TV-nurkka

[Renttu]

^
Joo, unhoittui mainita tuosta. Tulevan sarjan kannattaa kuitenkin olla n. 1000 kertaa parempi kuin Mustasta tornista taannoin tehty leffa. Varsinkin jos on lukenut kirjat, leffaa ei kannata katsoa lainkaan. On se niin huono!

Mikäli näyttelijän rahkeet vain riittävät, sarjan Gunslingerinä tulisi ehdottomasti olla Clint Eastwoodin poika, Scott Eastwood.

[a4]

Kohta se alkaa. Oheisessa on hyvä, lyhyt koostepätkä GoT:n pääjuonesta.

Oujee! Luvassa on huhujen mukaan pisin taistelukohtaus, mitä ruudulla on nähty - aivan kuin veri ei olisi jo tarpeeksi lentänyt sarjassa.

Paljastetaan tässä, etta suosikkihahmoni on Arya Stark. Voi olla ettei hän selviä hengissä, mutta toivottavasti saa hoidettua tappolistansa loppuun.

Kahdesta suosikkihahmostani Aryalla sekä Tyrionilla ei päätä huimaa ja ovat hahmoina kaikkia muita päätä pitempiä.

Tulevassa kasikaudessa taitaa olla myös Suomen Jon Snown, Antti Tuiskun musiikkia.

View this post on Instagram

Winter is coming
Ohje: Kuinka toimia, kun Antti Tuisku soi radiossa

Katsoin juuri ensimmäistä kertaa GoT kaudet ja tästä on hyvä jatkaa seuraavaan eli viimeiseen.
Seiskakausi loppui oikeaoppisesti antiikin tragedioiden tasoisiin salkkareihin kuninkaallisessa vuoteessa.
Muutenkin oli fantasiaeeppokseen kärrätty kehuttava määrä kulttuurillista painolastia vuosituhanten varrelta.
Frankensteinin hirviöitä, gladiaattoreita, inkvisitioita ja ristiritareita, geopoliittisen tutunoloisia imperiumeja, venetsialaistyylisiä pankkiireja, arkkitehtonisia historiaviitteitä, zombeja, kylmää sotaa, ja paljon itseltäni vielä huomaamatta jääneitä asioita.
Yhtenä aiheena kulki yhteiskunnallisen järjestelmän haparointi feodaaliajalla kohti nykyaikaa, taskujuoppo Tyrianin ja kolmannen suosikkini eli nappanahkaeunukki Varyksen siivittämänä.

Awkward...

[Hayabusa]

Illalla moottoripyöräkerho ilman moottoripyöriä. Silti stongat ja pakoputket ovat tärkeässä osassa, nahka-asuista puhumattakaan. 
Tom of Finland
Löytyy myös Areenasta https://areena.yle.fi/1-3307597

[a4]

Illalla moottoripyöräkerho ilman moottoripyöriä. Silti stongat ja pakoputket ovat tärkeässä osassa, nahka-asuista puhumattakaan. 
Tom of Finland
Löytyy myös Areenasta https://areena.yle.fi/1-3307597

Katsoin aiemmin Netflixistä.
Varautuneesti lähdin sitä katselemaan, paremman puutteessa, mutta yllätyin positiivisesti.
Hyvä elokuva. Jopa hauska.
Ilmeeni puppelipojan lahjakkuudesta:


Elokuva oli kohottava kokemus!

[Lenny]

Katselen juuri nyt ranskalaista poliittista draamaa Victor Hugon elämästä, löytyy Areenasta.

Todella mielenkiintoista, koska siinä tulee paljon uutta koko ajan. Puolet ajasta meneekin areena pausella wikipediaa selatessa. 1840-luvun ranskalainen puoluepolitiikka esitetään hieman toisenlaisessa valossa kuin mihin olen tottunut. Suomalainen vaalikampanjointi vuosimallia 2019 on aika laihaa velliä siihen verrattuna.

[MrKAT]

^Joo, tosi mielenkiintoista pitkään aikaan tv:ssä. Vertautuu myös keltaliiveihin nuo 1848 ilmiöt mutta rajumpana.
Parlamenttikeskustelut jne oli yllättävän modernia/aikaa edellä ts olisi voinut tapahtua 100 v myöhemmin.

[Toope]

Illalla moottoripyöräkerho ilman moottoripyöriä. Silti stongat ja pakoputket ovat tärkeässä osassa, nahka-asuista puhumattakaan. 
Tom of Finland
Löytyy myös Areenasta https://areena.yle.fi/1-3307597

Kertoo toki suomalaisen kulttuurin tasosta, jos homojen runkkausmateriaalia pidetään "taiteena"?
Katsokaa jos haluatte. Itse valitsen jotain muuta.

[a4]

Katselen juuri nyt ranskalaista poliittista draamaa Victor Hugon elämästä, löytyy Areenasta.

Todella mielenkiintoista, koska siinä tulee paljon uutta koko ajan. Puolet ajasta meneekin areena pausella wikipediaa selatessa. 1840-luvun ranskalainen puoluepolitiikka esitetään hieman toisenlaisessa valossa kuin mihin olen tottunut. Suomalainen vaalikampanjointi vuosimallia 2019 on aika laihaa velliä siihen verrattuna.

Ohoh.
Kiitos viestisi, annan sarjalle uuden mahdollisuuden.
Ensimmäisen jakson katsottuani vaihdoin Sopranosiin.
Mutta nyt huomaan katsovani tuota sarjaa esittelysi perusteella uusin silmin ja olleeni tietämätön ja laiska katsoja.
Hyi minua.
Sinänsä pinnallisesti jo tiesin tuon ajan olleen vallankumouksellista esi-somekulttuuria, kahvilakulttuureineen ja propagandauutislehtispämmeineen.
Merde!

[a4]

Jälkikaronkassa mm. virtuaalimatkailusta, tekoälyn vaaroista ja Hayabusa myös mainittu(Hayabusa 2).
https://areena.yle.fi/1-50081095
Magneettiaisteja, koirankakkatutkimuksia, kiroilevia hoivarobotteja ja viinirypäleplasmaa mikroaaltouunilla ym. tiedepirkkaniksejä.
https://areena.yle.fi/1-50101000

[a4]

Asuntomarkkinoita, bodareita, vetten päällä kävelijöitä, kannibaaliseksiä tanssilavalla, 100 vuoden kuolleista heräämistä, urbaania viljelyä miljoonien vuosien takaa, abstraktia taiteilua, yms yms. Perussettiä. https://areena.yle.fi/1-4303902

[a4]

Jim-kanavalta katselin jotain robottiparisuhdeneuvontaa.
Kauniit ja rohkeat-meininkiä sekä tekoälyä josta en ole varma oliko aitoa vai vasta ihmisten avulla simuloitua testimielessä.
Kuitenkin mielenkiintoista kanssakäymistä.

Robot Conducts Lie Detector Test | The Robot Will See You Now

TRAILER | The Robot Will See You Now | Watch Now On All 4

JIM D: Robotin vastaanotto

[wade]

YLE Areenassa on katsottavissa vielä 27 päivän ajan hetki sitten menehtyneen Nicolas Roegin elokuva Walkabout. Suosittelen lämpimästi. Esim. HS kaikui tuttua virttä siitä, ettei elokuva kestä tarkastelua enää nykypäivänä, että se on romantisoitu, teennäinen ja kyseenalainenkin kuvaus modernin ihmisen ja luonnon suhteesta. Kyseessä on eräs lempielokuvistani ja minusta syyte on humpuukia - päin vastoin koen elokuvan edelleen voimakkaana elämyksenä, enkä ole lainkaan varma pyrkikö Walkabout jotenkin vakavaan luonnon romantisointiin edes valmistumisaikanaan - luen sen ennemmin lähes kauhuelokuvana.

[a4]

YLE Areenassa on katsottavissa vielä 27 päivän ajan hetki sitten menehtyneen Nicolas Roegin elokuva Walkabout. Suosittelen lämpimästi. Esim. HS kaikui tuttua virttä siitä, ettei elokuva kestä tarkastelua enää nykypäivänä, että se on romantisoitu, teennäinen ja kyseenalainenkin kuvaus modernin ihmisen ja luonnon suhteesta. Kyseessä on eräs lempielokuvistani ja minusta syyte on humpuukia - päin vastoin koen elokuvan edelleen voimakkaana elämyksenä, enkä ole lainkaan varma pyrkikö Walkabout jotenkin vakavaan luonnon romantisointiin edes valmistumisaikanaan - luen sen ennemmin lähes kauhuelokuvana.

Joskus nähnyt tämän mutta heikot muistikuvat. Muistan vain pitäneeni sen kuvakerronnasta, tunnelmasta ja kiehtovuudesta.
Oli siis aika katsoa se uudestaan, kera suositusten.

Ihmisistä tehdään liian vähän luontoelokuvia. Tässä oli jotain sen suuntaista. Plus kokeilevaa kuvakerrontaa.
Miinus empaattinen ja pidätellyn innostunut luontoelokuvien kertojanääni.
Lyhyt kuvaus tästä voisi olla: Ihmisyhteisön kolme yksilöä saapuu luontaisesta ympäristöstään itselleen vieraalle reviirille.
kaksi heistä selviävät niukin naukin uudessa ympäristössä, saaden ratkaisevaa apua paikalliselta ihmisyhteisön yksilöltä.
Lopulta he palaavat pitkän ja vaiherikkaan vaelluksen jälkeen itselleen tuttuun ympäristöön ja yhteisöönsä.

Painopiste elokuvassa on uudessa ympäristössä liikkumisessa, hetkittäisiä takaumia vanhaan, uuden ja vanhan raja-alueita ja reviirikiistoja myös sisältäen.

Alkuhetken tai iäisyyden näkökulmasta uusi on vanhaa ja vanha uutta.


Maailmankuvia matkalla Marsiin.

[Xantippa]

No nyt on hauska Orville, etenkin tupakkaan koukuttuvat kaverukset! Katselen kyllä tätä todella pitkästä aikaa, ties sitten mitä missannut.

T; Xante

[a4]

^ Pitääpä tutustua.

Näin vaalien alla ja ihmisten keskuudessa, ajankohtainen dokkari:

Prisma: Tutkimuskohteena rehellisyys

Pystyykö ihminen olemaan täysin rehellinen ja onko rehellisyys aina hyvä asia?
Ohjelmassa testataan rehellisyyden rajoja eri keinoin ja moni joutuu pohtimaan omaa käyttäytymistään uudessa valossa. T: BBC.