Tietokoneketju

[Kopek]

Tietokone ei toimi. Sähkökatko taisi koitua sen kohtaloksi niin kuin on koitunut monen muunkin laitteen, mm. television. Meillä on ollut parikin "upsia", mutta niistä ovat menneet akut pilalle, eikä ole varaa ostaa uusia.

Ei huvittaisi alkaa tiedonpelastamisoperaatioon, koska siinä on oma hommansa. Pitäisi siirtää kovalevyt toimivaan tietokoneeseen. Kovalevylle jäi muutama päivä päiväkirjaa, jota en ollut ehtinyt kopioida muualle. Otan sitä varmuuskopioita, mutta en joka päivä.

Äsh. Ja tietenkin kovalevylle on asennettu ties mitä elintärkeitä ohjelmia, jotka eivät toimi, vaikka kovalevyn siirtäisikin toiseen koneeseen. Yksittäiset tiedostot voi kopioida, mutta ohjelmat, ne ovat mennyttä. Ohjelmat ovat tietenkin vanhoja piraattiversioita, eikä niitä enää saa.

Miten tulen toimeen ilman ohjelmaa, jota olen käyttänyt vuosien ajan päivittäin, ja joka on melkein kuin "osa minua". Siitä on vielä vanha versio jossakin ikivanhassa koneessa, mutta, mutta, mutta...

Totta kai olen tiennyt, että jonakin päivänä tietokone poksahtaa, niin kuin kaikki muukin, mutta sitten kun se poksahtaa, se on silti yllätys ja harmi.

Aagh, aagh, aagh. Nyt muistin, että ainoa toimiva versio ohjelmasta, jolla olen ylipäätään kirjoittanut päiväkirjaa, oli tuossa samassa koneessa. Minulla ei siis ole enää edes ohjelmaa. En haluaisi siirtyä mihinkään "tiedostosi ovat korruptoituneet, sorry" -tyyppiseen ohjelmaan. En halua, että päiväkirjat tuhoutuvat.

Taidan hypätä ikkunasta.

(no en ehkä vielä)

[a4]

Tietokone ei toimi. Sähkökatko taisi koitua sen kohtaloksi niin kuin on koitunut monen muunkin laitteen, mm. television. Meillä on ollut parikin "upsia", mutta niistä ovat menneet akut pilalle, eikä ole varaa ostaa uusia.

Ei huvittaisi alkaa tiedonpelastamisoperaatioon, koska siinä on oma hommansa. Pitäisi siirtää kovalevyt toimivaan tietokoneeseen. Kovalevylle jäi muutama päivä päiväkirjaa, jota en ollut ehtinyt kopioida muualle. Otan sitä varmuuskopioita, mutta en joka päivä.

Äsh. Ja tietenkin kovalevylle on asennettu ties mitä elintärkeitä ohjelmia, jotka eivät toimi, vaikka kovalevyn siirtäisikin toiseen koneeseen. Yksittäiset tiedostot voi kopioida, mutta ohjelmat, ne ovat mennyttä. Ohjelmat ovat tietenkin vanhoja piraattiversioita, eikä niitä enää saa.

Miten tulen toimeen ilman ohjelmaa, jota olen käyttänyt vuosien ajan päivittäin, ja joka on melkein kuin "osa minua". Siitä on vielä vanha versio jossakin ikivanhassa koneessa, mutta, mutta, mutta...

Totta kai olen tiennyt, että jonakin päivänä tietokone poksahtaa, niin kuin kaikki muukin, mutta sitten kun se poksahtaa, se on silti yllätys ja harmi.

Aagh, aagh, aagh. Nyt muistin, että ainoa toimiva versio ohjelmasta, jolla olen ylipäätään kirjoittanut päiväkirjaa, oli tuossa samassa koneessa. Minulla ei siis ole enää edes ohjelmaa. En haluaisi siirtyä mihinkään "tiedostosi ovat korruptoituneet, sorry" -tyyppiseen ohjelmaan. En halua, että päiväkirjat tuhoutuvat.

Taidan hypätä ikkunasta.

(no en ehkä vielä)

Kestävä kehitys on arkea: enää ei haluta heittää tietokonetta heti pois vaan kysytään, onko laite korjattavissa.

– Aina kannattaa kysyä. Useimmat viat kannattaa korjata. Isot niin sanotut pöytätietokoneet ovat lähes aina korjattavissa, kannettavat tietokoneet eli läppärit useimmiten, oululaisen Taitonetti Oy:n huoltopäällikkö Björnar Grandalen sanoo kymmenen vuoden kokemuksellaan.

Useimmiten viat ovat ratkottavissa kaksinumeroisella summalla.
https://www.kaleva.fi/iso-osa-tietokoneiden-vioista-korjaantuu-kaksinume/1733397

[ROOSTER]

No, täälläpäin pyytävät viisikymppiä arviosta, kannattaako korjailla. Useimmiten arvio on ollut ettei.

Voisi olla hyvin kannattava aateekoo-yhtiö mikä vain arvioisi. Viisikymppiä ja olematon työ, eikä mitään tarvitse korjailla.

Vähän niinkuin eläinlääkäri joka vain lopettaa hoitoontuotavia. Myrkkyruiske ja lasku.

[Melodious Oaf]

Apple taitaa olla surullisenkuuluisa siitä, että laitteita on tehty vaikeaksi korjata ja valtuutettujen huoltojen hinnat asetettu niin korkeiksi että uuden laitteen hankinta on monesti järkevämpi ratkaisu.

Toisaalta parhaimmillaan niiden vehkeet kestää suht hyvin. Hiljattain tutun kanssa mietittiin, ostaisikohan joku ysäriltä tutun värikkään iMacin jotain projektia varten tai ihan vain museokapineeksi. Täysin soiva peli vaikka ollut toimistokoneena ja sen jälkeen viihdekäytössä. Eihän sellaisella juuri mitään käytännössä tee, ja jo vanhan näytön sirinä luultavasti olisi useimmille liikaa.

Kun Applea on vuosia tästä arvosteltu, Linus Tech Tips ja muut tekevät jatkuvasti pilaa ja nyt vielä joku ihmeen EU hengittelee niskaan, hekin ovat ilmeisesti heränneet siihen että joku tämmönen "korjausoikeus" olis vissiin hot ja ehkä silläkin vois tehdä bisnestä:

Apple.com: Apple launches Self Service Repair in Europe
(6.12.2022)

Euroopan parlamentti: Miksi EU-säännöt tavaroiden korjausoikeudesta ovat tärkeitä?
(4.4.2022)

[Kopek]

Tietokone, mistä kirjoitin, on ikivanha Dell-pöytäkone. Ei sellaista kannata korjata eikä ainakaan korjauttaa muilla.

Vaihdan vielä biosin patterin ja katson, auttaisiko se mitään.

Rahallahan kaikki hoituu. 

Pöytäkone on peltilaatikko+verkkolaite+emolevy+prosessori+jäähdytin+näytönohjain+kovalevy+lisäkortit... ja oliko siinä vielä jotain muuta. On näitä rakenneltu.

Jos tietokoneeksi ajatellaan se, minkä käyttäjä näkee, konetta voi korjata lähes loputtomiin. Vaihtaa vain sisuskaluja. Teknisesti laite ei lopulta tietenkään ole enää sama, mutta näyttää kuitenkin samalta.

Tehdaskoneet ovat hankalampia tapauksia kuin itse kasatut.

Vaikka en saisi enää konetta toimimaan, saan luulvasti tiedot kaiveltua esiin, mikäli kovalevyt ovat vielä ehjät. Vaihdan ne vain toiseen koneeseen ja ongin tiedot esimerkiksi Linuxin avulla.

Koneen vika ilmenee siten, että se ei käynnisty eli ei mene edes Biosiin. Tietysti vika voi olla näytönohjaimessakin, eli kone kyllä käynnistyy, mutta näyttöön ei ilmesty mitään. Täytyypä kokeilla, näyttääkö verkko koneen olemassaolon.

[Hayabusa]

Kopek ilmeisesti selviää pienin vaurioin. Tämä on kuitenkin hyvä muistutus kaikille meille tietojen varmuuskopioinnin tärkeydestä. Nyt on edessä pitkä viikonloppu jolloin on hyvä tarkistaa onhan ne rakkaat muistot ja tärkeät tiedot tallessa useammassa fyysisessä paikassa. Minulla ainakin on edessä korvaamattomien valokuvien skannausoperaatio.

[Melodious Oaf]

^ Hyvä juttu ja hieno muistutus.

Joku aika sitten aloin taas miettiä samaa juttua. Kuvia ja muuta dataa on sullottuna erinäisiin pilvipalveluihin, mutta fyysisten varmuuskopioiden tekeminen on jäänyt vähemmälle, ja itse asiassa pilvipalvelut näppäryydestään huolimatta vähän jopa hankaloittavat kokonaisuuden hallintaa.

Tän hetken idea on hommata joku järkevä mutta suht tilava USB-C-levy, siirtää yksi ulkoinen levy varmuuskopiona varastoon sekä lisäksi hankkia muistitikku tai pari ja vielä erikseen sulloa sinne pilvipalveluiden tavaraa ja/tai muuta jota haluaa säilöä myös itse.

[Hayabusa]

Oma - osittain toteutettu - varmuuskopiontitapa on kaksi ulkoista levyä 100 km päässä toisistaan plus pilvitallennus. Kaikki luonnollisesti kryptattuna.

Täytyy joka tapauksessa hiukan järjestellä noita juttuja. Lisäksi on älytön määrä tavaraa epämääräisesti tallennettuna. Siitä paljon on duplikaatteja ja tarpeetonta tauhkaa. Katsotaan saisi tilanteen hallintaan ensi vuoden pääsiäiseen mennessä.

[Jaska]

Minulla ei ole hyvänä pitämääni varmuuskopiointiajatusta. Mielelläni luen miten asian ajattelette.
Oma ajatukseni on pitää mahdollisuus palauttaa ainakon viimeksi talteenpantu datatiedostojen tilanne tai yksittäisiä tiedostoja. Koko taltion kopioita en tee.

Minulla on pöytäkone, jossa on Linux Ubuntu ja Linux Mint käyttöjärjestelmät omissa levypartitioissaan, Windows 10 läppäri ja Android puhelin. Varmistukseen on 2 TB ja 1 TB USB-liitäntäiset ulkoiset kovalevyt, joilla on muutakin.

Puhelimen valokuvat kopioin ajoittain SD-kortilta (puhelimen kameralla otetut kuvat) ja puhelimen muistista (esim. puhelimen ruudunkuvat) USB-johdolla Ubuintun kovalevylle vuosikohtaisiin kansioihin ja karsin puhelimesta tietokoneeseen kopioituja kuvia pois. Lisäksi en tee puhelimesta muuta varmistusta kuin puhelinvalmistajan tarjoamat keinot varmistaa tiedot automatisoidusti pilveen niin että puhelimen rikkoutuessa tai kadotessa saan uuteen puhelimeen vanhan puhelimen asetukset, sovellukset ja datat.

Tietokoneiden varmistusohjelmiin en ole niin tutustunut, että pystyisin varmistustietokantoja hyödyksi käyttämään.

Sekä Linuxiin että Windowsiin olen tehnyt komentojonot, joilla saan tehtyä kansiosta (esim. Windowsin Omat tiedostot) kopion ulkoiselle kovalevylle (kansioksi backuplaptop/buvvvvkkpp/kansio. Nopeutettu versio tekee kopiot vain tiedostoista joiden päiväys on annetun edellisen varmistuksen päiväyksen jälkeen. Nopeutettu uusimpien varmistus yhdessä edeltävän kokonaisvarmistuksen kanssa ei aivan mahdollista  tiedostotilanteen palautusta, mutta melkein. Ubuntun kokonaisvarmistus vie toista vuorokautta.

Tietokoneissa komentoikkunassa ajettavat skriptit käyttävät Linuxissa rsync- ja windowsissa robocopy-komentoja. Linuxissa kopioin käyttäjän kotihakemiston alta ei-piilohakemistot plus sähköpostin (.thunderbird) viestikansiot. Myös piilotiedostot kopioidaan.

Näitä olen ajellut tietokoneista satunnaisesti sekä huolestuttavaa konekäytöstä kokiessani.

Valokuvia on Ubuntussani jäljellä kymmeneltä viime vuodelta. Vanhemmat ovat ulkoisella kovalevyllä ja lisäksi olen polttanut niitä DVD:ille, joiden edelleen toimivuutta joskus kokeilen. Kuvien talletukseen käytän kansiorakennetta
/kuvat/vuosi/kamera/tapahtuma esim. "/kuvat/2022/SamsungGalaxy/20221224Joulu" ja sen alle kansiot raakakuvista muokatuista tiedostoista.

USB-tikkuja pidän sopivina kohtuullisen tiedostomäärän siirtoon laitteesta toiseen, mutta en luotettavina tiedostojen pitkäaikaiseen säilytykseen.

Uuteen laitteeseen siirryttäessä ohjelmat on asennettava. Yleensä ohjelmatidostot eivät toimi vain kopioimalla. Selvää tapaa listata itse asentamani ohjelmat minulla ei ole.

[Hayabusa]

Oma rutiinini on samankaltainen mitä Jaska kuvasi. Joskus kokeilin varmistusohjelmaa, joka olisi huolehtinut tiedostojen synkronoinnista ja versioinnista. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että mahdollisimman suoraviivainen ratkaisu sopii itselle parhaiten ja jätin "välikädet" pois. Tosin kotiläppärin dokumenttikansion synkronointi pilveen on automaagista.

Valokuvien yms kopiointi on yksisuuntainen, eli lisätyt kuvat menee varmuusvarastoihin. Koneelta poistettuja ei poisteta backupista. Tarkoittaa tietysti sitä, että varastoon kertyy epäkuranttia kamaa, mutta se on pienempi murhe, kuin että jotain korvaamatonta tuhoutuisi vahingossa.

Monenmoisia kansiorakenteita on vuosien myötä tullut kokeiltua, ja vieläkään en ole täysin tyytyväinen. Uudistuksen myötä aina syntyy ylimääräsiä kopioita kuluttamaan halpaa levytilaa. Mutta elämä on. 

[Kopek]

Tällaista ohjelmaa käytän nyt. Kyseessä on antiikkinen Xubuntu, josta ovat kaikki turvaominaisuudet vanhentuneet jo vuosia sitten.

Distributor ID:   Ubuntu
Description:   Ubuntu 14.04.5 LTS
Release:   14.04
Codename:   trusty

Tältä se näyttää:

Chrome ja Firefox

 

Ohjelmavalikko ja kansi

 

Tätä on aikoinaan muokattu oman maun mukaiseksi eli jäljitelty vanhaa Gnome kakkosta. Pidän tämän ulkonäöstä, joten en ole raskinut korvata sitä uudemmalla versiolla. En ehkä saisi siitä enää samanlaista.

Ohjelman käyttäjäninimi "Jack" ei merkitse mitään. Keksin vain jonkin helpon nimen. Kansikuva on omasta kokoelmasta.

[Jaska]

^Kätevää, levynpelastustikkuna se toimii myös?

Minulla ei ole ylhäällä, mitä kymmmenkunta vuotta sitten tarkalleen tein. Minulla siis oli oma pöytäkone, jossa Windows XP (?) ei suostunut käynnistymään vaan antoi ns. kuolinruudun. Olin testannut konneessa olevilla testeillä, että raudassa ei ollut vikaa. Ja buuttaavalta USB-tikulta kone käynnistyi käytettäväksi.

Työläppärillä hain netistä toimintaohjeet. USB-tikulta "kokeiltavana" ajetulla Ubuntulla kopioin käyttäjän omat tiedostot ulkoiselle kovalevylle talteen ennen kuin asensin Linuxin Windowsin päälle ja palautin datat vaihtuneeseen käyttöjärjestlmään. Windows-käyttöjärjestelmää ja ohjelmia en kopioinut.
Juju oli komentotasolta eli pääteikkunasta ensin katsoa mitä levyja laitteessa on, jotka eivät ole Ubuntulla käytössä, mount-komennolla ottaa Windowsin kovalevy Ubuntulle luettavaksi ja antaa kopiointikäskyjä hakemistojen kopioimiseksi Windows-kovalevyltä ulkoiselle levylle. Aluksi katselin tiedostoja että varmistuin ottavani oikeat tiedot talteen.

Hakukoneella löytyy netistä ohjeita erityisten repair and rescue linux-distojen tekemiseksi USB-tikulle, mutta minä siis käytin Linuxin asentamiseen tarkoitetttua USB-tikkua. Minulla oli auttavaa Unix- ja Linux-kokemusta ennestään.

[Kopek]

Sain tietokoneen toimimaan, kun vaihdoin siihen uuden "BIOSin patterin. Kun hökötys kerran tuli avattua, kannoin sen ulos ja puhdistin sitä kompressorin ilmasuuttimella. Laitteen sisältä tuli paljon pölyä niin kuin olin arvannutkin. Piti puhaltaa varovasti ja kaukaa, ettei voimakas ilmasuihku riko mitään herkkiä osia. Koneen sivuseinä aukeaa ilman työkaluja.

Aion tehdä hyvät varmuuskopiot kovalevyillä olevista tiedoista. On niistä oleelliset tiedot jo aikaisemminkin kopioitu, mutta kattavat lisäkopiot eivät ole pahitteeksi.

DELL -tietokoneeni oli entinen Aalto-yliopiston kone, joita myytiin poistoina vuonna 2012. Näitä DELL-koneita tuli meille kaksi, eikä niistä tarvinnut maksaa mitään. Kerrankin "suhteista" oli hyötyä.

Koneet lienevät jostakin vuoden 2006 paikkeilta, eli ne olivat käytössä kuusi vuotta ennen poistoa. En ole saanut varmistettua koneiden ikää, joten voivat ne olla vanhempiakin. Biosissa oli patterinvaihdon jälkeen vuosi 2002, mutta ei kai kone niin vanha ole. No, mistä sen tietää.

Wikipediasta löytyy tyyppimerkintää koskien vuosi 2008.

[MrKAT]

^Onnittelut !

[Kopek]

^Onnittelut !

Kiitos. Biosin patterin loppuun kuluminen on usein syynä siihen, jos tietokone ei käynnisty. Voi se lähteä hurisemaan eli tuuletin pyörii ja merkkivalot palavat, mutta varsinaista käynnistymistä ei tapahdu. Näyttöön ei ilmesty mitään.

Pöytäkoneet ovat itse korjailun kannalta helpompia tapauksia kuin läppärit.

Ostimme kesällä 2011 (tai 2012) Berliinistä Sonyn läppärin 500 eurolla. Kone ehti olla noin puolitoista vuotta käytössä, kunnes se yhtäkkiä lakkasi toimimasta. Lyhyeksi jääneelle käytölle kertyi turhan paljon hintaa.

Minulle jäi suuria epäluuloja Sony merkkisiä tuotteita kohtaan, koska noihin samoihin aikoihin Sony HD-videokamera hajosi vajaan kahden vuoden käytön jälkeen. Etsimen näyttö muuttui punaiseksi ja sen jälkeen keltaiseksi (vai miten päin se oli) ja lopulta mustaksi. Kamera tavallaan vielä toimi, mutta koska sitä ohjattiin kosketusnäytöltä, niin eihän sitä pystynyt käyttämään. Sain kytkettyä sen HDMI-johdolla televisioon, ja television näytön avulla pystyin käyttämään sitä sen verran, että sain ongittua sieltä tiedostoja talteen.

Nettifoorumeilta kävi ilmi, että kyseisissä kameroissa oli sama vika yleisesti, eli näytöt hajosivat.

Aikoinaan hajosi Mac iBook siten, että savut vain pöllähtivät. Jokin komponentti kärähti niin rajusti, että emolevyssä oli vain musta läiskä sillä kohdalla, missä osa oli ollut. Emolevy meni siis käytännössä pilalle, koska minikokoisia komponentteja ei vaihdella niihin varsinkin, jos emolevyn virtaa johtavat kuparikalvotkin ovat palaneet. Tietokoneen tarina päättyi savupilven saattelemana. Tiedot sai kuitenkin talteen irrottamalla kovalevy ja kytkemällä se telakointiasemaan, vai mitä ne rasiat ovat nimeltään, joilla ulkoisen kovalevyn saa käyttöön USB-johdon välityksellä.

Alkuvuoden 2004 iBookissa oli vain 256 MB:n muisti, mikä teki siitä kiusallisen hitaan. Jossakin vaiheessa lisäsin muistia jonnekin 1 GB:n paikkeille, mikä nopeutti konetta oleellisesti. Myös kovalevy vaihdettiin isompaan. Liian pieni keskusmuisti rasittaa kovalevyä, koska kone käyttää sitä jatkuvasti lyhytaikaisena muistina.

https://support.apple.com/kb/sp81?locale=fi_FI