Fiilikset ja päivän mietteet

[Hippi]

Jalat huutaa hallelujaa, kun joutuvat olemaan tukevissa lenkkareissa koko päivän. Kevyemmillä en olisi varmaan pystynyt olemaan ilman, että varpaat olisi kipeytyneet. Naapurit pyysivät mukaansa Linnanmäelle ja olihan se lähdettävä, vaikka liian aurinkoinen sää tiesikin pitkiä jonotussessioita.

Aika paljon Linnanmäki on muuttunut siitä, kun siellä viimeksi olen ollut kauan sitten. Varmaan muutokset on jollekin olleet mieleen, minulle ei niinkään. Vuoristorata tuli käytyä koko porukalla ihan ensimmäisenä ja se oli riittävän hurja sekä minulle että pojille. Perheen vanhemmat kävivät myöhemmin keskenään vielä jossain hurjemmassakin. Noita kiskoilla kulkevia erilaisia hurjia junatyyppisiä sinne oli tullut useita sitten viimenäkemän. Käynnistä jäi tunne, että kehitys oli kehittynyt enemmän siihen suuntaan, että teineille ja nuorille aikuisille oli paljon tullut lisää erilaisia laitteita ja alakouluikäiset ja rauhallisemmasta menosta pitävät oli unohdettu. Itselleni tuli stoppi jossain 40 ikävuoden kohdalla, jolloin pyörivät ja keinuvat laitteet alkoivat aiheuttaa pahoinvointia.

Mutta kaiken kaikkiaan oli oikein hauska päivä siitäkin huolimatta, että inhoan väenpaljoutta jo kovaa meteliä. Tämän viikon sosiaalinen annoskin tuli yhdessä päivässä täyteen, joten enää ei ole pakko edes yrittää olla sosiaalinen

[-:)lauri]

^
Jestas, minulla kohtalotovereita. Eilen ja tänään asiakkaan luona joutunut seisoskelemaan noin 7 tuntia kumpanakin päivänä ja kyllä tietää seisoskelleensa. Ei sillä, vaikka kantapohjat ovat kipeät, on tunne kyllä ihan virkistävä, sillä mitään tällä tavalla ansaittuja kolotuksia en ole pitkään aikaan kokenut. Edellisen kerran kun kolotti, meni niska ihan syyttä kramppiin. Nyt olen sentään rasittanut jalkapohjia.

[Kopek]

Lukiessani "nais- ja miesseikkaluja" ja "epämukavuusaluetta" tulee tunne, että tämän olen kokenut ennenkin monenlaisissa tilanteissa.

Olen täysin ulkona siitä mistä puhutaan.

Erinäisissä porukoissa vuosien varrella on keskusteltu aiheista, joista minulla ei ole ollut mitään sanottavaa eikä mitään tietoa, ja jotka eivät ole kiinnostaneet. Olisin mieluummin puhunut vaikka autonrenkaista tai koivuhaloista tai aivan mistä tahansa konkreettisesta kuin siitä, mistä muut puhuvat. Ehkä olen hiipinyt kyllästyneenä ulos haukkaamaan happea ja tavannut siellä jonkun tasollani olevan renkaanpotkijan, jonka kanssa on alkanut juttu luistaa vaikkapa parkkipaikan autoista tai mistä tahansa, mihin liittyy jotain käsillä kosketeltavaa ja silmillä nähtävää.

Henkiset asiat ovat älykkäämpien juttuja. Tyhmiä ne vain pitkästyttävät.

https://scienceblogs.com/gnxp/2009/12/29/the-less-intelligent-you-are-t

[Socrates]

Lukiessani "nais- ja miesseikkaluja" ja "epämukavuusaluetta" tulee tunne, että tämän olen kokenut ennenkin monenlaisissa tilanteissa.

Olen täysin ulkona siitä mistä puhutaan.

No jo on kumma , jos noin helposti putoat kärryiltä, ei siellä mitään rakettitiedettä ole.

[TSS]

^^ Tavallaan jännä, koska minusta teet monesti oikein hyviä luonnehdintoja ihmisyyteen liittyvistä asioista.

[Hippi]

Kyllä minullakin nuo Kopekin mainitsemat ketjut jää väliin. Luen kyllä, mutta ei oikein mitään sanottavaa aiheista. Elämäni on varmaan vaan niin pirun yksinkertaista, ettei ole tuollaisia juttuja oikein koskaan tarvinnut pohtia

[TSS]

^Nuo sattuvat olemaan ne kaksi ainoaa ketjua, joissa minä olen innostunut kirjoittamaan.

[MrKAT]

Taisinpa nukkua peräti lähes 3 tunnin iltanokoset. Ja nyt valvotaan...

[Toope]

Taisinpa nukkua peräti lähes 3 tunnin iltanokoset. Ja nyt valvotaan...

Pitäisi osata 30 min. nokosia, mutta ei osaa. Aina liian lyhyitä tai pitkiä.

[Toope]

No jo on kumma , jos noin helposti putoat kärryiltä, ei siellä mitään rakettitiedettä ole.

Olette aivan liian sosiaalisia ihmisiä.

[Hippi]

Eilen otin oikein kunnollisen parin tunnin päiväkooman. Siitä huolimatta nukuin aivan mainiosti

Osansa hyvään uneen saattoi kyllä olla vahvemmassa särkylääkkeessä, jonka jouduin ottamaan. Onnistuin potkaisemaan vasemman jalkani varpaan kissan raapimapuun jalustaan niin, että vedet tirsahti silmistä. Onneksi ei ollut se viereinen varvas, jossa jo ennestään oli kynsi mustana. Mutta joka tapauksessa varvasta sen verran jomotti, että nappasin pillerin yötä vasten, ettei jomotus pilaa nukahtamista.

Vielä vähän on kipeä, mutta ei siinä mikään luu ole mennyt rikki, kun ei ole tullut mustelmaa pintaan eikä vaikuta edes turvonneelta, vaikka jäykkä onkin. Luultavasti parissa päivässä on kaikki ok ja tapaus siirtynyt historiaan.

[-:)lauri]

Onni on käydä koko viikko töissä asiakkaan luona kolmen vyöhykkeen lipulla ja huomata näin perjantaina kotiinpaluumatkalla, että olisihan sitä voinut matkustaa myös kahden vyöhykkeen lipulla.

[Hippi]

^
Minulle oli vähällä käydä päinvastoin, kun olimme menossa Linnanmäelle. Tottumuksesta olin ostamassa BC-lippua, mutta onneksi oli taas liian kuivat sormet ja laite ei reagoinut ennen kuin matkaseuralainen huomautti, että pitää ottaa kolmas vyöhyke mukaan

[ROOSTER]

Mutta kaiken kaikkiaan oli oikein hauska päivä siitäkin huolimatta, että inhoan väenpaljoutta jo kovaa meteliä. Tämän viikon sosiaalinen annoskin tuli yhdessä päivässä täyteen, joten enää ei ole pakko edes yrittää olla sosiaalinen

Minulla oli monta hauskaa päivää kun kuljin, kuin koira, seuralaiseni perässä eri puoteihin ja yritin olla sosiaalinen. Se on jostain syystä yllättävän helppoa, monissa liikkeissä on ikäiseni nainen joka arvostaa keskustelevaa miesseuraa sillä aikaa kun seuralaiseni tunnustelee tekstiilejä ja katselee posliinieläimiä, eikä hän vielä voi kilisyttää kassakonetta.

Avaan usein keskustelun jollain nasevalla kommentilla jolla osoitan tuntevani hänen arvostamiaan tuotteita ja siirryn sitten toisessa tai kolmannessa kommentissa johonkin hyvin pikkutuhmaan. (Ette usko mitä saan välillä kuulla vastauksina!). Kun keskustelu yltyy ja nauru alkaa kaikua on yleensä aika lähteä. Vain harvoin joudun itse ehdottamaan aiemmin paikanvaihtoa. Melkoinen uupumus tuosta kyllä tulee, reilu viikko vuodessa riittää hyvin. Suomalaiset vasta aloittelevat kaupallista paskanpuhumista ja siksi vastaavatkin usein ihmettelyihin, kommentteihin ja kyselyihin tavalla jolla yleensä puhutaan vain terapeutille. Se on kyllä hienoa.

Mistähän se johtuu, että on jonkunverran sosiaalisia kykyjä mutta kovin harvoin halua käyttää niitä.

[Hippi]

Helle varmaan on pehmittänyt pääni. Toivottavasti se ei ole lopullista.

Kun saan jonkun hyvän idean, niin onhan sitä lähdettävä siltä seisomalta toteuttamaan. Olen harmitellut jo hyvän aikaa, että makuuhuoneeni matto on kynsitty ihan ruvelle ja rumaksi. Syystä, jota en tiedä, juuri se matto on viehättänyt Aatu-kissaa. Minun näppeihini samalta tuntuvia mattoja on muitakin, mutta niihin ei ole kynsiä käytetty. Etsin netistä tietyn liikkeen matoista mieleistä ja löysinkin sellaisen, joten äkkiä hynttyyt niskaan ja matkaan katsomaan livenä kyseistä mattoa.

Myymälässä ei ollut muita asiakkaita ja myyjä tuli kohta kysymään voisiko olla avuksi. Helteen lyömänä ilahduin ehdotuksesta ja selitin, mitä olen etsimässä. Netistä löytämäni ei ollutkaan livenä sellainen kuin olin ajatellut. Selitin myyjälle kissaongelmani ja kerroin, että heidän tietty mattoa ei ole aiheuttanut repimisvimmaa, joten mielellään haluaisin samaa materiaalia olevan maton. Pari löytyi oikeilla mitoilla ja toisessa osui väritkin kohdalleen, joten ostin sen, vaikka kuosi ei ehkä ollut ihan sitä, mitä etsin. Hinta oli oli vain 19 euroa kolmen metrin matolle, joten jos ei silmä totu kuosiin, niin ei ole iso menetys myöhemmin hankkia joku muu tilalle.

Siitä huolimatta, että viikon sosiaalisuuskiintiö tuli täytettyä alkuviikosta, minusta oli oikein mukava asioida palvelevassa kivijalkamyymälässä