Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym

[ROOSTER]

Minun mielestäni hoitaja- ja opettajapula kertoo kyllä selvästi, että palkan ja työn suhde ei ole ihan kohdillaan. Markkinatalouden laki.

[Hippi]

^
Nyt HUS:in alueella ainakin on vielä ongelmia palkanmaksun kanssa. Hoitajille on lähetetty asiasta viestiä, joka on niin epäselvä, että ei saanut viestin vastaanottaja siitä selvää, jotta onko palkka perjantaina tulossa vai ei. Luin myös tuon tekstin ja ei siinä kyllä sanottu mitään muuta kuin, että työt on ruuhkautuneet ja on epävarmaa tuleeko palkkaa vai ei.

Aiemmin oli lehdessä joku juttu, että jotkut muutaman euron lisät oli kilahtanut tilille, mutta se varsinainen palkka puuttui.

Ei kuulostanut kivalta.

[-:)lauri]

Aiemmin oli lehdessä joku juttu, että jotkut muutaman euron lisät oli kilahtanut tilille, mutta se varsinainen palkka puuttui.

Ei kuulostanut kivalta.

Odota vain. Eiköhän MrKATilta löydy sukulainen, joka tulisi tuollakin toimeen.

[Toope]

Minun mielestäni hoitaja- ja opettajapula kertoo kyllä selvästi, että palkan ja työn suhde ei ole ihan kohdillaan. Markkinatalouden laki.

Niin, mutta onko työn teho hoitajasektorilla suurempi/pienempi, kuin palkkaus ansaitsee?

[ROOSTER]

Minun mielestäni hoitaja- ja opettajapula kertoo kyllä selvästi, että palkan ja työn suhde ei ole ihan kohdillaan. Markkinatalouden laki.

Niin, mutta onko työn teho hoitajasektorilla suurempi/pienempi, kuin palkkaus ansaitsee?

Voisitko selventää kysymystäsi, en oikein ymmärtänyt.

[Toope]

Onko hoitosektorin työ raskaampaa, kuin muu fyysistä ponnistelua vaativa työ?

[Hippi]

^
Pitäisikö tuo tulikita niin, että mitä raskaampi työ, sen enemmän pitäisi saada palkkaa?

Esimerkiksi lapiolla ojankaivaminen lienee kovin raskasta, joten tästä olisi maksettava huippupalkkaa verrattuna kaivinkoneella ojaa kaivavaan henkilöön.

Toopen arvomaailmassa ei taida olla arvoa sillä, että hoitajat hoitavat ihmisiä ja ovat heidän hyvinvoinnistaan ja jopa hengestä ja terveydestä vastuussa.

[Hayabusa]

Kumman työ on arvokkaampaan: hoitajan, joka hoitaa lapiolla ojaa kaivavaa vai hoitajan, joka hoitaa kaivinkoneella ojaa kaivavaa? Tokihan hoitajalle kuuluisi osansa siitä arvosta, jonka hoidokkinsa tuottavat.

Oikean arvon mittaaminen on erittäin vaikeaa. Perinteisesti arvo ja sitä myöten palkka on perustunut korvattavuuteen. Jos työntekijän tilalle on vaikea saada toinen ja sitä myöten asiakkaalta ei saada rahoja, palkkaa maksetaan paljon. Teknologia on aina murtanut työntekijöiden neuvotteluvoimaa: kaivurikuski korvaa tusinan lapiomiestä.

[MrKAT]

^
Milloinhan tuo sukulaisesi on ollut opettajana?

Opettajan työ on tässä viimeisen vuosikymmenen aikana (ja varmaan ennen sitäkin) muuttunut valtavasti. Entisaikojen opettajan työ on ollut paljon suoraviivaisempaa ja oppisisällöt saattoivat pysyä vuosikausia pääosiltaan samanlaisina. Eri oppiaineissa opetus metoditkin muuttuvat niin, että opettajat tarvitsevat jatkuvaa kouluttautumista ja itsensäkin kehittämistä pysyäkseen muutosten matkassa. Kirsikkana kakun päällä on vielä some tai paremminkin ne apit, joilla vanhemmat pitävät yhteyttä opettajaan mitä ihmeellisimpiin kellonaikoihin.

Onko tuokin siis mennyt päin digihelvettiä ja digivitutusta? Tietokoneidenhan piti helpottaa eikä raskauttaa ihmisiä työnteosta, ainakin niin aikoinaan unelmoitiin.

Joo, sukulainen, eläkeläinen, oli töissä paljon ennen tietokoneita (ja/tai ei ottanut käyttöön).

[MrKAT]

Palkkaan vaikuttanee esim:
a - kuinka elintärkeää työ on toisille/maallemme.
      Tietosuojavartijat ja -operaattorit pitää olla hyväpalkkaisia vaikka työ ei olisi raskasta jos käsissä on
      Suomen kansan turvallisuus ja terveys. Myös lahjontariskin vähentämiseksi.
      Hoitajien ja lääkärien työ on oleellisempaa ihmisen hengelle ja terveydelle kuin opettajien työ.
b - kuinka raskasta työ on ja rappeuttaako työ tekijänsä terveyttä. Vrt. pölyinen metalli/rakennus/kaivostyö.
c - kuinka helposti korvattavissa työläinen on koneella tai toisilla työläisillä. (Kysynnän ja tarjonnan laki).
      Jos hoitajia ja opettajia karkaa ja tulijoita vähenee niin palkkaa pitäisi nostella (ja joustavuutta lisätä).
d - paljonko yhteiskunta on panostanut työntekijään. Lääkärin koulutus maksaa ja siksi kovempi palkka?

Muuten, jos voittaisin 85 miljoonan eurolottopotin ja antaisin siitä hulppeat 30 miljoonaa hoitajien lakkokassaan niin kauanko ne sillä lakkoilisivat? (Eivät ehkä suostu sanomaan jos suoraan kysyn ?)

[Hippi]

^
Unohdat vientiteollisuuden, joka ainakin aikaisemmin oli niin tärkeää, että pikemmin suostuttiin palkankorotuksiin kuin, että koneet pysähtyvät ja tilauksia ei saada toimitettua.

Paperimiesten palkkatasosta ei monikaan voinut kuin nähdä märkiä päiväunia. Heilläkin oli vahva liitto takana ja järjestäytymisprosentti taisi olla aika korkea. Toinen vahva ryhmä oli (on?) ahtaajat. Nuo kun panivat perseen penkkiin niin, siinä lakkasi raha virtaamasta Suomeen.

Varman on monia muitakin kriittisiä aloja ollut, mutta noissakin on varmaan tapahtunut paljon muutosta, kun maailma on muuttunut.

[MrKAT]

Lisäsin kirjainkohdat: vientiteollisuus (on/oli) tärkeää maallemme joten se sisältyy kohtaan a ja
ahtaajat a:n lisäksi c:hen. Kenties myös paperityöläiset c:hen.  (Eivät helposti korvattavissa suit sait).

Johtajien korkeita palkkoja haukutaan helposti mutta he täyttävät kohdat a, c ja kenties b (ennen mahahaava ja aikainen sydäri ja joskus itsari).  Marimekon Paakkasista jne nähdään että hyviä johtajia on harvassa?
(Mutta miten tunnistaa huono johtaja etukäteen ja hoitaa palkkaus sen mukaan?)

[kertsi]

Palkkaan vaikuttanee esim:
a -
b - kuinka raskasta työ on ja rappeuttaako työ tekijänsä terveyttä. Vrt. pölyinen metalli/rakennus/kaivostyö.
c ...

Kai se on pikemminkin niin, että palkkaan vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan laki. Eli vaarallisissa töissä palkka hilaa ylös se, mistä rahasta joku on valmis vaarantamaan oman henkensä ja terveytensä. Lama-aikaan pienempikin palkka voi riittää houkuttimeksi.

Mutta sitten on semmoisia töitä, joissa käytetään hyväksi ihmisten auttamishalua, uhrautuvuutta jne.. Esimerkiksi sairaanhoitajat ja lääkärit lienevät korona-aikaan ottaneet aika ison riskin, varsinkin infektio-osastoilla.

[Kopek]

Palkkaan vaikuttaa se, miten hyvin työntekijät pitävät puolensa politiikassa ja työmarkkinoilla.

STTK: "Naisvaltaisten alojen palkat ovat matalampia."

Johtuuko tämä siitä, että naiset eivät ole pitäneet puoliaan?

Vähäinen työkokemukseni on naisvaltaiselta alalta eli sosiaalisektorilta.

Ajattelin aikoinaan, että sosiaalityöntekijöiden palkat ovat alhaisia sen takia, että alan töitä ovat alunperin hoitaneet puoliksi harrastuksenaan tai kutsumustyönään hyväpalkkaisten miesten rouvat, ja näin ollen työstä on maksettu lähinnä vain muodollista palkkaa. Työ ei ole ollut näille "ylhäisörouville" elintärkää vaan enemmänkin hyväntekeväisyydeksi miellettävää puuhailua.

Vaikka sosiaalityö on myöhemmin ammattimaistunut, siinä on edelleenkin ollut entinen stigma, ja sitä ovat ovat edelleekin tehneet hyväpalkkaisten miesten vaimot, joille työ on ollut kutsumus ja harrastus eikä elintärkeä tulonlähde.

Korostan sitä, että en väitä aioiden olevan noin. Kerroin vain, millaisia ajatuksia mielessäni aikoinaan kävi, kun mietin palkkakysymyksiä.

Kunnassa työskennellessäni selasin erilaisia asiapapereita ja tilastoja, ja tällöin minulle selvisi, että opettajat ovat lääkäreiden ohella kunnan parhaiten palkattu työntekijäryhmä. Kunnan palkkalistoilla olevista henkilöistä kaikkein suurimmat tulot - suuremmat kuin kunnanjohtajalla - oli lukion rehtorilla. Peruskoulun opettajan palkka - käsittelen nyt yli kolmenkymmenen vuoden takaista tilannetta - oli paljon suurempi kuin sosiaalisektorin työntekijöiden palkat.

Jos edellisen kevään ylioppilas meni seuraavana syksynä peruskoulun opettajan sijaiseksi, hän sai korkeampaa palkkaa kun yliopistosta valmistunut sosiaalityöntekijä. Tämä tuntui hieman oudolta - ja alemmasta palkkaluokasta päin katsottuna ehkä vähän epäreilultakin.

Päiväkotien työntekijöiden palkat - nehän ovat olleet lähinnä huono vitsi.

Mielikuva työstä ihmisten mielissä ratkaisee paljon.

Käytännössä kaikki koulua käyneet ovat saaneet seurata opettajan työtä oppilaana ollessaan. Opettajasta on tullut läheinen hahmo ihmisten mielissä - myös palkoista päättäjien. Päättäjien lapsia on opettajien "hoivissa". Tällä kaikella on vaikutusta siihen, että opettajille ollaan valmiit maksamaan hyvin.

Sosiaalityötekijöiden työtä sen sijaan eivät tavalliset kansalaiset näe eivätkä seuraa. Työ köyhien ihmisten kanssa mielletään välttämättömäksi pahaksi, eräänlaiseksi likaiseksi työksi. Sen halutaan pysyvän pois mielestä ja silmistä. Palkkaa maksetaan se, mitä maksetaan, ja ehdottomasti vähemmän kuin opettajille.

Jotkut erikoisammattiryhmät ovat saaneet hilattua palkkansa pilviin vaikuttamalla politiikassa. Heidän turvakseen on säädetty lakeja, joilla heistä on tehty erikoisihmisiä, joita ei saa korvata. Pieni joukko tällaisia ihmisiä voi kiristää itselleen palkankorotuksen uhkaamalla esimerkiksi pysäyttää ulkomaankaupan tai sähköntuotannon.

https://www.konepaallystoliitto.fi/lehdistotiedote-lakko-uhkaa-saaristoliikennetta/

https://yle.fi/uutiset/3-5127090

Sosiaalityöntekijöillä ei ole vastaavaa kiristysmahdollisuutta. Sosiaalityötä saavat tehdä tilapäisesti epäpätevätkin. Voimalaitosta sen sijaan ei voi jättää epäpätevien käsiin.

https://www.sttk.fi/2021/11/04/saavutamme-palkkatasa-arvon-ehka-jo-vuonna-2300/

[MrKAT]

^Tuossa oli hyviä mietittäviä pointteja kuten se edeltänyt historia, joka on voinut "kiinnittää" tai "jähmettää" palkkatason ja vaikea enää nostaa.
  Minulla ne pointit a-d oli vähän niinkuin ideaaliset perusteeet mutta reaalissa voi olla eri.