Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym

[Toope]

Siis ylinopeus...? Vai jotain muutako Kopek esittää?

[Saares]

Mikähän tuossa mahtaa olla takana, että EU-maat, jotka ovat hyötyneet EU:sta mahdollisesti eniten suhtautuvat niin nihkeästi Etelä-Euroopan koronaongelmiin? Eikös tässä pitäisi EU-jäsenenä kokea olevansa samassa veneessä ja auttaa Italiaa ja Espanjaa suhteessa eniten, sillä hehän tässä ovat eniten kärsineet? Eihän homma voi alkuunkaan toimia jos me EU-maat emme toimi yhteisten päämäärien eteen kansallisten etujemme sijaan.

Kokemusperäistä ennakkoluuloa. Olemme saaneet lukea kuinka Italiaan syötetyt avustusrahat ovat joutuneet kerran toisensa jälkeen sikäläisen mafian käyttöön. Esimerkkinä taannoisen maanjäristyksen jälkien korjaukseen kerätyt kansainväliset avustukset.

En muista moista episodia. Milloin Italian on laittanut saamansa avustukset mafialle? Onko sulla jotain asialähdettä tälle väitteelle. Tekisi mieli tutustua episodiin tarkemmin.

Minä muistan syystä että olin käynyt paikalla. Popoli vuoristossa Rooman ja Pescaran välissä.

[Aave]

^
Aiheesta löytyy runsaasti pelkällä pikahaulla. EKM osaa varmasti tehdä hakuja itsekin, jos se niin kovasti kiinnostaa.

[Saares]

^
Aiheesta löytyy runsaasti pelkällä pikahaulla. EKM osaa varmasti tehdä hakuja itsekin, jos se niin kovasti kiinnostaa.

Tässä yksi esimerkki, ei tosin samasta tapauksesta:
"Irpinian maanjäristys tapahtui Etelä-Italiassa Irpinian alueella 23. marraskuuta 1980. Sen keskipiste oli Avellinon maakunnassa sijaitsevassa Conza della Campanian kylässä, joka tuhoutui lähes kokonaan. Myös naapurimaakunnissa Salernossa ja Potenzassa järistys aiheutti suurta tuhoa. Kaikkiaan 684 kuntaa kärsi vahinkoja. Suurimpia henkilövahinkoja Conza della Campanian 184 uhrin lisäksi kärsivät Sant'Angelo dei Lombardi (482), Laviano (303), Lioni (228) ja Teora (137). Napolissa kuoli 68 henkilöä, vaikka se sijaitsee noin 100 kilometrin päässä järistyksen keskipisteestä.[2]

Jälleenrakennukseen tarkoitettujen varojen käytöstä syntyi poliittinen skandaali 1990-luvulla, koska ainakin 4 miljardia liiraa oltiin käytetty poliitikkojen lahjuksi"

[-:)lauri]

^ei olisi yhtään tuoreempia tapauksia?

[Kopek]

Siis ylinopeus...? Vai jotain muutako Kopek esittää?

En kirjoita ylinopeudesta vaan siitä, miten yleinen asenne ja uutisointi on muuttunut vuosikymmenien aikana. Merkille pantava trendi on poliisin merkityksen ja näkyvyyden ja vaikutusvallan jatkuva lisääntyminen yhteiskunnassa. Tämä vallansiirto poliisille tapahtuu niin vaivihkaa, etteivät ihmiset huomaa sitä.

Aikaisempina vuosikymmeninä aina 1990-luvulle asti uutisissa kerrottiin liikenneonnettomuuksista, mutta ei yleensä käsiteltty sitä, oliko joku onnettomuuteen osallinen mahdollisesti rikkonut lakia ja tutkiiko poliisi asiaa. Onnettomuusuutisessa ei välttämättä mainittu poliisia sanallakaan.

Nyt uutisessa kerrotaan, että yksi ihminen ajoi ojaan ja kuoli, ja poliisi tutkii tapauksta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Ajoneuvon hallinnan menettäminen ja ojaan ajaminen kun katsotaan sellaiseksi. Uutiset ovat pelkkää poliisia aina uutiskuvitusta myöten.

Minun mielestäni nykyinen käytäntö on makaaberi. Poliisihan tutkii sitä, onko kuollut ihminen tehnyt rikoksen samalla kun hän on kuollut. Aikooko poliisi viedä käräjähaasteen kuljettajan arkulle ruumiinsiunaamistilaisuudessa, vai mihin tällä pyritään. Muut laskevat seppeleen ja lausuvat muistosanat. Poliisi laskee käräjähaasteen ja lausuu: Hei jätkä, äläs mihinkään pakene. Yritähän nyt ryömiä sieltä arkustasi, koska joudut käräjille. Tuomio tulee varmasti. ties vaikka linnaan joutuisit. Hop, hop nyt sieltä! Vai onko kaasujalka krampannut makaillessa, kun noin kestää? Kyllä maantiellä vauhtia riitti. Ei tässä koko päivää jouda odottamaan.

[Amore]

Tieliikenneonnettomuuksien syy pitää selvittää mm. siitä syystä, että tiedetään, onko onnettomuuspaikalla jokin aiemmin huomaamatta jäänyt vaaratekijä. Oliko tie liukas? Millaiset nopeusrajoitukset paikalla oli? Oliko näköesteitä? Pitääkö liikennemerkistöä onnettomuusalueella muuttaa? Lisäksi onnettomuudessa voi olla toinen osapuoli, jolloin on tärkeää selvittää, kuka aiheutti onnettomuuden. Jos onnettomuusautossa on ollut kuljettajan lisäksi muita henkilöitä, on myös aiheellista selvittää, onko heillä ollut osuutta onnettomuuden syntyyn.

[Kopek]

Tieliikenneonnettomuuksien syy pitää selvittää mm. siitä syystä, että tiedetään, onko onnettomuuspaikalla jokin aiemmin huomaamatta jäänyt vaaratekijä. Oliko tie liukas? Millaiset nopeusrajoitukset paikalla oli? Oliko näköesteitä? Pitääkö liikennemerkistöä onnettomuusalueella muuttaa? Lisäksi onnettomuudessa voi olla toinen osapuoli, jolloin on tärkeää selvittää, kuka aiheutti onnettomuuden. Jos onnettomuusautossa on ollut kuljettajan lisäksi muita henkilöitä, on myös aiheellista selvittää, onko heillä ollut osuutta onnettomuuden syntyyn.

Onnettomuuksien syyt on aina selvitetty, mutta ei 1950-luvulla ja 1960-luvulla ja 1970-luvulla uutisissa lukenut, että poliisi epäilee onnettomuudessa menehtynyttä ihmistä rikoksesta.

Vanhan ajan hienotuneisuutta ja omaisten surun huomioon ottamista kaipaisin uutisiin. Vai ovatko toimittajat yksinkertaisesti vain niin laiskoja, että julkaisevat poliisin tiedotteet sellaisenaan.

Seuraavassa on uutinen kuuden ihmisen kuolemasta useissa eri onnettomuuksissa 1960-luvulla.

https://i.ibb.co/Lnxfct0/Screenshot-2020-04-11-at-22-03-31.png

Ja tässä uutinen yhden ihmisen loukkaantumisesta peräänajokolarissa tänä vuonna.

https://i.ibb.co/stMkr3J/Screenshot-2020-04-11-at-22-08-38.png

1960-luvun uutisissa ei mainita poliisia eikä rikosta, vaikka tuolloinkin onnettomuudet tutkittiin ja käsiteltiin käräjillä, mikäli aihetta ilmeni. Tämän vuoden uutisessa kuva esittää poliisiautoa ja tekstissä puhutaan rikoksesta. 1960-luvun uutisessa oli kuva kolarin ajaneesta Volkswagenista, mutta se rajautui pois.

Pointti on se, että ennen uutinen keskittyi itse tapahtumaan, mutta nyt se keskittyy poliisin toimintaan ja juridiikaan. Eihän nykykäsityksen mukaan sellaista asiaa kuin "liikenneonnettomuus" oikeastaan edes ole olemassa. On vain rikoksia. Minä en ajattele näin, mutta tällainen tuntuu olevan virallinen näkemys.

Asian vierestä voi todeta sen, minkä ensimmäinen uutisjuttukin osoittaa, että 1960-luvulla liikenteessä tapahtui paljon kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, vaikka autoja oli vähemmän kuin nykyisin.

Autojen määrä Suomen maanteillä lisääntyi räjähdysmäisesti 1960-luvulla, mikä tarkoitti sitä, että myös valtaosa kuljettajista oli kokemattomia aloittelijoita. Nyt tilanne on käänteinen, eli uusia kuljettajia on vain pieni osa kaikista.

1960-luvun autot olivat erittäin vaarallisia nykyautoihin verrattuna.Nykypäivän mittapuussa lievätkin kolarit johtivat helposti kuolemaan ja vakaviin loukkaantumisiin. Turvavöitä ei useimmissa autoissa ollut eikä niitä käytetty.

Autoilu oli 1960-luvulla vielä niin "uutta" monille ihmisille, että riskejä ei täysin tiedostettu. Elettiin vauhdin hurmassa. Ajettiin autojen ja maanteiden ominaisuuksiin nähden kovaa. Tehtiin vaarallisia ohituksia. Renkaat olivat nykyistä huonommat. Ihanteita olivat Timo Mäkinen ja muut ralliajajat. Liikennekulttuuri 1960-luvun Suomessa oli saman tyyppinen kuin itäblogin maissa 1990-luvun alussa näiden maiden autokannan länsimaistuessa ja kasvaessa radikaalisti. Myös Itä-Euroopassa liikenne vaati paljon uhreja 1990, kunnes ihmiset vähitellen "oppivat" ajamaan. Suomen tilanne 1960-luvulla oli pahempi kuin entisten sosialistimaiden tilanne 1990-luvulla, koska 1960-luvun autot olivat vaarallisempia.

[-:)lauri]

Ketkä nykyajattelijat edustavat nk. vasemmistolaista akateemista älymystöä maailmassa? Itselleni tulee mieleen ainoastaan Noam Chomsky ja Slavoj Žižek. Olisiko näitä muitakin? Ei haittaa vaikka ette keksisi yhtä näkyviä tapauksia. Riittää, että ajatukset nauttisivat vasemmistolaisissa piireissä tavanomaista laajempaa arvostusta.

[-:)lauri]

Tieliikenneonnettomuuksien syy pitää selvittää mm. siitä syystä, että tiedetään, onko onnettomuuspaikalla jokin aiemmin huomaamatta jäänyt vaaratekijä. Oliko tie liukas? Millaiset nopeusrajoitukset paikalla oli? Oliko näköesteitä? Pitääkö liikennemerkistöä onnettomuusalueella muuttaa? Lisäksi onnettomuudessa voi olla toinen osapuoli, jolloin on tärkeää selvittää, kuka aiheutti onnettomuuden. Jos onnettomuusautossa on ollut kuljettajan lisäksi muita henkilöitä, on myös aiheellista selvittää, onko heillä ollut osuutta onnettomuuden syntyyn.

Onnettomuuksien syyt on aina selvitetty, mutta ei 1950-luvulla ja 1960-luvulla ja 1970-luvulla uutisissa lukenut, että poliisi epäilee onnettomuudessa menehtynyttä ihmistä rikoksesta.

Vanhan ajan hienotuneisuutta ja omaisten surun huomioon ottamista kaipaisin uutisiin. Vai ovatko toimittajat yksinkertaisesti vain niin laiskoja, että julkaisevat poliisin tiedotteet sellaisenaan.

Seuraavassa on uutinen kuuden ihmisen kuolemasta useissa eri onnettomuuksissa 1960-luvulla.

https://i.ibb.co/Lnxfct0/Screenshot-2020-04-11-at-22-03-31.png

Ja tässä uutinen yhden ihmisen loukkaantumisesta peräänajokolarissa tänä vuonna.

https://i.ibb.co/stMkr3J/Screenshot-2020-04-11-at-22-08-38.png

1960-luvun uutisissa ei mainita poliisia eikä rikosta, vaikka tuolloinkin onnettomuudet tutkittiin ja käsiteltiin käräjillä, mikäli aihetta ilmeni. Tämän vuoden uutisessa kuva esittää poliisiautoa ja tekstissä puhutaan rikoksesta. 1960-luvun uutisessa oli kuva kolarin ajaneesta Volkswagenista, mutta se rajautui pois.

Pointti on se, että ennen uutinen keskittyi itse tapahtumaan, mutta nyt se keskittyy poliisin toimintaan ja juridiikaan. Eihän nykykäsityksen mukaan sellaista asiaa kuin "liikenneonnettomuus" oikeastaan edes ole olemassa. On vain rikoksia. Minä en ajattele näin, mutta tällainen tuntuu olevan virallinen näkemys.

Asian vierestä voi todeta sen, minkä ensimmäinen uutisjuttukin osoittaa, että 1960-luvulla liikenteessä tapahtui paljon kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, vaikka autoja oli vähemmän kuin nykyisin.

Autojen määrä Suomen maanteillä lisääntyi räjähdysmäisesti 1960-luvulla, mikä tarkoitti sitä, että myös valtaosa kuljettajista oli kokemattomia aloittelijoita. Nyt tilanne on käänteinen, eli uusia kuljettajia on vain pieni osa kaikista.

1960-luvun autot olivat erittäin vaarallisia nykyautoihin verrattuna.Nykypäivän mittapuussa lievätkin kolarit johtivat helposti kuolemaan ja vakaviin loukkaantumisiin. Turvavöitä ei useimmissa autoissa ollut eikä niitä käytetty.

Autoilu oli 1960-luvulla vielä niin "uutta" monille ihmisille, että riskejä ei täysin tiedostettu. Elettiin vauhdin hurmassa. Ajettiin autojen ja maanteiden ominaisuuksiin nähden kovaa. Tehtiin vaarallisia ohituksia. Renkaat olivat nykyistä huonommat. Ihanteita olivat Timo Mäkinen ja muut ralliajajat. Liikennekulttuuri 1960-luvun Suomessa oli saman tyyppinen kuin itäblogin maissa 1990-luvun alussa näiden maiden autokannan länsimaistuessa ja kasvaessa radikaalisti. Myös Itä-Euroopassa liikenne vaati paljon uhreja 1990, kunnes ihmiset vähitellen "oppivat" ajamaan. Suomen tilanne 1960-luvulla oli pahempi kuin entisten sosialistimaiden tilanne 1990-luvulla, koska 1960-luvun autot olivat vaarallisempia.

Yhteiskunnissa, joissa poliittinen korrektius on pahempi rikos kuin rasismi, on aika vaikeaa löytää hienotunteisuutta sillonkaan kuin sille olisi ihan aito tilaus.

[Amore]

Yhteiskunnissa, joissa poliittinen korrektius on pahempi rikos kuin rasismi, on aika vaikeaa löytää hienotunteisuutta sillonkaan kuin sille olisi ihan aito tilaus.

Miten poliittinen korrektius on rikos? Sehän on nimenomaan normi, usein ääneen lausumaton oletusarvo, joka estää monista vaikeista asioista keskustelemisen kokonaan.

[Toope]

Ketkä nykyajattelijat edustavat nk. vasemmistolaista akateemista älymystöä maailmassa? Itselleni tulee mieleen ainoastaan Noam Chomsky ja Slavoj Žižek. Olisiko näitä muitakin? Ei haittaa vaikka, ette keksisi yhtä näkyviä tapauksia. Riittää, että ajatukset nauttisivat vasemmistolaisissa piireissä tavanomaista laajempaa arvostusta.

Minusta vasemmistoälymystö on köyhää, ideoiltaan ja ideologioiltaan. Perinteisen sosialismin kannatus on heikkoa, koska ihmiset tietävät, mitä se on. = Tappamista ja totalitarismia.

Humanitaariseen sosialismiin ihmiset eivät oikein usko. Eihän siitä ole näyttöä.

[-:)lauri]

Yhteiskunnissa, joissa poliittinen korrektius on pahempi rikos kuin rasismi, on aika vaikeaa löytää hienotunteisuutta sillonkaan kuin sille olisi ihan aito tilaus.

Miten poliittinen korrektius on rikos? Sehän on nimenomaan normi, usein ääneen lausumaton oletusarvo, joka estää monista vaikeista asioista keskustelemisen kokonaan.

Se on sillä tavalla rikos, että jos joku erehtyy olemaan hienotunteinen lähiomaisille kun heidän läheisensä on juuri menehtynyt liikenneonnettomuudessa, kaltaisesi propelipäät tulevat välittömästi internetissä syyttelemään siitä, että hientotunteisuus estää keskustelemasta vaikeista asioista. Mitä jos se on joskus koko homman pointti olla tuomasta draamaa joka helvetin tilanteeseen, jossa kohtaa muita ihmisiä?

[-:)lauri]

Taas Toopelta pelkkää lapsekasta tunnepuhetta.

[Amore]

Niin, mutta kun en koe, että poliittinen korrektius olisi yhteiskunnassamme rikos lainkaan. Siksi tuo on niin outo väite. Ei meiltä mielestäni puutu hienotunteisuutta. Enkä ole kuullut, että poliisi olisi ollut jotenkin erityisen tunteeton asioidessaan onnettomuuksiin liittyvien omaisten kanssa.

Median harjoittama uutisointi ja some ovat sitten asia erikseen. Minusta somessa esiintyvä törkeily on lähinnä vain ilmentymä siitä, että some on vielä keskuudessamme aika nuori ilmiö eikä ole löytänyt kypsempää toimintakulttuuria.

Poliittinen korrektius ja hienotunteisuus eivät ole synonyymejä keskenään.