Monikulttuuriketju

[kertsi]

Kielensä kadottaneet lapset – näin saamen kieli pestiin pois (Yle)
Saamelaislapsille koulun aloittaminen tarkoitti arkea, jossa oman kielen käyttämisestä rangaistiin eikä kotia nähnyt kuukausiin.
...
1940-luvulta alkaen saamelaislapset yhdessä muiden koululaisten kanssa jättivät kotinsa kuukausiksi jo seitsemänvuotiaina. Asuntoloihin matkustamisen käytäntö jatkui Suomessa 30 vuoden ajan, aina 70-luvulle saakka.

Lapissa lasten koulumatkat saattoivat olla jopa 100 kilometriä. Lapset elivät suuren osan lapsuudestaan koulujen yhteydessä olevissa asuntoloissa.

Raskaaksi koulutien teki pakollinen kielenvaihto. Saamenkielisillä lapsilla ei ollut lupaa käyttää äidinkieltään koulussa. Opettajat ja henkilökunta puhuivat lapsille vain suomea, jota moni lapsista ei ymmärtänyt. Asuntoloissa eli yhtä aikaa niin suomenkielisiä kuin inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielisiä lapsia. Kaikki neljä ovat aivan omia kieliään.


Liittyen tuohon Kopekin ihmettelyyn Nuorgamista:

Vuosikymmeniä kestänyt syrjintä sai kolttasaamelaiset vaikenemaan omasta alkuperästään. Kieltä ei enää haluttu siirtää eteenpäin.

Elämä oli helpompaa omaksua suomalaisena. Piiloutua suomalaiseksi muutetun sukunimen taakse, puhua vain suomen kieltä ja lopulta jättää kaikki saamelaisuuteen viittaava taakseen.

[Saares]

Nykyaika toi uuden elementin (perintöoikeuden maahan ja metsiin ja vesiin). Nyt sitten palataan aikoihin jolloin suomalaiset eivät sotkeneet asioita. Sukututkimus on poikaa!

[Kopek]

Ei minulla ole mitään saamelaisia vastaan. Heidän kohtalonsa alkuperäiskansana on ollut parempi kuin monien muiden alkuperäiskansojen, vaikkapa intiaanien ja aboriginaalien. Saamelaisten ja ei-saamelaisten rinnakkaiselo on jatkunut hyvin kauan, ja saamelaisilla, samoin kuin ei-saamelaisilla, on ollut aikaa sopeutua tilanteeseen.

Asetelma, jossa pienempi alkuperäiskansa menettää asemaansa ja kadottaa identiteettiään ja assimiloituu vähitellen muuhun väestöön, on ollut yleinen maailmassa läpi ihmiskunnan historian. Näin vain tapahtuu. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole.

Vakka ei-saamelaiset eivät olisi millään tavalla puuttuneet saamelaisten elämään ja kulttuuriin ja maihin, saamelaiset eivät olisi siltikään säilyneet erillisenä elinvoimaisena kansanaan. He olisivat todennäköisesti itse vapaaehtoisesti luopuneet identiteetistään. Saamelaisia olisi muuttanut muualle maahan. Heitä olisi lähtenyt opiskelemaan ja työtä tekemään. He olisivat ottaneet oppia ja kulttuurillisia vaikutuksia ei-saamelaisten elämästä. Ennen pitkää he olisivat itse vapaaehtoisesti myyneet maitaan ei-saamelaisille hotellien tonteiksi ja muihin tarkoituksiin. Se, mitä on tapahtunut, olisi joka tapauksessa tapahtunut, mutta ehkä hitaammin ja ehkä hieman toisella tavalla.

Kuka ylipäätään on saamelainen?

https://politiikasta.fi/korkein-hallinto-oikeus-saamelaisuuden-maarittelijana/

Sekava soppa...

"pohjoissaamelaiseen etnonationalistiseen ideologiaan kuuluu keskeisesti julistus siitä että vain heillä on puhdas saamelainen veri"

http://jounikitti.fi/suomi/maaoikeudet/vaikenemisesta.html

[kertsi]

Vakka ei-saamelaiset eivät olisi millään tavalla puuttuneet saamelaisten elämään ja kulttuuriin ja maihin, saamelaiset eivät olisi siltikään säilyneet erillisenä elinvoimaisena kansanaan.

Ja tämän arviosi perustat mihin?

He olisivat todennäköisesti itse vapaaehtoisesti luopuneet identiteetistään. Saamelaisia olisi muuttanut muualle maahan. Heitä olisi lähtenyt opiskelemaan ja työtä tekemään. He olisivat ottaneet oppia ja kulttuurillisia vaikutuksia ei-saamelaisten elämästä. Ennen pitkää he olisivat itse vapaaehtoisesti myyneet maitaan ei-saamelaisille hotellien tonteiksi ja muihin tarkoituksiin. Se, mitä on tapahtunut, olisi joka tapauksessa tapahtunut, mutta ehkä hitaammin ja ehkä hieman toisella tavalla.

Ja tämän arviosi (boldaus) perustat mihin? Perustele.

Itselläni on se käsitys, että identiteetti on se vihoviimeinen asia, mistä ihminen luopuu vapaaehtoisesti (paitsi oma henkikulta, ja ehkä oman lapsen henki). Jopa uskontokunnissa, jotka ihannoivat minättömyyttä, identiteetistä luopumista, "uudelleensyntymää" tai muuta sen kaltaista houretta, se minättömyys ja identiteetittömyys taitaa olla kiven alla, erittäin vaikeasti tavoitettavissa ja harvalle "suotu" (samassa mielessä kuin psyykoosi on harvalle "suotu"). Vielä vähemmän uskon, että kokonainen kansa tai kansanosa vapaaehtoisesti luopuisi identiteetistään. Pakotettu identiteetistä luopuminen kun tuppaa olemaan mitä julminta väkivaltaa ihmistä kohtaan, et oikein voi riistää ihmiseltä paljon tärkeämpiä asioita, kuin identiteetin, jos siis henkeä tai omien lasten henkeä ei lasketa. Identiteetistä luopuminen tuottaa surua ja tuskaa.

[Xantippa]

Sitä odotellessa, että suomenruotsalaiset vapaaehtoisesti luopuvat identiteetistään ja kielivaatimuksistaan. Sehän tapahtuu väistämättä joka tapauksessa, niin vahva on valtaväestön voima.

Ruotsi ei siis enää kovin kauan ole toinen virallinen kieli, miksi olisi, kun kuka sitä enää Suomessa kohta edes puhuu tai osaa.

T: Xante

[Kopek]

Käsitykseni saamelaisten identiteetin hitaasta häviämisestä perustuu siihen havaintoon, että ihmiset luopuvat vahasta identiteetistään ja korvaavat sen uudella, kun heidän siteensä vanhaa identiteettiä ylläpitäviin asioihin katkeaa.

Kun suomalainen muuttaa siirtolaisena Amerikkaan, hän on vielä identiteetiltään suomalainen. Hän puhuu suomen kieltä ja on omaksunut suomalaisille tyypillisiä tapoja. Hänen lähimmät ystävänsäkin ovat ehkä suomalaisia.

Muutama sata vuotta ja muutama kymmenen sukupolvea myöhemmin, tuon edellä mainitun esimerkkisuomalaisen jälkeläisten identiteetti ei ole enää suomalainen vaan amerikkalainen. Näillä ihmisillä ei ole enää ympärillään tekijöitä, jotka ylläpitäisivät heidän suomalaista identiteettiään. Amerikkalaista identiteettiä vahvistavia tekijöitä sen sijaan on paljon. Nämä kaukaiset siirtolaisen jälkeläiset eivät enää puhu suomea. Heillä ei ole suomalaisia ystäviä. He eivät enää harrasta suomalaisille ja suomalaiseen kulttuuriin kuuluvia asioita. Heitä ei yksinkertaisesti enää kiinnosta kaukainen historia ja kaukaisten esi-isien identiteetti. He ovat amerikkalaisia.

On olemassa vähemmistökansoja, joiden identiteetti on säilynyt hämmästyttävän hyvin, vaikka näihin kansoihin kuuluvat ihmiset ovat eläneet muiden kansojen seassa. Parhaita esimerkkejä tästä ovat juutalaiset. Heillä ei ollut omaa maata lähes kahteentuhanteen vuoteen, ja silti he säilyttivät juutalaisen identiteettinsä. Avaintekijä oli juutalainen uskonto ja tapakulttuuri. Myös ulkopäin juutalaisiin kohdistunut syrjintä ja vaino todennököisesti vahvistivat juutalaisten ajatusta siitä, että he ovat oma erityinen kansansa.

Minun mielestäni saamelaisilla ei ole sen tyyppisiä identiteettiä vahvistavia tekijöitä, jotka takaisivat heidän säilymisensä omana "kansanaan" ja estäisivät heitä sulautumasta muihin ihmisryhmiin. Saamelaisilla ei ole omaa erityistä uskontoa. Useimmat heistä ovat luopuneet perinteisestä elinkeinostaan, asumisalueestaan ja jopa kielestään. Identiteetti alkaa olla jo niin hukassa, että saamelaiset riitelevät keskenään siitä, kenellä yleensä on oikeus kutsua itseään saamelaiseksi. Yhä useammat saamelaiset ovat perustaneet perheitä ei-saamelaisten kanssa.

Kaiken lisäksi saamelaisia on melko vähän verrattuna ei-saamelaisiin.

Uskon, että pitkällä aikavälillä suomalaisille käy samalla tavalla kuin saamelaisille. Suomalaisuuskin häviää. Kuinka monta kansaa on vielä olemassa, joita oli 5000 vuotta sitten?

Ei kannata kysyä, mihin perustan viimeksi esittämäni käsityksen. Voin kertoa etukäteen. Käsitykseni on "minusta tuntuu" -tyyppistä mietiskelyä. Katsotaan sitten viiden tuhannen vuoden päästä, ennustinko oikein.

[a4]

Komppaan Kopekia siinä että historian valossa kulttuuritkin ovat muuttuvia ja katoavia.
Tähän perään haluaisin erottavien kulttuurien sijasta tähdentää yhteistä yhdistävää ihmisyyttä.
Toisaalta, ihmislajikin on muuttuva ja katoava. Ehkä pitäisi tähdentää yhteistä yhdistävää elämää, kaikkien elämänmuotojen kesken.
Tai yhteistä yhdistävää fysikaalisuutta, kaikkien universumin ilmiöiden kesken. Jep.

[safiiri]

Komppaan Kopekia siinä että historian valossa kulttuuritkin ovat muuttuvia ja katoavia.
Tähän perään haluaisin erottavien kulttuurien sijasta tähdentää yhteistä yhdistävää ihmisyyttä.
Toisaalta, ihmislajikin on muuttuva ja katoava. Ehkä pitäisi tähdentää yhteistä yhdistävää elämää, kaikkien elämänmuotojen kesken.
Tai yhteistä yhdistävää fysikaalisuutta, kaikkien universumin ilmiöiden kesken. Jep.

Mä ajattelen, että pitäisi pystyä katsomaan molempia, sillä me olemme sekä keskenämme hyvin tunnistettavan samanlaisia, mutta toisaalta kaikki erilaisia. Kyse on vain siitä, mihin katseensa haluaa tarkentaa. On vähän tylsämielinen ajatus, että olisi jollain tapaa valittava vain jompi kumpi näkökulmaksi. Sekä katsomalla etäämpää että hyvin tarkasti, voi paljastua samanlaisuutta. Tai erilaisuutta. Lisäksi tuollaiset määreet ovat aina suhteellisia. Samanlaista suhteessa mihin - tai erilaista. Mahdollisuus dialogiin piilee sekä samanlaisuudessa, että ainutlaatuisen yksilöllisyyden kokemuksessamme, jonka jaamme.

[kertsi]

Käsitykseni saamelaisten identiteetin hitaasta häviämisestä perustuu siihen havaintoon, että ihmiset luopuvat vahasta identiteetistään ja korvaavat sen uudella, kun heidän siteensä vanhaa identiteettiä ylläpitäviin asioihin katkeaa.

Kun suomalainen muuttaa siirtolaisena Amerikkaan, hän on vielä identiteetiltään suomalainen. 
...

On olemassa vähemmistökansoja, joiden identiteetti on säilynyt hämmästyttävän hyvin, vaikka näihin kansoihin kuuluvat ihmiset ovat eläneet muiden kansojen seassa. Parhaita esimerkkejä tästä ovat juutalaiset. Heillä ei ollut omaa maata lähes kahteentuhanteen vuoteen, ja silti he säilyttivät juutalaisen identiteettinsä. Avaintekijä oli juutalainen uskonto ja tapakulttuuri. Myös ulkopäin juutalaisiin kohdistunut syrjintä ja vaino todennököisesti vahvistivat juutalaisten ajatusta siitä, että he ovat oma erityinen kansansa.

Minun mielestäni saamelaisilla ei ole sen tyyppisiä identiteettiä vahvistavia tekijöitä, jotka takaisivat heidän säilymisensä omana "kansanaan" ja estäisivät heitä sulautumasta muihin ihmisryhmiin. Saamelaisilla ei ole omaa erityistä uskontoa. Useimmat heistä ovat luopuneet perinteisestä elinkeinostaan, asumisalueestaan ja jopa kielestään. Identiteetti alkaa olla jo niin hukassa, että saamelaiset riitelevät keskenään siitä, kenellä yleensä on oikeus kutsua itseään saamelaiseksi. Yhä useammat saamelaiset ovat perustaneet perheitä ei-saamelaisten kanssa.

Kaiken lisäksi saamelaisia on melko vähän verrattuna ei-saamelaisiin.

Uskon, että pitkällä aikavälillä suomalaisille käy samalla tavalla kuin saamelaisille. Suomalaisuuskin häviää. Kuinka monta kansaa on vielä olemassa, joita oli 5000 vuotta sitten?

Ei kannata kysyä, mihin perustan viimeksi esittämäni käsityksen. Voin kertoa etukäteen. Käsitykseni on "minusta tuntuu" -tyyppistä mietiskelyä. Katsotaan sitten viiden tuhannen vuoden päästä, ennustinko oikein.

Koska ennustuksesi lähtee tästä hetkestä, se ei todista yhtikäs mitään alkuperäisestä väitteestäsi, joka oli:

Vakka ei-saamelaiset eivät olisi millään tavalla puuttuneet saamelaisten elämään ja kulttuuriin ja maihin, saamelaiset eivät olisi siltikään säilyneet erillisenä elinvoimaisena kansanaan.

He olisivat todennäköisesti itse vapaaehtoisesti luopuneet identiteetistään. Saamelaisia olisi muuttanut muualle maahan. Heitä olisi lähtenyt opiskelemaan ja työtä tekemään. He olisivat ottaneet oppia ja kulttuurillisia vaikutuksia ei-saamelaisten elämästä. Ennen pitkää he olisivat itse vapaaehtoisesti myyneet maitaan ei-saamelaisille hotellien tonteiksi ja muihin tarkoituksiin. Se, mitä on tapahtunut, olisi joka tapauksessa tapahtunut, mutta ehkä hitaammin ja ehkä hieman toisella tavalla.

Boldaukset minun. Minkälainen (juutalaisten) tapakulttuuri edistää identiteetin säilymistä, ja minkälainen saamelainen tapakulttuuri ei edistä?  Onko tuokin löysää mutuilua?

Ai että saamelaisilla ei ollut muka uskontoa ennen pakkokäännytystä kristinuskoon? Pötyä.
Saamelaisten uskonto ja identiteetti

Juutalaisiin kohdistui syrjintä ja vainoa, juu, muuta niin kohdistui saamelaisiinkin (tai USA:han muuttaneihin suomalaisiinkin).

Saamelaisten luopuminen perinteisistä elinkeinoista: en tiedä oliko se kovinkaan vapaaehtoista, veikkaisin että ei ollut. Eiköhän suomen valtio ja etelästä muuttaneet "kanta"suomalaiset ole vaikuttanut asiaan. Mutta esitä toki evidenssiä, jos sellaista on.

Juutalaisilla on tapakulttuuri, juu, mutta mikä saa sinut luulemaan, että saamelaisilla ei olisi tapakulttuuria?

Saamelaisten riitely siitä, kuka on oikea saamelainen, liittynee uskoakseni maanomistajuuskysymyksiin, ja taloudelliseen toimeentuloon, ei niinkään siihen identiteettiin per se.

Saamelaisilla siteet vanhaa identiteettiä ylläpitäviin asioihin  ovat käsittääkseni katkenneet pakottamalla, ei vapaaehtoisesti. Esimerkiksi kun lapset on pakotettu sisäoppilaitoksiin, ja viety vanhemmiltaan (lapset saivat nähdä vanhempiaan pahimmassa tapauksessa vain lukukausien välissä). Tai kun saamelaiset Lapin saksalaismiehityksen tieltä joutuivat lähtemään evakkoon. Toimeentulon mahdollisuuksien vieminen esim. lainsäädännön kautta voisi olla toinen mekanismi. Tästä en kyllä paljoa tiedä, mutta käsittääkseni saamelaisten maita tai maat on siirretty valtion haltuun *). Kolmas voisi olla se, että heitä on vuosituhannet sysitty yhä pohjoisemmaksi, pois asuinalueeltaan, "kanta"suomalaisten tieltä. Kirjoitan "kanta" sanan hipsukoissa, sillä enemmänhän kanta-asukkaita saamelaiset taisivat olla kuin me.

*)
"Suomessa on hyvin vakava, syvä tietovaje" – tuore tietokirja kertoo valtaväestölle saamelaisista saamelaisten ehdoilla (Yle)
Kirjassa käsitellään myös saamelaisia kohtaan harjoitettua kolonialismia. Kirjoittajat tarkoittavat tässä Länsmanin mukaan tapaa, jolla saamelaisten maat ovat siirtyneet Suomen valtion haltuun ja saamelaisten yhteiskuntarakenteet korvattu valtaväestön rakenteilla ja instituutioilla.

– He suorastaan vyöryttävät lukijoiden eteen kuvauksia vuosisatoja kestäneestä perinteestä, joka alkoi jo 1750-luvulla, jolloin valtiorajojen vetämiset johtivat vähitellen poronhoidolle katastrofaalisiin rajasulkuihin ja muuttoliikkeisiin, mistä seurasi laidunaluekiistoja, pohdiskelee Länsman.

Hän lisää, että 1990-luvulla kärjistyneet kiistat metsänhakkuista ja sekä 2010-luvulla epäoikeudenmukaiseksi koettu Tenon kalastussopimus ja Jäämeren radan rakennussuunnitelmat ovat osa tätä jatkumoa.

– Ne ovat myös esimerkkejä siitä, kuinka saamelaiset ja Saamelaiskäräjät on usein ohitettu saamelaisalueen luonnonvarojen käyttöä koskevassa päätöksenteossa.

[a4]

Komppaan Kopekia siinä että historian valossa kulttuuritkin ovat muuttuvia ja katoavia.
Tähän perään haluaisin erottavien kulttuurien sijasta tähdentää yhteistä yhdistävää ihmisyyttä.
Toisaalta, ihmislajikin on muuttuva ja katoava. Ehkä pitäisi tähdentää yhteistä yhdistävää elämää, kaikkien elämänmuotojen kesken.
Tai yhteistä yhdistävää fysikaalisuutta, kaikkien universumin ilmiöiden kesken. Jep.

Mä ajattelen, että pitäisi pystyä katsomaan molempia, sillä me olemme sekä keskenämme hyvin tunnistettavan samanlaisia, mutta toisaalta kaikki erilaisia. Kyse on vain siitä, mihin katseensa haluaa tarkentaa. On vähän tylsämielinen ajatus, että olisi jollain tapaa valittava vain jompi kumpi näkökulmaksi. Sekä katsomalla etäämpää että hyvin tarkasti, voi paljastua samanlaisuutta. Tai erilaisuutta. Lisäksi tuollaiset määreet ovat aina suhteellisia. Samanlaista suhteessa mihin - tai erilaista. Mahdollisuus dialogiin piilee sekä samanlaisuudessa, että ainutlaatuisen yksilöllisyyden kokemuksessamme, jonka jaamme.

Tuo on kyllä totta. Lumihiutaleetkin ovat yksilöllisiä.
Kieli on käsitteellisenä määrittelynä aina suhteellista, sekin on totta. Hyviä pointteja.
Kyllä. Mahdollisuus fysikaaliseen vuorovaikutukseen piilee sekä samanlaisuudessa että erilaisuudessa. 

[Kopek]

Olin kenties väärässä saamelaisia koskevassa käsityksessäni. Ei tämä ole minulle arvovaltakysymys. Kyllä saamelaiset olisivat voineet säilyä omana elinvoimaisena kansanaan, jos ei-saamelaiset eivät olisi puuttuneet heidän asioihinsa.

Ratkaisematta on se kysymys, miten moderni maailma olisi vaikuttanut saamelaisten asioihin ja elämäntapaan. Kai he kuitenkin olisivat halunneet itselleen nykyajan mukavuuksia niin kuin ketkä tahansa muutkin. Televisio ja elokuvat olisivat voineet kiinnostaa, ja näiden välineiden kautta vieraat kulttuurivaikutukset olisivat ulottuneet saamelaisiin.

Toisaalta se, että saamelaiset eivät pystyneet estämään ei-saamelaisten puuttumista asioihinsa, osoittaa, etteivät he olleet riittävän elinvoimaisia, tai heitä ei ollut tarpeeksi paljon. Verrataanpa heitä vaikka japanilaisiin, jotka eivät päästäneet ei-japanilaisia ottamaan heidän maitaan ja määräämään heidän asioistaan. Toisen maailmansodan jälkeinen miehitysaika jäi lyhyeksi poikkeukseksi.

Ajatus siitä, että ei-saamelaiset eivät olisi puuttuneet saamelaisten elämään, on pelkkää spekulaatiota, koska tämä vaihtoehto ei toteutunut. Pienet luontaistaloudessa elävät kansat ovat yleensä joutuneet taipumaan suurempien ja modernimpien kansojen kulttuurillisen hegemonian ja ihmismassojen edessä. 

[Toope]

E. Nuorgam on näitä nykynuoria, jotka ottavat liikaa oppia typeristä someilmiöistä, kuten blm-n kaltaisesta marxilaistuhosta. Ei meillä ole koskaan sorrettu saamelaisia noin, nuo Nuorgamin väitteet ovat pitkälti valhetta ja tarkoitushakuista uhriutumista. Sehän on muodikasta nykyaikana. Vielä tosin me suomalaiset emme ole tuota keksineet, vaikka edustamme 0,1% maailman väestöstä. Meillähän olisi syytä olla uhreja kuten inkkareilla ja saamelaisilla... Hihii!!!

Ei toki kukaan tuollaista pelleilyä ota todesta, miksi siis blm:a ja muita uhriutumisia otetaan muka todesta, kun ovat kusetusta.

[Toope]

Nuorgamit vain uhriutuvat, ei heitä oikeasti sorreta.
Mutta sorron alainen "kuvitteleminen" luo sosiaalista statusta.

[Xantippa]

Toisaalta se, että saamelaiset eivät pystyneet estämään ei-saamelaisten puuttumista asioihinsa, osoittaa, etteivät he olleet riittävän elinvoimaisia, tai heitä ei ollut tarpeeksi paljon. Verrataanpa heitä vaikka japanilaisiin, jotka eivät päästäneet ei-japanilaisia ottamaan heidän maitaan ja määräämään heidän asioistaan. Toisen maailmansodan jälkeinen miehitysaika jäi lyhyeksi poikkeukseksi.

On meillä lähempänä vertailukohtaa. Suomenruotsalaisia on erittäin pieni osuus, oliko kuuden prosentin luokkaa, mutta hienosti ovat hommansa hoitaneet. kulttuurinsa ja sitäkin vielä tärkeämmät omistuksensa säilyttäneet.

Tämä herättänee ihastusta ja ihailua "kanta"suomalaisissa ja on meille esimerkkinä sopeutuvasta vähemmistöstä.

T: Xante

[kertsi]

Toisaalta se, että saamelaiset eivät pystyneet estämään ei-saamelaisten puuttumista asioihinsa, osoittaa, etteivät he olleet riittävän elinvoimaisia, tai heitä ei ollut tarpeeksi paljon. Verrataanpa heitä vaikka japanilaisiin, jotka eivät päästäneet ei-japanilaisia ottamaan heidän maitaan ja määräämään heidän asioistaan. Toisen maailmansodan jälkeinen miehitysaika jäi lyhyeksi poikkeukseksi.

Ai vain nuo kaksi syytäkö voi olla, riittävä vähemmistön elinvoimaisuus tai pieni lukumäärä? Riippuu se kai sen valtaenemmistönkin "elinvoimaisuudesta" - JA/TAI julmuudesta, ahneudesta, epäoikeudenmukaisuudesta, itsekkyydestä, epäinhimillisyydestä, kaikenpuolisesta kelvottomuudesta tms., miten se pystyy pakkosuomalaistamaan, pakkointegroimaan tai pakkokäännyttämään johonkin uskontoon jne..

Romanit ja tataarit siinä missä juutalaisetkin ovat olleet Suomessa vähälukuisia. Ovat sitten sinun määritelmälläsi kaikki riittävän elinvoimaisia, kun eivät ole hävinneet?

Lapissa pakkokäännyttäminen kristinuskoon muistaakseni oli erityisen ankea häpeäpilkku Suomen kirkkohistoriassa, mutta en nyt muista millä lailla.