Krempat

[Socrates]

^ Voithan kokeilla vielä Valmarinia. Se on halpaa.

Mahavaivoihin saa aika vähän apua mistään tropeista. Enemmän ruokavalion muutoksista ja muista elintapojen parantamisesta.

[Socrates]

Söin riisipuuroa illalliseksi kuten usein nykyään, niin ei happi lopu yöllä.

[Norma Bates]

Olen joskus kokeillut Valmarinia, en muista oliko siitä mitään apua. Samoin jotain silikoni-mitä-lie jonka pitäisi pinnoittaa vatsalaukun sisäpinta?

Kun närästys/happo/refluksivaivat tulevat ja menevät kausittain, niin eihän siinä lopultakaan osaa sanoa onko joku jotenkin hoitanut parempaan kuntoon, vai loppuiko vaiva taas omia aikojaan.

[Norma Bates]

Aina sattuu kun tapahtuu.

Osallistuin tässä yhtenä päivänä sellaiseen vanhain tanssiin, että oli kolmen tunnin disko tyyliin blast from the past. Ihan mehudisko, eli päihteetön. Minullahan on tämä syvä katkeruus että en pari- enkä kolmikymppisenä päässyt "diskoon loikkimaan" (en muista mistä tämä sanonta tulee), kun eksä oli kaikkeen aina EI. Jos pyysin että diskoon, ei. Pyysin festareille, ei. Pyysin että mennään ravintolaan joka oli laittanut minulle mainoksen että tarjoavat minulle kuohuvat 30-vuotisjuhlani kunniaksi, EI.

Kiitti vaan kovasti tuostakin.

Enivei, menin sitten tanssimaan ja tanssin yksin. En joka biisiä, mutta melkein koko sen 3 t olin siellä. Ennen kuin poistuin, hörppäsin vettä 1,5 mukillista. Kotona ennen keskiyötä join isomman mukillisen että sain makrogololin alas. Otin 50 mg Triptyliä, koska polvet olivat tulleet melkoisen kipeiksi siitä humppaamisesta. Minun olisi todellakin pitänyt rampata diskossa puoli elämää sitten, ei enää näin vanhana...

Nukahdin istualtani sohvaan kun mömmö alkoi vaikuttamaan. Nousin siitä sitten ylös mennäkseni pesemään hampaat, mutta voi kauhia. Alkoi heikottaa niin että tuntui että taju lähtee tai henki menee, tai mitä lie. Pääsin jostain syystä makuuhuoneeseen asti (en muista mitä täällä oli tarkoitus tehdä), ja yhtäkkiä sitten vaan lyyhistyin lattialle. Onneksi en kaatunut suorilta jaloilta, vaan ikäänkuin valuin vaan. Makasin jonkin aikaa lattialla. Kun sieltä lopulta nousin, olo oli edelleen varsin kamala. Kävin sentään kusella, ei tullut kuin tippa päkistellen ulos. Menin sitten siitä suoraan sänkyyn lukematta mitään (vaikka yleensä luen). Sammuin niin ettei edes ollut jäänyt muistikuvaa korvatulppien asentamisesta, olin ne kuitenkin rutiinilla laittanut, havaitsin yöllä kun heräsin.

Tällä kertaa olen kyllä valmis uskomaan että kyse oli nestehukasta, koska en juonut tanssaamisen lomassa yhtään. Hikoilin siellä useaan kertaan. Aina välillä istuin ja jäähdyttelin ja kuivahdin, ja sitten mentiin taas. Olisi pitänyt juoda kotona enemmänkin, mutta olin niin sekaisin päästäni etten tajunnut oikein mistään mitään.

Muutoinkin ehkä vähän turha rankka viikko, kun kahdesti KM-treeneissä, ne tanssit, ja eilen säkillä. En nyt ihan tämmöistä linjaa aio ylläpitää jatkossa.

[Hayabusa]

^
Voi! Eikö discossa ollut yhtään herrasmiestä joka olisi huolehtinut dancing queenin nestetasapainosta? Juottopisteellä perinteisesti on solmittu tuttavuuksia muutenkin.

[Norma Bates]

Ensialkuun ei ollut juuri ketään, sitten oli pikkuhiljaa tupa täys - naisia. Itse onnistuin bongaamaan kaksi miestä, mutta kumpikin vaikutti tulleen tilaisuuteen daamin kanssa. Näistä miehistä sitten varsinkin toinen pomppi siihen malliin, että lienee nuoruuden päivinään ollut kovakin bilehile.

Olisihan siitä voinut hilpaista juomaan aina silloin tällöin, mutta olisi joutunut kiemurtelemaan ihmisten ohi. Kaikkein paras olisi ollut ottaa sinne oma juomapullo. Jolleivat sitten olisi hermostuneet siitä että viinaako kittaan. Oikeastaan minun oli tarkoitus olla siellä vain vajaa puolet siitä ajasta, mutta menin sitten esittämään biisitoiveen. Niin olivat tehneet monet muutkin, ja jouduin aikalailla odottamaan vuoroani. Siinä olikin sitten enää yksi ainoa bussi kotiinpäin tyrkyllä, ja eipä siitä hyödyttänyt lähteä ulos palelemaan ennen aikojaan.

Jokatapauksessa osallistun toistekin, jos näitä vielä tulee. En tiedä tuleeko. Ainakin tämä diskojukka sanoi lopettavansa.

***

Ihmettelen todella että mistä näitä vanhuksia pukkaa sukupolvi toisensa jälkeen jotka kuuntelevat jotain iskelmiä ja suomimusaa. Luulisi ettei diskokansa taikka varsinkaan hevarit suostu luovuttamaan. Itse sovin kyllä kumpaankin kastiin, vaikken aikoinani käynyt oikein yhtään missään livekeikoilla.

[MrKAT]

Eilen ja toissapäivänäkin oli outoa väsymystä yöt päivät. Netissäkään ei äly/muisti loistanut olin puupökkelö.
Eilen iltapäivällä nukahdin 1-1,5 h nokosille, ei vielä siitä virkistynyt. Mutta ennenkaikkea kun keitin kahvit ja söin sokerisia keksejä niin eilen illalla oli aivot ihan eri välkkynä. Valvoinkin sitten innoissanni 03:een.
  Pari syytä keksin: Joko
          a) koska liian paljon sokerittomia keksejä söin tai
          b) koska hirvikärpänen puri niskaan aivojen lähelle toissapäivänä, siinä on kunnon patti ja sain jonkin viruksen?

Minua pisti myöhemmin myös hyttyset syyskuun lämpöaallossa. Ja sitten alkoi olla pahempaa väsymys-heikotusta.
Jopa niin että epäilin jo myös MS-tautiakin. Tai jotakin kroonista väsymysoireyhtymää, tai piilo-long-covidia. Jälkimmäisiin viittasi se että liikunta tänään teki heikommaksi illalla/huomenna.
   Tilanteeseen auttoi "lääkkeenä": lohi ja multivitamiinipilleri. Mineraalisuolaakin lisäsi joskus kahviin.
Depression sulkee pois se että jos päivällä heikotti niin iltayöstä saatoin olla virkeä kuin duracell-pupu ja aloin imuroida vaikka lattioita klo 23.

[ROOSTER]

          b) koska hirvikärpänen puri niskaan aivojen lähelle toissapäivänä, siinä on kunnon patti ja sain jonkin viruksen?

Muistan kun tuo jumalaton riesa, hirvikärpäsen muodossa ja Venäjän suunnasta tietysti, alkoi rantautua meille niin tarina jota kerrottiin oli, että hirvikärpänen ei ole ihmiselle haitaksi muuten kuin kutittelemalla paikkoja. Sehän imee vain hirven verta.

Vähänpä oli tietoa asiantuntijoilla. Retkeilin huolettomasti ja nypin vain kutittelevat kärpäset pois, tuloksena niskaan kolme pattia ja päänahassa muutama paha tulehduskohta. Kesti useita vuosia, ehkä 4, ennenkuin pääsin noista niskaongelmista. Ne saattoivat parantua välillä mutta kun uudelleen altistui hirvikärpäsen puremalle kaikki aiemmatkin tulehtuivat ja pullistuivat uudelleen.

Samoihin aikoihin alkoivat nivelvaivat heräillä. Varmaksi ei voi tietenkään sanoa mutta luulen, pelkään ja oletan että hirvikärpäsellä oli vähintään vahvistava rooli kipujen kehittymisessä.

Kunhan aikaa vierii, luulen hirvikärpäsen saavan mitä luultavimmin ansaitsemansa arvostuksen kansanterveydelle vaarallisena vieraslajina. Hirvikärpänen, hirvi ja punkki, siinä vaarallisimmat eläinlajit. Sudesta ja karhusta on suomalaisille täällä suurin piirtein yhtä paljon haittaa kuin kuristajakäärmeistä.

[Norma Bates]

^ Luin jostain että paarmakin voi levittää borrelioosia - joku rekkakuski oli saanut sen, ja epäili juurikin paarmaa (lehti oli kyseessä mistä luin, ei some). Miksei hyvinkin hirvikärpänenkin voisi levittää vaikka mitä.

En muista ovatko purreet itseäni koskaan nuo jälkimmäiset. Toisaalta ei ole tullut ihan rytömetsässä vuosiin toikkaroitua, vihaan ryteikössä rämpimistä, ja mieluummin kuljen polkuja pitkin sen mitä nyt kuljen. Ja aika usein ne kulkevat lähellä jotain järveä, ja lieneekö sitten niin että järveltä päin tuulee sen verran ettei kaikki mahdolliset öttiäiset ole niin herkästi kimpussa. Paarmat kyllä on riesana aina johonkin aikaan kesästä. Joskus kun sellainen pääsee puremaan, se jälki ei meinaa parantua millään ja kutisee sietämättömästi iät ajat.

[Karikko]

Eilen ja toissapäivänäkin oli outoa väsymystä yöt päivät. Netissäkään ei äly/muisti loistanut olin puupökkelö.
Eilen iltapäivällä nukahdin 1-1,5 h nokosille, ei vielä siitä virkistynyt. Mutta ennenkaikkea kun keitin kahvit ja söin sokerisia keksejä niin eilen illalla oli aivot ihan eri välkkynä. Valvoinkin sitten innoissanni 03:een.
  Pari syytä keksin: Joko
          a) koska liian paljon sokerittomia keksejä söin tai
          b) koska hirvikärpänen puri niskaan aivojen lähelle toissapäivänä, siinä on kunnon patti ja sain jonkin viruksen?

Minua pisti myöhemmin myös hyttyset syyskuun lämpöaallossa. Ja sitten alkoi olla pahempaa väsymys-heikotusta.
Jopa niin että epäilin jo myös MS-tautiakin. Tai jotakin kroonista väsymysoireyhtymää, tai piilo-long-covidia. Jälkimmäisiin viittasi se että liikunta tänään teki heikommaksi illalla/huomenna.
   Tilanteeseen auttoi "lääkkeenä": lohi ja multivitamiinipilleri. Mineraalisuolaakin lisäsi joskus kahviin.
Depression sulkee pois se että jos päivällä heikotti niin iltayöstä saatoin olla virkeä kuin duracell-pupu ja aloin imuroida vaikka lattioita klo 23.

Saitko sen hirvikärpäsen kiinni, että tiedät varmasti sen olleen purija. Hirvikärpänen pudottaa siipensä, kun se tarttuu mahdolliseen purtavaan, eli ei se enää pureman jälkeen lennä.

Se on aika jännä otus tallaamalla ei saa hengiltä osaa painua niin littanaksi, että tavalliselle kengällä ei siltä henkeä sillä konstilla oikein saa otettua.

Muuten oireesi sopii koronan nykyiseen variantiin.

[Toope]

Ranne, jonka mursin puoli vuotta sitten, vaivaa edelleen. Röntgen ei ongelmaa havainnut, kipua vieläkin on.
En haluaisi lähteä taas lääkäriin, koska hommia on paljon. Mutta ei tuo tainnut parantua "itsestään", kuten terv.kesk.lääkäri sanoi...

[Hippi]

^
Jos on pahasti murtunut, niin harvemmin kai aikuisiällä paranee niin täydellisesti, ettei milloinkaan enää vaivaa. Minulla murtui kymmenen vuotta sitten ranne ja se leikattiin ja kuntoutettiin. Fyssarin mukaan jopa erinomaiseen kuntoon siihen nähden, miten paha murtuma oli. Sen verran jäi liikevajausta, että punnerruksia tehdessä tarvitsen kämmenpohjaan pienen korokkeen, eli ranne ei käänny ihan 90 asteeseen. Punnerrukset teenkin käsipainojen päältä. Lisäksi leikkauksessa yksi luunpalanen jätettiin asettumaan itsekseen paikalleen ja se ei ihan kohdalleen mennyt. Jätettiin siksi, että siihen ei päässyt sanasta leikkaushaavasta käsiksi, josta pahimmat aseteltiin paikoilleen.

Ranteessa on ajoittain "yleistä" särkyä. Talvella kovimmat pakkaset jotenkin siihen ottaa ilmeisesti sen metallilevyn vuoksi. Ajoittain se omia aikojaan kiinnittymään jätetty aiheuttaa vihlontaa. Tuo palanen itse asiassa aiheutti noin vuoden päivät aika reipastakin kipua, kun välillä se tuntui irtoavan uudelleen. Siitä en voi olla varma irtoiliko se todella vai mikä sitä vaivasi, mutta vähitellen sekin asettui nykyiselleen.

[Karikko]

Ranne, jonka mursin puoli vuotta sitten, vaivaa edelleen. Röntgen ei ongelmaa havainnut, kipua vieläkin on.
En haluaisi lähteä taas lääkäriin, koska hommia on paljon. Mutta ei tuo tainnut parantua "itsestään", kuten terv.kesk.lääkäri sanoi...

Mutta näkyikö se murtuma, vai mitä tarkoitat, ettei kuvassa näkynyt.

Ehkä puhut aiemmin havaitusta murtumasta.  Jos kyse on naviculariksesta pienistä ranneluista niin niiden kuntoutuminen voi viedä paljon aikaa.

Liiallinen rasitus voi haitata ja oireilla, mutta paraneehan ne, jos ovat parantuakseen. Ranne voi kipuilla muistakin syistä ja vanha murtuma voi vaikuttaa taustalla.

[ROOSTER]

Vanhemmiten ihminen on nahkapussi jonka sisällä on vaihteleva määrä vaivoja, kipuja ja särkyjä sekä huonosti tai vajaasti toimivia orgaaneja.

Yli 65-vuotiaille pitäisi jakaa ilmaista kannabista terveyskeskuksista. Pössytellessä olisi varmaan mukavampi odotella terveydenhuollon jonoissa. Muutamat superkremppaajat ovat sellaisia jotka kuormittavat terveydenhoitoa niin, että satunnaisista vaivoista kärsivät eivät pääse hoitoon ennen vaivan kroonistumista. Muutoin ei ole selitettävissä nuo jonot, niitä ei ollut silloin kun lääkäreitä oli vain murto-osa nykyisestä. Lääkäripuute ei siis voi olla syynä.

Ehdotan, että terveydenhoidon tarvetta arvioimaan otetaan politrukki, ehkä pysäköinninvalvontakokemusta omaava, joka priorisoi vaivat ja niiden hoidon, annetun ohjekirjaston mukaan. Näin ei lääkärien ja hoitohenkilökunnan tarvitse ottaa siitä vastuuta. Samalla pikkuvaivoista valittavat jäänevät pois jonoista.

[MrKAT]

Saitko sen hirvikärpäsen kiinni, että tiedät varmasti sen olleen purija. Hirvikärpänen pudottaa siipensä, kun se tarttuu mahdolliseen purtavaan, eli ei se enää pureman jälkeen lennä.

Se on aika jännä otus tallaamalla ei saa hengiltä osaa painua niin littanaksi, että tavalliselle kengällä ei siltä henkeä sillä konstilla oikein saa otettua.

Muuten oireesi sopii koronan nykyiseen variantiin.

Niin monta hirvikärpästä olen kammannut hiuksista tänä syksynä (usein sohvan ääressä ja jo siivettömänä , ehkä 7-10 kpl) että tuskin se muukaan on. Kyllä ne minä kengänsyrjällä takomalla olen saanut hengiltä.
   Koronakin on tietysti mahdollinen. Hajuaisti ei ole ihan 100% nyt ollut, mutta kahvi ei maistu pahalle.