Terveys

[ROOSTER]

Onkohan minulla alkava tai jo edennyt muistisairaus? Tänään pyöräillessä katselin kauniita koivuja ja ajattelin, että niitä on kahta päälajia, rauduskoivu ja se toinen. Millään en saanut mieleeni sen toisen nimeä, pakko oli myöhemmin googlata. Hieskoivuhan se.

Kuinka vaarallisesta oireesta on kysymys?

[Xantippa]

Onkohan minulla alkava tai jo edennyt muistisairaus? Tänään pyöräillessä katselin kauniita koivuja ja ajattelin, että niitä on kahta päälajia, rauduskoivu ja se toinen. Millään en saanut mieleeni sen toisen nimeä, pakko oli myöhemmin googlata. Hieskoivuhan se.

Kuinka vaarallisesta oireesta on kysymys?

Xantippa rientää taas eläinten ystävän apuun! Nimittäin itse mietin kerran tuota samaa, kun joku sana ei millään tullut mieleen, niin minua lohdutettiin, että mietipä kaikkia niitä sanoja, jotka olet oppinut vaikka viimeisen vuoden aikana ja fleksaa sitten niillä.

Eli onhan se päänkin kompuutteri sentään jonkinlaisesti rajallinen, vaikkakin joillakin rajattomampi kuin toisilla, joten huoli pois!

Mutta vakavammin, tunne on mitä ärsyttävin, kun ei muista asiaa, jonka aivan takuulla tietää.

T: Xante

[Hippi]

^^
Ei ole vaarallista. Juuri hiljattain luin jostain, että tuollainen yksittäisten sanojen satunnainen hukkaaminen on aika tavallista. "Hieskoivu" sanana tuskin on ollut kovin aktiivisessa käytössä, mutta olisi varmaan tullut omia aikojaankin mieleen, vaikka et olisi googlannut sitä.

Minulla on aina ollut joukko sanoja, jotka eivät suostu tarttumaan mieleen niin, että ilman ankaraa miettimistä saisin ne palautettua pintaan. On yksi bändin nimi, jota aina joudun hakemaan eikä se aina suostu tulemaan esiin, vaikka miten luettelen eri nimiä mielessäni ja totean, että "ei se tämä ollut". Sitten niin hullunkurinen juttu, että "virtahepo" löytyy vain, kun ajattelen ensin sarvikuonoa ja tuumaan "ei sarvikuono, vaan virtahepo". Eräs duunissa oleva henkilö, jonka kanssa olen tehnyt töitä liki parikymmentä vuotta, on nimeltään "se x-osaston henkilö, jonka nimeä en muista". Lähimmät kyllä tietävät heti ketä tarkoitan. jne jne jne

En tiedä, mikä bitti on piuhoissa poikittain, mutta joku outo este on joidenkin sanojen mieleen palauttamisessa. Olen päättänyt, että en ole huolissani tuosta, ja onneksi hukassa olevat sanat ovat sellaisia, että isompaa ongelmaa ei siitä tule. Tuo henkilön nimen hukkaantuminen on pari täpärää tilannetta saanut aikaan, mutta niistäkin on selvitty

[Norma Bates]

Jos en millään saa mitään sanaa mieleeni, niin vaikuttaisi auttavan että antaa sitten vaan olla. Sitten kun ei enää rassaa päätään koko jutulla, sana saattaa pullahtaa omia aikojaan mieleen. Minulla on fiilis että tämä ei ole minun oma ainutlaatuinen kokemukseni, vaan olen jostain kuullut että tämmöinen rentoutus auttaisi muitakin. Ikään kuin se että väkisin yrittää muistaa, loisi jonkinlaisen blokin.

[Hippi]

^
Joo, tuo on totta. Monesti keskustelussa tulee joku nimi tai muu esiin niin, että jäädään hakemaan sanaa. Kun sille viittaa kintaalla tylliin "no, oli mikä oli, mutta kai tiedät mitä tarkoitan" ja siitä jatketaan turinaa rönsyille, niin se toinen saattaa äkisti hihkaista sen puuttuneen asian, vaikka oltiin jo ihan muussa jutussa. Siihen naurut päälle, ja juttu jatkuu taas

[ROOSTER]

Kiitokset Xantipalle, Hipille ja Normalle näistä lohduttavista viesteistä. Ei ole vertaistuen voittanutta! 

Mietin tuota muistamattomuusjuttua ja tulin siihen tulokseen, etten ole eläissäni montaakaan kertaa lausunut ääneen "hieskoivu" vaan olen lähes aina törmännyt sanaan lukiessani. Voisikohan heikossa mieleenpalautumisessa kyse olla siitä, että ääneen lausuttu vahvistus sanalle puuttuu tai on tuiki harvinainen...

[Kopek]

Jos en millään saa mitään sanaa mieleeni, niin vaikuttaisi auttavan että antaa sitten vaan olla. Sitten kun ei enää rassaa päätään koko jutulla, sana saattaa pullahtaa omia aikojaan mieleen. Minulla on fiilis että tämä ei ole minun oma ainutlaatuinen kokemukseni, vaan olen jostain kuullut että tämmöinen rentoutus auttaisi muitakin. Ikään kuin se että väkisin yrittää muistaa, loisi jonkinlaisen blokin.

Näin unta, jossa suurehko joukko ihmisiä, etummaisena muusikko Jaakko Löytty, kulki Helsingissä Kajajanokalle päin. Katselin tapahtumaa sivusta eräiden tuttavieni kanssa jossakin presidentinlinnan lähistöllä. Olin sanomassa, että tuossa näyttää olevan... mutta en muistanut joukon johtajan etunimeä. Mietin eri nimiä mielessäni, mutta en vain saanut oikeaa nimeä mieleeni. Mikko... ei.. Pekka...ei...

Välittömästi herättyäni muistin nimen Jaakko. 

Keskimmäisen Löytyn veljeksen Sakarin olen joskus entisessä elämässäni jollakin tavalla tuntenut. Kylässä on käyty ja yksi autokauppakin on tehty. Muita veljeksiä en ole tuntenut tai tiennyt muuten kuin julkisuuden kautta.

Kyllähän sanoja unohtuu. Joskus auttaa, kun alkaa kelata mielessään aakkosia läpi A:sta alkaen. Sanan toista kirjaintakin voi jatkoksi yrittää. Tämä toimii ehkä parhaiten unohtuneiden nimien kohdalla.

Kirjoittaessa minulle tapahtuu paljon sellaisia virheitä, jossa sana jää pois tekstistä. Lukijatkin ovat ehkä tämän huomanneet. Pois jäävät sanat ovat usein lyhyitä kuten "on", "ja", "ei". Joskus taas kirjoitan eri sanan kuin mitä ajattelen. Voin ajatella Helsinki ja Lahti, mutta ruudulle ilmestyy Helsinki on Lahti. Tai ehkä todennäköisemmin "on" muuttuu sanaksi "ja". Helsinki on Suomen pääkaupunki -> Helsinki ja Suomen pääkaupunki.

[ROOSTER]

Nyt on tullut vahvistus: Hipit ovat oikeassa!

Helsingin yliopiston tuore tutkimus on osoittanut, että kaikkialle ihmisen elimistöön – jopa aivoihin – jää viruksia "muistoksi" varhaislapsuudessa sairastetuista taudeista. Lisäksi elimistöön loikkaa lapsuudessa viruksia, jotka eivät nykytiedon valossa aiheuta mitään tunnettua tautia.

Koronaeristyksen aikana monet tavanomaiset taudit ja infektiot jäivät pikkulapsilta sairastamatta. Samaan aikaan altistus muunkinlaisille mikrobeille – esimerkiksi luonnosta löytyville – saattoi olla tavallista vähäisempää. Jatkuva käsien desinfiointi varmisti, että vähäisetkin kämmenelle kivunneet mikrobit kuolivat.

Miten tämä vaikutti lapsiin?
...
Ykköstyypin diabeteksen kohdalla tutkimusnäyttö viittaa siihen, että lisääntyneet tapausmäärät liittyvät yhteiskunnan sulkutilaan. Knipin mukaan eristystila näytti kiihdyttävän sairauden puhkeamista lapsilla.

Muitakin konkreettisia terveysvaikutuksia voi vielä tulla esiin – mutta tämä edellyttää sitä, että asiaa tutkitaan.

[MrKAT]

^"Hippien: ihmisen yhteys luontoon" eli biodiversiteettihypoteesi muistaakseni aiemmin kärsi haaksirikon, koska ympäröivän luonnon monimuotoisuus ei tutkimuksessa vaikuttanutkaan mitään riskiin. (Tällä koitettiin selittää Suomen ja Venäjän Karjalain suurta eroa).
  Tutkimuksia lienee muitakin, mm. tuodaan multaa eteisiin, ja katsotaan pysyykö lapset erossa D I:stä.

[ROOSTER]

Helsingin Yliopiston tutkijat ovat tehneet jotain mihin muut eivät ole 200 vuoden aikana pystyneet. Ainakin he ovat itse sitä mieltä - selvittäneet mistä Parkinsonin tauti johtuu.

Suurin osa taudista aiheutuu ympäristön kautta eli siitä, saako ihminen Parkinsonin tautia aiheuttavia Desulfovibrio-bakteerikantaa ympäristöstään. Vain pieni osa eli noin kymmenen prosenttia Parkinsonin taudista aiheutuu yksilön perintötekijöistä", kertoo professori Per Saris Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Onko asia siis niin, että Parkinson on kaksi tautia joista toinen aiheutuu bakteereista suolistossa ja toinen perintötekijöistä. Maallikkona luulisi, että ensin on geenivirhe joka sallii bakteerin tehdä tuhojaan, eli kaikilla sairastuneilla olisi tuo geenipoikkeama. Näin ei siis taida olla? Voisiko joku palstan lääkäreistä selventää...

[Karikko]

Onkohan minulla alkava tai jo edennyt muistisairaus? Tänään pyöräillessä katselin kauniita koivuja ja ajattelin, että niitä on kahta päälajia, rauduskoivu ja se toinen. Millään en saanut mieleeni sen toisen nimeä, pakko oli myöhemmin googlata. Hieskoivuhan se.

Kuinka vaarallisesta oireesta on kysymys?

Koivulajeja taitaa olla hieman enemmän, vaikkakin nuo kaksi useimmiten mainitaan- Esim vaivaiskoivu ja sitten monia risteytymiä noiden kahden päälajin välillä.
Hieskoivun muistaa siitä, että se hikoilee, eli pudottelee oksiaan melkoisesti niitä riippoja, eli ritvoja.

Muisti toimii vahvistusperusteella ja sellaiset sanat mitkä yhdistetään asioihin joita päivittäin tarvitsee vahvistuvat. Sellaiset taas joita ei juuri koskaan käytä siirtyvät taka-alalle josta mielen kätköistä niiden kaiveleminen voi olla hidasta-

[Karikko]

Helsingin Yliopiston tutkijat ovat tehneet jotain mihin muut eivät ole 200 vuoden aikana pystyneet. Ainakin he ovat itse sitä mieltä - selvittäneet mistä Parkinsonin tauti johtuu.

Suurin osa taudista aiheutuu ympäristön kautta eli siitä, saako ihminen Parkinsonin tautia aiheuttavia Desulfovibrio-bakteerikantaa ympäristöstään. Vain pieni osa eli noin kymmenen prosenttia Parkinsonin taudista aiheutuu yksilön perintötekijöistä", kertoo professori Per Saris Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Onko asia siis niin, että Parkinson on kaksi tautia joista toinen aiheutuu bakteereista suolistossa ja toinen perintötekijöistä. Maallikkona luulisi, että ensin on geenivirhe joka sallii bakteerin tehdä tuhojaan, eli kaikilla sairastuneilla olisi tuo geenipoikkeama. Näin ei siis taida olla? Voisiko joku palstan lääkäreistä selventää...

Aiheesta on melko suppeilla otannoilla tehty päätelmiä, eli asia on täysin kesken.

Bakteerin toiminnat -Todettu lähinnä madoilla.
Kymmenkunnan ihmisen bakteerifaunaa kaiketi verrattu, eli verrokit eivät ole kovin suuria toistaiseksi.

Varsinaisten tutkimisen ja keskustelun pohjaksi tuo sopii ja ehkä tuohonkin jotkut tutkijat kohdistavat kiinnostusta, kunhan saavat rahoituksen järjestymään.
Toistaiseksi ei mitään hurraahuutoja tuo tieto aiheuta..

[kertsi]

Ilmeisesti muitakin tutkimuksia on tuosta ^^ Desulfovibrio bakteerista tehty (jo aiemmin?). Olisi kyllä hienoa, jos tuohon Parkinsoniin joku parantava hoito löydettäisiin, vaikka sitten joidenkin "pahojen" bakteerien häätö suolistosta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Desulfovibrio#cite_note-1

High amounts of Desulfovibrio bacteria have been associated with Inflammatory bowel disease, bacteremia infections and Parkinson's disease.[1][2]

Hong-Xia Fan, Shuo Sheng, Feng Zhang (2022). "New hope for Parkinson's disease treatment: Targeting gut microbiota". CNS Neuroscience & Therapeutics. 28 (11): 1675–1688. doi:10.1111/cns.13916.

Li, Zhe; Liang, Hongfeng; Hu, Yingyu (2023). "Gut bacterial profiles in Parkinson's disease: A systematic review". CNS Neuroscience & Therapeutics. 29 (1): 140–157. doi:10.1111/cns.13990.

[MrKAT]

Influenssainfektio nostaa sydäninfarkti-riskin kuusinkertaiseksi n. viikon sisällä.

Tuttu virus voi laukaista sydäninfarktin – altistaa veritulpille
Uusi hollantilaistutkimus vahvistaa, että influenssa voi laukaista sydäninfarktin.
...
Riski sairastua sydäninfarktiin oli kuusi kertaa suurempi viikon sisällä.
- https://www.is.fi/terveys/art-2000009574789.html

Hollantilaistutkimuksen tulokset korostavat influenssarokotusten tärkeyttä.

[Karikko]

Ihmisen geenikarttaa on päivitetty- ilmeisesti kaikki ei sentään ole kovin perusteellisesti selvillä.

>>>

IHMISEN geenien dna-molekyylien sisältämät emäsparit ovat pääosin samanlaiset meillä kaikilla. Kahden ihmisen dna:ssa on kuitenkin vaihtelua: useat miljoonat emäsparit ovat erilaisia. Juuri tämä vaihtelu erottaa yksilöt toisistaan.

Uuden pangenomin laatimiseksi tutkijat sekvensoivat näytteitä laajalta kirjolta vapaaehtoisia eri puolilta maapalloa: joukossa oli valkoihoisten lisäksi afroamerikkalaisia, karibialaisia, itäaasialaisia, länsiafrikkalaisia ja eteläamerikkalaisia. Kun sekvenssit yhdistettiin, saatiin tähän saakka täydellisin kuva ihmisen genomista.

Pangenomista tulee uusi, kaikille avoin referenssi, johon geenitutkijat ja lääkärit voivat verrata ottamiensa dna-näytteiden sekvenssejä. Näin voidaan selvittää entistä tarkemmin geeniperimän ja sairauksien mahdollisia yhteyksiä ja parantaa sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa


Hankkeessa saatiin myös aivan uutta tietoa perinnöllisestä muuntelusta, kertoo projektissa mukana ollut Rockefeller-yliopiston tutkija Erich Jarvis. Hänen mukaansa suurin osa kahden ihmisen välisestä yksilöllisestä vaihtelusta johtuu geeneistä, jotka sijaitsevat tietyissä, pienissä osissa kromosomeja: niiden varret yhdistävissä sentromeereissä. Ne ovat keskeisiä prosessissa, jossa solu jakautuu ja sen sisältämä dna kahdentuu.

– Tätä me emme tienneet aikaisemmin, Jarvis kertoi Twitterissä

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009578285.html

Lue lisää: Näin selvität oman syöpäriskisi – asiantuntija kertoo 2 oleellista asiaa

UUSI genomi on vuonna 2019 perustetun Human Pangenome Reference -konsortion tuottama. Se saa rahoitusta Yhdysvaltain kansalliselta terveysinstituutilta NIH:lta.

Työ jatkuu. Konsortion tarkoituksena on aloittaa uusi tutkimus, jossa kerätään dna-näytteet 350 ihmiseltä. Näin metrokarttaan tulee lisää haaroja – tai pitäisikö sanoa, että korjausoppaaseen tulee uusia automerkkejä