Yleinen huumekeskustelu

[Xantippa]

Huumausainerikosten uutisoinnissa ärsyttää se, kun lehdet kertovat poliisi kertoneen huumeiden arvon olevan katukaupassa... jotain.

Varastoarvo ja katukauppa-arvo ovat eri asioita. Katukauppa-arvo sisältää työn eli pakkaamisen ja jakelun ja kaupustelun osuuden. Varastoarvo on pienempi.

Jos huumeet on saatu viranomaisten käsiin varastosta, niiden arvo on varastoarvo eikä yhtään enempää.

Höpsistä. Katukauppa-arvo on ainut, millä on merkitystä.

Jos menet ravintolaan syömään, arvioit tietenkin annoksesi arvoa sen mukaan, mitä keittiöstä lautaselle saat, etkä sen mukaan, mitä ravintolalla on varastossa. Sinulle siis ainoa arvo, millä on merkitystä, on annoksesi arvo.

Sama juttu huumekaupassa: vain kadulla kaupitellun huumeen arvo on arvioinnin väärtti.

T: Xante

[Hippi]

Varastoarvo ja katukauppa-arvo ovat eri asioita. Katukauppa-arvo sisältää työn eli pakkaamisen ja jakelun ja kaupustelun osuuden. Varastoarvo on pienempi. .

Kuinka paljon arvelet noiden eron olevan?

Eiköhän alimman portaan myyjät ole lähinnä orjatyövoimaa siinä mielessä, että saavat sen päivittäisen päänsekoitusaineen kuormasta, mutta ei sitten muuta esimerkiksi TES:n mukaista minimipalkkaa. Pakkaamisen puolestaan tekee kourallinen luottovankeja suurin piirtein samalla palkalla, mutta valvottuna. Voitot käärii vain organisaation ylin taso.

[Hayabusa]

Olen Kopekin kanssa samoilla linjoilla. Kauppatavaran kirjanpidollinen arvo on hankintahinta. Tämä pitäisi huomioida myös ns. rikoshyötyä arvioitaessa. Eli jos olen markalla ostanut ja kahdella myynyt, niin hyöty on markka eikä kaksi. Ja periaatteessa pitäisi vielä vähentää markkinointi-, jakelu- yms.-kustannukset.

[Xantippa]

Olen Kopekin kanssa samoilla linjoilla. Kauppatavaran kirjanpidollinen arvo on hankintahinta. Tämä pitäisi huomioida myös ns. rikoshyötyä arvioitaessa. Eli jos olen markalla ostanut ja kahdella myynyt, niin hyöty on markka eikä kaksi. Ja periaatteessa pitäisi vielä vähentää markkinointi-, jakelu- yms.-kustannukset.

Käsittääkseni vain Kopek ei puhunut kirjanpidollisesta arvosta, vaan kauppa- ja varastoarvosta esittäen, että jälkimmäinen olisi olennaisempi kuin edellinen.

Näinhän esimerkiksi verottaja ei kuitenkaan liiketoimintaa tarkastele, vaan todellakin arvioi verotuksen sen perusteella, mitä on myyty, eikä sen perusteella, mitä on varastoon ostettu.  Ostoja toki voi joissain tapauksissa käyttää vähennyksiin, mutta se on sitten toinen tarina.

T: Xante

[Karikko]

^
Aika monen myytävän arvo määräytyy myyntihetkellä, kuten vaikka bitgointien- muutenhan niillä ei ole mitään arvoa.

Digitaalisina ne ovat olemassa vain bitteinä, jos niin sanotaan.

Ruohon arvo ruohonakin on jonkinlainen, mutta vasta siihen lisätty työ (kaupankäynti) määrittelee reaalisen arvon.

Valtio ottaa mielellään vastaan "huumerahaa ja nostaa jopa sen arvoa tilastointinsa mukaan- riistääkseen sen sitten onnettomalta myyjältä jonka elanto on niistä riippuvaista.

[Melodious Oaf]

Rikoksen tuottaman hyödyn määrän selvittäminen on varmaan usein kimuranttia.

Menetettäväksi on tarkoitettu vain todellinen nettohyöty, mutta toisaalta vähennyksiksi eivät kelpaa kustannukset jotka ovat aiheutuneet rikollisesta toiminnasta, rikoksen valmistelusta tai täytäntöönpanosta.

Huumeita myydään usein myös velaksi, ja siinä ongelmallista on, ettei näitä saatavia voi laillisesti periä. Ovatko ne siis saatavia vai eivät?

Tällaisten komplikaatioiden takia mun ymmärtääkseni on ainakin joskus ollut linjauksena, ettei laillisessa liiketoiminnassa käytettävää myyntivoiton laskemistapaa sovelleta rikoshyötyä määritettäessä.

Jos rikoshyöty rinnastettaisiin laillisen liiketoiminnan tuottamaan voittoon, silloinhan myös rikollisen toiminnan mahdollistamiseksi tehtyjen rikosten kustannukset tekijälleen olisi luettava vähennyksiksi rikoshyötyä laskettaessa.

Onhan tässä silti se ongelma, että periaatteessa menettämisseuraamusten ei ole tarkoitus olla rangaistuksia tehdyistä rikoksista, vaan rangaistukset säädetään erikseen — ja kuitenkin jossain tapauksessa hyödyn laskutapa voi aiheuttaa rankkojakin menetyksiä, jotka tosiasiassa ovat selkeästi rangaistuksellisia.

Kuitenkin toisaalta jos rikoshyötyyn sovellettaisiin samaa logiikkaa kuin lailliseen liiketoimintaan, sekin aiheuttaisi aivan absurdeja ja oikeustajun vastaisia tilanteita.

Sikäli kysymys "katukauppa-arvosta" ei ole täysin relevantti, että ei kai oikeudessa kuitenkaan voida summittaisesti katsoa hyödyksi jotakin arvioitua hintaa, vaan kyllä ne rahamäärät on pakko perustaa johonkin näyttöön toteutuneista kaupoista.

Jos on myyty velaksi, joissain tapauksissa ei olla laskettu velan osuutta rikoshyödyksi, joissain on, ja joskus sitä summaa on "kohtuullistettu" eli pudotettu jonkin verran.

[Hippi]

Olen katsellut sarjaa Australian rajavalvonnasta lentoasemalla ("Australian rajalla").

Mitä enemmän jaksoja katsoin, sen tarkemmin opin arvaamaan huumekuriirin tuomion. Tuomiota mitattiin aika kaavamaisesti sen mukaan, mikä on lastin arvioitu arvo katukaupassa, kun kyse oli vielä kovista huumeista. Ainoastaan täysin tietämättömän muulina ollut saattoi päästä vähemmällä ja vain karkotettiin maasta. En tiedä, miten tuo tietämättömyys pystyttiin todentamaan.

Pienestäkin määrästä Ausseissa pääsi vankilaan moneksi vuodeksi, joten en lähtisi koettamaan onneani pikavoiton toivossa.

[Kopek]

En pysty väittelemään talouselämän palveluksessa työskentelevien ja alalle koulutettujen kanssa, koska minulla ei ole tietoa yritystoimintaa säätelevästä lainsäädännöstä ja verotuksesta. Koen aihealueen jossakin määrin vastenmielisenä, eikä se kiinnosta.

Käsittelen näitä asioita pelkästään tietämättömän tyhmän taviksen näkökulmasta omaan kieroutuneeseen oikeustajuuni nojaten.

Vaikka ajatukseni paremmin tietävien mielestä olisivat "höpsistä", pysyn silti kannassani. Se ei ole vaikeata, koska selitykset menevät yli ymmärrykseni.

En tiedä, miten tuotteiden arvo virallisesti määritellään.

Mielestäni on olemassa kaksi eri arvoa.

1. Paljonko esineestä saisi, jos sen myisi?

2. Paljonko joutuisi maksamaan, jotta saisi samanlaisen esineen?

Arvo "paljonko joutuisi maksamaan" voi olla satoja kertoja suurempi kuin "paljonko esineestä saisi".

Tilanne ratkaisee. 

Wikipedia:

"Kokaiinin hinta nousee monikymmenkertaiseksi lähtömaan ja kohdemaan välillä. Kolumbiassa tai Perussa kilo kokaiinia maksaa 2 000 dollaria, Meksikossa 10 000 dollaria ja Yhdysvalloissa 30 000 dollaria kiloittain ja 100 000 dollaria grammoittain myytynä."

Jos ostan pussillisen hampunsiemeniä 20 eurolla, onko niiden arvo 20 euroa vai 2000 euroaa, minkä siemenistä kasvavista hampuista saatavasta kannabiksesta voisi saada katukaupassa?

[Melodious Oaf]

^ Aika kaavamaisia rangaistukset ilmeisesti ovat Suomessakin.

En edes tiennyt miten ne määräytyvät, mutta ilmeisesti tästä on annettu suositus, jonka perusteella päivasakkojen määrät käyttörikoksista ja vankeusrangaistuksien pituudet muista huumausainerikoksista ovat melko suoraan laskettavissa aineen määrästä.

Määrä, josta lähtien sovelletaan kertahallussapidosta yleensä vankeusrangaistusta:

Hasis 100 grammaa
Amfetamiini 10 grammaa
Ekstaasi 40 tablettia
LSD 40 imeytyvää yksikköä
Buprenorfiini (Subutex 8 mg)   25 tablettia
Kokaiini 4 grammaa
Heroiini  2 grammaa

Määrä, josta lähtien kyseessä on törkeä huumausainerikos, mikäli myös muut edellytykset täyttyvät:

Hasis 1000 grammaa
Amfetamiini 100 grammaa
Ekstaasi 300 tablettia
LSD 300 imeytyvää yksikköä
Buprenorfiini (Subutex 8 mg)  250 tablettia
Kokaiini 30 grammaa
Heroiini  15 grammaa

Tarkempia ilmeisesti edelleen ajankohtaisia rangaistussuosituksia voi halutessaan plärätä linkin takaa aukeavasta PDF-tiedostosta:
HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 2006: HUUMAUSAINERIKOSTEN RANGAISTUSSUOSITUS

[Melodious Oaf]

Jos ostan pussillisen hampunsiemeniä 20 eurolla, onko niiden arvo 20 euroa vai 2000 euroaa, minkä siemenistä kasvavista hampuista saatavasta kannabiksesta voisi saada katukaupassa?

En pidä pohdintaa ollenkaan typeränä.

Huumausainerikoksesta tuleva rangaistus määräytyy Suomessa melko suoraan aineen määrän mukaan, grammoina, kilogrammoina, tablettien määränä, tms. 

Panin tästä lähteen yllä olevaan viestiin.

Rangaistuksen kovuuteen voivat vaikuttaa myös muut tilannekohtaiset tekijät.

"Arvo katukaupassa" ei oikeastaan tarkoita mitään muuta kuin sitä, että aineen määrä on jollain kertoimella muutettu valuutaksi. Ehkä se on uutisoinnissa kiinnostava tieto — mutta käytännössä se on vain havainnollistava kuvaus aineen määrästä.

Minun ymmärtääkseni menetettäväksi määrättävää rikoshyötyä laskettaessa viitteellisellä "arvolla katukaupassa" ei ole merkitystä, vaan nämä perustuvat näyttöön toteutuneista kaupoista.

[Hayabusa]

Jep. Huumetuomiot menee varmaan selkeimmin Suomen oikeusjärjestelmässä juuri tuon selkeän mitattavuuden vuoksi. Ehkä joku voi olla eri mieltä eri aineiden välisistä asteikolla, mutta saman kaman ollessa kyseessä rangaistukset voisi antaa suoraan taulukon perusteella tuhlaamatta tuomariaikaa.

Kopekille kommentti nettipalstojen talousviisaista: ovat varsin usein ihan kujalla. Muistan Näkkäriltä arvonlisäverokeskustelun, jossa joku vänkääjä ei tajunnut yksinkertaista asiaa.

[Toope]

Toki päätös kovemmista rangaistuksista on Suomen oma...
Nysväillä ei tarvitse.
Karkotuksetkin mahdollisia...

[Kopek]

Toki päätös kovemmista rangaistuksista on Suomen oma...

Kun perussuomalaiset pääsevät valtaan, tapahtuuko täälläkin laillisitettuja lynkkauksia Singaporen malliin?

https://www.bbc.com/news/world-asia-61239221

Uutisten mukaan puolustusasianajajat yrittivät saada hirttotuomion kumotuksi vetoamalla siihen, että tuomitun älykkyysosamäärä oli vain 69 pistettä. Ehkä tuomarit ovat katsoneet Vanhasen ja Lynnin pahamaineista karttaa ja todenneet, että tuollainen pistemäärähän on monissa maissa normaali tai jopa normaalin yläpuolella. Eli ei muuta kuin hirteen vain.

Onkohan miesparka joutunut kokemaan pahamaineisen "sneck-snapping proseduurin", vai onko hirtto sujunut suunnitelman mukaan. Islamilaisissa maissa teloitettavat hirtetään usein hitaasti köyttä kiristämällä, jolloin uhrit kuolevat tukehtumalla sätkien ja potkien kuristumisen hetkellä. Joskus uhri tärisee ja vapisee, kun hapenpuute lamaannuttaa tominnat. Onnekkaimmat menettävät tajunnan heti, kun kiristyvä köysi tukkii kaulavaltimon verenkierron.

Singapore on entinen Britannian siirtomaa, joten ehkä siellä hirtetään englantilaisittain pudottamalla uhri köyden jatkoksi niin, että niska katkeaa. Irakilaisissa pudotushirtäjäisissä taisi joltakin tyypiltä irrota koko pää. No, ainakin henki lähti. Sehän oli tarkoitus.

https://www.malaysia-today.net/2020/01/17/group-claims-of-brutal-neck-snapping-procedure-in-singapore-jail-when-hanging-fails/

Mitä mieltä MrKAT on? Kumpi hirttotapa täällä pitäisi ottaa käyttöön, jos huumesodassa näin pitkälle mennään? Miten valitaan "neck-snapping" -tiimi?

Halukkaista poliisimiehistäkö?

Jos olen oikein ymmärtänyt, MrKAT on huumepolitiikassa perussuomalaisten aateveli ja vihreiden vihollinen.

https://blogit.perussuomalaiset.fi/kari-krjoja/kannabiksen-dekriminalisointi-tie-oopiumiluolien-aikaan/

[Hippi]

^
Miksihän aina onnistut kaivamaan mihin tahansa asiaan noita ääri-ilmiöitä? Singaporessahan tulee rangaistus purkan mussuttamisesta ja monesta muusta sellaisesta, jota länsimaissa ei pidetä edes paheksuttavana. Eihän tuollaisesta mitään järkevää keskustelua saada aikaan, pelkkää taivastelua, jos tarkoitus on puhua huumeista Suomessa, Pohjoismaissa tai Euroopassa. Tosin aihetta ei ole rajattu länsimaihin, mutta tuskin on nyt järkevää alkaa pohtia mikä kaulankatkaisutapa olisi miellyttävin.

[Kopek]

Kommentissani käsittelin Singaporen ankaraa huumausainelainsäädäntöä, joka on kuolemantuomioineen mielestäni kohtuuton. Lisäksi käsittelin Perussuomalaisten ja Vihreiden erilaista asennetta huumausaineisiin ja niihin liittyviin rangaistuksiin. Mainitsin myös MrKAT:n joka tunnettu huumauasinevastaisuudestaan sekä perusuomalaisvastaisuudestaan, mikä on yhdistelmänä mielenkiintoinen.

Hipin kommentti - niin, mikä sen huumausainepoliittinen sisältö olikaan?