Ärsyttäviä pikkujuttuja, joita ilman päivä olisi parempi

[Karikko]

Yksi ärsyttävä asia on kännykän latausjohdon huono kestävyys. Johdossa on vanhanmallinen micro USB -liitin.

"Ladataan: 29% Noin 5 h 19 m ennen latautumista täyteen" ilmoittaa kännykkä. Kun aloitin lataamisen prosentit olivat jossakin kuudenkymmenen paikkeilla. Kännykkä ei siis lataudu vaan virta vähenee.

Tämä on tyypillistä silloin, kun johto lakkaa toimimasta. Uuden johdon vaihtaminen saa lataamisen taas toimimaan. Eli kyllä vika on johdossa. Se ei vain näytä yhtään huonolta eikä ole edes kovin vanha.

Ei satu olemaan varajohtoa, joten huono homma. Kohta ei pääse edes nettiin täällä autiolla saarella, jossa tätä kirjoitan. Taidanpa sulkea tietokoneen tältä päivältä.

Näin äkisti arvellen ei vika voi olla johdossa, pikemminkin siinä laturissa. Johto on vain johdin jota pitkin virtaa siirtyy.

Tosin laiteessakin voi olla tyhjennysoperointi meneillään (ohjelma) joka tyhjää akun- mutta ei kait se itsekseen mene päälle..

Ham lisäys, saattaa viallinen johtokin kyllä estää latauksen jatkumisen,

[Hayabusa]

^^
^
Reissuun kannattaa ottaa varmimmat laturit ja muut vehkeet mukaan. Kotona voi sitten rauhassa säätää jo reissussa rähjääntyneiden kanssa. Ja tietysti rikkoontuneet viedään SER-kierrätykseen.

[Karikko]

^
Joskus vika voi olla melko "mystinen- eihän sen virran olettaisi purkautuvat latauksen ollessa päällä. Pikemminkin voisi viallinen johto kärähtää.

Voi olla myös, että laite tunnistaa väärän valmistajan johdon eikä suostu yhteisyöhön sen kanssa, tai jos johtimessa on pientä vikaa laite pitää sitä vääränä ja alkaa purkaa akun latausta.

Näin kuitenkin on minunkin tietoni mukaan tapahtunut, kuten kopek kertoo omista jutuistaan.

[Jaska]

Yksi ärsyttävä asia on kännykän latausjohdon huono kestävyys. Johdossa on vanhanmallinen micro USB -liitin.

Aevatenkin tuossa laturissa on pistoke verkkoviertaan kiinteästi. ^*)

Jos arvata pitäisi, niin sannoisin, että  sähköverkkopistokkeen vierestä johto murtuu kun se kuljetettaessa joutuu voimakkaalle mutkalle. Jos lataus vähenee tarkoitettaessa ladata, ensimmäiseksi varmaan tunnustelee onko jokin osa kuuma virran läpilyonnin vuoksi. Plus tarkistaa, että liitin on hyvin kiinni. Joskus voi tilapäisesti auttaa johdon koskettelu ja asennon vaihtaminen. Ehkä murtumakohdan voi vahvistaa korjausmassalla, minkä pari kertaa olen tehnyt. Ilmeisesti kuitenkin on vaihtotarve.

Itse olen pyrkinyt käyttämään laitevalmistajan laturereita, joissa arvojen ja asetusten uskon olevamn oikein. Ymmrtääkseni laite ja laturi neuvottelevat annettavasta latausvirrasta. Ja latureita on erilaisia latausvirtoja varten.

Useimmat nykyiset laturini ovat sellaisia, että pistokeosa on erillinen ja latausjohto siinä USB-A-liittimellä. Olen tullut joskus hankkineeksi tuohon USB-A-väliin sopivan pikku mittarin ("charge doctor"), joka nestekidenimeroilla näyttää voltti- ja anppeerilukeman. Minulla oli myös myös huonoksi osoittautunut USB-A - USB-C latausjohto. Mittarilla katsoen virtaa laitteeseen (otsavaloon) ajoittain kulki ja ajoittain ei. Tilanne parani lainaamalla tarpeeseen latausjphtoa kännykältä. Ulkoisesti huono johto näytti vahvalle.

^*) PS. Tiedä hntä, kun Kopek kertoi kirjoittavansa autiolta saarelta,  niin mistä lie virtapankista virtaa pyytänyt ja siitä lie tarjolla lisää mahdollisia ongelmakohtia.

[Karikko]

^*) PS. Tiedä hntä, kun Kopek kertoi kirjoittavansa autiolta saarelta,  niin mistä lie virtapankista virtaa pyytänyt ja siitä lie tarjolla lisää mahdollisia ongelmakohtia.

Kopekin tapauksessa "autio saari" voi tarkoittaa hänen kamariansa. Mutta virtaa voi tietenkin olla varattuna nykyisin yleisiin "virta-pankkeihin" joilla voi myös olla oma sielunelämänsä, mutta kait ne sopivat yleensä monenlaisiin laitteisiin ja johtimiin.

[Toope]

^^
^
Reissuun kannattaa ottaa varmimmat laturit ja muut vehkeet mukaan. Kotona voi sitten rauhassa säätää jo reissussa rähjääntyneiden kanssa. Ja tietysti rikkoontuneet viedään SER-kierrätykseen.

Noin toimii luonnossa eläjä...

[Norma Bates]

Tulin eilen vähän vaihteeksi vähän pidemmältä matkalta kotiin loppuunkulahtaneena, mutta kun arska paistoi niin komiasti, ryntäsin vielä siihen uimarantaan johon pääsen kävellen. Ja meinasi vähän mennä hermo. Jonkun pariskunnan en tiedä minkä ikäinen tytär (sikäli pitkän oloinen ettei mikään ihan natiainen, heitetään nyt lonkalta vaikka 10 v?) oli saanut jonkun obsession kivistä. Vanhemmat yrittivät sanoa että älä heittele niitä kiviä kun tulee roiskeita (esim. minun päälleni, kun on ahdas ranta ja jouduin olemaan melkoisen lähellä). Tai älä heitä (ilmeisesti isompia) kiviä sinne pohjaan kun joku lyö sitten varpaansa. Pohja on ihana hiekkapohja, jonne en kyllä minäkään mitään saatanan irtokiviä kaipaa pätkän vertaa. Välillä tyttö piteli kiveä päänsä yläpuolella ja äitinsä huolestui että tämä pudottaa sen päähänsä.

Lopulta se tenava sitten alkoi haudata kiveä hiekkaan jutellen vuolaasti siitä että miten hän naamioi sen kiven näyttämään hiekkapaakulta tms. Muistaakseni se oli äitinsä, joka tytön touhuja eniten kritisoi, yritti saada luopumaan tästä hankkeesta kun siinäkin voi  itsensä joku teloa, mutta tyttö huusi että hän ei välitä.

Alkoi kyllä sen verran käämi kärytä siitä loputtomasta kivestä jankuttamisesta ja sen uhasta että saan kohta sen päin naamaa tai jotain, että teki mieli käydä sanomassa että annas tänne se kivi, jonka jälkeen olisin nakannut sen hevon kuuseen ja sanonut että puskii, haepa sieltä.

Enimmäkseen suhtaudun lapsiin neutraalisti. Mutta aina kun lähistölläni on sellainen kakara joka ei tunnu pätkääkään piittaavan siitä että saattaa vahingoittaa muita touhuillaan, niin alkaa kyllä niin ärsyttää. Että siinä se on narsistinen kusipää kasvamassa. Ja vähät välittää mitä nöyrät vanhemmat vikisevät jossain taustalla. Ihme ja kumma tyttö ei sentään aloittanut vastaan ulisemista kun äiti päätti että lähdetään syömään. Vastaavan riesasortin pojat aina aloittavat siitä riitauttavat lähtösuunnitelmat.

[Karikko]

^

Tulevaisuudessa on hyvä olla noita miinoitustaitoisia, kun venäläiset ryntäävät tänne pohjan perukoille alistamaan tämän maan. Eli fiksusti ajatellen sinun olisi kannattanut kannustaa tuota likkalasta hänen mainiossa harrastuksessaan  ja halustaan oppia taitoja joita voi tarvita.

[Norma Bates]

Tuskin se penikka mitään oppii jos hänelle tulee kivestä päähän, kun pudottaa sen omaan nuppiinsa. Mitään "leipää" hän ei myöskään vaikuttanut heittävän kun heitteli kiveä veteen. Halusi vaan ne roiskeet. Hänhän räjäyttäisi itsensäkin paskaksi jos kranaatteja nakkelisi. Ja auktoriteettien kunnioitus oli nolla. Komentoketju menee vituiksi.

[Hippi]

Norma kuvasi hyvin tilanteen, jossa äityli todennäköisesti vain esitti yrittävänsä kieltää lastaan. Sanat oli silmänlumetta ja lähinnä vain Normaa varten esitetty. Jos Norma ei olisi ollut paikalla, todennäköisestä lasta ei olisi kielletty.

Tuo on hyvin tyypillinen tilanne esimerkiksi metrossa, jossa rakkaudenhedelmä on jalkoineen penkillä tai muuten riekkuu sopimattomasti muita häiriten. Penskaa ollaan kieltävinään, mutta sanojen ei ole tarkoituskaan tehota.

Minun käy noissa lasta sääliksi ja tekisi mieli sanoa vanhemmalle suorat sanat. Kyllähän lasta jo pienestä pitäen kannattaa ohjata käyttäytymään tilanteen mukaisesti muita häiritsemättä. Työkaverini aikanaan sanoi minun pitävän tytöilleni natsikuria, kun hän huomasi, että nämä pienellä sanomisella joskus jopa vain kulmien rypistyksellä ottivat onkeensa, jos ojensin heitä. Mutta eipä ole koskaan tarvinnut hävetä heidän käytöstään.

[Karikko]

Norma kuvasi hyvin tilanteen, jossa äityli todennäköisesti vain esitti yrittävänsä kieltää lastaan. Sanat oli silmänlumetta ja lähinnä vain Normaa varten esitetty. Jos Norma ei olisi ollut paikalla, todennäköisestä lasta ei olisi kielletty.

Tuo on hyvin tyypillinen tilanne esimerkiksi metrossa, jossa rakkaudenhedelmä on jalkoineen penkillä tai muuten riekkuu sopimattomasti muita häiriten. Penskaa ollaan kieltävinään, mutta sanojen ei ole tarkoituskaan tehota.

Minun käy noissa lasta sääliksi ja tekisi mieli sanoa vanhemmalle suorat sanat. Kyllähän lasta jo pienestä pitäen kannattaa ohjata käyttäytymään tilanteen mukaisesti muita häiritsemättä. Työkaverini aikanaan sanoi minun pitävän tytöilleni natsikuria, kun hän huomasi, että nämä pienellä sanomisella joskus jopa vain kulmien rypistyksellä ottivat onkeensa, jos ojensin heitä. Mutta eipä ole koskaan tarvinnut hävetä heidän käytöstään.

Niin äitin olisi pitänyt neuvoa lastaan ja näyttää kuinka kaivetaan oikeaoppisesti hyvä kuoppa ja sijoitetaan siihen sopiva ansa. Kivenheittoakin on hyvä oppia, joten siinäkin olisi ollut opetettavaa, miten saa heitettyä leipiä ja kehittyä samalla eteväsi heittäjäksi, kun kranaattejakin sitten aikanaan voi paiskia vihollisen silmille.

Komentoketju säilyy paremmin osallistumalla itse kehitykseen ja samalla lapsikin tuntee tekevänsä arvokasta työtä, kun hänen harrastamiseensa osallistutaan "kannustavasti".

[Amore]

Hemmetti kuinka inhoan sitä kun itse olen vapaalla mutta sitten joudun jonkun aivan tuntemattoman ihmisen työpalaveriin, koska tämä on päättänyt paasata asialistansa esimerkiksi metrossa. Olin istunut nuoren naisen viereen, jonka luo hetken kuluttua tuli toinen nuori nainen ja nämä alkoivat heti pitää jotain neuvottelua työasioistaan. Liittyi jotenkin lapsiin; ehkä koululaisten iltapäiväkerhojen pitämiseen tms. Kovaan ääneen kailottivat, millaisia lapsia ryhmiin oli tullut ja mitä heidän kanssaan tekivät ja mitä kannattaisi kokeilla ym. Vaunussa oli sen verran täyttä, että siirtyminen muualle ei olisi ollut ihan ongelmatonta. Naisten kälätys oli lisäksi harvinaisen runsassanaista ja melkein ylienergistä. Olisin luultavasti tuskastunut siihenkin jos itse olisin heidän kanssaan ollut neuvottelutilanteessa. Liikaa pölötystä, liian kovalla äänellä. Kaikkea liikaa. Mutta varsinkin VÄÄRÄ PAIKKA! En nykyisin jaksa kestää nopeatempoisia puhetulvia. Omissa tuttavissa ei moottoriturpia olekaan.

[Kopek]

^*) PS. Tiedä hntä, kun Kopek kertoi kirjoittavansa autiolta saarelta,  niin mistä lie virtapankista virtaa pyytänyt ja siitä lie tarjolla lisää mahdollisia ongelmakohtia.

Autio saari oli huono kuvaus. Tämä on muista ihmisistä autio, mutta on täällä rakennus, jossa on jonkinlaiset "aurinkosähköt".

Tekstistä taitaa käydä ilmi, että täällä sitä taas ollaan.

Syy huonoon latautumiseen oli johdossa niin kuin arvelinkin. Kun vaihdoin tilalle uuden johdon, homma alkoi pelittää. En tiedä, väjeneekö liitin, vai miksi latausjohdot huononevat niin nopeasti. Kyseessä on vanha micro-USB liitin. Johto oli Biltemasta eli halpatuote jo alkuaan. Onkohan nykyinen USB-C parempi kestävyydeltään.

[Kopek]

Yksi ärsyttävä pikkuasia on se, jos on tilanteessa, jossa ei pysty kirjoittamaan tietokoneella mitään sellaista, mikä edellyttäisi hieman enemmän keskittymistä.

Valoisaan aikaan kirjoituksen keskeyttää toisen henkilön läsnäolo ja puhuminen. Miten voi keskittyä, jos on kuunneltava toisen kommentteja ja vastailtava niihin. Pimeään aikaan olisi mahdollista olla tietokoneen ääressä omassa rauhassaan, mutta silloin ei näe kirjoittaa.

En osaa kymmensormijärjestelmää enkä sokkokirjoitusta, joten minun on nähtävä napit. Saan jonkin verran tekstiä (esimerkiksi tämän, minkä juuri nyt kirjoitan) tehdyksi ilman, että katsoisin koko ajan, mihin nappeihin sormeni osuvat. Seuraan ruudulle ilmestyvää tekstiä enkä sormiani. Mutta silloin tällöin joudun vilkaisemaan nopeasti myös näppäimistöä. Jos on säkkipimeää, tähän kohtaan kirjoitus tökkää.

Kirjoituksen alussa joutuu katsomaan, mistä löytyy jokin aloituskirjain. Kun sen on painanut, tekstin tuottaminen lähtee taas rullaamaan ilman, että koko ajan tarvitsisi katsoa sormia.

Jos on pimeää, aloituskirjainta ei näe. Sitä joutuu kokeilemaan. En ole jaksanut opetella ulkoa, miten napit menevät qwerty-järjestelmässä eli missä kirjainten napit ovat ja mikä on minkäkin vieressä. Muistan vain summittaisesti, että a on jossakin laidalla ja ö toisessa laidassa. Ja n ja m ovat alarivissä.

Virhelyöntejä tulee usein, ja silloin joudun peruuttamaan ja korjaamaan.

Joissakin tietokoneissa napit eivät ole aivan samalla tavalla kuin joissakin muissa. Chromebookissa kolmanneksi alimman rivin vasemmanpuoleinen nappi on etsintäruudun esilletuontinappi, ja joskus sitä tulee painettua vahingossa. Jotain nappia painamalla ruudun oikeaan laitaan ilmestyy puolen sivun kokoinen mikä lieneekään (näytä lähdekoodi tms.), jonka joutuu klikkaamaan pois häiritsemästä. Tämä tapahtuu aika usein, mutta en tiedä, minkä virhelyönnin seurauksena. En tiedä, miten tuon puolikassivun edes saa näkyviin. Eli nyt en voi katsoa sitä. Se tulee aina tarkoittamatta vahingossa. Se ei ole "view page source", jonka saa esille hiiren oikealla napilla. Hippi asiantuntijana varmaan tietää, mistä on kyse.

"Page sourcea" käytän joskus, kun haluan löytää linkin, josta saa jollakin nettisivulla olevan kuvan esille ja kopioiduksi. Jollakin sivulla voi olla pienikokoisia kuvia, joita ei saa kopioitua. Mutta "page sourcesta" voi löytää linkkejä, jotka avaavat kuvat suurempana, ja ne pystyy ehkä kopioimaankin.

Jossakin tietokoneessa oikean laidan "iso kirjain" -napin ja "Enterin" oikealla puolella on vielä joitakin nappeja, ja ne ovat ärsyttäviä, kun niitä tulee vahingossa painettua.

Tämän tekstin kirjoitin ikkunasta tulevassa hämärässä valossa, kun oli vielä kirjoitusrauha. Valoa oli liian vähän, mutta jotenkin kirjoittaminen onnistui. Nyt täytyy vielä tarkastaa, miten monta virhettä tuli.

Ihme kyllä, oikofix näytti virheinä pelkästään englanninkieliset sanat. Kyllä tästä kuitenkin jotain sanoja puuttuu tai päätteet ovat vääriä tai sanat on kirjoitettu kaksi kertaa. Oikoluku ei huomaa kaikkia virheitä.

Painan nyt "Lähetä".

[Hayabusa]

^
Joissakin läppäreissä taustavalaistut näppäimet. Sellainen ei tietenkään auta juuri nyt. Pika-apuna USB-porttiin saa ledilamppuja juuri noita "hämärähommia" varten.