Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Tiedekysymyksiä

Aloittaja Juha, tammikuu 29, 2019, 08:18:46

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Juha

#345

^ Kun fotoni noista keskittymistä kotoisin, niin vaikuttuu, eikä ihme.

Sitä en tiedä, millä tavoin fotonin saa toimimaan planeetan tavoin. Cernin kiidytinlabra ei taida olla ihan sama asia, tai miten tämän nyt ottaa. Fotonin kannalta, aivan kuin kiertäisi omanlaisistaan muodostuvaa keskittymää.

Kyllä ne tiedemiehet osaavat, huijata jopa fotonia.


PSL. Tämän kommentin takana, ei ole kunnon tuntumaa, ei tietämystä.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 19, 2021, 22:58:18
Ei kai "tyhjyys", avaruudessa harvassa esiintyvä massa vaikuta paljon vaan nimeomaan vähän valosäteilyn etenemisen suoruutta poikkeuttavasti ja suuret massat (esim. tähdet kuten aurinkomme) paljon.

Niin taisin sanoa- massojen lähellä. Tyhjyys on hieman harhaanjohtava juttu- vaikka avaruus on "käytännössä tyhjä. Kiihtyvyyden ja gravitaation vaikutus nollautuu tyhjyydessä, jos sellainen jostain "löydetään.

Ehkä oikeammin voisi sanoa massakeskipisteiden lähellä siinä avaruudellisessa tilassa.

Maan ja kuunkin suhde on kiertäminen yhteistä massakeskipistettä, joka sijaitsee maan sisällä lähellä keskustaa.

Auringon massakeskipiste huojuu myös planeettojen vaikutuksesta.

Auringo on noin 333 000 kertaa maan massainen voimala.

Juha

#347

Mikromuovi toimii rasvaliukoisen aineen tavoin, ja kerää ympäristöstä myrkkyjä itseensä. Kulkeutuessaan, tällainen pallura voi aiheuttaa terveysvaikutuksia, jos joutuu eliöihin.

Entä jos mikromuovitettaisiin esim vesistöjä, ja siivilöitäisiin ne talteen, ja vietäisiin Ekokemiin? Ei varmaan oikein mahdollista, käytännössä.

Muovista: https://areena.yle.fi/audio/1-4377419

Toope

Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 19, 2021, 22:58:18
Ei kai "tyhjyys", avaruudessa harvassa esiintyvä massa vaikuta paljon vaan nimeomaan vähän valosäteilyn etenemisen suoruutta poikkeuttavasti ja suuret massat (esim. tähdet kuten aurinkomme) paljon.
Avaruushan ei ole tyhjiötä, siellä on materiaa (perinteistä ja sitä pimeääkin ilmeisesti). Vaikka tähtien/galaksien välisessä avaruudessa materiaa olisi vähän, ei se mitään tyhjiötä ole.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 23, 2021, 22:45:48
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 19, 2021, 22:58:18
Ei kai "tyhjyys", avaruudessa harvassa esiintyvä massa vaikuta paljon vaan nimeomaan vähän valosäteilyn etenemisen suoruutta poikkeuttavasti ja suuret massat (esim. tähdet kuten aurinkomme) paljon.
Avaruushan ei ole tyhjiötä, siellä on materiaa (perinteistä ja sitä pimeääkin ilmeisesti). Vaikka tähtien/galaksien välisessä avaruudessa materiaa olisi vähän, ei se mitään tyhjiötä ole.

Niin, mitä avaruus on, (voimakenttä) tai kaikkien voimakenttien yhteisvaikutus ja gravitaatiota lienee joka paikassa.

Silti tilaa ilmeisesti täytyy olla, eihän kaksi hiukkasta voi olla samassa paikassa samaan aikaan. Aaltojen vapaus on kyllä "suurempi".

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 24, 2021, 12:57:36
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 23, 2021, 22:45:48
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 19, 2021, 22:58:18
Ei kai "tyhjyys", avaruudessa harvassa esiintyvä massa vaikuta paljon vaan nimeomaan vähän valosäteilyn etenemisen suoruutta poikkeuttavasti ja suuret massat (esim. tähdet kuten aurinkomme) paljon.
Avaruushan ei ole tyhjiötä, siellä on materiaa (perinteistä ja sitä pimeääkin ilmeisesti). Vaikka tähtien/galaksien välisessä avaruudessa materiaa olisi vähän, ei se mitään tyhjiötä ole.

Niin, mitä avaruus on, (voimakenttä) tai kaikkien voimakenttien yhteisvaikutus ja gravitaatiota lienee joka paikassa.

Silti tilaa ilmeisesti täytyy olla, eihän kaksi hiukkasta voi olla samassa paikassa samaan aikaan. Aaltojen vapaus on kyllä "suurempi".
Galaksien välinen avaruus ei ole tyhjää, siellä on materiaa, mutta hyvin vähän. Se ei ole tyhjiötä, vain harvaa materiaaliltaan.
Se pimeä energia/materia on sitten eri asia. Sitähän emme vielä oikein ymmärrä...?

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 25, 2021, 23:02:14
Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 24, 2021, 12:57:36
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 23, 2021, 22:45:48
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 19, 2021, 22:58:18
Ei kai "tyhjyys", avaruudessa harvassa esiintyvä massa vaikuta paljon vaan nimeomaan vähän valosäteilyn etenemisen suoruutta poikkeuttavasti ja suuret massat (esim. tähdet kuten aurinkomme) paljon.
Avaruushan ei ole tyhjiötä, siellä on materiaa (perinteistä ja sitä pimeääkin ilmeisesti). Vaikka tähtien/galaksien välisessä avaruudessa materiaa olisi vähän, ei se mitään tyhjiötä ole.

Niin, mitä avaruus on, (voimakenttä) tai kaikkien voimakenttien yhteisvaikutus ja gravitaatiota lienee joka paikassa.

Silti tilaa ilmeisesti täytyy olla, eihän kaksi hiukkasta voi olla samassa paikassa samaan aikaan. Aaltojen vapaus on kyllä "suurempi".
Galaksien välinen avaruus ei ole tyhjää, siellä on materiaa, mutta hyvin vähän. Se ei ole tyhjiötä, vain harvaa materiaaliltaan.
Se pimeä energia/materia on sitten eri asia. Sitähän emme vielä oikein ymmärrä...?

Tyhjyys käsitteenä onkin hieman hankala-- sanoit ainetta on harvassa, missä ne aineet siis ovat tyhjyydessäkö?

Missä on jotain ainetta (hiukkasia) tyhjyydessäkö, vai jossain kentässä (gravitaatio)

Ainehan on energiaa ja "ilmeisesti energia on eri voimakenttien vuorovaikutusta (siis energian muodot -hiukkaset) 

Toope

Aine = energiaa. Mutta avaruus galaksien/tähtien välillä ei ole tyhjiötä, siellä on tuntemaammekin materiaa. Vähän...
Pimeästä materiasta en oikein uskalla mitään sanoa, koska eihän siitä erkkikään tiedä lopulta oikeastaan mitään vielä. Kaikki on teoriaa.
Ja teoriat on luotu kumottaviksi...

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 28, 2021, 21:45:40
Aine = energiaa. Mutta avaruus galaksien/tähtien välillä ei ole tyhjiötä, siellä on tuntemaammekin materiaa. Vähän...

Ehkä et heti hoksannut kysymystä?

Missä se vähäinen aine on?

Jaska


Heitin kurillani ilmaan kysymyksen, onko olemattomuutta olemassa. Tarkoitan, että oleminen on hyvin perustavaa laatua oleva käsite, jota ei voi johtaa alkeellisemmista käsitteistä. Millaisilla käsitteillä todellisuutta kuvaamme, ei muuta kuvauksen kohdetta. Mutta haemme kuvaustapaa joka kuvaa kohteensa hyvin, on ristiriidaton ja tarpeeseen nähden mahdollisimman yksinkertainen. Materiaalinen todellisuus kuten Helsingin satama tai heliumatomi on eri tavalla olemassa kuin nälkä tai Joulupukki tai Matteuspassio. En ole varma, mutta uskon, että taivaankappaleiden välistä avaruutta on mielekästä kuvata eri tavalla riippuen siitä mihin kuvausta käytetään. Kvanttimekaniikan ajattelen pitkälle matemaattiseksi kuvaustavaksi jonka tulokset vastaavat havaintojamme vaikka välittömiä havaintoja mallin perustasta puuttuisikin.

Karikko

Ilmeisesti on kuitenkin "tapahtumattomuutta" tilaa jossa ei tapahdu mitään, tai ei ainakaan mitään mitä voisi havaita. Jonkinlainen kenttä, tai kenttien kenttä kaiketi sekin on.

Eihän atomiakaan ole "olemassa" ilman, että sen olemassaolo tapahtuu, eli kaksi alkeisvarausta joutuvat jatkuvasti "tavoittelemaan toisiaan ja muodostavat siinä "pyrkimyksessä atomiksi kutsutun vakion- hiukkasen. (hiukkasten lähtökohdaksi yleensä määritellään niiden kenttävaikutukset joiden häiriöitä hiukkaset ovat.)- Esim, sm-kenttä- hig:n -kenttä  ja niin edelleen. 
Vuorovaikutuksista tiedetään niiden toiminnan olevan hiukkasvälitteistä ja itse se aktuaalista  tapahtumaa ei ole mahdollista havaita..

Erilaisista atomeistahan ja niiden isotoopeista maailman olemiseksi kutsuttu aineellinen muoto muodostuu. Atomien ominaisuuteen kuuluu energia-ero suhteessa toisiinsa ja siksi ne reakoivat, vuorovaikuttavat keskenään.

Jaska

#356
Että onko ykköstä pienempiä kokonaislukuja (ei-positiivisia lukumääriä) olemassa ei ole kysymys todellisuudesta vaan millaisilla sovituilla käsitteillä sitä kuvaamme. Nollaa suuremmatkin kokonaisluvut ovat sovittu tapa esittää määrää.  (Popperin ontologiassa kolmannen maailman asioita)

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 30, 2021, 11:12:13
Että onko ykköstä pienempiä kokonaislukuja (ei-positiivisia lukumääriä) olemassa ei ole kysymys todellisuudesta vaan millaisilla sovituilla käsitteillä sitä kuvaamme. Nollaa suuremmatkin kokonaisluvut ovat sovittu tapa esittää määrää.  (Popperin ontologiassa kolmannen maailman asioita)

Käsitteistä puhuminen käsitteiden avulla on  hankalaa, mutta mahdotonta ilman käsitteitä- kuka käsittää, tai mikä-

Onko "tyhjyys" konkreettinen vai vain mielikuvitusta, sen käsittäminen ei taida onnistua..

Matematiikka laittaa rajat kaavioille, mutta asettaako luonto rajoja?

Ehkä pitäisi kysyä miten on mahdollista- kuten miten on mahdollista, että maa vetää ja pitää kuun radallaan, kuten aurinko pitää maan kiertämässä itseään.
Jos "avaruus olisi "täysin tyhjä niiden välissä, onnistuisiko se..eli jonkinlainen voimakenttä, vaikka sitä ei silmin havaita--

No ehkä kaikkea ei voida mitata ja pienuudellakin lienee rajansa. Samaan tilaan ei voida samaan aikaan laittaa kahta "hiukkasta" ainakaan siinä ei ole onnistuttu cer-nissä.

Jaska

Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 01, 2021, 11:28:03
Onko "tyhjyys" konkreettinen vai vain mielikuvitusta, sen käsittäminen ei taida onnistua..
Ajattelisin, että mielenkiintomme ei kohdistu sellaiseen jossa ei ole materiaa eli energiaa/massaa. Implisiittisesti ajattelen että tyhjyydellä ei ole ominaisuuksia - siinä ei esimerkiksi ole aaltoliikettä. Mutta ei tunnu tärkeälle. Ehkä tyhjyyttä voidaan lähestyä kuten ääretöntä mutta ei saavuttaa.

LainaaMatematiikka laittaa rajat kaavioille, mutta asettaako luonto rajoja?
Luonnonlait ovat havaittuja säännönmukaisuuksia, eivät enempää. Matematiikka taas ei väitä mitään reaalitodellisuudesta, mutta kuvaa asioita jotka ovat saaneet vaikutteensa havainnoista ja tarpeista.

LainaaEhkä pitäisi kysyä miten on mahdollista- kuten miten on mahdollista, että maa vetää ja pitää kuun radallaan, kuten aurinko pitää maan kiertämässä itseään.
Jos "avaruus olisi "täysin tyhjä niiden välissä, onnistuisiko se..eli jonkinlainen voimakenttä, vaikka sitä ei silmin havaita--
Uskoakseni gravitaation ilmeneminen on mitattu hyvin tarkasti niin että se tunnetaan kylliksi laskelmien tekemiseksi. En tiedä odotetaanko jostain vaikka alkeishiukkasten liikehdinnästä tuloksia joita johonkin kaivataan.

LainaaNo ehkä kaikkea ei voida mitata ja pienuudellakin lienee rajansa. Samaan tilaan ei voida samaan aikaan laittaa kahta "hiukkasta" ainakaan siinä ei ole onnistuttu cer-nissä.
Jakamattomina (=atomos) säilyviä atomeita tuskin tulee vastakaan vastaan, mutta karkeamman kertaluokan käsittelytavat eivät toimi tarkemmassa ympäristössä ja ihmisen havaitsemiskyvyllä on rajansa.

Karikko


Nykyisin hiukkasten oletetaan olevan eri kenttien "häiriötiloja" kuten elektroni sähköisen kentän vakiona. Energia siirtyy siis hiukkasina ja aaltoina (vuoro vaikuttaa) aineellisissa yhteyksissä.
Hiukkasia on siis "olemassa siinä mielessä"  eivätkä samanlaiset hiukkaset voi olla samaan aikaan samassa paikassa, vaikka erilaisia energiakenttiä niistä muodostuukin.

Sähkömagneettinen kenttäkin kantaa jopa junia, vaikka se kenttä ei ole mitenkään näkyvä, miksei sitten gravitaatiokenttäkin kannattele planeettoja ja taivaankappaleita. (tosin sitä ei tiedetä miten-)

Voimakenttien ominaisuudet riippuvat olosuhteista- energiatilasta missä ne muodostuvat, mutta periaatteessahan on kysymys "samasta energiasta ja energioiden suhteista.