Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Suvakit ja antiryhmittymät

Aloittaja Norma Bates, tammikuu 22, 2019, 10:14:47

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Norma Bates

Olisikin mielenkiintoista kuulla esim. Husun kritisoivan silpomista, jos sairaita käytäntöjä saa arvostella vain oman kulttuurinsa sisällä.

Uskonnoksi nimittäminen ei ole haukkumista, vaan kuvaus siitä miten ehdottomaksi jokin asia on tullut. Näkisikin sellaisen uskonnon jossa oikeasti arvostetaan elämää. Eikä niin että ihmisten pitää lisääntyä kuin kanit, tapella toistensa kanssa ja jännittää miten käy taivas/helvetti-arpajaisissa.

Wicca olisi hyvä uskonto, vaikkei omani olekaan.

Norma Bates

Meinasin huomauttaa että jos kulttuuria saa arvostellavain sisältäpäin, silloin Husulla ei ole oikeutta nimitellä Suomea rasistiseksi maaksi. Mutta arvelin että siitä alkaisi vääntö jonka lopputuloksena olisi se että Husu on suomalainen koska asuu Suomessa.

Näin ollen kysynkin: montako vuotta pitää asua Somaliassa että saa arvostella silvontaa?

Aasilaulu

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 31, 2019, 16:06:28
Näin ollen kysynkin: montako vuotta pitää asua Somaliassa että saa arvostella silvontaa?

Luulisi että tiedät ihan hyvin, miten tämä menee. Jos joku asia on sinulle hyvin vieras, vaikka islam ja tai genitaalimutilaatiot miehillä ja naisilla -- ts. jos tarkkailet sitä vain etäältä ja ikään kuin harrastat asian kommentointia netissä, silloin todennäköisesti tiedät siitä vähemmän kuin sellaista, jonka tunnet omakohtaisesti.

Ei kai siinä mitään kieltoa ole, että sellaisesta ei saa puhua, josta ei ole omakohtaista kokemusta. Sehän olisi naurettavaa. Mutta se taas on ihan luonnollista, että jos mies kirjoittaa naisena olemisesta tai jostain naisten kokemuksesta, hänellä ei lähtökohtaisesti ole siihen "kokemusasiantuntijuutta" :D niin kuin trendikäs termi kuuluu.

Silloin jos ei ole "kokemusasiantuntijuutta", on järkevää ottaa se huomioon. Mutta ei sen takia hiljaa ja häpeillen tarvitse olla.

Jos selittää sylki roiskuen yhtä lailla sellaisesta, mikä on omaa kokemusta ja sellaisesta, mikä on jotain laajaa maailmanselitystä, mikä ei mitenkään voi olla samalla tasolla hallussa, se on... se on sellaista levotonta länkytystä pelkästä länkyttämisen tarpeesta, eikä minusta ole mitenkään ihmeellistä jos ihmiset eivät halua tai jaksa sitä kuunnella.

Tähän törmää aika usein, että joku haluaa väen vängällä selittää ihan hitosti jostain, mistä se ei mitään tiedä. Yleensä siihen kätketyy joku tarve saada hyväksyntää ja ymmärrystä tms. Mutta sitten tavallaan luulisi, että sitä saisi enemmän, jos katsoisi mitä ympärillä on, kysyisi toisilta, mikä niitä kiinnostaa tai kertoisi niille jotain, mitä on nähnyt tai kokenut. Siinä on sellainen ero, että voit olla vaikka muslmi tai nainen tai mies tai mitä hyvänsä. Ei sinulla tarvitse silloin olla mitään tarvetta siitä koko ajan selittää, mutta sitten voi tulla sellainen tilanne, missä puhutaan jostakin ja voit kertoa siihen liittyvistä omista kokemuksistasi ihan koruttomasti.

Se on eri asia kuin se että länkyttää jostain ja odottaa siihen muilta jotain selkääntaputuksia tai kehuja.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 31, 2019, 15:03:47
Olisikin mielenkiintoista kuulla esim. Husun kritisoivan silpomista, jos sairaita käytäntöjä saa arvostella vain oman kulttuurinsa sisällä.

En ole ehdottanut, että arvostella saa vain oman kulttuurin sisällä. Kiinnitin huomioitani siihen, että vastauksessasi pohdit vain mahdollista sinun kulttuurisi suunnalta tulevaa kritiikkiä. Et ottanut lukuun millään tapaa kyseistä tapaa noudattavan kulttuurin piiristä syntyvää tavan puolustamista. Kuitenkin sieltä kai nousevat ne tavan perustelut, joista keskustelun synnyttämisellä voisi olla eniten vaikutusta tavan hylkäämiseen. Sen sijaan länsimaisten ihmisten kesken asian pohdinta ei oikein johda mihinkään, kun keskusteluosapuolet eivät ole missään tapauksessa ja näkemyksistään huolimatta silvontaa harrastamassa.

LainaaUskonnoksi nimittäminen ei ole haukkumista, vaan kuvaus siitä miten ehdottomaksi jokin asia on tullut.

Mutta kun nimeää näkemyksen uskonnoksi, ei enää tarvitse vaivautua sen kummemmin selventämään, miksi ehdottomuus on liiallista kuin perustelemaan, miksi oma näkemys vastaavasti ei ole liian ehdoton. Nimittäin sen jälkeen kaikki vastaväitteetkin ovat vain sitä samaa "uskonasiaa", jossa eivät enää loogisuus tai argumentaatio toimi. Onhan kyse uskosta - joka on uskon asia. Uskonto myös nitoo näkemykset ikäänkuin pakettiratkaisuksi, joka muka oikeuttaa olettamaan toisen näkemyksistä kokonaisen oppirakennelman, eikä ole enää tarvetta kysellä, mitä mieltä toinen oikeastaan onkaan. Tietenkin hän muka "uskovana" on nielaissut kaikki opinkappaleet.

Uskonnoissa tosiaan ON jokin oppi ja opin kokonaisuus, joka siihen kuuluu. Mutta kun tätä oletusta ryhtyy soveltamaan ihmiseen, joka on jossain tietyssä kysymyksessä ehdoton, niin tulee täysin perusteetta liittäneeksi häneen koko liudan erilaisia näkemyksiä, joista ei edes ole välttämättä koskaan kyseisen henkilön kanssa keskustellut. Tai jos keskusteleekin, niin ottaa ne oletuksina keskustelun lähtökohdaksi (mikä tekee keskustelusta varsin raskasta, kun se asettaa toisen kummalliseen puolustusasemaan vastaamaan ajatuksista, joita ei ole koskaan esittänyt). Tätä ilmenee aika tavalla omassakin keskustelutyylissäsi. Kuten tämä ajatus, että kritiikkiä saa esittää vain omasta kulttuuristaan. Ilmeisesti sinulla on joitakin oletuksia, joten luulet lukevasi kirjoittamastani tällaisen ajatuksen, jota kuitenkaan en kirjoittanut. Tai ajatus, että jos totean sinun vaikuttavan ehdottomalta jossain näkemyksessä, olen varmasti itse asiasta eri mieltä. Oli ihan oma määritelmäsi, että fanaattisuus on kielteistä ja tekee näkemykset uskonnon kaltaisiksi. Olen varsin voimakkaasti silvontavastainen, enkä todellakaan ajattele, että sen jokin kulttuuriperintö voisi oikeuttaa. Mutta ilmeisesti - koska en ole voimakkaan maahanmuuttajavastainen - oletat minun sympatiseeraavan tätä (idioottimaista, vaarallista ja alistavaa) perinnettä.


safiiri

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 31, 2019, 16:06:28
Meinasin huomauttaa että jos kulttuuria saa arvostellavain sisältäpäin, silloin Husulla ei ole oikeutta nimitellä Suomea rasistiseksi maaksi. Mutta arvelin että siitä alkaisi vääntö jonka lopputuloksena olisi se että Husu on suomalainen koska asuu Suomessa.

Näin ollen kysynkin: montako vuotta pitää asua Somaliassa että saa arvostella silvontaa?

Vastakysymys: Luuletko voittavasi silvontakulttuurissa kasvaneet puolellesi silvontaa vastustamaan kertomalla heille, miten tyhmiä he ovat, miten järjetön heidän kulttuurinsa on ja miten epäonnistuneita he ovat ihmisinä, kun he tuollaisen tradition ovat keksineet?

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - elokuu 31, 2019, 16:42:12
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 31, 2019, 16:06:28
Näin ollen kysynkin: montako vuotta pitää asua Somaliassa että saa arvostella silvontaa?

Luulisi että tiedät ihan hyvin, miten tämä menee. Jos joku asia on sinulle hyvin vieras, vaikka islam ja tai genitaalimutilaatiot miehillä ja naisilla -- ts. jos tarkkailet sitä vain etäältä ja ikään kuin harrastat asian kommentointia netissä, silloin todennäköisesti tiedät siitä vähemmän kuin sellaista, jonka tunnet omakohtaisesti.

Ei kai siinä mitään kieltoa ole, että sellaisesta ei saa puhua, josta ei ole omakohtaista kokemusta. Sehän olisi naurettavaa. Mutta se taas on ihan luonnollista, että jos mies kirjoittaa naisena olemisesta tai jostain naisten kokemuksesta, hänellä ei lähtökohtaisesti ole siihen "kokemusasiantuntijuutta" :D niin kuin trendikäs termi kuuluu.

Silloin jos ei ole "kokemusasiantuntijuutta", on järkevää ottaa se huomioon. Mutta ei sen takia hiljaa ja häpeillen tarvitse olla.

Jos selittää sylki roiskuen yhtä lailla sellaisesta, mikä on omaa kokemusta ja sellaisesta, mikä on jotain laajaa maailmanselitystä, mikä ei mitenkään voi olla samalla tasolla hallussa, se on... se on sellaista levotonta länkytystä pelkästä länkyttämisen tarpeesta, eikä minusta ole mitenkään ihmeellistä jos ihmiset eivät halua tai jaksa sitä kuunnella.

Tähän törmää aika usein, että joku haluaa väen vängällä selittää ihan hitosti jostain, mistä se ei mitään tiedä. Yleensä siihen kätketyy joku tarve saada hyväksyntää ja ymmärrystä tms. Mutta sitten tavallaan luulisi, että sitä saisi enemmän, jos katsoisi mitä ympärillä on, kysyisi toisilta, mikä niitä kiinnostaa tai kertoisi niille jotain, mitä on nähnyt tai kokenut. Siinä on sellainen ero, että voit olla vaikka muslmi tai nainen tai mies tai mitä hyvänsä. Ei sinulla tarvitse silloin olla mitään tarvetta siitä koko ajan selittää, mutta sitten voi tulla sellainen tilanne, missä puhutaan jostakin ja voit kertoa siihen liittyvistä omista kokemuksistasi ihan koruttomasti.

Se on eri asia kuin se että länkyttää jostain ja odottaa siihen muilta jotain selkääntaputuksia tai kehuja.

Ilmeisesti oletat että kaikki ihmiset kirjoittavat vain tuodakseen omaa erinomaisuuttaan esille, jonka vuoksi tuollainen odotus selkääntaputuksista ja kehuista? Oletko tullut ajatelleeksi että maailmassa ihan oikeasti tapahtuu vittumaisia asioita, ja joku voisi haluta että ei tapahdu?

Minusta saa ihan vapaasti sanoa vaikkapa että olen joku terveysuskovainen, kun minun mielestäni ihmisten ei kuulu silpoa lapsiaan. Ja mitä tulee siihen että en voi tietää miltä se silvottuna oleminen tuntuu, niin kyllä tiedän miltä tuntuu kun genitaaleissa on kokoajan ihan saatanallinen tuskatila. Sairastuin 2005 vulvodyniaan ja joitakin vuosia siitä eteenpäin elämä oli yhtä helvettiä. Ehkä öpauttia tuonne vuoden 2007 paikkeille jolloin sain lääkityksen, ja siitä eteenpäin oli vähän siedettävämpää helvettiä. Jos olisin siihen aikaan ollut sinkku, olisin varmaankin tappanut itseni.

Eli kyllä joo, minulla on tässä asiassa voimakkaat tunteet mukana, vaikkakin silvonta raivostutti minua jo 90-luvulla. Olen lukenut jonkun silvotun kokemuksia siitä kuinka kuukautiset kestävät kaksi viikkoa kun niin kauan menee että soosi pääsee siitä olemattomasta jäljelle jätetystä reiästä ulos... Kivut jatkuvia, kun esim. pitää kantaa vettä kotiin jne.

Se miksi minä mölisen tästä asiasta juontuu osin siitä että mielestäni Suomessa puhutaan ihan naurettavan mittakaavan asioista feministien parissa. Tapellaan jostain unisex-vessasta (safiiri, ei tarvitse nyt aktivoitua! en jatka tuosta ultrapyhästä toiletista enempää), kun muualla maailmassa on ihan oikeasti asioita joista feministit voisivat mäkättää. Mutta eivät mäkätä, koska heillä on tämä ihmeellinen idea että "ei saa loukata vieraiden kulttuurien edustajia".

Jos jonkin kulttuurin harjoittajat leikkelisivät lapsilta päitä poikki, niin eiköhän sitten saisi jo vähän "loukatakin", mutta genitaaleilla ei näemmä ole hitonkaan merkitystä. Johtuu varmaan siitä että nykyfeministit eivät nauti seksistä, joten heille on ihan sama onko ne genikset kunnossa vai ei...

Miten hyvänsä, en katso katsovani asiaa etäältä. Kyllä minä tiedän miltä se tuntuu kun haarovärkki on saatanan kipeä.  >:(

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 31, 2019, 16:53:23
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 31, 2019, 16:06:28
Meinasin huomauttaa että jos kulttuuria saa arvostellavain sisältäpäin, silloin Husulla ei ole oikeutta nimitellä Suomea rasistiseksi maaksi. Mutta arvelin että siitä alkaisi vääntö jonka lopputuloksena olisi se että Husu on suomalainen koska asuu Suomessa.

Näin ollen kysynkin: montako vuotta pitää asua Somaliassa että saa arvostella silvontaa?

Vastakysymys: Luuletko voittavasi silvontakulttuurissa kasvaneet puolellesi silvontaa vastustamaan kertomalla heille, miten tyhmiä he ovat, miten järjetön heidän kulttuurinsa on ja miten epäonnistuneita he ovat ihmisinä, kun he tuollaisen tradition ovat keksineet?

Miten tyhmiä HE ovat? Eiväthän he ole, jos eivät hingu silpoa omia lapsiaan, vaan heidän vanhempansa ovat olleet. En ole kertonyt yhdellekään silvontakulttuurissa kasvaneelle yhtään mitään. Tämä foorumi tai yksikään niistä nettisaiteista joilla tulee pyörittyä ei sisällä silvontakulttuureissa kasvaneita. Jos sisältäisi, niin eiköhän joku olisi jo jotain sanonut. Taannoin keskustelin Tinderissä eräässä muslimaassa kasvaneen miehen kanssa, mutta EN ottanut silvontaa esille. Osin siksi että hänen nimenomaisessa maassaan sitä ei harjoiteta kuin miehille, ja osin siksi että miestä tuntui kiinnostavan vain naimaseuran löytäminen (siksi yritti kokoajan viedä keskustelua seksiin päin), joten en sitten viitsinyt alkaa esittelemään omaa feminismiäni mielinmäärin. Olisihan se voinut olla mielenkiintoinen keskustelu, mutta edelleenkin pelkään ulkomaalaisia miehiä ja pelkään että tekevät minulle täsmälleen niin kuin mediasta saa tuon tuostakin lukea.

***

Onko sitten niin että fanaattisuuden sallii vain itselleen, muiden kohdalla se on ei-toivottavaa? Voi olla. Voinko tehdä niin että jos annan luvan että saa sanoa uskonnoksi omaa näkemystäni ja nimitellä fanaatikoksi jne. niin sitten minulla on oikeus tehdä muiden kohdalla samoin? Moni varmaan toteaa että ei voi tehdä noin, minäpäs kumminkin toistuvasti teen.  8)

Me fanaatikothan katsomme että oikean asian puolesta saa esiintyä jopa ärsyttävälläkin tavalla. Eniten sitten voikin ärsyttää tietenkin täsmälleen päinvastoin ajatteleva ihminen joka on myös ärsyttävä.

Mutta onneksi tosiaan on ihmisiä jotka vastustavat ihmisoikeusrikkomuksia myös omien kulttuuriensa sisällä, ettei tämän tarvitse olla pelkkää tuuleen huutelua.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - syyskuu 01, 2019, 10:06:34
Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - elokuu 31, 2019, 16:42:12
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 31, 2019, 16:06:28
Näin ollen kysynkin: montako vuotta pitää asua Somaliassa että saa arvostella silvontaa?

Luulisi että tiedät ihan hyvin, miten tämä menee. Jos joku asia on sinulle hyvin vieras, vaikka islam ja tai genitaalimutilaatiot miehillä ja naisilla -- ts. jos tarkkailet sitä vain etäältä ja ikään kuin harrastat asian kommentointia netissä, silloin todennäköisesti tiedät siitä vähemmän kuin sellaista, jonka tunnet omakohtaisesti.

Ei kai siinä mitään kieltoa ole, että sellaisesta ei saa puhua, josta ei ole omakohtaista kokemusta. Sehän olisi naurettavaa. Mutta se taas on ihan luonnollista, että jos mies kirjoittaa naisena olemisesta tai jostain naisten kokemuksesta, hänellä ei lähtökohtaisesti ole siihen "kokemusasiantuntijuutta" :D niin kuin trendikäs termi kuuluu.

Silloin jos ei ole "kokemusasiantuntijuutta", on järkevää ottaa se huomioon. Mutta ei sen takia hiljaa ja häpeillen tarvitse olla.

Jos selittää sylki roiskuen yhtä lailla sellaisesta, mikä on omaa kokemusta ja sellaisesta, mikä on jotain laajaa maailmanselitystä, mikä ei mitenkään voi olla samalla tasolla hallussa, se on... se on sellaista levotonta länkytystä pelkästä länkyttämisen tarpeesta, eikä minusta ole mitenkään ihmeellistä jos ihmiset eivät halua tai jaksa sitä kuunnella.

Tähän törmää aika usein, että joku haluaa väen vängällä selittää ihan hitosti jostain, mistä se ei mitään tiedä. Yleensä siihen kätketyy joku tarve saada hyväksyntää ja ymmärrystä tms. Mutta sitten tavallaan luulisi, että sitä saisi enemmän, jos katsoisi mitä ympärillä on, kysyisi toisilta, mikä niitä kiinnostaa tai kertoisi niille jotain, mitä on nähnyt tai kokenut. Siinä on sellainen ero, että voit olla vaikka muslmi tai nainen tai mies tai mitä hyvänsä. Ei sinulla tarvitse silloin olla mitään tarvetta siitä koko ajan selittää, mutta sitten voi tulla sellainen tilanne, missä puhutaan jostakin ja voit kertoa siihen liittyvistä omista kokemuksistasi ihan koruttomasti.

Se on eri asia kuin se että länkyttää jostain ja odottaa siihen muilta jotain selkääntaputuksia tai kehuja.

Ilmeisesti oletat että kaikki ihmiset kirjoittavat vain tuodakseen omaa erinomaisuuttaan esille, jonka vuoksi tuollainen odotus selkääntaputuksista ja kehuista? Oletko tullut ajatelleeksi että maailmassa ihan oikeasti tapahtuu vittumaisia asioita, ja joku voisi haluta että ei tapahdu?

Minusta saa ihan vapaasti sanoa vaikkapa että olen joku terveysuskovainen, kun minun mielestäni ihmisten ei kuulu silpoa lapsiaan. Ja mitä tulee siihen että en voi tietää miltä se silvottuna oleminen tuntuu, niin kyllä tiedän miltä tuntuu kun genitaaleissa on kokoajan ihan saatanallinen tuskatila. Sairastuin 2005 vulvodyniaan ja joitakin vuosia siitä eteenpäin elämä oli yhtä helvettiä. Ehkä öpauttia tuonne vuoden 2007 paikkeille jolloin sain lääkityksen, ja siitä eteenpäin oli vähän siedettävämpää helvettiä. Jos olisin siihen aikaan ollut sinkku, olisin varmaankin tappanut itseni.

Eli kyllä joo, minulla on tässä asiassa voimakkaat tunteet mukana, vaikkakin silvonta raivostutti minua jo 90-luvulla. Olen lukenut jonkun silvotun kokemuksia siitä kuinka kuukautiset kestävät kaksi viikkoa kun niin kauan menee että soosi pääsee siitä olemattomasta jäljelle jätetystä reiästä ulos... Kivut jatkuvia, kun esim. pitää kantaa vettä kotiin jne.

Se miksi minä mölisen tästä asiasta juontuu osin siitä että mielestäni Suomessa puhutaan ihan naurettavan mittakaavan asioista feministien parissa. Tapellaan jostain unisex-vessasta (safiiri, ei tarvitse nyt aktivoitua! en jatka tuosta ultrapyhästä toiletista enempää), kun muualla maailmassa on ihan oikeasti asioita joista feministit voisivat mäkättää. Mutta eivät mäkätä, koska heillä on tämä ihmeellinen idea että "ei saa loukata vieraiden kulttuurien edustajia".

Jos jonkin kulttuurin harjoittajat leikkelisivät lapsilta päitä poikki, niin eiköhän sitten saisi jo vähän "loukatakin", mutta genitaaleilla ei näemmä ole hitonkaan merkitystä. Johtuu varmaan siitä että nykyfeministit eivät nauti seksistä, joten heille on ihan sama onko ne genikset kunnossa vai ei...

Miten hyvänsä, en katso katsovani asiaa etäältä. Kyllä minä tiedän miltä se tuntuu kun haarovärkki on saatanan kipeä.  >:(

Kyse ei niinkään ole nyt siitä, että saatko sinä kirjoittaa silvontatraditioon kohdistuvasta paheksunnastasi ja huolestasi. Kyse on siitä, että tunnut vaativan muilta kirjoittajilta samanlaisia kirjoituksia jonkinlaisena todisteena siitä, että ihan satavarmasti ovat myös silvontavastaisia. Ikäänkuin uskontunnustusta, jonka puuttuessa teet kummallisia oletuksia heidän kannastaan asiassa.

Siksi oli niin omituista, että ryhdyit ikäänkuin vastaamaan muka minulta päin tulevaan silvonnan puolustamiseen tai sen kritisoinnin kritiikkiin. En ymmärrä, miksi lähdit oletuksesta, että minä - tai kukaan suomalainen nainen - olisi silvontamyönteinen tai tradition jatkumisen kannattaja. Jäin ihmettelemään, miksi perustelusi siis suuntasit tälle ryhmälle. Eikö se olennainen porukka, joka pitäisi saada vakuuttuneeksi tradition haitallisuudesta ole ihan muualla ja ihan muita?

Lisäksi paasaaminen asiasta tällaisella palstalla, jossa lukijoina ovat ihmisiä, joille silvontatraditio on täysin vieras ja jotka mitä todennäköisimmin näkevät sen kummallisena ja vaarallisena tapana, jää motiiviltaan hämäräksi. Onko kyse vain oman tunnereaktion purkamisesta? Silloin luulis, että itsekin ymmärrät, etteivät kaikki satunnaiset tunnepurkauksesi todistajat samontein lähde mukaan tuohon tunnekuohuun. Eikä tämä ole siltikään osoitus siitä, että he hyväksyvät tuon perinteen. Onko kyse siitä, että uskot täältä löytyvän ihmisiä, jotka eivät vielä tiedä tällaisen perinteen olemassaolosta? Tai että palstalaisten joukosta löytyy jopa perinteen kannattajia, joiden mielestä siihen ei pidä puuttua? Tällainen oletus on suorastaan loukkaava. Mikä siis on motiivisi täällä kirjoittaa asiasta? Mikä oikeastaan on se reaktio, jonka toivoisit saavasi kirjoituksiisi muilta? Millaisen vastauksen toivoisit kirjoituksiisi saavasi?

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 31, 2019, 15:03:47
Olisikin mielenkiintoista kuulla esim. Husun kritisoivan silpomista, jos sairaita käytäntöjä saa arvostella vain oman kulttuurinsa sisällä.


Menihän tuossa muutama sekunti kun etsin tämän:

- Kyseessä on poikien ympärileikkaukseen verrattuna täysin erilaisesta toimenpiteestä, jolla on ihan erilaiset seuraukset. Kyseessä on nimenomaan naisen kehon ja sen toimintoja peruuttamattomasti muuttava silpominen. Sille ei löydy mitään uskonnollista, kulttuurista tai terveydellistä oikeutusta, vaan se on yksiselitteisesti väärin.

- Tiedän, etten puhu pelkästään omista näkemyksistäni, kun sanon, ettei kenenkään naisen pitäisi joutua sitä läpikäymään, Hussein sanoo.



Totta kai Iltalehti oli laittanut otsikoksi: Somalitaustainen "Husu" Hussein: "En tiedä ainuttakaan tapausta, jossa tyttö olisi viety takaisin Somaliaan ympärileikattavaksi"

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201709222200411449

safiiri

Edelleen Norma - mikä ihmeen motiivi sulla on kirjoittaa silvonnasta tällä palstalla, kun itsekin teidät, ettei täällä ole ketään, joka sitä harjoittaisi? Onko täällä siis mielestäsi ihmisiä, jotka jollain tapaa sitä edistävät ja joille sanomasi siksi on tarpeen? Jos tosissasi olisit, tekisit jotain asialle. Puhuisit edes niille, joiden ajattelet edustavan tätä haitallista kulttuurista tapaa. Mutta ei - silloin olet hiljaa.

Toki sen puhumisen tapaa kaiketi tarttis vähän säätää, jos aikoo saada suotuisia vaikutuksia. Tuskin tosiaan on kovin hedelmällistä lähteä vain kovasanaisesti ja halveksien haukkumaan sitä tyyppiä, jonka näkemyksiä haluaisi asiassa muuttaa. Mutta jos nämä haukkumiset suuntaa vain niille, joilla ei ole tradition kanssa mitään tekemistä, niin kyllähän siinä syntyy aika hakematta vaikutelmla, että tavoitteena ei olekaan taistella asiaa vastaan, vaan lähinnä ilmaista halveksuntaansa näitä ihmisiä kohtaan. Voitko ymmärtää, ettei tällaiseen toimintatapaan kaikilla ole suurta hinkua lähteä mukaan? Riippumatta siitä, pitävätkö he silvontaa hyväksyttävänä.

Aasilaulu

#325
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - syyskuu 01, 2019, 10:06:34
Ilmeisesti oletat että kaikki ihmiset kirjoittavat vain tuodakseen omaa erinomaisuuttaan esille, jonka vuoksi tuollainen odotus selkääntaputuksista ja kehuista? Oletko tullut ajatelleeksi että maailmassa ihan oikeasti tapahtuu vittumaisia asioita, ja joku voisi haluta että ei tapahdu?

Minusta saa ihan vapaasti sanoa vaikkapa että olen joku terveysuskovainen, kun minun mielestäni ihmisten ei kuulu silpoa lapsiaan. Ja mitä tulee siihen että en voi tietää miltä se silvottuna oleminen tuntuu, niin kyllä tiedän miltä tuntuu kun genitaaleissa on kokoajan ihan saatanallinen tuskatila. Sairastuin 2005 vulvodyniaan ja joitakin vuosia siitä eteenpäin elämä oli yhtä helvettiä. Ehkä öpauttia tuonne vuoden 2007 paikkeille jolloin sain lääkityksen, ja siitä eteenpäin oli vähän siedettävämpää helvettiä. Jos olisin siihen aikaan ollut sinkku, olisin varmaankin tappanut itseni.

Eli kyllä joo, minulla on tässä asiassa voimakkaat tunteet mukana, vaikkakin silvonta raivostutti minua jo 90-luvulla. Olen lukenut jonkun silvotun kokemuksia siitä kuinka kuukautiset kestävät kaksi viikkoa kun niin kauan menee että soosi pääsee siitä olemattomasta jäljelle jätetystä reiästä ulos... Kivut jatkuvia, kun esim. pitää kantaa vettä kotiin jne.

Se miksi minä mölisen tästä asiasta juontuu osin siitä että mielestäni Suomessa puhutaan ihan naurettavan mittakaavan asioista feministien parissa. Tapellaan jostain unisex-vessasta (safiiri, ei tarvitse nyt aktivoitua! en jatka tuosta ultrapyhästä toiletista enempää), kun muualla maailmassa on ihan oikeasti asioita joista feministit voisivat mäkättää. Mutta eivät mäkätä, koska heillä on tämä ihmeellinen idea että "ei saa loukata vieraiden kulttuurien edustajia".

Jos jonkin kulttuurin harjoittajat leikkelisivät lapsilta päitä poikki, niin eiköhän sitten saisi jo vähän "loukatakin", mutta genitaaleilla ei näemmä ole hitonkaan merkitystä. Johtuu varmaan siitä että nykyfeministit eivät nauti seksistä, joten heille on ihan sama onko ne genikset kunnossa vai ei...

Miten hyvänsä, en katso katsovani asiaa etäältä. Kyllä minä tiedän miltä se tuntuu kun haarovärkki on saatanan kipeä.  >:(

Ymmärrän tämän perusteella hieman paremmin, miksi puhut genitaalisilvonnasta.

Se, että joku kannattaa unisex-vessoja tai haluaa niitä Ruotsin mallin mukaan myös Suomeen, ei ole millään tavalla genitaalisilvontaan liittyvästä aktivismista pois, minun mielestäni. Se on asia, joka voi jonkun mielestä olla täällä meidän yhteiskunnassa ajankohtainen tai tärkeä. Samalla tavalla jonkun mielestä voi olla tärkeää, että joku pyörätie on juuri tietynlainen ja siinä on oikealla tavalla madalletut reunakivet oikeissa kohdissa :D Ja niin edelleen. Asiahan on mitättömän pieni ja meillä asiat tosi hyvin, mutta ei se tarkoita sitä, etteikö se saisi olla jollekin intohimon asia tai tärkeää.

Jos sinulle genitaalimutilaatio ja sen pysäyttäminen on intohimon asia, sehän on hienoa. Muistan jostain ohimennen jo lukeneeni, että lahjoitat ilmeisesti suht vähistä varoistasi jonkin kenties tässäkin asiassa aktiivisen järjestön toimintaan. Se on minusta hieno homma ja täysin oikeansuuntainen toimi siihen, että asia on sinulle tärkeä (jos siis näin tosiaan teet).

Mä en sitä ihan ymmärrä, miten se, että puhut genitaalimutilaatiosta tälle yleisölle, ja samalla linkität sen siihen, miten perseestä on islam (ja arabit mulkoilee ja sylkee) edistää yhtään mitään, vaikka tarkoitus olisi kuinka jalo. Kai siihen muutoksen aikaansaaminen vaatii monien tahojen mukaan saamista. On erilaiset yhteisöt ja ryhmät siellä, missä tällaista tapahtuu, on terveysalan ammattilaisten ryhmät ja niin edelleen. Täällä kukaan ei ole sitä mieltä, että genitaalimutilaatiot olis millään tavalla jees tai perusteltavissa (tai jos on, niin ehkä enemmin hyväksyttäisiin tietyin varauksin joku miesten ympärileikkaus -- tai ehkä lääketieteellisin perustein tehtynä poikkeusoperaationa ylipäätään).

Mut siis... tälle porukalle asiasta kertoessa siinä keskeinen sisältö on mun mielestä lähinnä se sun oma tunnereaktio ja se että se nostattaa sulla tunteita. Kertoa tästä ja esitellä tätä. Ei siinä mitään, mutta jos tää ei ole jollekin sellainen henkilökohtaisen intohimon asia, niin mitä sitten? Vaikka se ei nostattais jossakussa juuri mitään tunteita, se voi silti tehdä asian hyväksi enemmän kuin esimerkiksi sinä olet tehnyt, jos sattuu olemaan sellaisessa asemassa että voi.

Että siis, mun mielestä se on hienoa, että tää on sulle henkilökohtaisesti tärkeä asia. Ei siinä mitään. Mutta ehkä en itse lähtis vähättelemään muiden ihmisten tärkeinä pitämiä juttuja sillä perusteella, että on muitakin ja ehkä vielä tärkeämpiä asioita, noin niin kuin maailmassa ylipäätään.

safiiri

^On myös aika omituista kuvata jotain aihetta "pyhäksi", kun toinen kirjoittaja on siitä jotakin mieltä, mutta ilmeisesti itse et käsitä tätä omaa teemaasi itsellesi pyhäksi millään muotoa. Lisäksi kuvittelet aivan toisiinsa liittymättömien mielipiteiden välille jonkinlaisen hämärän yhteyden. Unisex-vessoilla ja silvonnalla ei ole mitään loogista yhteyttä siten, että mielipide yhdestä kertoisi myös näkemyksen toisesta. Ei edes puhumisen määrä yhdistä liity mitenkään siihen, vastustaako kuinka kiivaasti toista. Tällä palstalla keskusteluun joku nostaa jonkun asian, jota sitten toiset kommentoivat. Tämä kommentoiminen ei millään tapaa merkitse sitä, että siitä voi päätellä, kuinka tärkeänä joku asiaa pitää. Lähinnä kommentoinnin ja keskustelun määrä riippuu siitä, miten paljon jotakin näkemystä vastustetaan tai väritetään se esittäjälleen tunnistamattomaksi. Kuten sinä nyt teet.

Vetelet todella outoja päätelmiä muiden näkemyksistä perustaen ne - ei yhtään mihinkään. Esim. minä en muista ikinä koskaan missään tämän palstan ulkopuolella puhuneeni unisex-vessoista kenenkään kanssa. Minulla ei niistä edes ollut mitään mielipidettä ennen kuin joku ne täällä nosti tikunnokkaan ja ryhtyi niitä kauhistelemaan. Kosketukseni aiheeseen oli lähinnä se harmitus, mikä vallitsee naisten vessojen pitkistä jonoista. On siis outoa, että ensinnäkin luulet tietäväsi, miten paljon tärkeämmäksi minä muka nostan tämän ja väheksyn ongelmana silvontaa. Toiseksi on todella outoa päätellä palstan jokseenkin sattumanvaraisesti aihelmasta toiseen kulkevaa ajankulujutustelusta yhtään mitään siitä, millaisia teemoja nykypäivän feminismi nostaa esiin.

Kaikkein kummallisin on pohjalla oleva ajatusmalli, jossa asiasta x keskustelu jotenkin vääjäämättä johtaa asian y väheksymiseen. Sillä perusteella jokaista ihmistä pitäisi syvästi halveksua, koska he juttelevat vaikkapa päivän säästä "ohittaen" aidosti tärkeät asiat. Siispä jokainen, joka sattuu tokaisemaan "huh hellettä" on syyllinen kaikkien maailman Paljon Tärkeämpien asioiden unohtamiseen. Vai riittääkö, jos jaksaa heti perään muistuttaa, ettei tämä ole Tärkeää ja oikeastaan elämässä on hirveä määrä paljon olennaisempia asioita kuin hellesää?

Et myöskään ehkä Norma sittenkään ole ainoa ihminen, jolla on kokemusta kivusta tai vaikeuksista. On aika tyhjäpäistä olettaa näin, jos joku toinen ei ole tuonut omia kipujaan ja vaikeuksiaan esiin täällä. Me nyt vain olemme siinäkin suhteessa kaikki erilaisia, että tämä palsta ei kaikille ole se foorumi, jonne kirjoittamisen perusteella voisi päätellä yhtään mitään toisen elämän kokonaisuudesta tai vaikkapa vaikeuksista, joiden kanssa painiskelee tai on joutunut painiskelemaan. Me olemme myös kaikki erilaisia siinä, onko tapamme omia mahdollisia vaikeuksiamme käsitellä kirjoittamalla niistä tänne vai ehkä nimenomaan päinvastoin kirjoittaa ihan muusta. (Tätä ei nyt myöskään kannata lukea jonain vihjeenä siitä, että minulla olisi kipuja ja vaikeuksia. Palstakirjoittelusta puuttuvista asioista nyt vain ei voi päätellä yhtään mitään siitä, onko niitä jollakulla silti kokemuksissaan vai eikö ole.) Et ehkä tarkoitakaan olettavasi, mutta silti syntyy vaikutelma, että linkität oman tunnereaktiosi kokemuksiisi ja samalla oletat, että jos jollain toisella ei samaa tunnereaktiota (joka myös tuottaisi samanlaista kirjoittelua) synny, ei tällä voi olla sen kaltaisia kokemuksiakaan. Kyse on kuitenkin vain sinun tavastasi reagoida, ei yleistettävissä olevasta reagoimisen mallista.

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu link=topic=203.mquote authorsg34377#msg34377 date=1567357595
Se miksi minä mölisen tästä asiasta juontuu osin siitä että mielestäni Suomessa puhutaan ihan naurettavan mittakaavan asioista feministien parissa. Tapellaan jostain unisex-vessasta (safiiri, ei tarvitse nyt aktivoitua! en jatka tuosta ultrapyhästä toiletista enempää), kun muualla maailmassa on ihan oikeasti asioita joista feministit voisivat mäkättää. Mutta eivät mäkätä, koska heillä on tämä ihmeellinen idea että "ei saa loukata vieraiden kulttuurien edustajia".


Itselleni tälläisen keskustelun ongelma on tässä ja tätä harrastavat muutkin kuin Norma.

Tälläisistä kannanotoista jään itse käsitykseen, että ei tässä nyt oikeastaan kuitenkaan pohjimmiltaan marista ympärileikattujen tai -leikattavien puolesta, vaan feministejä vastaan.

Samalla annetaan ymmärtää, että heitä vastaan, jotka esim. tällä foorumilla ollaan jonkin arvoisan raadin toimesta feministeiksi ja nykyfeministeiksi ja ties miksi feministeiksi määritelty. Sillä miksipä muuten paasata täällä asiaa, ellei täälläKIN ole heitä, jotka eivät mäkätä tarpeeksi, eivätkä oikeista asioista.

T: Xante


-:)lauri

#328
Ajatteleeko Norma, että kun meillä on Suomessakin satojatuhansia feministejä (jakavat käsityksen ihmisoikeuksista), että noiden kaikkien pitäisi keskittyä A) vain yhteen ja samaan asiaan kerrallaan ja B) juuri siihen asiaan, joka Normaa vituttaa eniten?

Omituiseksi muuttuisi maailma jos Norma saisi päättää. Kaikkien kokkien tulisi valmistaa yhtä ja samaa ateriaa samaan aikaan ja tietenkin vain sitä ateriaa, josta Norma tykkää. Kaikkien Bussikuskien tulisi ajaa yhtä ja samaa bussia samaan aikaan ja tietenkin vain sitä linjaa, joka sopii Norman arkeen parhaiten. Kaikkien kaupan kassojen tulisi palvella vain yhtä asiakasta kerrallaan ja tietenkin tämä asiakas olisi Norma itse. Koska muuten Kuten Norma tietää mikään noista ammattikunnista ei keskity siihen, mikä on kaikkein tärkeintä.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Aasilaulu

^Mä kyllä ymmärsin tässä asiassa ehkä Normaa vähän Vihervasemmistoa enemmän. Norman tekstistä saa sen käsityksen, että sillä on joku omaan kokemukseen perustava ymmärrys siitä, miten tämä voi olla jollekin elämän ja kuoleman kysymys (elämä oli oman vaivan takia lähes sietämätöntä ja itsemurha mainittu) tai sitten ihan vain sellainen koko elämää pysyvästi muuttava iso asia.

Tähän nähden voin ymmärtää, että esimerkiksi unisex-vessoista paasaaminen tuntuu ehkä tyhjänpäiväiseltä. Eihän se ole kenellekään elämän ja kuoleman kysymys, eikä varmaan ole se pyörätiekään, muuta kuin välillisesti jos sattuu että se ehkäisee jonkun onnettomuuden.

Tässä on ehkä taustalla joku aika laaja maailman oikeudenmukaisuuden (tai sen puutteen) ongelma. Miksi ei keskitytä täysin voimin siihen, mikä kaikkein eniten vähentäisi kärsimystä tai tekisi elämästä mahdollisimman monelle parempaa? Mun mielestä ehkä on niin, että maailma ei toimi näin. Ihmiset seurailee omia intressejään ja keskittyy johonkin, mihin nyt keskittyykin. Sitten jos tulee joku todella suurta kärsimystä aiheuttava ja periaatteessa ehkäistävissä oleva asia silmille, voihan sen ymmärtää, että on vaikea niellä sitä, miksi nyt tälle ei tehtäisi vaikka väkisin jotain aivan ensimmäisenä.

En keksi heti hyviä esimerkkejä, mutta oletan, että muitakin löyhästi vastaavia voisi olla olemassa. Tai siis... että maailma ei ole tällä tavalla looginen tai oikeudenmukainen.