Fiilikset ja päivän mietteet

[Hippi]

Olisi nyt minullakin lyhyen matkan päässä mahdollisuus päästä altistamaan itseni koronalle ja ties mille riettauksille.

https://tikkurilafestivaali.fi/aikataulu/

Eipä tuolla kuitenkaan ole kuin J.Karjalainen ja Apulanta, joita huvittaisi mennä kuulemaan. Muut on ihan shittiä.
Luultavasti Karjalaista voisi alueen ulkopuolelle fillaroida kuulemaan, kun ei ole ihan yömyöhänä. Apiksen joudun jättämään väliin, ellei sitten tuule oikeasta suunnasta, että makuuhuoneen ikkunasta kuulisi edes jytkettä.

[Hippi]

Mikähän siinä on, että voin koko päivän rönöttää sohvalla ja katsoa telkkarista ihan mitä tahansa samalla, kun räplään läppäriä, pelaan tai roikun keskustelufoorumilla. Ei mitenkään tule mieleen, että aika olisi jotenkin hukkaan heitettyä puhumattakaan, että siitä tulisi huono omatunto. Ainoa, joka tulee, on selkäkipu, kun olen niin huonossa asennossa.

Mutta, jos käytän muutaman tunnin siihen, että katson pari leffaa tai jonkun minisarjan osat peräjälkeen makuuhuoneessa sängyssä köllötellen, tunnen huonoa omaatuntoa lopun päivää. Ikään kuin päivästä olisi iso osa mennyt hukkaan.

Tänään tosiaan satuin katsomaan kaksi elokuvaa. Ensin brittiläisen "veijaritarinan", kuten se ohjelmatiedossa kuvattiin, ja siihen perään vielä Iron Skyn. Jälkimmäistä epäröin edes aloittaa, mutta halusin kokeilla tuonkin tyyppistä, sillä scifi oli nuorempana aika kova juttu etenkin kirjoina. Oli yllättävän hauska tuo Iron Sky.

[a4]

^
Olohuone on oleskeluhuone ja makuuhuone on pyhitetty nukkumiseen?
Tosin nykyään perinteisen ja arvostetun kirjallisuuden lisäksi löytyy muitakin mutta vielä nuoria kulttuurin muotoja, jotka eivät enää vaadi omia lukuhuoneitaan ollakseen arvokkaita myös muissa huoneissa ja tiloissa.

[Kopek]

Ostin vuosi sitten heinäkuussa Tokmannista harmaan puseron, jota ostaessani kassaneiti huomautti, että vaatteessa oleva hälytyslappu pitää leikata irti, ettei se piippaa kauppojen kassoilla. Vastasin, että teen sen, ja kerroin samalla, että minulla oli aikoinaan yhdessä puserossa piilolappu, joka aiheutti hälytyksiä, mutta jota ei meinannut millään löytyä.

Puheet ovat puheita. Teot ovat tekoja.

Kun menin seuraavana päivänä toiseen kauppaan, niin hälytin soi portilla. En ollutkaan muistanut leikata lappua irti. No, lopulta sen jossakin vaiheessa leikkasin.

Muutama päivä myöhemmin ostin Tokmannilta toisen samanlaisen harmaan puseron, kun ne olivat alennusmyynnissä. Taas kassaneiti - sama kuin aikaisemmalla kerralla - muistutti lapun leikkaamisesta. Kerroin, että unohdin leikata sen edellisestä puserosta, joten se aiheutti hälytyksiä. Kassaneitiä nauratti. Hän sanoi, että muista nyt tällä kerralla. Ja minä tietenkin lupasin.

Kun menin viime viikolla Tokmannille, hälytin soi. Ihmettelin, että kenen tavarat sen aiheuttavat, koska minulla itselläni ei ollut muuta tavaraa kuin kännykkä ja rahakukkaro, ja vaatteetkin olivat vanhat. Lopulta selvisi, että se oli sittenkin oma harmaa puseroni - se toinen viime kesänä ostamistani - joka sen hälytyksen aiheutti.

En vielä tämänkään jälkeen tullut leikanneeksi lappua irti. Muistin kuitenkin, ettei "se" pusero päällä kannattanut mennä kauppaan. Jätin sen autoon ennen kauppaan menoa, jos se sattui olemaan päälläni.

Taas oli Tokmannissa tarjouksessa saman tyyppinen pusero, tällä kertaa sininen, vain kuuden euron hintaan. Ostin sen. Myyjä huomautti kassalla, että muista leikata hälytinlappu irti. Totta kai, joo joo.

Kun menin seuraavan kerran Tokmannille, varmistin ovella, ettei harmaa pusero vain ollut päälläni. Siinä kun vieläkin se lappu jäljellä. Ei ollut, joten ei ongelmaa.

Mutta kuinka ollakaan, hälytin piippasi kassalla. Tajusin heti, mistä oli kyse. Sininen puseroni oli syyllinen. Osoitin sitä ja sanoin, että tämä se on, unohdin leikata hälytyslapun irti. Selitys uskottiin. Ilmeisesti minut jo tunnistetaan huonomuistisena tyyppinä.

Tähänkö se vihdon loppui?

Ei suinkaan. Menin pari päivää myöhemmin taas Tokmannille sininen pusero päälläni ja lappu edelleen kiinni vaatteessa. Hälytin soi kauppaan mennessäni. Ehdin onneksi kääntyä takaisin portilta. Kävin jättämässä puseron autoon.

Nyt ne on leikattu irti.

[a4]

^
Itselleni on käynyt sama Tokmannin housujen kanssa. Lidlissä hälytin pärähti syyllistävästi astuessani kauppaan sisään uusissa housuissani ja kuin puulla päähän lyötynä katselin ympärilleni epäuskoisesti. Muutamaa päivää myöhemmin mysteeri ratkesi sillä että tarkistin housujen lapuista pesuohjeita ja löysin irtileikattavan hälytinlapun. Aha!

En ymmärrä miksei kassatyöntekijällä ole saksia kassalla ja muistutuksen sijasta vain leikkaa hälytintä irti vaatteesta. Muistakin tuotteista irrotetaan hälyttimet kassalla yleensä.

[Hippi]

^
Varmaan palautus mahdollisuuden vuoksi sitä ei leikata kassalla, luulisin. Saksittua tuotetta ei voi laittaa täydellä hinnalla myyntiin takaisin, jos asiakas sen palauttaa syystä tai toisesta. Samoin on riski, että siinä kiireessä sakset lipsahtaa ja tuote menee pilalle. Sitä riskiä kukaan kassahenkilö tuskin haluaa.

[a4]

^
Totta. Tuo palautusmahdollisuus kuulostaa järkevältä selitykseltä siirtää asiakkaalle velvoite poistaa vaatteeseen ommeltu hälytin itse.

[kertsi]

^
Varmaan palautus mahdollisuuden vuoksi sitä ei leikata kassalla, luulisin. Saksittua tuotetta ei voi laittaa täydellä hinnalla myyntiin takaisin, jos asiakas sen palauttaa syystä tai toisesta. Samoin on riski, että siinä kiireessä sakset lipsahtaa ja tuote menee pilalle. Sitä riskiä kukaan kassahenkilö tuskin haluaa.

Miksi ei voisi laittaa täydellä hinnalla myyntiin? Tuotteen laatuhan ei saksimisesta kärsisi millään lailla, päinvastoin, tuotehan olisi jopa parempi asiakkaan kannalta, kun ei tarvitsisi saada hälytyssätkyjä tai saksia itse.

[Norma Bates]

Facessa pölähti vastaan Jyväskylän yliopiston mainos Tutkijoiden yöstä. Eikös senkin sponssatun ilmoituksen kommenttiraitaan jonkun sortin koronaan erikoisesti suhtautuva yksilö ollut päättänyt tulla määkymään. Inisi siellä pitkään että miksi USA:ssa joku pitkälle koulutettu ja oliko peräti arvostettu ja mitä lie tyyppi on rokotteita vastaan. Miksi miksi miksi jankutti yksilö. Teki mieli päräyttää että siksi koska se ei estä tulemasta hulluksi että on pitkälle koulustettu, tai jopa arvostettu. Vittu että alkoi kyrsiä se lässytys. Mutta parempi kun ei anna näille tuulta purjeisiinsa, eli huomiota. Tyydyin ilmiantamaan kommentin jollekin taholle, en nyt sitten tiedä oliko Facebook vaiko ilmoituksen laittaja, minne ilmoitus menee. Ja onko siitä mitään hyötyä.

Minusta tällaistan miksittelöiden olisi parempi vaan miksitellä keskenään. Kyllähän rokotteista saa kriittiseenkin sävyyn puhua, mutta minusta nyt vaan tuntuu että tässä maailmantilanteessa ei tarvita lainkaan veneen keikuttajia.

Jännä että sitä on vaan porukat mukisematta ottaneet itselleen ja lapsilleen useita eri rokotuksia vuosikymmenten varrella, ja nykyään keksitään kaikki mahdolliset syyt miksi niitä ei saisi ottaa.

[-:)lauri]

Ostin OBH Nordica Perfect Eggs Steel -munankeittimen () ja uuden piuhan Audio-Technica ATH-M50 X -kuulokkeisiini (). Munankeitin on pitänyt hommata jo aikapäivää sitten, mutta en ole saanut hommatuksi. Nyt tilanne on korjattu. Kuulokkeet eivät ole vielä kaivanneet uutta piuhaa ja mulla olisi kyllä 3m pitkä suora piuha näihin kuulokkeisiin olemassa, jos akuutti hätä yllättää, mutta olen tykästynyt tällaiseen vanhan puhelimen johdon tyyppiseen piuhaan, kun pistoke on noin vajaan metrin etäisyydellä kupolistani, se ei yletä lattialle ja sotkeudu/tuhoudu ikävästi tietokonetuolin pyörien alle, mutta tarvittaessa venyy ehkä reilun parin metrin mittaiseksi rakenteensa ansiosta. Ja kohta olisi myös siis parempi piuha varalla kun tämä eka piuha sanoo itsensä irti, olettaen se tapahtuu ennen kuin kuulokkeet hajoavat.

[Hippi]

^
On kyllä ihan pakko kysyä, mihin munankeitintä tarvitaan 

[-:)lauri]

Mä veikkaan sen olevan simppelimpi tapa keittää oikean kovuisia munia aamuisin kuin läträtä veden, kattilan ja sekuntikellon kanssa toivoen, ettei munat hajoa kattilaan, olettaen, että tuo munankeitin toimii niin, että siihen ladataan vettä, munat, käännetään ajastin oikeaan asentoon ja odotetaan äänimerkkiä.

[Hippi]

^
joo, katsoin kyllä tuote-esittelyn ja mielestäni se ei helpota hommaa mitenkään, kun tosiaan siinäkin veden kanssa läträtään.

Itse kuumennan veden vedenkeittimellä ja kaadan kattilassa olevien munien päälle. Keittiössä on kello, josta vilkaisen ajan. Ainoa, joka minulta puuttuu, on äänimerkki. Sen saisi munakellolla, mutta sitäkään en ole kaivannut. En muista, milloin olisin saanut munat rikkoutumaan keitettäessä. Sen verran näen vaivaa, että vilkaisen munia, jotta niiden kuori ei näytä epätasaisen vahvuiselta. Tuollaiset jätän sellaiseen käyttöön, jossa munat rikotaan.

[Xantippa]

Meilläkin on koko ajan käytössä, todella näppärä, keittää 7 kananmunaa kerralla, joita sitten käytämme salaateissa ja leivän päällä. Munakelloa en omista ja on rasittavaa ensin vahtia, että vesi kiehuu ja sen jälkeen päivystää kellon kanssa keittoaikaa.

Mutta kyllä munat keittimessäkin voi räjähtää, eli kannattaa olla tarkkana, että laittaa oikean määrän vettä (ei etenkään liian vähän). Harvemmin noita keittimessä sattuu ja jos, niin kananmuna pysyy silti suunnilleen koossa, eikä leviä veteen.

T: Xante

Muoksis: itse siis katson selviäväni hyvin yksinkertaisella toimenpiteellä, vesi ja kananmunat keittimeen. On meillä vedenkeitinkin, mutta se ei taas toisaalta ole koskaan päässyt suosikkilistalle, en käytä sitä yleensä koskaan.

[-:)lauri]

Joo ajattelin, että munankeitin säästää aikaa keskittyä johonkin muuhun kuin munankeittämiseen sillä välillä kun mittaan keittimeen veden ja odotan äänimerkkiä.


Edit: ja kiitti Xantippa neuvosta. Pitääpä sitten olla tarkkana veden määrän kanssa.