Monikulttuuriketju

[Aave]

Monikulttuurisuus on eräs kolonialismin muoto, jossa miehittäjä pikku hiljaa korvaa omalla kulttuurillaan alkuperäisväestön kulttuurin. Esimerkiksi saksalainen vaihto-oppilas voi toimia siirtomaaherrana, joka pakottaa alkuperäisväestön luopumaan kansalliseen kulttuuriin liittyvästä lautapelistään.

Tapauksessa surkuhupailutti sekin, että Saksan historia huomioiden saksalaisilla ei kyllä hirveästi ole varaa lähteä näissä asioissa muille huikkimaan. Ei edes niillä uussaksalaisilla.

Ihmiskunnan merkittävimmät aikaansaannokset ja kehittyneimmät sivilisaatiot on luotu yhtenäiskulttuurin voimin. Planeettamme eri alueita tarkastellen monikulttuurisuus ei todellakaan ole rikkaus, vaan loputon riidan ja eripuran lähde. Mitä monikulttuurisempi alue, sitä enemmän ja pitkäkestoisemmin niissä ovat myös sodat ja levottomuudet läsnä.

[Norma Bates]

Suomen UN Women tiedottaa:

Oikeudenmukaisessa ja turvallisessa yhteiskunnassa naisten ei tulisi ponnistella tasa-arvon eteen yksin. Vaikka Suomessa ollaankin globaalilla tasolla edistytty esimerkinomaisesti, on työtä vielä rutkasti jäljellä.
Suldaan Said Ahmed on Suomen ensimmäinen somalitaustainen kansanedustaja ja UN Women Suomen jäsen. Hän korostaa miesten mukanaolon tärkeyttä tasa-arvon saavuttamiseksi.
Suldaan peräänkuuluttaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa kaikkien ihmisten oikeudet ovat turvattuna, sekä heitä kuullaan aidosti kaikissa tilanteissa – sukupuolesta tai taustasta riippumatta.
Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista naisille, ja näin ollen myös turvattomimmista. Miehillä ja pojilla on merkityksellinen rooli turvallisten tilojen ja yhteiskuntien luomisessa. Siihen jokainen voi vaikuttaa omalla esimerkillään, oli se sitten sanojen tai tekojen avulla.
Suldaan korostaakin, ettei vastuu tasa-arvotyöstä voi siis jäädä vain naisten harteille.
Tasa-arvon saavuttaminen ja ihmisoikeuksien toteutuminen tarvitsee meitä kaikkia. Liity tasa-arvon puolustajiin ja haasta myös läheisesi olemaan #HeForShe ja UN Women Suomen jäsen. 
Tehdään tasa-arvosta totta yhdessä! https://unwomen.fi/osallistu/heforshe/
#UNWSuomi #HeForShe #NaistenOikeuksienPuolesta #Ihmisoikeudet #TasaArvoTeko #Jäsenyys

Ihan jees, mutta tarvitaanko tosiaan somalimies puhumaan suomalaisiin naisiin kohdistuvasta väkivallasta? Kukahan puhuisi siitä väkivallasta joka kohdistuu somalinaisiin, eli silvonnasta, joka muistikuvani mukaan on suoritettu 98 prosentille somalinaisista? Ehkä joku suomalaismies puhuu heidän asioistaan kun somalimies puhuu suomalaisten naisten asioista? Tuskin. En ole ikinä kohdannut netissä yhtäkään miestä joka olisi kommentoinut koko silvontakeissiä yhtikäs mitenkään - siis ennen kuin itse olen asiasta alkanut päätäni aukomaan. Paitsi sitäpä en muista että olinko itse ehtinyt sanoa vielä mitään, kun muinaisella Näkökulmalla joku nuori opiskelijamies oli sitä mieltä että silvontaa ei tarvitse lopettaa, koska se kuuluu niinsanotusti eksoottisten kulttuurien kirjoon. Tällaiselle miehelle lähinnä tekisi mieli ehdottaa että eiköhän leikata sulta terska veks, siinä on sulle sitä eksotiikkaa.

No, josko tämä Suldaan nyt sitten kumminkin puhuisi kaikkiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Tässä odotellessa että koskahan Kaaba valaistaan oranssilla...

Tule mukaan maailmanlaajuiseen Oranssit päivät -kampanjaan! 🧡⁠
Joka vuosi maailmalla valaistaan tunnettuja rakennuksia, kuten Empire State building ja Egyptin pyramidit, symbolina naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Oranssit päivät on kampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan 25.11 - 10.12. Valaise paikkakuntasi oranssiksi kampanjan pääpäivänä 25.11.!
Lähesty paikkakuntasi rakennuksia ja kutsu tärkeät toimijat mukaan seisomaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Ilmoita paikkakuntasi rakennus mukaan  http://ow.ly/GWvg50GnrOE 🧡⁠
Kommentoi alle, minkä rakennuksen toivoisit valaistavan! 🧡⁠ ⁠
#OranssitPäivät #VäkivaltaaVastaan #UNWomen #NaistenOikeudet #NaistenPuolella

(Suomen UN Women)

[Karikko]

Monikulttuurisuus on eräs kolonialismin muoto, jossa miehittäjä pikku hiljaa korvaa omalla kulttuurillaan alkuperäisväestön kulttuurin. Esimerkiksi saksalainen vaihto-oppilas voi toimia siirtomaaherrana, joka pakottaa alkuperäisväestön luopumaan kansalliseen kulttuuriin liittyvästä lautapelistään.

Tapauksessa surkuhupailutti sekin, että Saksan historia huomioiden saksalaisilla ei kyllä hirveästi ole varaa lähteä näissä asioissa muille huikkimaan. Ei edes niillä uussaksalaisilla.

Ihmiskunnan merkittävimmät aikaansaannokset ja kehittyneimmät sivilisaatiot on luotu yhtenäiskulttuurin voimin. Planeettamme eri alueita tarkastellen monikulttuurisuus ei todellakaan ole rikkaus, vaan loputon riidan ja eripuran lähde. Mitä monikulttuurisempi alue, sitä enemmän ja pitkäkestoisemmin niissä ovat myös sodat ja levottomuudet läsnä.

Ihmisillä on tapana muodostaa ryhmittymiä ja siihen riittää jokin yhdistävä tekijä.

Sisäpiiri on aina tärkeämpi ja muut uhkia, samaa tapahtuu myös etnisten ryhmien osalta- he siis jengiytyvät, eikä sitä voida estää. Alkavatko he sitten tekemään rikoksia, on sitten toinen juttu. Silloin on paljolti kysymys siitä mitä mahdollisuuksia he näkevät edessään ja voivatko tuntea itsensä hyväksytyksi muiden joukossa.

Mutta eihän kantaväestökään "siedä toisiaan, jos he eivät ole saman-mielisiä- kuulu samaan ryhmään.
Riittää melko pienet asia, että toinen nähdään vihollisena, ehkä jopa se, että pieni osa on rokottamatonta saa jo vihat niskaan.
Epidemian alussa kiellettiin yli 70-vuotiata liikkumasta ja ihmiset olivat kiukuissaan ja lehtien jutun mukaan oli ihmisiä, jotka "vaativat vanhuksia pysymään pois kaupoista, etteivät he tartuta heidän lapsiaan.
Vaikka "hallituksen hurskas" tarkoitus oli suojelle ikä-ihmisiä.

[Norma Bates]

Korona-ajan alusta asti menin minne tahansa somessa, aina siellä alkoi keuhkota joku maskinvastainen tai koronadenialisti, nykyään rokotevastainen. Useammassa keskusteluryhmässä on korona-aihe kielletty, kun modet eivät enää jaksa sitä mökellystä mikä alkaa kun koronan vähättelijät tuputtavat väitteitään.

Rokotetta väenvängällä tuputtavia en ole montaa kohdannut. Pari FB-tuttua olisi ehkä saattanut alkaa tuputtamaan, ellen olisi itse sännännyt hakemaan piikit heti kun ne sai. En osaa sanoa.

Livenä tuolla turuilla ja toreilla fanaattisuutta ei ole osunut hollille, paitsi yksi mielenosoitus rajoituksia vastaan. En jäänyt sitä seuraamaan, niin en tiedä mistä tai miten tarkalleen kiukuttelivat.

[a4]

Monikulttuurisuus on eräs kolonialismin muoto, jossa miehittäjä pikku hiljaa korvaa omalla kulttuurillaan alkuperäisväestön kulttuurin. Esimerkiksi saksalainen vaihto-oppilas voi toimia siirtomaaherrana, joka pakottaa alkuperäisväestön luopumaan kansalliseen kulttuuriin liittyvästä lautapelistään.

Tapauksessa surkuhupailutti sekin, että Saksan historia huomioiden saksalaisilla ei kyllä hirveästi ole varaa lähteä näissä asioissa muille huikkimaan. Ei edes niillä uussaksalaisilla.

Ihmiskunnan merkittävimmät aikaansaannokset ja kehittyneimmät sivilisaatiot on luotu yhtenäiskulttuurin voimin. Planeettamme eri alueita tarkastellen monikulttuurisuus ei todellakaan ole rikkaus, vaan loputon riidan ja eripuran lähde. Mitä monikulttuurisempi alue, sitä enemmän ja pitkäkestoisemmin niissä ovat myös sodat ja levottomuudet läsnä.

Ihmisillä on tapana muodostaa ryhmittymiä ja siihen riittää jokin yhdistävä tekijä.

Sisäpiiri on aina tärkeämpi ja muut uhkia, samaa tapahtuu myös etnisten ryhmien osalta- he siis jengiytyvät, eikä sitä voida estää. Alkavatko he sitten tekemään rikoksia, on sitten toinen juttu. Silloin on paljolti kysymys siitä mitä mahdollisuuksia he näkevät edessään ja voivatko tuntea itsensä hyväksytyksi muiden joukossa.

Mutta eihän kantaväestökään "siedä toisiaan, jos he eivät ole saman-mielisiä- kuulu samaan ryhmään.
Riittää melko pienet asia, että toinen nähdään vihollisena, ehkä jopa se, että pieni osa on rokottamatonta saa jo vihat niskaan.
Epidemian alussa kiellettiin yli 70-vuotiata liikkumasta ja ihmiset olivat kiukuissaan ja lehtien jutun mukaan oli ihmisiä, jotka "vaativat vanhuksia pysymään pois kaupoista, etteivät he tartuta heidän lapsiaan.
Vaikka "hallituksen hurskas" tarkoitus oli suojelle ikä-ihmisiä.

Totta. Meillä ihmisapinoilla taitaa olla laumaeläimen sosiaaliset aivot joka laittaa herkästi ryhmäytymään ja reagoimaan voimakkaasti lauman puolesta.
Ryhmäksi kelpaa mikä tahansa. Tilastollinen normaalius, ihon väri tai ryppyisyys, bonuskortti, käkikelloyhdistykseen tai kilpapiereskelyjoukkueeseen kuuluminen, Rauman murre..

Tuskin löytyy kuitenkaan menestyvää vakaata yhtenäiskulttuuria ilman monikulttuurisuuden tuomaa kehitystä.
Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa viitataan usein luterilaiseen yhtenäiskulttuuriin, jonka ajatellaan kadonneen monikulttuurisuuden ja moniarvoisuuden tieltä. Puhujasta riippuen mennyt yhtenäiskulttuuri nähdään joko kadotettuna onnelana tai menneen talven lumena, jota on turha haikailla.
Muistelukerronta- ja kansanperinneaineistojen perusteella molemmat näkökannat ovat yhtä lailla hakoteillä. Arkistot nimittäin pursuavat todisteita siitä, että luterilaista yhtenäiskulttuuria ei ole koskaan edes ollut.
https://teologia.fi/2017/01/luterilainen-yhtenaeiskulttuuri-keksitty-suomalainen-menneisyys/

En sitten tiedä onko suomalaisillakaan varaa kritisoida monikulttuurisuuteen tai muihin kulttuureihin liitettyä väkivaltaisuuttakaan, jos ei somalilla tai ruotsalaisella katsota olevan varaa valittaa suomalaisesta väkivaltakulttuurista tai jenkeillä ole varaa kauhistella natseja:


https://www.iltalehti.fi/villeranta/a/474b9184-8fb9-4ff0-a7a3-0337eb8d22d0

[Norma Bates]

Vanhoista suomalaisista elokuvista on jäänyt mielikuva että talon aikamiespoika tapasi ottaa viinaa ja ajaa hevosella rasvainen hiuskiehkura otsalla rötköttäen päin ladon seinää. Ei tainnut moisessa liikennejuoppoudessa ihan niin helposti tulla vainaita kuin auton kanssa sittemmin.

Kaikilla kansoilla on ollut omat rähinöitsijänsä. Tuskinpa maailmassa on ollut kovinkaan montaa kulttuuria joissa ei ole riehuttu ja tapeltu. Suomalaisten suhteen erityisen väkivaltainen mielikuva tulee pohojalaasista, en tiedä liekö sekin ns. viihteeseen perustuva mielikuva ja pitääkö paikkansa. Isoontalooon Antti ja Rannanjärvi, ne...

[a4]

Vanhoista suomalaisista elokuvista on jäänyt mielikuva että talon aikamiespoika tapasi ottaa viinaa ja ajaa hevosella rasvainen hiuskiehkura otsalla rötköttäen päin ladon seinää. Ei tainnut moisessa liikennejuoppoudessa ihan niin helposti tulla vainaita kuin auton kanssa sittemmin.

Kaikilla kansoilla on ollut omat rähinöitsijänsä. Tuskinpa maailmassa on ollut kovinkaan montaa kulttuuria joissa ei ole riehuttu ja tapeltu. Suomalaisten suhteen erityisen väkivaltainen mielikuva tulee pohojalaasista, en tiedä liekö sekin ns. viihteeseen perustuva mielikuva ja pitääkö paikkansa. Isoontalooon Antti ja Rannanjärvi, ne...

Henkirikoslukuja ei kuitenkaan laadita mielikuvien ja elokuvien perusteella.
Toivotaan että maailmassa olisi tulevaisuudessa yhä vähemmän riehumista ja tappelua eri kulttuureissa ja niiden välillä.
Toivotaan että maailmassa olisi muutakin kehitystä, esim. kulttuureissa tuhansia vuosia ilmenneen uskonnollisuuden hiipumisena.

[Norma Bates]

https://m.youtube.com/watch?v=o-eOGj0jzEs

Spedehän tiesi miten saadaan rauha.

[Xantippa]

Kaikilla kansoilla on ollut omat rähinöitsijänsä.

Ja tilastoista voidaan lukea, että toisilla on edelleenkin.

T: Xante

[Brutto]

Tuskin löytyy kuitenkaan menestyvää vakaata yhtenäiskulttuuria ilman monikulttuurisuuden tuomaa kehitystä.

Japani...Sveitsi...Islanti...?

[kertsi]

Tuskin löytyy kuitenkaan menestyvää vakaata yhtenäiskulttuuria ilman monikulttuurisuuden tuomaa kehitystä.

Japani...Sveitsi...Islanti...?

Esim. Japani on paljosta velkaa mm. Kiinalle.

wikipedia:

Japanin kulttuuri (jap. 日本の文化, Nihon no bunka) on monivivahteinen sekoitus omaperäisiä japanilaisia, länsimaisia, kiinalaisia ja korealaisia piirteitä. Aina 1800-luvulle saakka Japaniin vaikuttivat eniten kiinalainen ja korealainen kulttuuri. Ensimmäinen kosketus länsimaihin Japanilla oli 1500-luvulla Nanban-kaupan kaudella, jonka jälkeen maa kuitenkin eristäytyi ulkomaailmasta useaksi vuosisadaksi. 1800-luvun puolivälistä lähtien Japanin modernisoituessa ja teollistuessa länsimaisen kulttuurin vaikutus on näkynyt yhä voimakkaampana.

Japanin kulttuurin kehitystä on edistänyt maan maantieteellinen asema. Suotuisa ilmasto on mahdollistanut suhteellisen suuren väestömäärän ylläpidon. Japanin saaria ympäröivä meri puolestaan on suojannut maata ulkopuolisilta hyökkäyksiltä ja sallinut japanilaisten omaksua ulkopuoliset kulttuurivaikutteet omaan tahtiinsa. Japanin saarten vuoristoisuus on luonut kulttuurieroja maan eri osien välille.[1] Vaikka Japani on suhteellisen homogeeninen yhteiskunta, maassa on muutamia etnisiä vähemmistöjä, joilla on oma kulttuuriperintönsä: Ainujen kulttuuri pohjoisessa ja Ryūkyū-saarten kulttuuri etelässä.
...
Uskonnoista Japanin kulttuuriin ovat vaikuttaneet maalle alkuperäisen šintolaisuuden lisäksi buddhalaisuus 500-luvulta lähtien, taolaisuus ja kungfutselaisuus, jotka ovat olleet synkretistisessä suhteessa toisiinsa. Kungfutselaisuus on vaikuttanut erityisesti sosiaalisiin suhteisiin ja niiden hierarkkisuuteen.

...
Esimerkiksi japanilaisessa taiteessa näkyviin esteettisiin ideaaleihin ovat vaikuttaneet buddhalaisuus ja Kiinan kulttuuri.

---
Heian-kaudella ainakin keisarillisen hovin ja virkamieskoneiston kielenä oli kiina. En tiedä miten edo- ja muilla kausilla.

[Kopek]

Kaikilla kansoilla on ollut omat rähinöitsijänsä. Tuskinpa maailmassa on ollut kovinkaan montaa kulttuuria joissa ei ole riehuttu ja tapeltu. Suomalaisten suhteen erityisen väkivaltainen mielikuva tulee pohojalaasista, en tiedä liekö sekin ns. viihteeseen perustuva mielikuva ja pitääkö paikkansa. Isoontalooon Antti ja Rannanjärvi, ne...

Nuorisopullistuma saa aikaan rähinää, joka on ratkaistava jotenkin. Perinteinen keino on ollut sota. Siellä on tapatettu ylimääräiset ihmiset ja saatu loput rauhoittumaan. Vihollisia tappamalla ja heidän naisiaan raiskaamalla on purettu paineita.

https://www.kansalainen.fi/gunnar-heinsohn-luusereiden-manner-ja-nuorisopullistuma/

Rähisevä aines etsii keinonsa päteä, vaikka synyvyys olisi alhainen, eikä mitään "pullistumia" olisi.

Pohjanmaalla taisi olla kyse siitä, kun maataloihin syntyi paljon lapsia ja osa joutui alenevan luokkakierron imuun, koska eiväthän kaikki voineet periä isännän ja talonomistajan roolia. Mahtitilan miespuolisten jälkeläisten itsetuntoa söi se, kun he eivät enää yltäneet sille tasolle, millä heidän isänsä olivat olleet. Suurtilallisen poikaa pelotti tulevaisuus, jossa hän olisi vajonnut rengin ja palkollisen tasolle. Epämukavaa tunnetta lääkittiin viinalla ja teräaseilla ja uhoamisella. Tällä tavoin rähisijä sai kokea tilapäistä valheellista vallan tunnetta.

[kertsi]

Tuskin löytyy kuitenkaan menestyvää vakaata yhtenäiskulttuuria ilman monikulttuurisuuden tuomaa kehitystä.

Japani...Sveitsi...Islanti...?

Wikipedia:

Sveitsi jakautuu kolmeen kieli- ja kulttuurialueeseen: saksankieliseen, ranskankieliseen ja italiankieliseen. Näiden lisäksi muutamassa alppilaaksossa puhutaan retoromaanin kieltä. Siten sveitsiläiset eivät muodosta etnisesti tai kielellisesti yhtenäistä kansakuntaa. Yhteinen identiteetti perustuukin yhteiseen historiaan, yhteisiin arvoihin ja Alppeihin liittyvään symboliikkaan.

Sveitsin kulttuurista wikipedia:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sveitsi#Kulttuuri

Sveitsin alueellinen kielellinen jakautuminen tekee vaikeaksi puhua yhtenäisestä sveitsiläisestä kulttuurista. Sveitsin kulttuurista traditiota leimaavat yhteydet italian-, ranskan- ja saksankielisiin naapurimaihin.[112] Myös monet ulkomaalaiset kirjailijat ja taiteilijat – kuten Voltaire, James Joyce ja Charles Chaplin – ovat asuneet tai asettuneet maahan. Muuttoliike voimistui erityisesti kansallissosialismin ja fasismin aikakaudella pakolaiskirjailijoiden muuttaessa Sveitsiin; heistä kuuluisin Saksasta tullut on epäilemättä Thomas Mann.[113] Vastapainoksi moni sveitsiläinen taiteilija – kuten Le Corbusier, Paul Klee ja Jean-Luc Godard – on jättänyt maansa viedäkseen nimensä ulkomaille. Kuvataiteilijoista kuuluisimpia ovat Klee ja Alberto Giacometti.[114]
...
Koska Sveitsin valaliitto oli perustamisestaan vuonna 1291 aina 1700-luvun loppuun saakka lähes kokonaisuudessaan saksankielistä aluetta, varhaisin sveitsiläinen kirjallisuus oli saksankielistä. Toisaalta ranskan vaikutus kasvoi Bernissä ja muualla jo 1700-luvun aikana, kun kieltä alettiin pitää muodikkaana. Varsinaista yhtenäistä sveitsiläistä kirjallisuutta ei ole, sillä maa koostuu useista kielialueista.
...
Sveitsillä ei ole suurta synnynnäistä ruokaperinnettä. Sen sijaan sveitsiläiset ateriat lainaavat parhaimmistoa ranskalaisesta, italialaisesta ja saksalaisesta keittiöstä

[kertsi]

Tuskin löytyy kuitenkaan menestyvää vakaata yhtenäiskulttuuria ilman monikulttuurisuuden tuomaa kehitystä.

Japani...Sveitsi...Islanti...?

Islannin kulttuuri taitaa noista kolmen geografisesti eristyneen maan kulttuureista olla eristynein. Mutta käsittääkseni Islannin kulttuurista paljon on lainaa Norjasta ja Tanskasta (ja muualta Skandinaaviasta), olihan maa ensin Norjan sitten Tanskan vallan alla jo aika pian saaren asutuksen jälkeen vuosina 1262–1944. Ja toisaalta viikinkien aasa-uskon rinnalle ja korvaajaksi on Islantiin viety (en tiedä kuinka väkipakolla) tuontiuskontona kristinusko. (Aika kamala) islantilainen ruokakulttuuri pässinkiveksineen ja lampaanaivoineen on varmaan ollut aiemmin pakon sanelemana paikallisiin oloihin sopeutunut.

Islannin historia

[Brutto]

Kertsi, googlaa vielä lopuksi mitä monikulttuurisuudella tarkoitetaan. Ihan vain itseäsi varten.