Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Ilmastonmuutoksesta

Aloittaja Renttu, helmikuu 01, 2019, 14:49:01

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 27, 2020, 11:37:08
...Hyvinvointi ihmisille on pahoinvointia luonnolle ja se normi säilyy vaikka kehitysmaiden asukkaat kaikki katoaisivat maan nieleminä.
Tuo näkemys on jotain sanoinkuvaamattoman latteaa ja tyhmää.

Ei ihmiskunnan kehitys ole ongelma. Mehän kyemme ratkomaan ympäristöongelmiamme kehityksen kautta.
Yhteiskunnat, jotka jumittavat, eivät kehity. Ne saastuttavat jopa väestönkasvuillaan eniten.
Kehittyneet yhteiskunnat siivoavat ympäristöjään.

Uitko muuten mieluummin suomalaisessa joessa vai Gangesissa tai Indus-joessa?

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 27, 2020, 22:21:46
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 27, 2020, 11:37:08
...Hyvinvointi ihmisille on pahoinvointia luonnolle ja se normi säilyy vaikka kehitysmaiden asukkaat kaikki katoaisivat maan nieleminä.
Tuo näkemys on jotain sanoinkuvaamattoman latteaa ja tyhmää.

Ei ihmiskunnan kehitys ole ongelma. Mehän kyemme ratkomaan ympäristöongelmiamme kehityksen kautta.
Yhteiskunnat, jotka jumittavat, eivät kehity. Ne saastuttavat jopa väestönkasvuillaan eniten.
Kehittyneet yhteiskunnat siivoavat ympäristöjään.

Uitko muuten mieluummin suomalaisessa joessa vai Gangesissa tai Indus-joessa?

Toopen ilmastonsuojelu on sitä "rakennetaan oikein korkea piippu" -mallia. Kun intialaiset tekevät ne halvat vermeet, voi Toopen mielestä näissä halvoissa vermeissään länsimaalainen olla olevinaan luonnonsuojelija.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 27, 2020, 22:21:46
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 27, 2020, 11:37:08
...Hyvinvointi ihmisille on pahoinvointia luonnolle ja se normi säilyy vaikka kehitysmaiden asukkaat kaikki katoaisivat maan nieleminä.
Tuo näkemys on jotain sanoinkuvaamattoman latteaa ja tyhmää.

Ei ihmiskunnan kehitys ole ongelma. Mehän kyemme ratkomaan ympäristöongelmiamme kehityksen kautta.
Yhteiskunnat, jotka jumittavat, eivät kehity. Ne saastuttavat jopa väestönkasvuillaan eniten.
Kehittyneet yhteiskunnat siivoavat ympäristöjään.

Uitko muuten mieluummin suomalaisessa joessa vai Gangesissa tai Indus-joessa?

Luonto toimii samalla perusteilla kokonaisuutena.
Jos jokin luonnon osa kasvaa kohtuuttoman suureksi ja vie ympäriltään kaiken energian, on se pois muulta luonnolta.
Teknologistunut yhteiskunta (glopaali maailmantalous) vie eläimet, kalat ja kaiken muunkin luonnon elollisen tilan ja elämisen mahdollisuudet.

Sinäkin ole osallisena intian ja muiden maiden saasteisiin- siellähän halvat tee- tai kahvipaitasi tuotetaan. Olosuhteissa jossa usein ihmiset lukitaan tehtaaseen 12 tunnin työajaksi.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 29, 2020, 11:39:18
Luonto toimii samalla perusteilla kokonaisuutena.
Jos jokin luonnon osa kasvaa kohtuuttoman suureksi ja vie ympäriltään kaiken energian, on se pois muulta luonnolta.
Teknologistunut yhteiskunta (glopaali maailmantalous) vie eläimet, kalat ja kaiken muunkin luonnon elollisen tilan ja elämisen mahdollisuudet.

Sinäkin ole osallisena intian ja muiden maiden saasteisiin- siellähän halvat tee- tai kahvipaitasi tuotetaan. Olosuhteissa jossa usein ihmiset lukitaan tehtaaseen 12 tunnin työajaksi.
Niin, kuten sanoin: Väestönkasvu on se perussyy liki kaikkiin globaaleihin ongelmiin.
Meidän tulee ratkaista väestönkasvun ongelma. Mutta hei, mehän olemme sen jo ratkaisseet kehittyneissä maissa, joissa on saavutettu nollakasvu!
Miksi siis otamme tänne kehitysmaiden ylijäämäväestöä? Heidän tulee saavuttaa väestönkasvunsa rajat, kuten mekin olemme tehneet.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 30, 2020, 21:06:58
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 29, 2020, 11:39:18
Luonto toimii samalla perusteilla kokonaisuutena.
Jos jokin luonnon osa kasvaa kohtuuttoman suureksi ja vie ympäriltään kaiken energian, on se pois muulta luonnolta.
Teknologistunut yhteiskunta (glopaali maailmantalous) vie eläimet, kalat ja kaiken muunkin luonnon elollisen tilan ja elämisen mahdollisuudet.

Sinäkin ole osallisena intian ja muiden maiden saasteisiin- siellähän halvat tee- tai kahvipaitasi tuotetaan. Olosuhteissa jossa usein ihmiset lukitaan tehtaaseen 12 tunnin työajaksi.
Niin, kuten sanoin: Väestönkasvu on se perussyy liki kaikkiin globaaleihin ongelmiin.
Meidän tulee ratkaista väestönkasvun ongelma. Mutta hei, mehän olemme sen jo ratkaisseet kehittyneissä maissa, joissa on saavutettu nollakasvu!
Miksi siis otamme tänne kehitysmaiden ylijäämäväestöä? Heidän tulee saavuttaa väestönkasvunsa rajat, kuten mekin olemme tehneet.

Väestönkasvu ja ihmisen "luontainen ahneus riittää tuhoamaan maaplaneetan- aikanaan, eikä siihen taida kovin pitkää aikaa mennäkään.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 02, 2020, 15:49:32
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 30, 2020, 21:06:58
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 29, 2020, 11:39:18
Luonto toimii samalla perusteilla kokonaisuutena.
Jos jokin luonnon osa kasvaa kohtuuttoman suureksi ja vie ympäriltään kaiken energian, on se pois muulta luonnolta.
Teknologistunut yhteiskunta (glopaali maailmantalous) vie eläimet, kalat ja kaiken muunkin luonnon elollisen tilan ja elämisen mahdollisuudet.

Sinäkin ole osallisena intian ja muiden maiden saasteisiin- siellähän halvat tee- tai kahvipaitasi tuotetaan. Olosuhteissa jossa usein ihmiset lukitaan tehtaaseen 12 tunnin työajaksi.
Niin, kuten sanoin: Väestönkasvu on se perussyy liki kaikkiin globaaleihin ongelmiin.
Meidän tulee ratkaista väestönkasvun ongelma. Mutta hei, mehän olemme sen jo ratkaisseet kehittyneissä maissa, joissa on saavutettu nollakasvu!
Miksi siis otamme tänne kehitysmaiden ylijäämäväestöä? Heidän tulee saavuttaa väestönkasvunsa rajat, kuten mekin olemme tehneet.

Väestönkasvu ja ihmisen "luontainen ahneus riittää tuhoamaan maaplaneetan- aikanaan, eikä siihen taida kovin pitkää aikaa mennäkään.

Tuskinpa vain planeetta sillä tuhoutuu. Toki luonto sellaisena kuin se nyt on (ja johon ihminen on toimintansa perustanut) voi muuttua. Mutta että koko planeetta thoutuisi? En usko.

Toope

Ei planeettamme tuhoudukaan väestönkasvun myötä, vain kärsii.
Meillä on jo saavutettu väestönkasvun toimiva taso.
Suomellekin 5,5 miljoonaa ihmistä on hyvä yläraja.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 02, 2020, 16:19:47
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 02, 2020, 15:49:32
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 30, 2020, 21:06:58
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 29, 2020, 11:39:18
Luonto toimii samalla perusteilla kokonaisuutena.
Jos jokin luonnon osa kasvaa kohtuuttoman suureksi ja vie ympäriltään kaiken energian, on se pois muulta luonnolta.
Teknologistunut yhteiskunta (glopaali maailmantalous) vie eläimet, kalat ja kaiken muunkin luonnon elollisen tilan ja elämisen mahdollisuudet.

Sinäkin ole osallisena intian ja muiden maiden saasteisiin- siellähän halvat tee- tai kahvipaitasi tuotetaan. Olosuhteissa jossa usein ihmiset lukitaan tehtaaseen 12 tunnin työajaksi.
Niin, kuten sanoin: Väestönkasvu on se perussyy liki kaikkiin globaaleihin ongelmiin.
Meidän tulee ratkaista väestönkasvun ongelma. Mutta hei, mehän olemme sen jo ratkaisseet kehittyneissä maissa, joissa on saavutettu nollakasvu!
Miksi siis otamme tänne kehitysmaiden ylijäämäväestöä? Heidän tulee saavuttaa väestönkasvunsa rajat, kuten mekin olemme tehneet.

Väestönkasvu ja ihmisen "luontainen ahneus riittää tuhoamaan maaplaneetan- aikanaan, eikä siihen taida kovin pitkää aikaa mennäkään.

Tuskinpa vain planeetta sillä tuhoutuu. Toki luonto sellaisena kuin se nyt on (ja johon ihminen on toimintansa perustanut) voi muuttua. Mutta että koko planeetta thoutuisi? En usko.

Totta, eihän se planeetta-  elinkelpoisuus ihmisen näkökannalta voi kyllä mennä melko huonoon "happeen, kuten  sanotaan.
Se voi olla melko maapallon laajuista ja maan ihmisestä toipumiseen voi mennä aika kauan.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 03, 2020, 12:14:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 02, 2020, 16:19:47
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 02, 2020, 15:49:32
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 30, 2020, 21:06:58
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 29, 2020, 11:39:18
Luonto toimii samalla perusteilla kokonaisuutena.
Jos jokin luonnon osa kasvaa kohtuuttoman suureksi ja vie ympäriltään kaiken energian, on se pois muulta luonnolta.
Teknologistunut yhteiskunta (glopaali maailmantalous) vie eläimet, kalat ja kaiken muunkin luonnon elollisen tilan ja elämisen mahdollisuudet.

Sinäkin ole osallisena intian ja muiden maiden saasteisiin- siellähän halvat tee- tai kahvipaitasi tuotetaan. Olosuhteissa jossa usein ihmiset lukitaan tehtaaseen 12 tunnin työajaksi.
Niin, kuten sanoin: Väestönkasvu on se perussyy liki kaikkiin globaaleihin ongelmiin.
Meidän tulee ratkaista väestönkasvun ongelma. Mutta hei, mehän olemme sen jo ratkaisseet kehittyneissä maissa, joissa on saavutettu nollakasvu!
Miksi siis otamme tänne kehitysmaiden ylijäämäväestöä? Heidän tulee saavuttaa väestönkasvunsa rajat, kuten mekin olemme tehneet.

Väestönkasvu ja ihmisen "luontainen ahneus riittää tuhoamaan maaplaneetan- aikanaan, eikä siihen taida kovin pitkää aikaa mennäkään.

Tuskinpa vain planeetta sillä tuhoutuu. Toki luonto sellaisena kuin se nyt on (ja johon ihminen on toimintansa perustanut) voi muuttua. Mutta että koko planeetta thoutuisi? En usko.

Totta, eihän se planeetta-  elinkelpoisuus ihmisen näkökannalta voi kyllä mennä melko huonoon "happeen, kuten  sanotaan.
Se voi olla melko maapallon laajuista ja maan ihmisestä toipumiseen voi mennä aika kauan.

Näin. Mutta jos jo alunperinkin on tarkoituksena saada väkimäärä vähenemään, niin tuossahan on vallan oiva keino siihen. Mikä siinä olisi vikana, häh?

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 03, 2020, 16:09:06
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 03, 2020, 12:14:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 02, 2020, 16:19:47
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 02, 2020, 15:49:32
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 30, 2020, 21:06:58
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 29, 2020, 11:39:18
Luonto toimii samalla perusteilla kokonaisuutena.
Jos jokin luonnon osa kasvaa kohtuuttoman suureksi ja vie ympäriltään kaiken energian, on se pois muulta luonnolta.
Teknologistunut yhteiskunta (glopaali maailmantalous) vie eläimet, kalat ja kaiken muunkin luonnon elollisen tilan ja elämisen mahdollisuudet.

Sinäkin ole osallisena intian ja muiden maiden saasteisiin- siellähän halvat tee- tai kahvipaitasi tuotetaan. Olosuhteissa jossa usein ihmiset lukitaan tehtaaseen 12 tunnin työajaksi.
Niin, kuten sanoin: Väestönkasvu on se perussyy liki kaikkiin globaaleihin ongelmiin.
Meidän tulee ratkaista väestönkasvun ongelma. Mutta hei, mehän olemme sen jo ratkaisseet kehittyneissä maissa, joissa on saavutettu nollakasvu!
Miksi siis otamme tänne kehitysmaiden ylijäämäväestöä? Heidän tulee saavuttaa väestönkasvunsa rajat, kuten mekin olemme tehneet.

Väestönkasvu ja ihmisen "luontainen ahneus riittää tuhoamaan maaplaneetan- aikanaan, eikä siihen taida kovin pitkää aikaa mennäkään.

Tuskinpa vain planeetta sillä tuhoutuu. Toki luonto sellaisena kuin se nyt on (ja johon ihminen on toimintansa perustanut) voi muuttua. Mutta että koko planeetta thoutuisi? En usko.

Totta, eihän se planeetta-  elinkelpoisuus ihmisen näkökannalta voi kyllä mennä melko huonoon "happeen, kuten  sanotaan.
Se voi olla melko maapallon laajuista ja maan ihmisestä toipumiseen voi mennä aika kauan.

Näin. Mutta jos jo alunperinkin on tarkoituksena saada väkimäärä vähenemään, niin tuossahan on vallan oiva keino siihen. Mikä siinä olisi vikana, häh?

Niin missä?

Saastumisessa ilmaston-muutoksessa?, onko joku väittänyt siinä olevan jotain vikaa- kivempihan tietenkin olisi >olla ja elää ilman saasteita ja luonnossa tapahtuvia katastrofeja.

Mutta niillä korteilla pelataan, mitä jaossa on saatu.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 03, 2020, 16:09:06
Näin. Mutta jos jo alunperinkin on tarkoituksena saada väkimäärä vähenemään, niin tuossahan on vallan oiva keino siihen. Mikä siinä olisi vikana, häh?
Ei kai kukaan halua sinänsä aktiivisesti vähentää maapallon ihmisväestöä. Itsekin puhun siitä, että kehittyneissä maissa väestön nolla-kasvu on positiivinen asia, koska liki kaikki ympäristöongelmammekin voidaan yhdistää väestön liikakasvuun. Ylikalastus, eroosio, eläinlajien sukupuutot tms., nuo kaikki osaltaan johtuvat siitä, että meitä on jo ihan stanan tarpeeksi paljon, ehkä liikaakin.

Länsimaiden väestökehityksessä ei ole mitään ongelmaa, tuohon on vain sopeuduttava. Vanhuksia tulee olemaan paljon, yli 80-vuotiaita yhtä paljon kuin alle 18-vuotiaita. Tuohon vaan täytyy sopeutua, muuten ei väestönkasvun ongelma ratkea. Japani ei ole pahempi maa, vaikka sen väkiluku laskisi 120 miljoonasta vaikka 80 miljoonaan. Suomi ei olisi huono maa elää, vaikka väestömme vähitellen vähenisi esim. miljoonalla.

Väestön liikamäärä ja kehitysmaiden väestönkasvu ovat THE ympäristöongelma.


safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 04, 2020, 23:36:04
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 03, 2020, 16:09:06
Näin. Mutta jos jo alunperinkin on tarkoituksena saada väkimäärä vähenemään, niin tuossahan on vallan oiva keino siihen. Mikä siinä olisi vikana, häh?
Ei kai kukaan halua sinänsä aktiivisesti vähentää maapallon ihmisväestöä. Itsekin puhun siitä, että kehittyneissä maissa väestön nolla-kasvu on positiivinen asia, koska liki kaikki ympäristöongelmammekin voidaan yhdistää väestön liikakasvuun. Ylikalastus, eroosio, eläinlajien sukupuutot tms., nuo kaikki osaltaan johtuvat siitä, että meitä on jo ihan stanan tarpeeksi paljon, ehkä liikaakin.

Länsimaiden väestökehityksessä ei ole mitään ongelmaa, tuohon on vain sopeuduttava. Vanhuksia tulee olemaan paljon, yli 80-vuotiaita yhtä paljon kuin alle 18-vuotiaita. Tuohon vaan täytyy sopeutua, muuten ei väestönkasvun ongelma ratkea. Japani ei ole pahempi maa, vaikka sen väkiluku laskisi 120 miljoonasta vaikka 80 miljoonaan. Suomi ei olisi huono maa elää, vaikka väestömme vähitellen vähenisi esim. miljoonalla.

Väestön liikamäärä ja kehitysmaiden väestönkasvu ovat THE ympäristöongelma.

Niin. Juuri siksi, että en usko sinunkaan kehtaavan toivo ihmisten kuolemista, olen kiinnittänyt huomiotasi siihen, miten hedelmällisyysluku on suurimmassa osassa maailmaa JO LASKENUT. Korkea syntyvyys ei siis niinkään johdu siitä, että yksittäinen nainen saa liikaa lapsia liian nuorena. Kyse on sitä, että tulevia synnyttäjiä on jo syntynyt suuri määrä. Tätä ei ratkaise alinomaa hokemasi ehkäisyyyn turvautuminen. Jos hedelmällisyys on laskenut jonnekin väestön uusiutumisen takaavalle tasolle tai (kuten monessa maailman maassa) selvästi sen alle, lienee selvää, että omaa lapsilukua on jo osattu säännellä.

Kannattaisikin pohtia sitä, millaisissa maissa hedelmällisyys on laskenut ja millaisiin muutoksiin yhteiskunnassa se liittyy. Jotta tällaisia muutoksia voitaisiin tavoitella sielläkin, missä hedelmällisyys edelleen on korkea. Havainnot eivät tue esim. sellaista mallia, jossa maan oloja kurjistetaan, kouluttautumiseen ja synnytysterveyteen panostamista heikennetään ja naisten asemaa heikennetään / pidetään heikkona, mikäli tavoitteena on hedelmällisyysluvun pienentäminen.

Miten ajattelit itse vaikuttavasi positiivisesti kertomalla, ettei afrikkalaisilla ja naisilla oikeastaan ole älykapasiteettia tavoitella korkeampaa koulutusta ja oikeastaan naisten ainoan elämäntehtävän olisi syytä olla lasten hoivaaminen? Miten ajattelit perustella samaan aikaan naisille sen, että heidän biologiansa nyt vain on tarkoitettu lasten hoivaamiseen, joten synnyttäminen on syytä jättää tekemättä? Minusta myyntipuheessasi on paha vika.

Karikko


^
Ihmisten väheneminen lienee pakollista, muuten seuraa väistämätön katastrofi- taitaa seurata joka tapauksessa.
Silti ei ihmisten tuhoa kukaan varmaankaan toivo- mutta sitähän ei ihmiseltä kysytä.

Yhtälö ihmismäärän jatkuvan kasvun ja hyvinvoinnin lisääntymisen suhteen on mahdoton- se ei yksinkertaisesti onnistu.

Ihminen on pydamidin huipulla oleva "peto" joka käyttää muuta luontoa systemaattisesti ja häikäilemättömästi hyvkseen ja se ei pidemmän ajanjakson jatkuessa onnistu.

Luonnossakin on petoeläinten ja saaliseläinten suhde kytköksissä toisiinsa, ja saaliselämiä pitää olla moninkerainen määrä- petoihin verrattuna. Muuten populaatiossa tapahtuu taantumista ja tuhoa.

Sama voidaan olettaa ihmistenkin yhteisöissä- eli tässä tapauksessa energian määrän ja sen käytön suhteen- Kuten myös muun luonnon hyödyntämisessä- kalat vähenevät kasvien yksipuolisuus heikentää bio-versiteettiä jne. Mikään ei ole olemassa itsestään toisista riippumatonta, ei ihmisukukaan.

Ilmastokaan ei voi pelastaa ja jatkaa hyvinvoinnin kehitystä- ne eivät toimi samalla logiikalla.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 06, 2020, 06:30:09

Niin. Juuri siksi, että en usko sinunkaan kehtaavan toivo ihmisten kuolemista, olen kiinnittänyt huomiotasi siihen, miten hedelmällisyysluku on suurimmassa osassa maailmaa JO LASKENUT. Korkea syntyvyys ei siis niinkään johdu siitä, että yksittäinen nainen saa liikaa lapsia liian nuorena. Kyse on sitä, että tulevia synnyttäjiä on jo syntynyt suuri määrä. Tätä ei ratkaise alinomaa hokemasi ehkäisyyyn turvautuminen. Jos hedelmällisyys on laskenut jonnekin väestön uusiutumisen takaavalle tasolle tai (kuten monessa maailman maassa) selvästi sen alle, lienee selvää, että omaa lapsilukua on jo osattu säännellä.

Kannattaisikin pohtia sitä, millaisissa maissa hedelmällisyys on laskenut ja millaisiin muutoksiin yhteiskunnassa se liittyy. Jotta tällaisia muutoksia voitaisiin tavoitella sielläkin, missä hedelmällisyys edelleen on korkea. Havainnot eivät tue esim. sellaista mallia, jossa maan oloja kurjistetaan, kouluttautumiseen ja synnytysterveyteen panostamista heikennetään ja naisten asemaa heikennetään / pidetään heikkona, mikäli tavoitteena on hedelmällisyysluvun pienentäminen...

Länsimaissa, Japanissa on hyvä esimerkki. Meidän kasvumme on nollassa, kuten pitääkin olla, koska ihmisten liiallinen määrä on se "globaali" ongelma, kasvun ohella.
Kulttuurien tulee kehitysmaissa muuttua, jotta vähentäisivät syntyvyyttään. Väestönkasvua ei rajoiteta ilman, että tietyt kulttuurit kykenevät sopeutumaan nykymaailmaan.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 06, 2020, 22:45:13
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 06, 2020, 06:30:09

Niin. Juuri siksi, että en usko sinunkaan kehtaavan toivo ihmisten kuolemista, olen kiinnittänyt huomiotasi siihen, miten hedelmällisyysluku on suurimmassa osassa maailmaa JO LASKENUT. Korkea syntyvyys ei siis niinkään johdu siitä, että yksittäinen nainen saa liikaa lapsia liian nuorena. Kyse on sitä, että tulevia synnyttäjiä on jo syntynyt suuri määrä. Tätä ei ratkaise alinomaa hokemasi ehkäisyyyn turvautuminen. Jos hedelmällisyys on laskenut jonnekin väestön uusiutumisen takaavalle tasolle tai (kuten monessa maailman maassa) selvästi sen alle, lienee selvää, että omaa lapsilukua on jo osattu säännellä.

Kannattaisikin pohtia sitä, millaisissa maissa hedelmällisyys on laskenut ja millaisiin muutoksiin yhteiskunnassa se liittyy. Jotta tällaisia muutoksia voitaisiin tavoitella sielläkin, missä hedelmällisyys edelleen on korkea. Havainnot eivät tue esim. sellaista mallia, jossa maan oloja kurjistetaan, kouluttautumiseen ja synnytysterveyteen panostamista heikennetään ja naisten asemaa heikennetään / pidetään heikkona, mikäli tavoitteena on hedelmällisyysluvun pienentäminen...

Länsimaissa, Japanissa on hyvä esimerkki. Meidän kasvumme on nollassa, kuten pitääkin olla, koska ihmisten liiallinen määrä on se "globaali" ongelma, kasvun ohella.
Kulttuurien tulee kehitysmaissa muuttua, jotta vähentäisivät syntyvyyttään. Väestönkasvua ei rajoiteta ilman, että tietyt kulttuurit kykenevät sopeutumaan nykymaailmaan.
Valituksestasi huolimatta hedelmällisyyden suhteen sopeutumiskykyisiä ovat mm. arabit ja aasialaiset. Itse asiassa jopa sen hedelmällisimmän eli Nigerin hedelmällisyys on laskenut, vaikka korkea onkin. 1980 7,9 mutta 2020 vain 6,5. Suomessa muutos lukemassa on paljon pienempi (1980 1,7 vs. 2020 1,4).