Krempat

[Karikko]

Minulla ei ole minkäänlaista mielikuvaa kouluajaltani siitä, että tytöt ja pojat olisivat koskaan olleet liikuntatunneilla yhdessä. Kaikissa muistikuvissani on vain poikia ja militaristinen miesopettaja heitä johtamassa.

Jos tytöt ja pojat jossakin koulun vaiheessa ovat olleet yhdessä liikuntatunneilla, sen on täytynyt olla ensimmäisellä ja toisella luokalla. Siitä eteenpäin ainakin pojat ja tytöt oli jaettu eri ryhmiin.

Ehkä ensimmäisen ja  toisen luokan "liikunta" oli siinä määrin leikkipitoista, että en mieltänyt sitä liikunnaksi sanan varsinaisessa merkityksessä. Korkeintaan jotain pesäpalloa pelattiin ja hiihdettiin ja luisteltiin, mutta mistään saliliikunnasta minulla ei ole mielikuvia. Ehkä tästä syystä en muista, oliko mukana sekä tyttöjä ja poikia.

Mitä tulee koulukiusaamiseen, josta Norma Bates kirjoitti, mieleeni ei ole jäänyt tapauksia, joissa pojat olisivat kiusanneet tyttöjä.

Jos oikein muistelen, niin erästä hyvin köyhän perheen tyttöä saattoivat jotkut kiusata - pojatkin - mutta en muista yksityiskohtia. Tyttö oli vaatimattomissa vaatteissa, hänellä oli syyliä kädessä ja hän puhui matalalla mörisevällä äänellä. Kerran keskellä tuntia hänen kassistaan kiipesi torakka ja juoksenteli luokan lattialla.

Kerran eräässä piirileikissä jouduin ottamaan tytön syyläisestä kädestä kiinni, ja se oli aivan kauheaa. Taisin jättää piiriin aukon minun ja tytön väliin ennen kuin opettaja huomautti, tartu kiinni vaan. Tämä on puoliksi rekonstruoitoitu muistikuva kahdesta eri muistikuvasta, koska muistan sen, että otin kädestä kiinni, ja sen, että en ottanut kädestä kiinni.

En minä tuota mainittua tyttöä kiusannut, ainoastaan kammosin.

Kerran tuosta perheestä kirjoitettiin lehdessä ja kerrottiin, että perheen isä kärsii keuhkojen laajentumasta. Se on tupakoitsijoiden vaiva, joten ei niin köyhää ihmistä olekaan, ettei tupakkaan olisi varaa, vaikka lapset joutuisivat kulkemaan ryysyissä.

Ei minulla mitään tuota monilapsista perhettä vastaan ollut. Myöhemmin tunsinkin jollakin tavalla perheen poikia. Yhden heistä kerrottiin - ja hän itsekin kertoi - joutuneen poliisin kiduttamaksi pidätettynä ollessaan. Pidän kertomusta uskottavana, koska tuo henkilö kertoi sen henkilöille, joille hänellä ei ollut tapana valehdella eikä tarvetta valehdella. Kaikenlaista sattuu.

Kun nyt jälkeenpäin ajattelen tuota mainitsemaani tyttöä, niin hän on ollut oikeastaan aika eksoottinen tapaus. Ihastun helposti tuollaisiin säälittäviin eksoottisiin tapauksiin, pienten mökkien salaperäisiin tyttöihin, joten mistä tietää, vaikka inhoni olisi muuttunut ihailuksi, jos olisimme olleet samalla luokalla vielä vuosia myöhemmin.

Syylät ovat omituinen vaiva ja nehän voivat tulle kelle hyvänsä. Vanha loitsukin auttaa villalankaa hierotaan syyliin ja se lanka viedään tunkiolle mätänemään ja syylät katoavat, kun se lanka on mädännyt. Tehoaa melko hyvin- tosi varmaan ne voivat poistua itsekseenkin.

Myös Labeskynällä niitä on karkotettu ja jäädyttämällä.

Mitä tulee tuohon köyhyyteen ja tubakin himoon, niin se on kyllä sitkeää se himo, se vain on hieman erilaista eri ihmisillä -Kuten vaikka Jari Sillanpäällä, hän himoitsi hieman hienompia (ehkä vaarallisempia )aineita ja miehiä.

[Norma Bates]

Kävin viikolla labroissa ja nyt Hb on 130, eli hyvä. Verenluovutusalarajakin taisi naiselle olla 125. Ferritiini on 65, ja jossain näin tiedon että jos se on yli sata, voidaan anemia poissulkea. Joten ilmeisesti kannattaa vielä jatkaa raudan syömistä.

Ehkäpä laitan huomenna TK:lle jälleen yhteydenoton jossa kysyn lääkärin näkemystä. Mutta vieläkin enempi kiinnostaisi tietää että kannattaisiko aloittaa joku hormonikorvaushoito, koska ilmeisesti ihan alateitsekin käytettävät hormonilisät voisivat parantaa yöunta. En edes tiedä montako kertaa heräilin viime yönä. Kertaakaan en kylläkään mihinkään hikoilukohtaukseen. En muista oliko paniikkikohtaus, siis näitä kuolemantuskajuttuja joita on ollut siitä alkaen kun kuukautiset loppuivat (jos loppuivat, kun välillä kuulee miten on olleet kuukausia pois ja sitten kumminkin taas tulee verta). Paniikkituntemuksia on kerran tai pari ollut jo keskellä päivääkin. Eräänkin kerran istuin bussissa, kun tuli tunne että varmaan sekoan kohta tykkänään.

Kauhean innoissani en mistään hormonikorvauksesta kyllä olisi, mutta vaihdevuosikollegoiden mukaan saattaa alkaa tulemaan kuset alle jos estrogeenin vähennyttyä (poistuuko se ihan kokonaan, en tiedä) limakalvot ohenevat. Jota ei kuulemma kannata jäädä odottamaan, vaan vaikuttaa asiaan jo etukäteen.

[kertsi]

Ihan tiedoksi:
Google:
"Hormonikorvaushoito lisää kohtusyövän riskin kymmenkertaiseksi, jos naisella, jolla kohtu on tallella, käytetään hoidossa pelkkää estrogeenia. Nämä naiset tarvitsevat estrogeenin rinnalla keltarauhashormonia. Se on usein liitetty valmiiksi laastariin tai tablettiin, tai sen voi annostella hormonikierukalla suoraan kohtuun."

[Norma Bates]

Netissä mainittu tuote oli sikäli tyyris, että ominpäin en lähde kyllä ihan senkään takia ostamaan, vaan kysyn lääkäriltä. Toivottavasti tämä nyt keksii jotain niin että en jää taas kerran tyhjänpäälle. Kun kerta tämä omalääkärini ei suostunut edes Cartexania kirjoittamaan, ja kun vastaavaa tuotetta olen kuitenkin käyttänyt, niin minusta on vaikuttanut siltä että siitä on ollut hyötyä. Tai ainakaan en ole ulvahdellut tuskasta polvieni kanssa, kuten vuosi sitten.

Vihaan sitä että joutuu olemaan jonkun lääkärin armoilla. Aina saa jännittää että mitähän sieltä nyt sitten tulee, ja tuleeko mitään. Vuosi sitten kokeilin kahteen kertaan uusisiko TK LDN-lääkityksen, ei uusinut. Nyt kokeilin ihan silkkaa vittumaisuuttani uudelleen. Mutta ruksasin että ei tarvitse laittaa tekstaria, koska arvelin että ei sitä kumminkaan uusita ja tulee masentunut olo kun tulee tieto että ei hyväksytty. Kun katsoin Kannasta mikä on tilanne, siellä luki "palautunut". Eli ilmeisesti ei hyväksytty. Miksei sitten voi laittaa sinne että ei, vaan tuollainen ihme termi?

Oli noiden lääkkeiden kanssa miten oli, niin vuotaa en enää haluaisi. Jonkun estrogeenivoiteen sivuvaikutukseksi oli mainittu vuoto. Jos ei kerta ole enää hedelmällinen millään tavoin, niin miksi ihmeessä sitten pitäisi vielä vuotaa?

Aikoinaan 1990-luvulla kuulin yhden iäkkään naisen juttelevan jossain hormonikorvaushoidostaan, ja hän mainitsi että tämä tuote (mikä lieneekään ollut) ei tee vuotoa. Eli ilmeisesti niitä sitten on ollut jo iät ajat vaikka mitä.

Laastari tuskin tullee kyseeseen kun harrastan jotain missä hikoilen voimakkaasti. Josko niitä nyt kokoaikaa pidetään, en tiedä. Joku voide tai suppo toosaan vaikuttaisi kätevältä siinä mielessä että senhän voi laittaa yöksi, niin hoidot tulee siinä samalla kun nukkuu. Ja jos sitten jopa nukkuisi, eikä heräilisi.

Mainitsin asiasta kahdelle tädilleni, ja kumpikin oli käyttänyt hormonikorvaushoitoa ja saanut siitä apua.

[Hippi]

En ole virtsankarkailun asiantuntija, joten piti oikein tarkistaa asia, kun kuvittelin sen johtuvan pääasiassa lantiopohjan heikentyvästä lihaskunnosta.

Näin sanotaan YL:n sivuilla:
Mistä virtsankarkailu eli inkontinenssi johtuu?
Nauraminen, yskiminen ja ponnistaminen lisäävät virtsarakkoon kohdistuvaa painetta. Jos lantiopohjan lihakset eivät silloin pysty antamaan rakolle riittävää tukea, virtsaa pääsee lirahtamaan housuun ja kyse on inkontinenssista eli tahattomasta virtsan karkailusta.

Lantionpohjan lihakset heikkenevät iän myötä, ja vaihdevuosien jälkeen estrogeenin tuotannon väheneminen saattaa pahentaa virtsankarkailua. Siksi virtsankarkailu onkin yleisintä vaihdevuodet ohittaneilla naisilla. Virtsankarkailun riskiä lisäävät myös ylipaino, tupakointi, diabetes ja ummetus.

Lue täältä, miten vahvistat lantionpohjan lihaksia.

Nuoremmalla iällä pidätysvaivat tulevat tavallisesti raskauden aikana, kun lantionpohjan lihakset pehmenevät ja keho tekee tilaa vauvalle. Pidätyskyvyttömyys voi jatkua myös synnytyksen jälkeen.

Harvinaisempi virtsankarkailun muoto on pakkoinkontinenssi eli pakottava virtsaamisen tarve. Se voi johtua esimerkiksi hermostollisista sairauksista tai kroonisesta rakkoärsytyksestä. Estrogeenin puute vaihdevuosien jälkeen pahentaa virtsan karkaamista. Vaivaa hoidetaan joko totuttamalla rakko harvempiin vessassa käynteihin tai lääkityksellä.

Jos oireet rajoittavat elämääsi, ota yhteys lääkäriin, joka arvioi, onko tarvetta määrätä lääkettä virtsankarkailuun.

Eli asialle kyllä voi tehdä omatoimisestikin jotain ilman, että käyttää hormoneja. Hormonitkaan yksi ei ole pelastus, vaan lihaskunnosta täytyy pitää siitä huolimatta huolta. Myös tuubista löytyy oikein hyviä jumppaohjeita.

[Norma Bates]

^ Itsekin vasta tänä vuonna kuulin että virtsa voisi alkaa karkailla limakalvojen ohentumisen myötä, ja se johtuisi estrogeenin puutteesta. Kyllähän tuo vähän oudolta tuntuu. Miten joku hormoni mukamas kudosta rakentaa tai sen puute tuhoaa? Mutta uskottava se kai on, kun niin kerta on sanottu.

Tottakai voi jumppailla, mutta ei se kai sitten vaan riitä kaikille.

Ihmetyttäähän se että jos luonnonvalinta on johtanut siihen että on ylipäätään mahdollista elää vaikkei enää ole hedelmällinen, niin miksi elämästä sitten pitää tehdä niin sietämätöntä? Mutta ilmeisesti mummoikäiset jotka ovat olemassa vain lapsenlapsen hoitoa varten voivat aivan mainiosti kusta alleen ja kipuilla niin saatanasti ilman että se haittaa sitä lapsenlapsen hoitoa. Luonto ei mitään ekstraa anna, mennään vähimmällä mahdollisella.

Lisäksi kuulin tässä että sillä tädilläni, jolla on polvien nivelrikko ja fibro, on lihasreuma. Sitäkin tässä sitten pitää alkaa tarkkailemaan tuleeko itsellekin?

[kertsi]

Netissä mainittu tuote oli sikäli tyyris, että ominpäin en lähde kyllä ihan senkään takia ostamaan, vaan kysyn lääkäriltä. Toivottavasti tämä nyt keksii jotain niin että en jää taas kerran tyhjänpäälle. Kun kerta tämä omalääkärini ei suostunut edes Cartexania kirjoittamaan, ja kun vastaavaa tuotetta olen kuitenkin käyttänyt, niin minusta on vaikuttanut siltä että siitä on ollut hyötyä. Tai ainakaan en ole ulvahdellut tuskasta polvieni kanssa, kuten vuosi sitten.

...

Oli noiden lääkkeiden kanssa miten oli, niin vuotaa en enää haluaisi. Jonkun estrogeenivoiteen sivuvaikutukseksi oli mainittu vuoto. ...

Aikoinaan 1990-luvulla kuulin yhden iäkkään naisen juttelevan jossain hormonikorvaushoidostaan, ja hän mainitsi että tämä tuote (mikä lieneekään ollut) ei tee vuotoa. Eli ilmeisesti niitä sitten on ollut jo iät ajat vaikka mitä.

Laastari tuskin tullee kyseeseen kun harrastan jotain missä hikoilen voimakkaasti. Josko niitä nyt kokoaikaa pidetään, en tiedä. Joku voide tai suppo toosaan vaikuttaisi kätevältä siinä mielessä että senhän voi laittaa yöksi, niin hoidot tulee siinä samalla kun nukkuu. Ja jos sitten jopa nukkuisi, eikä heräilisi.

Mainitsin asiasta kahdelle tädilleni, ja kumpikin oli käyttänyt hormonikorvaushoitoa ja saanut siitä apua.

En ole kuullutkaan, että hormonikorvaushoito "tekisi vuotoa". Mahtaneekohan ollenkaan pitää paikkansa?

Kannattaa tosiaankin pyytää nimenomaan lääkäriltä se lähete hormonikorvaushoitoon eikä ominpäin sössiä. Varsinkin, kun sulla on niita myoomia. Nehän taitavat olla hormoniriippuvaisia, etkä varmaankaan halua, että ne enää kasvavat.

En tiedä hormonikorvauslaastareista, mutta ainakin nikotiinikorvauslaastarit istuvat päivä- (tai viikko-?)tolkulla, ja niiden kanssa voi mennä suihkuunkin, joten ehkä hikoilu ei aiheuta ongelmia? Lääkäriltä tätä tietty voisi kysyä.

Geeli toimii monille kai mainiosti. Niillä lääkkeen eri muodoilla taitaa olla erilainen metabolia muistaakseni, ja geelin osalta kai metabolia olisi jotenkin optimaalisin?

Jos meinaa korvaushoitoa hankkia, kannattaa pitää kiirettä, sillä kovin kauan kuukautisten loppumisesta sitä ei enää voi antaa. Sitähän pyritään pitäämään mahdollisimman lyhyenä sitä hoitojaksoa, 1-2 vuotta. Maksimiaika on 5 vuotta, jo ihan korvaushoidon lisäämien riskien *) kasvun takia.

Emätinpuikkoina (luulen, että niiden nimi ei ole suppo, joka viittannee peräsuoleen laitettanvaan puikkoon) hormonia käytetään vain paikallishoidossa, esim. emättimen limakalvojen kunnon takia. Sellainen ei luullakseni sitten vaikuta systeemisesti esim. mielialaan, lämmönsäätelyyn jne..

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hormonikorvaushoito

*) rinta- ja munasarjasyöpien sekä aivohalvauksen ja laskimotukoksen riskin

[Norma Bates]

Tuo vuoto oli reseptittömän Vagifem-puikon yksi haittavaikutus sivulla ya.fi.

Suppo-nimikettä taisi käyttää joku nainen. Ilmeisesti se ei siis käy joka puikon nimikkeeksi.

Aika jännää kyllä kun jossain sanottiin että korvaushoitoa voisi antaa vasta kun kuukautiset ovat olleet vuoden pois, niin sitten sillä hoidolla onkin kiire? Olikohan se täällä vai missä mainitsin vuodesta, ja joku sanoi että riippuu lääkäristä. Eli sitä tosiaan on jonkun ihmisen oikkujen armoilla. Miksei tähän ole jotain selkeää kaavaa?

Minulla kun oli joitakin vuosia se polakki omalääkärinä joka muutteli mieltään kuin tuuliviiri, sain tarpeekseni sekavuudesta.

En tiedä sitten olisiko jotain muuta keinoa hillitä paniikkikohtauksia. Mutta kun ei edes Triptyl estä niitä, tuskinpa mistään väsyttävästä aineesta on apua. Ja olen ihan tarpeeksi kestoväsynyt fibronkin takia. Kyllähän monet naiset hihhuloi että korvaushoito paransi elämänlaatua huomattavasti.

[kertsi]

Tuo vuoto oli reseptittömän Vagifem-puikon yksi haittavaikutus sivulla ya.fi.

Suppo-nimikettä taisi käyttää joku nainen. Ilmeisesti se ei siis käy joka puikon nimikkeeksi.

Aika jännää kyllä kun jossain sanottiin että korvaushoitoa voisi antaa vasta kun kuukautiset ovat olleet vuoden pois, niin sitten sillä hoidolla onkin kiire? Olikohan se täällä vai missä mainitsin vuodesta, ja joku sanoi että riippuu lääkäristä. Eli sitä tosiaan on jonkun ihmisen oikkujen armoilla. Miksei tähän ole jotain selkeää kaavaa?

Minulla kun oli joitakin vuosia se polakki omalääkärinä joka muutteli mieltään kuin tuuliviiri, sain tarpeekseni sekavuudesta.

En tiedä sitten olisiko jotain muuta keinoa hillitä paniikkikohtauksia. Mutta kun ei edes Triptyl estä niitä, tuskinpa mistään väsyttävästä aineesta on apua. Ja olen ihan tarpeeksi kestoväsynyt fibronkin takia. Kyllähän monet naiset hihhuloi että korvaushoito paransi elämänlaatua huomattavasti.

En löytänyt Yliopiston apteekin sivuilta, mutta löytyi Lääkeinfo Vagifemista. Ja tosiaankin, jonkinlaista vuotoa tai tiputtelua se voi lisätä, tietyin edellytyksin - jos nimittäin on kohdun limakalvon liikakasvua (mainitaan parissakin kohtaa). Eikös sulla muuten ollu sitä, vai muistanko väärin? Ja siellä mainitaan myös astma, muuten, ja muutakin, eli kannattaa kyllä lukea läpi tää: Vagifem lääkeinfo

Kiireellä tarkoitin sitä, että ei kannata odottaa viittä saatikka kymmentä vuotta ja vasta sitten aloittaa hormonikorvaushoitoa. Sillä on jokin yläikäraja, jota en nyt muista. Edellisessä viestissäni laitoin wiki-linkin, ehkä siellä luki? Ainakin luki näin: "Hormonikorvaushoidon hyöty osteoporoosin ehkäisyssä on suurimmillaan muutaman vuoden ajan kuukautisten loppumisesta. "

[kertsi]

Ovatko ne paniikkikohtaukset silloin, kun olet hereillä vai silloin, kun nukut? En muista lukeneeni paniikkikohtauksista mitään vaihdevuosiin liittyen.

Sen tiedän, että masennusoireet, ja vaihdevuodet ja estrogeenin hiipuminen liittyy jollain lailla yhteen. Sama pätee myös masennusoireisiin ja kilpirauhasen vajaatoimintakin. Sapolsky siitä puhui luennollaan:


Stanford's Sapolsky On Depression in U.S. (Full Lecture) (Youtube, 52 min)

---

Kysyin tekoäly Bingiltä:
what is the connection between panic attacks and menopause?


vastaus (boldaus minun):
Many women going through perimenopause and menopause experience frequent panic attacks, likely connected to fluctuating hormones 1. The panic attacks can hit unexpectedly and at any time 1. Changes in hormone levels, life changes, and sleep disturbances during menopause can cause anxiety 2. In addition to generalized anxiety, people may also experience sudden, intense panic attacks 2. It appears that those that have had panic attacks before are more likely to experience them during menopause, and this supports the idea that panic attacks aren't a symptom, but rather a reaction to menopause symptoms 3. The fluctuation of estrogen and another key hormone, progesterone, in your body can cause feelings of anxiety or depression 4. But frequent, troubling high anxiety or panic attacks are not a normal part of menopause. Some women develop a panic disorder during menopause 4.

[Norma Bates]

Taisin jossain kirjoitella jo miten tämä minulla menee, mutten jaksa etsiä. Eli olen aikuisen elämäni varrella toisinaan herännyt keskellä yötä yhtäkkiä, ja on paha olla. Tulee mieleen se että on kuoltava (ennemmin tai myöhemmin) ja ahdistun ajatuksesta. Näitä ei tullut edes vuosittain, vaan saattoi olla useita vuosia välissä ja sitten tuli yksi. Minusta tuntuu että yleensä kesällä, ja vanhemmiten silloin kun on happovaivoja.

Nyt kun kuukautiset jäivät pois, ilmiöstä tuli jatkuva riesa. Eli koko kesä tuota yhtä ja samaa paskaa. Välillä en ole ehtinyt edes nukahtaa, kun tuska jo alkaa. Katson että elimistön epätasapaino tuota provosoi. Olen kuullut muilta vaihdevuosikkailta vastaavantapaisesta oirehdinnasta.

Eihän minulla enää mitään kohdun limakalvon liikakasvua ole. Joku sanoi että hän syö 3 kk välein progesteronikuurin ja sillä tulee vuoto. Kokeeksi söin itse kuurin kun kuukautiset olivat olleet 3 kk pois, mutta ei tullut vuotoa.

Ehkä minulla ei ole pahin mahdollinen paniikki silloin kun on, koska en esim. hyperventiloi, eikä sydän sekoile, eikä muutenkaan ole tunne että ambulanssia tarvis. Kuten ilmeisesti joillain tosi pahan kohtauksen saavilla käy.

[kertsi]

Kysyin Bingiltä: what is the connection between panic attacks and reflux disease?
ja vastaukseksi tuli, että totta tosiaan, voi olla yhteys paniikkihäiriön ja refluksitaudin välillä - ja masennuksenkin. Minkä sortin yhteys (eli siis miten päin kausaliteetti menee) on epäselvää, mutta voi olla myös eräänlaisesta noidankehästä kyse, ilmiöt vahvistavat toisiaan:

Gastroesophageal reflux disease (GERD) is a chronic condition in which stomach acid flows back up into your esophagus, irritating its lining and sometimes causing inflammation. It's not uncommon to experience acid reflux on occasion, but acid reflux that occurs at least twice a week is considered GERD. Anxiety is your body's natural response to stress, but severe anxiety or anxiety that lasts a few months and interferes with your life may indicate an anxiety disorder. Both conditions are on the rise. An estimated 18 to 28 percent of people in North America have GERD and 18.1 percent of adults in the United States have an anxiety disorder 1.

While there is no scientific evidence that positively links anxiety to increased stomach acid, several studies have found that anxiety seems to increase symptoms associated with GERD, such as heartburn and upper abdominal pain. It's believed that anxiety may make you more sensitive to pain and other symptoms of GERD. Anxiety and other psychological distress may also impact esophageal motility and the functioning of your lower esophageal sphincter 1.

In addition, a 2015 study found that anxiety and depression increase the risk of GERD, and other studies have found that GERD's negative effect on quality of life increases anxiety and depression, creating a vicious cycle 1.

It's important to note that while there may be a connection between GERD and anxiety, the nature of that link is still unclear 1.

Tiedän, olet kertonut, ettei sinulla mielestäsi ole refluksia, vaan närästystä. On olemassa mm. myös sellaista refluksia, jossa se mahalaukusta tuleva tavara ei olekaan nestemäistä vaan kaasumuodossa.

Kysyin myös mikä yhteys voisi olla refluksitaudin ja uniapnean välillä (what is the connection between reflux disease and sleep apnea?), ja niin ikään niidenkin välillä voi olla yhteys, vaikka yhteyden luonne on epäselvä:

Gastroesophageal reflux disease (GERD) and sleep apnea are two conditions that can disrupt sleep 1. GERD is a chronic condition where the stomach contents flow into the esophagus repeatedly, causing regurgitation, burning of sensitive throat tissue, coughing, sore throat, hoarseness, chest pain, trouble swallowing, sensing a lump in the throat, tonsillitis, and in severe cases, esophageal cancer 12. Sleep apnea is a sleep disorder in which breathing repeatedly stops and starts. It quite often disrupts restful sleep and is associated with and can exacerbate a variety of health concerns such as high blood pressure, heart disease, weakened immune system, type 2 diabetes, weight gain, adult asthma, acid reflux, depression, memory loss, confusion, drowsiness or irritability during the day 13.

While GERD and sleep apnea would seem to be completely unrelated conditions except that they both disrupt sleep 1, there is a significant difference between the two. If GERD burns the back of the throat but sleep apnea causes the trachea to over-relax, it would seem the two are opposites rather than complements 1. However, there may be a connection between GERD and sleep apnea due to several factors such as increased pressure on the abdomen caused by sleep apnea leading to acid reflux; changes in breathing patterns caused by sleep apnea leading to GERD symptoms; and sleeping on one's back which can make GERD symptoms worse and sleep apnea can cause one to spend more time in this position 2.

It's important to note that while there may be a connection between GERD and sleep apnea, it's unclear whether one of the two leads to the other or if their co-occurrence is a mere coincidence 1.

Eli periaatteessa voisi ehkä olla niin, että pelkäksi närästykseksi luulemasi vaiva onkin refluksitautia, ja se voisi pahentua nimenomaan yöaikaan makuuasennossa (jos ei ole sitä kiilatyynyä, mistä aiemmin oli puhe, tai sängyn päätypuolen jalkojen kohotusta). Ja se sitten voisi joko suoraan laukaista paniikkikohtauksen, tai vaihtoehtoisesti välillisesti sitä kautta, että närästys/refluksitauti voi ehkä aiheuttaa uniapneaa. Ja uniapnean ja paniikkikohtauksen välinen linkkihän on kyllä aika ilmeinen, sillä uniapneassahan on hengityskatkoksia, jolloin aivot eivät saa happea, mikä taatusti voi aikaansaada kuolemanpelkokohtauksen ja heräämisen. Itse olen herännyt ilmeisesti uniapneaan liittyvän hengityskatkoksen aikana sellaiseen uneen, jossa koin että happi loppuu, ja pyysin unessani lähellä olevia ihmisiä puhaltamaan ilmaa keuhkoihini. Tämä saattaa olla aika kaukaa haettu ketju syitä ja seurauksia, mutta se voisi mahdollisesti selittää, miten närästys ja paniikkikohtaukset voisivat liittyä toisiinsa.
... jatkuu

[kertsi]

... jatkuu. Kysyin sitten Bingiltä ihan suoran kysymyksen: Why does hearburn cause nightly panic attacks? ja vastaukseksi tuli:

According to the Mayo Clinic, nocturnal panic attacks can occur with no obvious trigger and awaken you from sleep. As with a daytime panic attack, you may experience sweating, rapid heart rate, trembling, shortness of breath, heavy breathing (hyperventilation), flushing or chills, and a sense of impending doom. These alarming signs and symptoms can mimic those of a heart attack or another serious medical condition. Although panic attacks are uncomfortable, they are not dangerous. Nocturnal panic attacks usually last only a few minutes, but it may take a while to calm down and go back to sleep after you have one 1.

Healthline suggests that acid reflux may be worse when lying down, which can cause you to wake up often. Anxiety affects your sleep pattern and can make it hard for you to fall asleep or stay asleep 2.

It is also possible that GERD symptoms that can mimic more serious health issues like chest pain and pressure, labored breathing, hyperventilation, shortness of breath, and sometimes even night sweats 3.

It is not known what causes panic attacks. Underlying factors may include genetics, stress and certain changes in the way parts of your brain work. In some cases, an underlying condition, such as a sleep disorder or thyroid problem, can cause panic-like signs and symptoms 1. Treatment — cognitive behavioral therapy or medications or both — can help prevent panic attacks and reduce their intensity when they do occur 1.

lähteitä:
Nocturnal panic attacks: What causes them?
Is There a Connection Between GERD and Anxiety?
Nocturnal Panic Attacks: When Night & Fear Combine
Acid reflux and anxiety: What to know
The Special Risks of Nighttime Heartburn

Niin inhottavia kuin paniikkikohtaukset ovatkin, ne eivät em. mukaan ole vaarallisia. Refluksitauti sen sijaan voi olla, ainakin ajan mittaan, jos ruokatorvi syöpyy happaman mahansisällön takia.

En ole itse (vielä ainakaan) lukenut noita lähteitä. Mutta oli, miten oli, niin joka tapauksessa se yöaikainen närästys on kyllä asia, mikä ehdottomasti kannattaa hoitaa, muutenkin kuin vain ottamalla närästyslääkettä. Joko hankit sen 25 cm korkean kiilatyynyn Etolasta, tai korotuspalat sängyn päänpuoleisten jalkojen alle?

[kertsi]

Kysyin Bingiltä myös asiaa, joka on aiemmin askarruttanut minua, nimittäin mikä on närästyksen ja refluksitaudin ero. Vastaus oli tämä allaoleva, että närästys on oire happorefluksista:

Now, normal individuals can have up to an hour of reflux per day and not feel it. But if people have problematic reflux, it can cause heartburn, which is a burning that's felt mid-chest, below the sternum, especially after meals or at night when you lie down. So heartburn is a symptom of acid reflux. Acid reflux can also cause regurgitation.

GERD stands for gastroesophageal reflux disease. It's a more severe form of acid reflux where the stomach contents flowing back up into the esophagus becomes problematic. It can also cause a cough or the feeling that there's a lump in the back of your throat.

[Xantippa]

Kyllä kai erilaiset öiset ahdistukset ovat aika yleisiä vaihdevuosissa ja jos ei yhteyttä ymmärrä, voi asiasta tulla varsinkin ongelma. Näin yhdellä työkaverilla kävi, meni unirytmit todella pertsiilleen ja pahasti moneksi vuodeksi.

Itselläni tämä onkin ollut ainoa vaihdevuosien tuntuva oire tähän mennessä. Eli oli aika, jossa aloin nukahtamaan normaalista ja sitten juuri ennen nukahtamista havahduin täysin hereille sellaiseen ahdistavaan viiltoon, en osaa selittää. Eli ihan vihlaisi sisältä ja se herätti kokonaan ja unen saanti kesti hetken taas.

Minulla auttoi, kun totesin, että tämä on fyysistä = ei mitään syytä alkaa penkoa mieltään ja kyselemään, mikä vikana, kun tämä ei  liity mihinkään semmoiseen. Inhottavaa ja ärsyttävää, kyllä, mutta kun sitä oppi käsittelemään, kyllä sen kanssa pärjäsi. Nyt noita taas ei ole tullutkaan pitkään aikaan, onneksi.

T: Xante