niin, että kaksi ihmistä voi kuljettaa täysinäistä saavia. Pihapiiri on viehättävä. 

Vaikuttaa hyvin tehdyltä sarjalta. Ensimmäisestä osasta puolet katsottu.

[kertsi]

Ihan kelpo tv-elokuva se oli. Näkemisen arvoinen. Ilmeisesti nämä ovat pikemminkin nippu elokuvia kuin tv-sarja.

Olen ikivanhalla mökilläni, ja jostain syystä tuo 1800-lopun elokuva kolahti. Jostain syystä täällä tulee usein luettua historiallisia romaanejakin. Sopii jotenkin mielentilaan täällä. Jonkinlaisena analogiana: jos matkustelisi Romaniassa, ei varmaankaan ottaisi matkalukemistokseen Japanin historiaa koskevia romaaneja.

[Aave]

Niskavuoren saagan viimeisimmässä osassa, Niskavuoren Heta liukastuu banaaninkuoreen, ja kuinkas sitten kävikään, on sellaista lämpöä ja humoristisia juonenkäänteitä, joita aiemmissa osissa ei olla totuttu kohtaamaan.

Kritiikin toimitti Pekka Ervasti.

[Xantippa]

Minä olen aina rakastanut Niskavuori-elokuvia, niitä alkuperäisiä, mustavalkoisia. Sarjaa olen varmaan joskus vilkuillut, mutta en katsonut, ainakaan kokonaan.

Ei minua niissä häirinnyt ylinäyttely, mutta olenkin aina ollut hieman kallellaan näihin vanhahtaviin leffoihin. Ajankuvina mainioita ja etenkin taistelu Aarnen ja äitinsä välillä jätti aikoinaan muistijäljen, jotenkin kuvasi niin hyvin sen ajan ihmisiä ja ajan muutosta.

Mitenkä muuten Aave vastailee tähän, sinähän olet estolistalla - vai etkö enää olekaan...

T: Xante

[Muisto Keijo Kullervo]

Muistini mukaan Niskavuoren vanhan emännän tokaisu ko. elokuvassa on jäänyt mieleeni:

"On elämässä kaikkea ollut, mutta pääasiassa työtä (omin sanoin).

Niin  kuin yllä lienee useimman kohdalla vielä nykyäänkin?

Muisto Keijo Kullervo

[kertsi]

"Sisko ja sen veli" eli Tuija Ernamo ja Ilmari Saarelainen bongattu tässä:

Niskavuoren Heta

Että osasikin olla iljettävä, itsekäs ja kova ihminen tuo rikkauksia haaliva Heta.

Kyllä nämä ilmiselvästi ovat edelleenkin ihan näkemisen arvoisia nämä elokuvat.

[Xantippa]

Elokuvasarjan (vai miksi sitä nyt kutsuisi) äiti alkaa pakon edessä toppuuttelemaan kovuuttaan Aarnea ja oliko se nyt Ilona? kohtaan. Jotenkin nekin keskustelut ovat jääneet mieleen: muori itsekin kuitenkin uhrasi aika tavalla pitääkseen "Niskavuoren leivän tämän pöydän ääressä".

T: Xante

[kertsi]

^
Tuollainen ei osunut silmääni tässä tv-elokuvien sarjassa. Aarnea vain kommentoitiin, hän oli rintamalla. Taitaa olla Niskavuoren naiset -näytelmässä Ilonan ja Aarnen tarina, siitä ei kai tehty elokuvaversioita 1980-luvulla, vaan kaksi aiempaa elokuvaversiota, 1938 ja 1958.

Viimeisin osa tässä 1980-luvun sarjassa: Entäs nyt Niskavuori?

Tämä oli heikoin näistä kolmesta, jonkinlainen filmatisoitu (kesä)teatteriesitys. Oltiin olevinaan ulkosalla (kökköjen kulissien edessä) ja tilassa kaikui kuin sisätiloissa. Väliin oli leikattu Hella Vuolijoen haastattelu tai näytelty haastattelu, en tiedä kumpi.

Hella Wuolijoki oli alunperin liivinmaalainen ja myöhemmin yrittäjä, Yleisradion johtaja, ja SKDL:n kansanedustaja. Miten lie näkynyt poliittinen vakaumus Niskavuori-elokuvissa ja filmatisoinneissa? No, ainakin siten, että entinen "drengi" ja sittemmin rikastunut Akusti pyrki olemaan armelias köyhimmille, antoi hövelisti lainaa eikä perinyt takaisin, kun taas rikkaana syntynyt Heta oli mitä ahnein ja kitsain. Muistaakseni on ihan tutkittukin juttu, että köyhät antavat vähästään, mutta rikkaat eivät paljostakaan.

Malviinan avioton aikuinen poika ilmestyy 3. elokuvassa Niskavuoreen, ja Loviisa katuu sitä että on aikoinaan ajanut Malviinan lapsineen tiehensä. Hän hyvittää "suden" tekonsa siten, että antaa miehelle pehtoorin paikan. Osoittautuu, että mies on kommunisti. Ja myöhemmin hän lähtee Niskavuoresta toimiakseen poliittisesti, ja päätyy ministeriksi asti. Ensin Loviisan mies siis oli kansanedustaja, sitten Loviisan poika päätyi peräiti ministeriksi, ja sitten Loviisan miehen avioton lapsi myös.

Wikipedia luonnehtii Wuolijokea äärivasemmistolaiseksi, mikä ehkä liittyy maanpetostuomioon Jatkosodan aikana, kun hän oli auttanut neuvostoliittolaisdesanttia majoittamalla yhden yön, ja muonittamalla. Ja ehkä siihen, että SKDL ehkä nähtiin äärivasemmistolaisena?

[kertsi]

Elokuvasarjassa kuvataan agraari-Suomea, jossa maatila oli tuotantoyksikkö ja (varakkaammissa perheissä) suurperheen koti, ja varakkaammissa perheissä myös renkien , piikojen, pehtoorin jne. koti myös. Renkien ja piikojen asema ei ollut häävi, saattoi saada kenkää heppoisinkin perustein. Torpparilaitosta ajettetiin alas 1800-luvun lopussa, ja Akusti möi maitaan torppareille, ja vastineeksi pyysi vielä yhden vuoden taksvärkin teon.

Sarjassa sivuttiin myös sisällissotaa, ja punaiset olivat ryöväämässä viljasäkkejä ja yrittivät ryövätä karjaakin, rintamalla taistelevien ruoaksi.

Sodan jälkeen Niskavuoren maista lohkottiin karjalaisille 40%, tai ainakin siitä puhuttiin, en muista, miten lopulta elokuvassa kävi. Nukahtelin 3. elokuvan loppupuolella, ja vähän hatarat muistikuvat.

[kertsi]

Niskavuori-näytelmiä oli yhteensä viisi. Kaksi ensimmäistä, Niskavuoren naiset ja Niskavuoren leipä, lämäistiin yhteen vuoden 1984 Matti Kassilan elokuvassa, jonka esitysaika on ikävä kyllä loppu Yle Areenassa. https://areena.yle.fi/1-116547

https://fi.wikipedia.org/wiki/Niskavuori#Yhteenveto_elokuvasovituksista

[kertsi]

Yksi nykyihmiselle tai ainakin itselleni vaikeasti hahmotettavia asioita on, kuinka kukaan voisi mennä naimisiin rahasta, niin kuin Niskavuoren suvussa oli tapana. (En kyllä tajua sitäkään, miten joku voi harrastaa seksiä rahasta, mikä on vähän sama asia. Ehkä jos nälkäkuolema uhkaa, se voisi olla ymmärrettävää.)

Wikipedia:

Tematiikka
Niskavuori on kenties kaikkein analysoiduin suomalainen näytelmäsarja. Siinä oleva sukupuolten, sukupolvien ja sosiaaliryhmien välinen jännite on kiinnostanut tutkijoita ja kriitikoita vuosikymmenestä toiseen. Tarina keskittyy Niskavuoren suvun "vahvoihin naisiin" ja "heikkoihin miehiin", taisteluun rahasta ja vallasta, taisteluun suvun kunniasta. Historialliset tapahtumat, kuten Suomen sisällissota ja toinen maailmansota, vaikuttavat taustalla.

Suurimman huomion on saanut niskavuorelainen työteliäs ja uhrautuva vahva nainen.[6] Längelmäeltä naitu Loviisa ja Niskavuoren tytär Heta on nähty eräinä suomalaisen naisen arkkityyppeinä. Loviisa pitää talon mainetta ja kunniaa yllä puolen vuosisadan ajan. Heta on klassinen pirttihirmu, joka aviomiehensä kanssa nostaa Muumäen rappiotilan pitäjän mahtitaloksi.

Niskavuoren miehet puolestaan naivat rahaa taloon sukupolvesta toiseen, rakkaus ei ole olennaista. Suurtilaa ei tarvitse jakaa perillisten kesken, kun talo pidetään koossa miniän varojen turvin. Niskavuoreen haalitaan rahaa ja tilaan kohdistuvat uhat eliminoidaan rahalla. Loviisan poika Aarne kuitenkin rikkoo Niskavuoren mallin: hän lähtee nuoren Ilonan matkaan, jättää rikkaan vaimonsa ja tekee siten valinnan, joka järkyttää Niskavuoren perinteitä ja arvoja. Viimeisessä Niskavuori-näytelmässä ajat ovat lopulta selkeästi muuttuneet: järkiavioliitot alkavat väistyä modernin rakkausliiton tieltä.[6]

[Xantippa]

Joo, kuten sanottua, olen itse nähnyt vain noita vanhempia elokuvia, ja hyvinkin kuvailisin, kuten edellä.

Kertsi, oletko sattunut muuten huomaamaan, että myös Wuolijoesta on tehty elokuva, Hella W? Oli mielenkiintoinen ja avasi myös Niskavuoren taustoja. Vankeustuomiossa taisi olla kyse aktiivisesta, vasemmistolaisesta toiminnasta, lentolehtisten (vai mitä ne oli) kirjoittelusta ja levittämisestä. Lisäksi muistaakseni havaittiin, että hän pidemmän aikaa piilotteli taloudessaan naispuolista Neuvostoliiton vakoojaa ja ennen kaikkea, vakoojan tarvikkeita, kuten radiolähetintä.

T: Xante

[kertsi]

Elokuvasarjan (vai miksi sitä nyt kutsuisi) äiti alkaa pakon edessä toppuuttelemaan kovuuttaan Aarnea ja oliko se nyt Ilona? kohtaan. Jotenkin nekin keskustelut ovat jääneet mieleen: muori itsekin kuitenkin uhrasi aika tavalla pitääkseen "Niskavuoren leivän tämän pöydän ääressä".

T: Xante

Luin jostain kuvauksesta, että Aarne olisi ensin nainut Martta-nimisen naisen, rahan takia. Sitten hän rakastui opettajatar-Ilonaan, ja eron jälkeen nai tämän, Loviisan vastusteluista ja suvun perinteistä välittämättä. Eli Aarne mursi sen vuosikymmenien tai -satojen perinteen, mikä suvusta oli tehnyt rikkaan. Minijöiden tuoman rahan turvin tilaa ei tarvittu pilkkoa, vaan muut perijät voitiin maksaa ulos tilasta. Rakkausavioliitto oli sitä uuden ajan hapatusta heille. Nyt pikemminkin raha-avioliitto esiintyy kummajaisena, jotenkin perverssinä.

[kertsi]

Kertsi, oletko sattunut muuten huomaamaan, että myös Wuolijoesta on tehty elokuva, Hella W? Oli mielenkiintoinen ja avasi myös Niskavuoren taustoja. Vankeustuomiossa taisi olla kyse aktiivisesta, vasemmistolaisesta toiminnasta, lentolehtisten (vai mitä ne oli) kirjoittelusta ja levittämisestä. Lisäksi muistaakseni havaittiin, että hän pidemmän aikaa piilotteli taloudessaan naispuolista Neuvostoliiton vakoojaa ja ennen kaikkea, vakoojan tarvikkeita, kuten radiolähetintä.

T: Xante

En tiennyt Hella W -elokuvasta. Trailerin perusteella vaikuttaa mielenkiintoiselta. Pitääpä katsoa, jos tulee vastaan, kiitti vinkistä.

Wikipedian mukaan Wuolijoki majoitti neuvostoliittolaisen vakoojan yhdeksi yöksi. Radiolähettimestä wikipedia ei puhunut.