Tiedekysymyksiä

[Karikko]

Entä onko olemattomuutta olemassa 

Maailma on täynnä vääriä kysymyksiä ja "oikeita vastauksia"

Kysymysten ollessa virheellisiä, ovat sitä vastauksetkin auttamatta.

Tuohon kysymykseen on silti mahdollista vastata-- Eli kysyttäessä onko olemattomuutta olemassa?, on kysymys? Mitä vastaat siihen itse  miten vastaat, missä tuo vastaus tapahtuu, milloin se tapahtuu- ja ham, se viimeinen "ämmä" miksi..
Mitä tapahtuu vastatessa-?
Eli jos nuo asiat toteutuvat jossain, niin silloin se ei liene olematonta.

[Toope]

Jos on olemassa olemattomuus, teknisesti astrofysiikan kannaltahan on kyseessä tyhjiö?
Vai olenko väärässä?

Mutta ilmeisesti avaruudessamme ei ole tyhjiöitä, vaan vähintäänkin aina jotakin ainetta. Tuntemaamme materiaa/energiaa tai sitten sitä pimeää energiaa/materiaa, jota emme vielä tunne lainkaan, paitsi teorioissamme.

Noista pimeän aineen energioista tms. tulee vielä paljon hauskaa. Hulluja ja vähän järkeviäkin teorioita. Erehdysteorioita ja sattumaosumiakin, kunnes jotkut keksivät sen idean...

[-:)lauri]

Voiko kaikkivaltias sitoa kaljut hiuksistaan yhteen?

Totta kai voi. Älä aliarvioi kulttuuriuskossa olevien (kulttuurikristitty) luottamusta sanamagiaan.

[Toope]

Voiko kaikkivaltias sitoa kaljut hiuksistaan yhteen?

Totta kai voi. Älä aliarvioi kulttuuriuskossa olevien (kulttuurikristitty) luottamusta sanamagiaan.

Onko kyynisyys hyvä vastaus? Minusta moni kristillisyyteen liittyvä ajatus on miettimisen arvoinen, toiset ovat typeriä. Mutta ei niitä pidä ottaa pakettina, niitä kannattaa ajatella.

[Juha]

Lähestyvätkö lyhemmät korkeushyppääjät rimaa vasemmalta puolelta, ja pitemmät, oikealta?

[Jaska]

Entä sotkeeko tilannetta jos on vihreäsilmäinen homo 

Tai vaikuttaako vasenkätisyys siihen kumpi on vahvempi ponnistusjalka 

[Hippi]

^
Vaikea sanoa, onko miten tavanomaista, että oikeakätisellä vasen puoli on vahvempi. Tosin en ole puhdasoppinen oikeakätinen, vaan jokseenkin kaksikätinen, jonka kirjoituskäsi on oikea. Pystyn jopa käsin ompelemaan pitäen neulaa tilanteen mukaan sopivammassa kädessä.

[Juha]

Ei tuossa välttämättä ole kyse siitä, kumpi jalka on vahvampi. Voihan olla, että heikommalla ponnistetaan. En tiedä tällaisista, tosin voihan sitä veikata.

[kertsi]

https://www.duodecimlehti.fi/duo93287
Tutkimuksemme perusteella potkujalka korreloi vahvasti kätisyyden kanssa. Aineistossamme kaikki oikeakätiset myös potkaisevat oikealla jalalla, kun taas vasenkätisistä peräti seitsemän (78 %) potkaisee palloa vastakkaisella eli oikealla jalalla. Tutkimuksemme tulos on sopusoinnussa aiempien havaintojen kanssa (esim. Beling ym. 1998). Tulostemme perusteella ponnistusjalka on riippumaton potkujalasta tai kätisyydestä; aiemman havainnon mukaan ponnistavana jalkana käytetäänkin useimmiten pitempää jalkaa (Friberg ja Kvist 1988).

[Juha]

Seikka tuli mieleen, kun katsoin youtuben ehdottamia urheilukoosteita. Esim Kaisa Bergqvist, on merkittävän lyhyt, ja lähestyy rimaa vasemmalta puolelta.

En juuri seuraa korkeushyppyä, tosin ajattelin, että voiko miten pienen otannan perusteella päätellä minkä verran. Kyseessä ei suoraan sanoen ole aihe, joka liittyy korkeushyppyyn, tai tällä on yleisluonteisuutta, ja asiaa kun lähtee miettimään ihan tällä tavoin maalaisittain, niin minusta ihan jees. Tiedän, ettei kaikille.

Vähän samalla tapaa kerroin tässä: https://kantapaikka.net/index.php/topic,103.msg95545.html#msg95545

Suhtautumista en osaa perustella, tosin en ole hautaamassa sitä sen vuoksi, että suuri osa ei tavasta pidä. Pitäköön siitä, mikä on itselle mieluista.

[Juha]

Noin muuten, korkeushyppy on ihan jees. Nuorena olisin halunnut harrastaa, ei vain oikein onnistunut. Sama muissakin kivoissa lajeissa.

Muutaman kerran kävin hyppäämässä korkeutta. Muistan, että noin 10 vuotiaana, hyppäsin kierrähtämällä. Muutaman kerran kokemus.

Kierrähdystyyliä varten, lähestyin rimaa vasemmalta puolelta. Kun opin nykytekniikan, vaihdoin oikeaan puolen lähestymiseen, eikä vasen ole ollenkaan luonteva. Kierrähdyksessä voi olla päinvastoin, minun tapauksessa, eikä se välttämättä liity ikään, tosin en tiedä varmasti.

Kätisyyksissä, noin tuntemusten puolesta on omituisuuksia. Kun seuraa esim henkilöitä, jotka lyövät rystyä oikealta (tennis), kahdella kädellä, katsominen aiheuttaa hämminkiä. Jotain menee tajuttavuuden tuolle puolen.

[Juha]

https://www.duodecimlehti.fi/duo93287
Tulostemme perusteella ponnistusjalka on riippumaton potkujalasta tai kätisyydestä; aiemman havainnon mukaan ponnistavana jalkana käytetäänkin useimmiten pitempää jalkaa (Friberg ja Kvist 1988).

Pitemmän jalan diagnoosia sanotaan vaikeaksi.

Itselleni käynyt mielessä seikan diagnosoiminen, suoraan kropan käyttöön perustuen. Epäsymmetria ei voi olla vaikuttamatta, ja viemättä sopivia ratkaisuja johonkin suuntaan, ellei erityisempää vastavoimaa.

[Karikko]

https://www.duodecimlehti.fi/duo93287
Tulostemme perusteella ponnistusjalka on riippumaton potkujalasta tai kätisyydestä; aiemman havainnon mukaan ponnistavana jalkana käytetäänkin useimmiten pitempää jalkaa (Friberg ja Kvist 1988).

Pitemmän jalan diagnoosia sanotaan vaikeaksi.

Melko hankala selvittää autenttisesti kumpi jalka on pidempi.
Aika usein on kyseessä lonkan seudun ongelmista. Mittaamiseen voidaan tarvita röngenkuvia  lonkasta-
Ehkä joissakin tapauksissa mittaero voidaan määritellä ilman kuvauksia..

[Karikko]

Jos on olemassa olemattomuus, teknisesti astrofysiikan kannaltahan on kyseessä tyhjiö?
Vai olenko väärässä?

Mutta ilmeisesti avaruudessamme ei ole tyhjiöitä, vaan vähintäänkin aina jotakin ainetta. Tuntemaamme materiaa/energiaa tai sitten sitä pimeää energiaa/materiaa, jota emme vielä tunne lainkaan, paitsi teorioissamme.

Noista pimeän aineen energioista tms. tulee vielä paljon hauskaa. Hulluja ja vähän järkeviäkin teorioita. Erehdysteorioita ja sattumaosumiakin, kunnes jotkut keksivät sen idean...

Tyhjiö tai jotain mikä ei vaikuta mitenkään. Avaruudessa lienee kuitenkin aina vaikuttavana voimana gravitaatio, vaikka se avaruus määriteltäisiin tyhjiöksi.

Se ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että gravitaatiokin on avaruuden kaareutumista, mutta avaruus ei silti muutu miksikään- se ei siis pienene eikä leviä vaikka voimakentät siellä mylläävätkin.

Kuuhun matkalla apollon nopeus nostettiin 40 000 km/h  tarkan polttoajan avulla, eli polton jälkeen matka jatkuin ilman jatkuvaa voiman käyttöä.
Se vauhti hiljeni maan vetovoiman vuoksi noin 2000 kilometriin tunnissa, ennen kuun vetovoiman vaikutukseen pääsemistä.

Eli melkoinen vaikutus "tyhjällä" avaruudella massojen lähellä ilmeisesti on.

Mahdollisesti massakeskipistekin voi sijaita massiivisten kappaleiden ulkopuolella, jos ne ovat sopivan etäisyyden päässä toisistaan ja ovat suurin piirtein yhtä "painavia" Silloin tosin "vuorovesivoimat" saattavat pirstoa ne aikanaan.

[Jaska]

Ei kai "tyhjyys", avaruudessa harvassa esiintyvä massa vaikuta paljon vaan nimeomaan vähän valosäteilyn etenemisen suoruutta poikkeuttavasti ja suuret massat (esim. tähdet kuten aurinkomme) paljon.