Monikulttuuriketju

[a4]

Onhan se vähän erikoista että kun vähemmistöjä ei saa nimitellä siksi tai täksi, niin sitten he alkavat itse pusaamaan kaikenlaisia nimikkeitä ja määritelmiä koska kirjainten luettelu kai huvittaa heitä, ja sitten he olettavat että ei-vähemmistöläiseksi määritelty ottaa osaa niihin kirjainarpajaisiin silkasta suvaitsemisen riemusta.

Juu, tuollaista nimittelyjen kritisointia ja nimittelyjen uudistamista voi tapahtua myös enemmistönkin toimesta. Kun heitä ei saisi enää edes huoritella eikä sukupuolittaa tasa-arvoistuvissa ammattinimikkeissäkään.
N-sanakin on sekä enemmistöä että vähemmistöä laatikoiva vanhentunut nimittely jolle on vaadittu tasa-arvoisempaa vaihtoehtoa.

[a4]

Minua nolottaisi, jos omaa ryhmääni pidettäisiin epäkelpona. Tekisin ehkä TÖITÄ, enkä rikoksia todistaakseni väitteen vääräksi.

Eikö se olisi masentavaa, jos kaikesta työnteosta ja yrittämisestä huolimatta tulisi kohdelluksi epäilyttävänä tapauksena viiteryhmänsä takia. Jos jotain sattuisi - kaikillehan sattuu - reaktio olisi, että nähtiinhän se, tuollaisia ne ovat.

Ehkä pitäisi yrittää hävittää kytkökset omaan viiteryhmään, mutta se on hankalaa, jos viiteryhmä on ulkonäöltään selvästi eri näköinen kuin enemmistö.

Asiasta toiseen.

Uutiset kertoivat pääministeri Marinin sanoneen lehtihaastattellussa Englannissa, että Suomen vahvuudet ovat hyvä koulutus ja hyvä sosiaaliturva... ja mikähän se kolmas oli.

Hesarin pääkirjoituksessa puolestaan todettiin, että keskinäinen luottamus on suomalaisen yhteiskunnan vahvuus.

Jossakin tiedotusvälineessä oli artikkeli Libanonista, jonka politiikka on umpisolmussa ja talous romahtanut. Uutisessa kerrottiin, että mielenosoituksissa vaaditaan poliittisen järjestelmän uudistamista, koska nykyisen järjestelmän (jossa valta on jaettu uskontokuntien kesken) katsotaan johtaneen siihen, että eri ryhmittymät ajavat omia etujaan, jolloin maan etu jää sivuseikaksi. Nykyiseen järjestelmään päädyttiin aikoinaan verisen sisällissodan jälkeen.

Jos ja kun Suomi muuttuu monikulttuuriseksi ja monietniseksi ja moniuskontoiseksi maaksi, menetetään ne etuudet, jotka ovat tehneet Suomesta vahvan. Koulutustaso laskee, sosiaaliturva heikkenee, luottamus häviää, sisällissotien uhka kasvaa. Maa pysyy kasassa ja yhtenäisenä lopulta vain muuttumalla poliisivaltioksi, jossa ongelmat ratkaistaan vankiloilla ja ääritapauksissa teloituksilla ja ihmisten "katoamisilla".   

Yhteiskunta tarvitsee yhtenäistävää valtakulttuuria, vaikka olisikin monikulttuurinen.
Antiikin Roomassa, tuossa modernissa vesiputkien, aamun hesarien ja kirjastolaitoksen valtakunnassa oli sellainen. Myös Ottomaanien sangen vapaamielisessä ja edistyneessä valtakunnassa sekä monissa diktatuureissa elelivät monet kulttuurit keskenään.
Moderniin pohjolaan sopisi kehityksenkin kannalta nyt sekulaari tieteellisen maailmankuvan valtakulttuuri maallisine lakeineen ja demokraattisine monipuoluejärjestelmineen. Uskonnot ja muu monikulttuurisuus valtiosta irrotettuina tasa-arvoisina alakulttuureinaan.
Miltä kuulostaisi?

Politiikan saa umpisolmuun ja talouden romahtamaan ilman monikulttuurisuuttakin.
Kun taas hyvinvointi maltillistaa eli rauhoittaa myös monikulttuurista yhteiskuntaa.
Tieteellä on paljon annettavaa modernin hyvinvoinnin rakentamiseen, ainakin parhaana mahdollisuutena sellaiseen.

[Xantippa]

Onhan se vähän erikoista että kun vähemmistöjä ei saa nimitellä siksi tai täksi, niin sitten he alkavat itse pusaamaan kaikenlaisia nimikkeitä ja määritelmiä koska kirjainten luettelu kai huvittaa heitä, ja sitten he olettavat että ei-vähemmistöläiseksi määritelty ottaa osaa niihin kirjainarpajaisiin silkasta suvaitsemisen riemusta.

Juu, tuollaista nimittelyjen kritisointia ja nimittelyjen uudistamista voi tapahtua myös enemmistönkin toimesta. Kun heitä ei saisi enää edes huoritella eikä sukupuolittaa tasa-arvoistuvissa ammattinimikkeissäkään.
N-sanakin on sekä enemmistöä että vähemmistöä laatikoiva vanhentunut nimittely jolle on vaadittu tasa-arvoisempaa vaihtoehtoa.

Lisäisin vielä, että juuri tuohon tarpeeseen on näitä kirjainyhdistelmiä pusattu: että ei nimiteltäisi, kuten tälläkin foorumilla tapahtuu, vähemmistöjä mielisairaiksi, kieroutuneiksi, seksuaalisesti vääristyneiksi, olioiksi, friikeiksi, jne.

Mieluusti olen cis, jos se auttaa tässä vaiheessa pääsemään ylitse noista muista nimittelyistä.

T: Xante

[Norma Bates]

Mieluiten taidan etsiä itselle sopivia nimityksiä silloin kun haluan löytää kaltaistani seuraa. Taitaa päteä vahvimmin ideologisella sektorilla. Että jos nyt noin niinkuin uskoo reinkarnaatioon, on puuhastellut hivenen astrologian parissa yms. niin mikä sitä sitten on? Ei voi sanoa että newageri, kun sitten päätyy samaan laariin kaikenlaisten salaliittouskovaisten kanssa. Sen takia se koronadenialismi niin jaksaa minua kyrsiä, kun se on "antanut pahan nimen" joukolle johon kumminkin jotenkuten vielä kuulun, vaikka vanhemmiten olenkin tullut skeptisemmäksi.

Olisiko siis vapaaehtoisessa nimikkeiden hakemisessa tosiaan kyse siitä että haluaa paeta ennakkoluuloisia käsityksiä...

[Aave]

Moderniin pohjolaan sopisi kehityksenkin kannalta nyt sekulaari tieteellisen maailmankuvan valtakulttuuri maallisine lakeineen ja demokraattisine monipuoluejärjestelmineen. Uskonnot ja muu monikulttuurisuus valtiosta irrotettuina tasa-arvoisina alakulttuureinaan.
Miltä kuulostaisi?

Äärimmäisen naiivilta, ja todellisuuspakoiselta. Ruotsin autoeroottisesti paskomansa yhteiskunta on todellisuutta ja esimerkki siitä, miten aikuisten oikeesti käy. Mutta sitä pahempi todellisuudelle, vai mitä?

Kannatat siis käytännössä teknokratiaa, jossa erilaiset asiantuntijat toimivat päätöksentekijöinä. Perehdy tarkemmin teknokratian kritiikkiin ja huomaat, että se ei ole demokratiassakaan mikään toimivin vaihtoehto. Ihmisten enemmistö ei myöskään etsi itselleen mitään tieteellistä maailmankuvaa, vaan myös henkisesti merkityksellistä ja sisältörikasta elämää - silloin, kun on riittävästi maallista hyvinvointia. Köyhissä maissa aivokapasiteetti käytetään pääosin sen miettimiseen, mistä saisi sen jokapäiväisen leipänsä. Ikävä kyllä köyhyys tekee ihmiset samalla tyhmemmiksi - ei ole aikaa eikä energiaa miettiä kovinkaan korkealentoisia ja jalostaa vaikkapa loogista päättelykykyään, vaikka onkin unelma paremmasta. Ihmiskunnan enemmistö rämpii mudassa ja syökin mutaa, ja kun kuolema on alituiseen kintereillä, niin sitten vielä lisäännytään kuin kanit!

Kiinassa miltei 90% virkamiehistä on insinöörin koulutus, ja se on myös ateistinen maa. Uljas uusi maailma! Suurin piirtein sama prosenttiosuus oli neuvostovirkamiehillä, ja ateistinen valtiojärjestelmä sekin. Uljas mennyt maailma!

Näitä on tullut mietittyä myös Ukrainan tilanteen, ja EU:n tasolla. Valtaosa EU:n ylimmästä virkakunnasta on koulinut aivonsa akateemisiksi kauppatietein, ja yhteiskuntatietein. Nyt kun geopolitiikka on taas tehnyt vahvan paluun (Se on ollut vain ajan kysymys), niin ei sen EU-virkamiehen aivot ole virittyneet niitä asioita handlaamaan. Toki EU:ssa on myös riittämiin sellaista osaajaa ja neuvonantajaa, että päättäjillä ei mene sormi täysin suuhun, mutta koko EU-projekti on niin kauppapoliittisesti orientoitunutta, että aseellisten konfliktien edessä ollaan varsin heikoilla. Mutta tämä pohdinta nyt oli vain sivujuonne varsinaiseen pihviin.

Politiikan saa umpisolmuun ja talouden romahtamaan ilman monikulttuurisuuttakin.

Pitäiskö tämän olla jokin merkityksellinen seikka, josta yllättyä? Moni asia voi mennä pieleen, moni asia meneekin pieleen ja sitten on niin, että pitääkö väen vängällä yrittää asioita, jotka menevät takuuvarmasti pieleen? Jos lähtökohdaksi valitaan "yleinen hyvinvointi", monikulttuurisuus ei sellaista tuota. Muistutan jälleen, että Euroopassa on sodittu ensin satoja vuosia sen eteen, että muodostuneet kansat ja kansakunnat saisivat ne omat plänttinsä, joilla elämäntapojaan toteuttaa. Se ei kuitenkaan tarkoita mitään itseensäkäpertymistä tai sitä, että torjutaan kaikki vieras. Fiksussa valtiossa tarkkaillaan aina myös muiden elämänmenoa ja tekemistä, ja ideaalitapauksessa valitaan omaehtoisesti uusia tapoja ja vaikutteita, miten tehdä asioita myös toisin. Mutta maailmanhistoriallisesti ei voi kiistää, etteikö sillä "monokolttuurilla" (Mitä monikulttuurihihhuli sillä nyt ikinä tarkoittaakaan) oltaisi saatu aikaan myös ihmiskunnan suurimmat saavutukset.

Sen sijaan - mitä useampi lusikka soppakattilassa, sen sakeampi velli.

Kun taas hyvinvointi maltillistaa eli rauhoittaa myös monikulttuurista yhteiskuntaa.

Pinnan alla kuitenkin kuplii koko ajan, eikä se ole mikään ideaalitila. Kuten viimeksi Brexitissä saatiin nähdä.

Hyvinvointi ei myöskään ole sitä, että eletään jatkuvasti velaksi, kuten täällä Suomessakin nyt. Se on lumehyvinvointia ja vähän, kuin pakkasella housuihinsa kusisi. Hetken aikaa lämmittää, mutta sitten onkin entistä kylmempi.

Tieteellä on paljon annettavaa modernin hyvinvoinnin rakentamiseen, ainakin parhaana mahdollisuutena sellaiseen.

Hyvien aikojen idealisteilla ja tiedeuskovaisilla ei kuitenkaan ole paljonkaan enempää annettavaa, kuin muillakaan uskovaisilla - yltiöidealisoitu metodi vain on toinen.

Tiedekin on vain renki, ei isäntä. Tiede on työkalu, ei elämän kategorinen imperatiivi. Tieteellisen ja teknologisen edistyksen avulla olemme tulleet samalla luoneeksi maailmamme massiivisimmat ongelmat: Ydinaseet, ympäristön ja muun luonnon turmeleminen ja ryöstö, ilmastokatastrofi - väestöräjähdys primus motorina, joka sekään ei olisi ollut mahdollista ilman tiedettä... Tieteen avulla on luotu vähintään yhtä paljon uusia ongelmia, kuin sen avulla niitä on ratkaistu. Minkä toteaminen ei puolestaan tarkoita että olisin tiedevastainen - naiivi tiedehoosiannasi vain on ajoittain melko rasittavaa.

[Xantippa]

Olisiko siis vapaaehtoisessa nimikkeiden hakemisessa tosiaan kyse siitä että haluaa paeta ennakkoluuloisia käsityksiä...

Kyllä näkisin samoin ja myös siitä, että vain määrittelemällä asioita voi selventää niitä. Tarkoitan, että ylipäätään kun nämä ovat tulleet puheeksi, kuten niiden määritelmätkin, lisäähän se tietoisuutta.

Eli olet oikeassa siinä, että kyllähän myös asiaan perehtymättömät (kuten vaikka minä) helposti kaiken, mikä viittaa rajatietoon, new ageen, jne. heittää saman hörhöviitan alle, ellei parempaa ja täsmällisempää tietoa saa - tai ota vastaan.

T: Xante

[Aave]

Tällä päivämäärällä (09.2), vuonna 1991 Liettuassa äänestettiin itsenäisyyden puolesta. Neuvostoliitto oli romahtanut, ja sen pitkään miehittämä Liettua oli kyllä jo julistautunut itsenäiseksi vuotta aikaisemmin, mutta kansanäänestys oli samalla keino osoittaa Neuvostoliton bluffi siitä, onko Liettua itsenäinen vai ei.

Liettualaiset, nuo iljettävät ja tyhmät monokultturistit! Mikäli olisi monikulttuuri-hihhulin aivoituksia seuraaminen, niin kyllä Liettuaankin olisi pitänyt tuolloin tuottaa äänestysikäisiä ja -kelpoisia ihmisiä vaikkapa Kazakstanista, Transnistriasta ja Kirgisiasta, että ei olisi ollut niin monokulttuurinen äänestystulos! Äänestysoikeuskin kuuluu tasa-arvoisesti kaikille ihmisille! Ihmisyyttä ja tasa-arvoa ei voida liiaksi korostaa! Johan tätä (Neuvosto)tiedekin tukee!

[Hayabusa]

^Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa, että Ukraina, tai ainakin suurin osa, on kuulunut Liettuaan! Miksei myös jatkossakin...

[Aave]

^
Muistaakseni Liettua oli myös viimeinen Euroopan maista, jotka miekkalähetyksen keinoin tasa-arvoisesti kristillistettiin. Muut pakanamaat oli jo Jeesuksen henkeen ja vereen kastettu. Neuvosto-ideaalihan toi tähän kristittyyn menoonkin pikku paussin, että kyllä sen täytyi varmaan olla silläkin tavalla vain hyvä homma. Liettulaiset eivät vain tienneet omaa parastaan!

[Hayabusa]

^
Jopa meidän kotoinen perkeleemme lienee liettualaista monikulttuuria
https://fi.wikipedia.org/wiki/Perk%C5%ABnas

[urogallus]

^
Muistaakseni Liettua oli myös viimeinen Euroopan maista, jotka miekkalähetyksen keinoin tasa-arvoisesti kristillistettiin. Muut pakanamaat oli jo Jeesuksen henkeen ja vereen kastettu. Neuvosto-ideaalihan toi tähän kristittyyn menoonkin pikku paussin, että kyllä sen täytyi varmaan olla silläkin tavalla vain hyvä homma. Liettulaiset eivät vain tienneet omaa parastaan!

Ei nyt oikeastaan. Virallisesti uskonto vaihtui, kun Liettua yhdistyi personaaliunioniin Puolan kanssa. Puolalainen prinsessa naitettiin liettualaisprinssille, ja siitä sitten eteenpäin. Ilman liettualaisten kääntymistä moinen ei olisi toiminut.

Luonnollisesti kaikki eivät pitäneet tästä, ja ennen häitä liettualaisprinssin anatomiasta leviteltiin villejä huhuja. Niinpä järjestettiin julkinen kylpyseremonia, jossa halukkaat alamaiset saivat tulla pällistelemään tulevan kuninkaansa valtikkaa ja kruununjalokiviä.

Hämmästyttävän myöhään Liettua kyllä kristillistyi, vasta 1300-luvun lopulla. Mutta kuten kristillisyys levisi politiikan seurauksena niin myös pakanallisuus säilyi sen ansiosta. Kristityn Euroopan ja islamilaisen Kultaisen Ordan välissä kannatti välillä olla puolueeton; semminkin kun ulkopuolisena saattoi tehdä HR-konsultin hommia naapureille. Oikeauskoisten kesken moista toimintaa ei katsottu hyvällä, mutta pakanaorjia sai kyllä käyttää. Me tienataan tällä!

Tämä ihan ulkomuistista, oikeus muutoksiin pidätetään.

[kertsi]

^
Jopa meidän kotoinen perkeleemme lienee liettualaista monikulttuuria
https://fi.wikipedia.org/wiki/Perk%C5%ABnas

Joka on slaavilaista monikulttuuria (Perun).

[Aave]

^
Jopa meidän kotoinen perkeleemme lienee liettualaista monikulttuuria
https://fi.wikipedia.org/wiki/Perk%C5%ABnas

Perkele on kyllä planeetan paras kirosana, ja oikein annosteltuna ei jää millekään toiseuksillekaan epäselväksi, että sen päräyttäessään henkilö jykevästi kiroaa. Vaikka kyllä esim. puolalaisten kurwa tai venäläisten cyka blyat eivät nekään jätä kieltä osaamattomille epäselvyyksiä, kun konteksti vain on selvillä. Viime mainittua on tullut kuultua runsaasti erään moninpelin yhteydessä, venäläisiä vastaan pelatessa...

En tiedä tarkemmin, mutta viikingeilläkin on saattanut olla vaikutusta tähän yhteispohjoismaiseen ja myös slaavilaiseen pakanauskonnollisuuteen. Viikingit ovat olleet aikoinaan merkittäviä myös ns. Kiovan-Venäjän eli nykyisen Ukrainan alueella, jossain vaiheessa jopa erikseen kutsuttuina pitämään siellä jöötä. Viikinkien harjoittama järjestyksenpito oli brutaalia, ja rauhoitti kummasti levottomuudet. Mutta tämä olisi ehkä oma aiheensa.

[Aave]

Ei nyt oikeastaan. Virallisesti uskonto vaihtui, kun Liettua yhdistyi personaaliunioniin Puolan kanssa. Puolalainen prinsessa naitettiin liettualaisprinssille, ja siitä sitten eteenpäin. Ilman liettualaisten kääntymistä moinen ei olisi toiminut.

Luonnollisesti kaikki eivät pitäneet tästä, ja ennen häitä liettualaisprinssin anatomiasta leviteltiin villejä huhuja. Niinpä järjestettiin julkinen kylpyseremonia, jossa halukkaat alamaiset saivat tulla pällistelemään tulevan kuninkaansa valtikkaa ja kruununjalokiviä.

Hämmästyttävän myöhään Liettua kyllä kristillistyi, vasta 1300-luvun lopulla. Mutta kuten kristillisyys levisi politiikan seurauksena niin myös pakanallisuus säilyi sen ansiosta. Kristityn Euroopan ja islamilaisen Kultaisen Ordan välissä kannatti välillä olla puolueeton; semminkin kun ulkopuolisena saattoi tehdä HR-konsultin hommia naapureille. Oikeauskoisten kesken moista toimintaa ei katsottu hyvällä, mutta pakanaorjia sai kyllä käyttää. Me tienataan tällä!

Tämä ihan ulkomuistista, oikeus muutoksiin pidätetään.

Muistin väärin ja seison korjattuna, että Liettua kaatui miekkalähetyksellä; kyllä siellä sitäkin tehtiin, vaikka virallistaminen eteni kuvailemallasi tavalla. Tarkistin vielä, että merkittävimmät käänteet vallitsevasta kristinopista käytiinkin sikäläisten aatelissukujen kesken. Jotain kuitenkin oikein: Liettua oli Euroopan viimeinen pakanamaa. Ja kuten monilla muillakin tanhuvilla, sikäläinen rahvas harjoitti pakanamenojaan salassa vielä pitkään sen jälkeen, kun kristinuskosta oli tehty virallinen uskonto.

[a4]

Moderniin pohjolaan sopisi kehityksenkin kannalta nyt sekulaari tieteellisen maailmankuvan valtakulttuuri maallisine lakeineen ja demokraattisine monipuoluejärjestelmineen. Uskonnot ja muu monikulttuurisuus valtiosta irrotettuina tasa-arvoisina alakulttuureinaan.
Miltä kuulostaisi?

Äärimmäisen naiivilta, ja todellisuuspakoiselta. Ruotsin autoeroottisesti paskomansa yhteiskunta on todellisuutta ja esimerkki siitä, miten aikuisten oikeesti käy. Mutta sitä pahempi todellisuudelle, vai mitä?

Kannatat siis käytännössä teknokratiaa, jossa erilaiset asiantuntijat toimivat päätöksentekijöinä. Perehdy tarkemmin teknokratian kritiikkiin ja huomaat, että se ei ole demokratiassakaan mikään toimivin vaihtoehto. Ihmisten enemmistö ei myöskään etsi itselleen mitään tieteellistä maailmankuvaa, vaan myös henkisesti merkityksellistä ja sisältörikasta elämää - silloin, kun on riittävästi maallista hyvinvointia. Köyhissä maissa aivokapasiteetti käytetään pääosin sen miettimiseen, mistä saisi sen jokapäiväisen leipänsä. Ikävä kyllä köyhyys tekee ihmiset samalla tyhmemmiksi - ei ole aikaa eikä energiaa miettiä kovinkaan korkealentoisia ja jalostaa vaikkapa loogista päättelykykyään, vaikka onkin unelma paremmasta. Ihmiskunnan enemmistö rämpii mudassa ja syökin mutaa, ja kun kuolema on alituiseen kintereillä, niin sitten vielä lisäännytään kuin kanit!

Kiinassa miltei 90% virkamiehistä on insinöörin koulutus, ja se on myös ateistinen maa. Uljas uusi maailma! Suurin piirtein sama prosenttiosuus oli neuvostovirkamiehillä, ja ateistinen valtiojärjestelmä sekin. Uljas mennyt maailma!

Näitä on tullut mietittyä myös Ukrainan tilanteen, ja EU:n tasolla. Valtaosa EU:n ylimmästä virkakunnasta on koulinut aivonsa akateemisiksi kauppatietein, ja yhteiskuntatietein. Nyt kun geopolitiikka on taas tehnyt vahvan paluun (Se on ollut vain ajan kysymys), niin ei sen EU-virkamiehen aivot ole virittyneet niitä asioita handlaamaan. Toki EU:ssa on myös riittämiin sellaista osaajaa ja neuvonantajaa, että päättäjillä ei mene sormi täysin suuhun, mutta koko EU-projekti on niin kauppapoliittisesti orientoitunutta, että aseellisten konfliktien edessä ollaan varsin heikoilla. Mutta tämä pohdinta nyt oli vain sivujuonne varsinaiseen pihviin.

Politiikan saa umpisolmuun ja talouden romahtamaan ilman monikulttuurisuuttakin.

Pitäiskö tämän olla jokin merkityksellinen seikka, josta yllättyä? Moni asia voi mennä pieleen, moni asia meneekin pieleen ja sitten on niin, että pitääkö väen vängällä yrittää asioita, jotka menevät takuuvarmasti pieleen? Jos lähtökohdaksi valitaan "yleinen hyvinvointi", monikulttuurisuus ei sellaista tuota. Muistutan jälleen, että Euroopassa on sodittu ensin satoja vuosia sen eteen, että muodostuneet kansat ja kansakunnat saisivat ne omat plänttinsä, joilla elämäntapojaan toteuttaa. Se ei kuitenkaan tarkoita mitään itseensäkäpertymistä tai sitä, että torjutaan kaikki vieras. Fiksussa valtiossa tarkkaillaan aina myös muiden elämänmenoa ja tekemistä, ja ideaalitapauksessa valitaan omaehtoisesti uusia tapoja ja vaikutteita, miten tehdä asioita myös toisin. Mutta maailmanhistoriallisesti ei voi kiistää, etteikö sillä "monokolttuurilla" (Mitä monikulttuurihihhuli sillä nyt ikinä tarkoittaakaan) oltaisi saatu aikaan myös ihmiskunnan suurimmat saavutukset.

Sen sijaan - mitä useampi lusikka soppakattilassa, sen sakeampi velli.

Kun taas hyvinvointi maltillistaa eli rauhoittaa myös monikulttuurista yhteiskuntaa.

Pinnan alla kuitenkin kuplii koko ajan, eikä se ole mikään ideaalitila. Kuten viimeksi Brexitissä saatiin nähdä.

Hyvinvointi ei myöskään ole sitä, että eletään jatkuvasti velaksi, kuten täällä Suomessakin nyt. Se on lumehyvinvointia ja vähän, kuin pakkasella housuihinsa kusisi. Hetken aikaa lämmittää, mutta sitten onkin entistä kylmempi.

Tieteellä on paljon annettavaa modernin hyvinvoinnin rakentamiseen, ainakin parhaana mahdollisuutena sellaiseen.

Hyvien aikojen idealisteilla ja tiedeuskovaisilla ei kuitenkaan ole paljonkaan enempää annettavaa, kuin muillakaan uskovaisilla - yltiöidealisoitu metodi vain on toinen.

Tiedekin on vain renki, ei isäntä. Tiede on työkalu, ei elämän kategorinen imperatiivi. Tieteellisen ja teknologisen edistyksen avulla olemme tulleet samalla luoneeksi maailmamme massiivisimmat ongelmat: Ydinaseet, ympäristön ja muun luonnon turmeleminen ja ryöstö, ilmastokatastrofi - väestöräjähdys primus motorina, joka sekään ei olisi ollut mahdollista ilman tiedettä... Tieteen avulla on luotu vähintään yhtä paljon uusia ongelmia, kuin sen avulla niitä on ratkaistu. Minkä toteaminen ei puolestaan tarkoita että olisin tiedevastainen - naiivi tiedehoosiannasi vain on ajoittain melko rasittavaa.

Monikulttuurisuus on tuottanut hyvinvointia myös Suomessa.
Suomikin on aina ollut monikulttuurinen maa ja kansallisuusaatteen taikoessa sille kauniin tarinan suomalaisuudesta ja kansasta, se on itsenäistyneessä valtakulttuurissaan juurikin omaehtoisesti omaksunut lisää monikulttuurisuutta maailmalta. Niin nytkin.
https://yle.fi/uutiset/3-8192925

Nyt on vain niin että faktat ja faktapohjainen tieteellis-teknologinen globaali kilpajuoksu sekä yhteistyö resursseista ja markkinoista pakottavat pohjaamaan uskontojen ja ideologioiden sijaan tieteelliseen maailmankuvaan valtakulttuurin ja kansan kouluttajana, sivistäjänä ja yhtenäistäjänä.

Toki uskonnoille ja ideologioille jää sijaa alakulttuureina, demokraattisina puolueina, kirkkoina, lahkoina ynnä muuna josta kansa saa kaipaamaansa henkisesti merkityksellistä ja sisältörikasta elämää, harrastusten, viihteen, kulttuurin, urheilun ja tieteen lisäksi.

Kannatan edustuksellista demokratiaa, jossa kansa on koulutettua ja sivistynyttä. Hyvät asiantuntijat, virkamiehet ja byrokratian rattaat ovat myös tärkeitä.

Juu, Kiina on ateistinen mutta ei monipuoluedemokratia. Suomen tavoin myös Haiti ja Sambia ovat kristittyjä maita. (Haitissa yleinen voodoo on kristittyjenkin suosiossa.)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_valtionuskonnon_mukaan#Protestanttisuus

Juu, Ruotsissakaan maahanmuutto ja sopeutuminen ei ole mennyt kuin Strömsössä. Silti esim. Ruotsilla ja Saksalla menee ihan kivasti monillakin mittareilla.
Taitaa Suomikin tarvita maahanmuuttajia kipeästi.

Johtuisikohan EU:n kauppapoliittinen orientoituminen synkästä lähihistoriasta ja historian toistamisen pelosta?

Yhteiskunnissa pinnan alla kuplii aina, jos ne ovat eläviä yhteiskuntia. Ideaalitila hyvinkin.

Suomessakin taidetaan tehdä samaa mitä muuallakin maailmassa juuri nyt, jatkuvan velanoton suhteen.
https://yle.fi/uutiset/3-12216354

Hyvä että me molemmat olemme samaa mieltä tieteen aiheuttamista ongelmista. Myöskään sen toteaminen että tiede on elinehto, kilpailuvaltti ja maailmankuvallinen yhtenäistäjä myös Suomelle, ei tee minusta tiedeuskovaista.