Kirjoittaja Aihe: Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym  (Luettu 41092 kertaa)

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa Kopek

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3953
Vs: Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym
« Vastaus #705 : Huhtikuu 10, 2021, 22:40:23 »
Miten arabit mahtavat itsensä ajatella tai juutalaiset, painotetaanko syntyperää vai valtiota. Hallinnollisesti valtio ja kansalaisuus ovat merkitseviä. Mutta myös perinteillä ja kulttuurilla on merkitystä. Kuten meillä luterilaisen kristinuskon perinne on voimakkaampi kuin vaikkapa ortodoksisuuden.

Mielenkiintoisia kysymyksiä.

Suomenkielisiä on maailmassa niin vähän, että jos joku ulkomailla asuva puhuu suomea, se tuntuu jotenkin häkellyttävältä. Koska hän puhuu suomea, meissä saattaa herätä tynne, että totta kai hän on suomalainen. Jos hän yllättäen sanookin olevansa esimerkiksi venäläinen (koska hän asuu Venäjällä), se saattaa tuntua jotenkin epämiellyttävältä tai jopa suorastaan petokselliselta.

Jos joku on eri mieltä, niin huomautan, että en väitä kaikkien suomalaisten ajattelevan ja tuntevan tuolla tavalla.

Jonkin ison maailmankielen kuten espanjan tai portugalin tai englannin puhujien voi olla (onko?) helpompi ajatella, että vaikka joku puhuisi samaa kieltä kuin hän, puhuja voi olla silti täysin vieras ja erimaalainen. Kieli ei vielä yksistään yhdistä.

http://omamua.ru/issues/2017/noumeru_6/timoi_munne_santtu_karhu_omien_aigoin_legenda_50_vuottu/

Ehkä joskus koittaa aika, jolloin ihmisten on valittava, kumpi on merkittävämpi tekijä heidän identiteettinsä ja elämänsä kannalta, "rotu" vai kansallisuus.

Kuvitellaan, että joukko ihmisiä lähtee muutaman viikon mittaiselle matkalle Somaliaan. Joukkoon kuuluu suomensomaleja, ruotsinsomaleja sekä valkoihoisia suomalaisia ja valkoihoisia ruotsalaisia.

Miten ihmiset alkavat ryhmittäytyä vierailun aikana. Alkavatko valkoihoiset klikkiytyä keskenään kansalaisuudesta riippumatta, ja tapahtuuko sama somalien keskuudessa. Vai onko kansallisuus määrittelevä tekijä, joka ratkaisee.

Jos matkan aikana tapahtuu vakava yhteiskunnan romahdus, jonka seurauksena puhkeaa väkivaltaisuuksia, vaikuttaako tämä jotenkin ryhmän sisäisiin suhteisiin.

Poissa mikainen

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1438
Vs: Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym
« Vastaus #706 : Huhtikuu 11, 2021, 00:11:24 »
Miten arabit mahtavat itsensä ajatella tai juutalaiset, painotetaanko syntyperää vai valtiota. Hallinnollisesti valtio ja kansalaisuus ovat merkitseviä. Mutta myös perinteillä ja kulttuurilla on merkitystä. Kuten meillä luterilaisen kristinuskon perinne on voimakkaampi kuin vaikkapa ortodoksisuuden.

Mielenkiintoisia kysymyksiä.

Suomenkielisiä on maailmassa niin vähän, että jos joku ulkomailla asuva puhuu suomea, se tuntuu jotenkin häkellyttävältä. Koska hän puhuu suomea, meissä saattaa herätä tynne, että totta kai hän on suomalainen. Jos hän yllättäen sanookin olevansa esimerkiksi venäläinen (koska hän asuu Venäjällä), se saattaa tuntua jotenkin epämiellyttävältä tai jopa suorastaan petokselliselta.

Jos joku on eri mieltä, niin huomautan, että en väitä kaikkien suomalaisten ajattelevan ja tuntevan tuolla tavalla.

Jonkin ison maailmankielen kuten espanjan tai portugalin tai englannin puhujien voi olla (onko?) helpompi ajatella, että vaikka joku puhuisi samaa kieltä kuin hän, puhuja voi olla silti täysin vieras ja erimaalainen. Kieli ei vielä yksistään yhdistä.

http://omamua.ru/issues/2017/noumeru_6/timoi_munne_santtu_karhu_omien_aigoin_legenda_50_vuottu/

Ehkä joskus koittaa aika, jolloin ihmisten on valittava, kumpi on merkittävämpi tekijä heidän identiteettinsä ja elämänsä kannalta, "rotu" vai kansallisuus.

Kuvitellaan, että joukko ihmisiä lähtee muutaman viikon mittaiselle matkalle Somaliaan. Joukkoon kuuluu suomensomaleja, ruotsinsomaleja sekä valkoihoisia suomalaisia ja valkoihoisia ruotsalaisia.

Miten ihmiset alkavat ryhmittäytyä vierailun aikana. Alkavatko valkoihoiset klikkiytyä keskenään kansalaisuudesta riippumatta, ja tapahtuuko sama somalien keskuudessa. Vai onko kansallisuus määrittelevä tekijä, joka ratkaisee.

Jos matkan aikana tapahtuu vakava yhteiskunnan romahdus, jonka seurauksena puhkeaa väkivaltaisuuksia, vaikuttaako tämä jotenkin ryhmän sisäisiin suhteisiin.

Jos ovat vain yhtäkkiä tupsahtaneet jonnekin tuntematta aiemmin niin aluksi varmasti hakeudutaan tutumman oloiseen porukkaan. Yhteisen kielen luulisi olevan ensisijainen, ihonvärin tai kansallisuuden sijaan. Vaikka se yleensä onkin yhtenevä kansallisuuden kanssa.

Jos ruotsinsomali olisikin asunut Suomessa lapsuutensa ja oppinut suomen kielen ennen muuttoa Ruotsiin ja sen kansalaisuuden saamista ja valkoihoiset suomalaiset olisivatkin ummikkorantaruotsalaisia ja suomen kielen taito olematon niin hakeutuisin todennäköisesti sen ruotsinsomalin seuraan. Englannilla taas todennäköisesti pärjäisi valkoihoisten kanssa ja jos ruotsinsomali olisi enemmän kiinnostunut muiden somalien seurasta (ja siteeraisi ahkerasti Koraania) kuin minun niin sepä puhuisi valkoihoisten seuran puolesta.

Jos olisi aikaa tutustua ihmisiin niin sitten taas tulisi muita asioita, kiinnostuksen kohteet, maailmankatsomus jne. jotka määrittelisivät minkälaiseen seuraan hakeutuisi. Ja menisivät todennäköisesti kansalaisuuden ja ihonvärin yli. Ja jos matkan aikana tapahtuisi yhteiskunnan romahdus niin kyllä se olisi "samalla aaltopituudella" olo joka olisi vaikuttavin. Ja tietysti tulisi syytöksiä maanpetturuudesta tai oman porukan pettämisestä.

Poissa Toope

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 9398
Vs: Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym
« Vastaus #707 : Huhtikuu 11, 2021, 00:35:16 »
...Kuvitellaan, että joukko ihmisiä lähtee muutaman viikon mittaiselle matkalle Somaliaan. Joukkoon kuuluu suomensomaleja, ruotsinsomaleja sekä valkoihoisia suomalaisia ja valkoihoisia ruotsalaisia.

Miten ihmiset alkavat ryhmittäytyä vierailun aikana. Alkavatko valkoihoiset klikkiytyä keskenään kansalaisuudesta riippumatta, ja tapahtuuko sama somalien keskuudessa. Vai onko kansallisuus määrittelevä tekijä, joka ratkaisee.

Jos matkan aikana tapahtuu vakava yhteiskunnan romahdus, jonka seurauksena puhkeaa väkivaltaisuuksia, vaikuttaako tämä jotenkin ryhmän sisäisiin suhteisiin.
Sama kysymys, kuin se, että onnettomuuksien tullessa "valkoisena ihmisenä", haetko apua mustalta porukalta vai valkoiselta porukalta, jos vaihtoehto on? Ihminen luottaa aina eniten kaltaisiinsa, siksi vastaus on ilmiselvä. Samankaltaisuus luo suurempaa luottamusta.

Poissa Toope

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 9398
Vs: Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym
« Vastaus #708 : Huhtikuu 11, 2021, 00:52:59 »
https://www.suomenuutiset.fi/maailmankuulu-evoluutiobiologi-richard-dawkins-tuomitsee-tieteen-politisoitumisen-ja-woke-kulttuurin-suomalaiset-vasemmistotieteilijat-puolestaan-yrittavat-edelleen-kiistaa-koko-ilmion/
Lainaus
Tieteen politisoitumisesta on keskusteltu maailmalla kiihtyvään tahtiin, ja viime päivinä aihe kuohutti tunteita myös Suomessakin. Maailmankuulu evoluutiobiologi ja tieteen kansantajuistaja Richard Dawkins sivaltaa tuoreessa Spectator-lehden artikkelissaan tuoreita yhteiskunnallisia trendioppeja...
Loput pitkähköstä artikkelista linkissä.

Lukemisen arvoinen!

Poissa Hayabusa

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3358
Vs: Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym
« Vastaus #709 : Huhtikuu 11, 2021, 09:00:10 »
...
Kuvitellaan, että joukko ihmisiä lähtee muutaman viikon mittaiselle matkalle Somaliaan. Joukkoon kuuluu suomensomaleja, ruotsinsomaleja sekä valkoihoisia suomalaisia ja valkoihoisia ruotsalaisia.

Miten ihmiset alkavat ryhmittäytyä vierailun aikana. Alkavatko valkoihoiset klikkiytyä keskenään kansalaisuudesta riippumatta, ja tapahtuuko sama somalien keskuudessa. Vai onko kansallisuus määrittelevä tekijä, joka ratkaisee.
...

Kuten Mikainen kirjotti, se riippuu... Ryhmittäytymiseen vaikuttavia tekijöitä on ihonvärin ja kansalaisuuden lisäksi lukemattomia. Miten vahvasti mikin tekijä vaikuttaa kuhunkin yksilöön ryhmittäytymiseen. Ryhmiä voi olla 1-N. Ja ryhmien sisällä ryhmiä, jotka menevät toistensa päälle. Jos joukkoon sattuu voimakkaita identiteettisaarnaajia, niin jokin tekijä saattaa saada suhteetonta painoarvoa. Esimerkiksi silloin nekin, jotka normaalisti eivät välitä jääkiekosta, ryhmittäytyvät Tapparan tai Ilveksen kannattajiksi.

Rajallisten resurssien maailmassa ryhmittäytymisestä tulee keino saada vähintään oma osansa jaettavasta kakusta. Tätä mainitut identiteettisaarnaajat käyttävät hyväkseen. He maalailevat uhkakuvia, usein täysin kuviteltuja, joiden avulla ryhmä alkaa "puolustamaan" itseään niitä toisia vastaan. Samalla he tulevat toteuttaneeksi uhkakuvia, joita sille toiselle puolelle on opetettu. Näin saadaan aikaiseksi itseään ruokkiva profetia ja konflikti leimahtaa liekkeihin.

Poissa Kopek

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3953
Vs: Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym
« Vastaus #710 : Huhtikuu 11, 2021, 10:50:57 »
Ehkä se onkin puoluekanta, joka ratkaisee.

Kävisikö niin, että autiolle saarelle joutuessaan Suomen persut ja Ruotsin ruotsidemokraatit kokisivat hengenheimolaisuutta keskenään ja muodostaisivat liittoutuman, joka toimisi vihreiden ja vasemmiston liittoutumia vastaan. Poliitttinen ideologia olisi siis tärkein ryhmäidentiteettiä määrittelevät tekijä? Entä uskonnollinen ideologia? 

Vai päteekö tämä vain Yhdysvalloissa?

https://news.stanford.edu/2017/08/31/political-party-identities-stronger-race-religion/

Suomen sisällissodassa vuonna 1918 kansan poliittinen jakautuminen oli merkittävä sodan syy, mutta taustalla oli myös nationalistinen ulottuvuus eli suhtautuminen venäläisiin. Suomi oli julistautunut itsenäiseksi, ja Venäjän bolsevikit olivat Suomen itsenäisyyden tunnustaneet, mutta silti Suomessa oli vielä venäläisiä sotajoukkoja.

Valkoiset valloittajat järjestivät sodan lopuksi Viipurissa venläisten joukkoteloituksen, mikä kertoi venäläisvihasta. Teloitetuista monet olivat olleet ideologisesti valkoisten puolella, mutta se ei pelastanut heidän henkeään. Tästä tapahtumasta jäi ikävä tahra "vapaussoturien" kilpeen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_puhdistus_1918

Poissa Hayabusa

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3358
Vs: Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym
« Vastaus #711 : Huhtikuu 11, 2021, 11:10:13 »
^Esimerkit osoittavat, että ennustaminen on hyvin hankalaa - liittoutumat riippuvat täysin niistä saarelle joutuneista.

Poissa a4

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3917
Vs: Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym
« Vastaus #712 : Huhtikuu 11, 2021, 11:42:04 »
Oman opetuksen havainnointi ja sen vatvominen jonkin lempiteorian kautta ei täytä tieteen tunnusmerkkejä millään tasolla.
Ovatko introspektio metodina ja jonkin teorian eli tutkimusmenetelmän valinta epätieteellisyyttä?

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 5095
Vs: Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym
« Vastaus #713 : Huhtikuu 11, 2021, 12:07:42 »
^
Ainakin psykologiassa introspektiota pidettäneen epäluotettavana metodina. Ihmismieli on semmoinen, että ensinnäkin on vaikea nähdä itsensä objektiivisesti, ja toisekseen tarkkaavaisuutta on vaikea kohdentaa useampaan asiaan kerrallaan, esimerkiksi opettamiseen, oppilaiden oppimiseen, ja toisaalta oman opettamisensa tarkkailuun. Ihmismieli on myös enemmän tai vähemmän taitava itsepetoksessa, mikä sekin vääristää havaintoja.

Tietysti voi olla, että havainnoinnilla tarkoitetaankin muuta kuin introspektiota. Kyseinen opettaja on esim. voinut ottaa videolle opetustansa, ja havainnoida itseään ja oppilaitaan opetustilanteissa videoilta.

Se kyllä ei ole mitenkään tavatonta, että joku tutkii asioita, joissa itsellä sattuu olemaan omakohtaista tietoa. Esimerkiksi uskontotieteessä lestadiolaisuutta tutkineista useat ovat syntyisin lestaperheistä, urheilulääketiedettä tutkineilla saattaa olla urheilijatausta jne..
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 11, 2021, 13:15:05 kirjoittanut kertsi »
PYSYKÄÄ KOTONA.

Poissa Juha

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2629
Vs: Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym
« Vastaus #714 : Huhtikuu 11, 2021, 12:20:32 »
Ainakin psykologiassa introspektiota pidettäneen epäluotettavana metodina. Ihmismieli on semmoinen, että ensinnäkin on vaikea nähdä itsensä objektiivisesti, ja toisekseen tarkkaavaisuutta on vaikea kohdentaa useampaan asiaan kerrallaan, esimerkiksi opettamiseen, oppilaiden oppimiseen, ja toisaalta oman opettamisensa tarkkailuun.

Objektiivisuuden mahdollisuutta voi kuitenkin olla paljon, latautuneena, ja tosiaan kertymämuodossa, eri asioita koskien.

Miten otetaan käyttöön, ja mikä ohjaa tai määärää tällaisesta kokemuskertymästä ammentamista, niin aika lailla eri asia. Jos tähän kohtaan liittää epäilyä, niin samoilla linjoilla.

Mikä sitten viimein on se, mihin epäilyn voi ajatella kohdistuvan, että tosiaan menee maaliinsa.
#000 ... #FFF

Poissa Kopek

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3953
Vs: Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym
« Vastaus #715 : Huhtikuu 11, 2021, 12:34:31 »
Se kyllä ei ole mitenkään tavatonta, että joku tutkii asioita, joissa itsellä sattuu olemaan omakohtaista tietoa. Esimerkiksi uskontotieteessä lestadiolaisuutta tutkineista useat ovat syntyisin lestaperheistä, urheilulääketiedettä tutkineilla saattaa olla urheilijatausta jne..

Voisiko ajatella, että tämä johtaa tutkimustulosten painottumiseen omalle ideologialle myönteiseen suuntaan?

Näkeekö "persumielinen" Jussi Niinistö meinneisyyden eri väristen silmälasien läpi kuin "persuvastainen" Oula Silvennoinen?

Onko niin, että omien teot hyväksytään tai ainakin ymmärretään paremmin kuin vastapuolelle kuuluvien teot?

Onko omien viha oikeutettua vihaa ja vastustajien viha epäoikeutettua vihaa?

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016020921091707

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 5095
Vs: Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym
« Vastaus #716 : Huhtikuu 11, 2021, 13:09:06 »
^
Onko Jussi Niinistöllä omakohtaisia kokemuksia (tai oman suvun kokemuksia) fasismista? Katsooko hän fasistista tai äärioikeistolaista liikehdintää omien kokemuksiensa läpi, ihaillen, ja vähätteleekö hän äärioikeistolaisuuden ja fasismin haitallisuutta siitä syystä? Sellainenen mielikuva Niinistöstä on piirtynyt, että hän olisi nimenomaan fasismiin kallellaan.

Onkohan Suomen Sisu fasistinen järjestö? Muistaakseni Niinistö on vaikuttanut siellä. Liekö etnonationalisti?
PYSYKÄÄ KOTONA.

Poissa Juha

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2629
Vs: Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym
« Vastaus #717 : Huhtikuu 11, 2021, 14:35:55 »

^ Eiköhän tuo taakka ole jokaisella merkittävästi vaikuttavalla toimijalla, ja muutenkin. Mitä ihmeellistä piirteessä on, että se tarvitsee kohdentaa näkyväksi, vain jossain tietyssä tahossa?

Onko tässä nyt sitä objektiivuuden ja tieteellisyyden soveltamista, esimerkinomaisesti, vai mistä lähtee?
#000 ... #FFF

Poissa a4

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3917
Vs: Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym
« Vastaus #718 : Huhtikuu 11, 2021, 18:31:37 »
^
Ainakin psykologiassa introspektiota pidettäneen epäluotettavana metodina. Ihmismieli on semmoinen, että ensinnäkin on vaikea nähdä itsensä objektiivisesti, ja toisekseen tarkkaavaisuutta on vaikea kohdentaa useampaan asiaan kerrallaan, esimerkiksi opettamiseen, oppilaiden oppimiseen, ja toisaalta oman opettamisensa tarkkailuun. Ihmismieli on myös enemmän tai vähemmän taitava itsepetoksessa, mikä sekin vääristää havaintoja.

Tietysti voi olla, että havainnoinnilla tarkoitetaankin muuta kuin introspektiota. Kyseinen opettaja on esim. voinut ottaa videolle opetustansa, ja havainnoida itseään ja oppilaitaan opetustilanteissa videoilta.

Se kyllä ei ole mitenkään tavatonta, että joku tutkii asioita, joissa itsellä sattuu olemaan omakohtaista tietoa. Esimerkiksi uskontotieteessä lestadiolaisuutta tutkineista useat ovat syntyisin lestaperheistä, urheilulääketiedettä tutkineilla saattaa olla urheilijatausta jne..
Olet oikeassa. Havainnointi voi olla muutakin kuin perusteettomasti olettamaani introspektiota. Havainnointi muissakin muodoissaan kuulostaa silti mielestäni ihan empiiriseltä toiminnalta. :)

Kielitieteessä näyttäisi yhä olevan käytössä introspektiota:
JOKO LINGVISTIN NOJATUOLI
JOUTAISI KAATOPAIKALLE?
INTROSPEKTIOLINGVISTIIKAN ASEMASTA
KOGNITIIVISESSA KIELITIETEESSÄ

Tuomas Huumon nimi sai itseni epäilemään tutkimusta pseudotieteelliseksi huumoritutkimukseksi mutta toivottavasti kyseessä on aito virolainen tutkimus. :)

Poissa a4

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 3917
Vs: Vapaata ajattelua yhteiskunnasta, politiikasta ym
« Vastaus #719 : Huhtikuu 11, 2021, 18:40:16 »
Moni ei tiedä sitäkään, että esimerkiksi termi ja konsepti kulttuurirelativismi oli alun perin Franz Boasin leikkimieliselle teesaukselle perustuva - mutta Boas tarkoitti tässä suhteellisuutta nimen omaan akateemisena huumorina ja olkiukkona, jonka ei ollut tarkoitus olla mitenkään vakavasti otettava, vaan sen tarkoitus oli demonstroida antropologian rajallisuutta tieteenä. Nykyisin sitäkin käytetään vakavasti otettavana käsitteenä, ja keidenpäs muiden, kuin monikulttuuri-ideologian kannattajien keskuudessa?!
Millä perusteilla tulkitset Boasin viljelleen leikkimielistä huumoria ja olkiukkoilua?
Eikös esim. eri kulttuureissa ihan vakavan tieteellisesti ole todistettu värien tunnistamisessa eroja?