Fiilikset ja päivän mietteet

[Amore]

Selvisin tämän lähes viikon joulun ruokavarastoilla, vaikka en ollut tankannut jääkaappia mitenkään umpitäyteen. Tänään lähdin sitten oikein kauppakeskukseen ruokaostoksille ihan vain hieman pidemmän ulkoilun vuoksi. Vedin kumisaappaat jalkaan, sillä niissä on aika hyvät uratkin pohjissa. Kadut osoittautuivat lähes lumettomiksi ja enimmäkseen kuiviksi. En ollut päässyt pitkällekään ovelta kun poliisiauto ajoi pillit ulvoen ohitse...ja hetken kuluttua toinen. Arvelin, etten saisi varsinaista hälytilannetta nähdä, mutta kun olin edennyt pienemmälle kadulle niin siellä sinivilkut olivatkin pysäyttäneet liikenteen. Punainen auto oli ajettu tien laitaan ja pidätyksen kohteena oli kaksi miestä. Paikalle kehittyi aika pian liikennetukos. Kauppakeskuksessa palautin pienen määrän pulloja. Palautusautomaatilla nettosin pari euroa ylimääräistä, sillä joku oli unohtanut kuittinsa lerppumaan koneen kuittitulostimeen. Tai ehkei palauttaja ollut halunnut kuittia, vaan oli vain poikennut autohalliin palauttamaan tölkkejään ja pullojaan. Ostokset tehtyäni palasin samaa reittiä kotiin. Poliisit olivat poistuneet kadulta ja punainen auto oli siirretty kokonaan pientareelle. Kurkistin sen sisään. Ajattelin, että jos pidätetyt olivat vaikka murtovarkaita ja autossa olisi näkynyt jotain kiinnostavaa. Pari uuden näköistä pahvipakkausta siellä oli; ehkä sähkötyökaluja tai elektroniikkaa. Mutta auto ei ollut isoa mallia, joten tuskin kelpaisi isommille murtokeikoille. Kotona nappasin ostoksista heti lakritsipussin, josta nautin ensimmäisen palan. Laku oli todella tuoretta, aivan täydellistä!

[Hippi]

Jaksaa ihmetyttää yläkerran naapureiden elämänrytmi, kun eilenkin siellä tuntui elämä alkaneen hiukan ennen puoltayötä, jolloin itselläni oli juuri nukahtamisen aika. Meni muutenkin pitkäksi ilta, kun jäin katsomaan neloselta Apulannan stadionkeikkaa. Nyt sitten pikkujätkän (noin 10/11v.) touhut jatkuivat yli kahden. Toki siinä ehdin torkahdella, mutta havahduin useamman kerran johonkin kolinaan ja pallon tmv. pompahteluun lattiaa vasten, siis minun katolleni.

Täyden yön kuitenkin sain nukuttua, kun heräsin vasta yhdeksän maissa. Päivän aikataulu keikahti siis parilla kolmella tunnilla. Lyhentyneen päivän toimista voinen jättää kaikkinaisen ulkoilun pois, jos sää pysyy yhtä tuulisena ja märkänä.

[Kopek]

Pieni yllätysreissu Tallinnaan tuli tehtyä vielä vuoden viimeisenä päivänä.

Vuoden matkat jäivät sinänsä vähiin.

Toivottavasti pääsisi vielä matkustelemaan. Budjetti vain ei tahdo oikein joustaa.

[ROOSTER]

Selvisin tämän lähes viikon joulun ruokavarastoilla, vaikka en ollut tankannut jääkaappia mitenkään umpitäyteen.

Yleensä koko joulunaika on mennyt perinteisiä jouluruokia syöden, mutta tämä vuosi on ollut poikkeus. Aattona söin joulumenyyn mutta aatonaattona intialaista, joulupäivänä korealaista, tapanina italialaista, eilen kiinalaista ja tänään turkkilaista. Huomenna ehkä nepalilaista, syyrialaista, vietnamilaista, thaimaalaista, kreikkalaista tai meksikolaista. Oikeastaan tekisi mieli hyvää moussakaa, Athanasioksen tapaan...

Täytyy sanoa, että maassamme ravintoloissa tarjottava ruoka on laadullisesti kokenut tasohyppäyksen ylöspäin joka vuosikymmen. Aiemmin todella herkullisia ruokavaihtoehtoja oli vain muutama ja nekin vain tietyissä paikoissa. Nykyään tosihyvää saattaa saada missä vaan. Varmaan ruuansäilytyksen ja jakelun kehittyminen ovat mahdollistaneet ylikypsentämisen vähentämisen kalan ja lihan kohdalla. Kasviksiin kehitys ei vielä ole oikein ehtinyt.

Suolakin on liian halpaa ja siksi paljon käytettyä, monesti. Verenpaineelle ei tee hyvää jatkuva ravintola- tai lounasruokailu. Onkohan olemassa kätevää pienikokoista suolapitoisuusmittaria? Voisi huomautella poikkeavista tuloksista.

[Hayabusa]

Hyvää uutta vuotta 2023 ihan kaikille kantislaisille!

Nyt olisi varmaan sen uuden vuoden lupauksen paikka, mutta on niin kovin vaikea keksiä jotain, mikä olisi sekä tavoitteellinen että realistinen, niin jätetään se asia hautumaan. Joka tapauksessa olkoon tämä vuosi parempi kuin edellinen. Ja virratkoon kunkin ajatukset vuolaina ja tipahtakoon niistä jokunen pisara tänne virtuaaliseen kokoontumispaikkaammekin. Lopuksi siis suurkiitos Lennylle kaiken tämän mahdollistamisesta!

[Hippi]

^
Jep, noihin ajatuksiin on helppo yhtyä.

Omat pienet tavoitteet tulevalle vuodelle tuskin ansaitsevat mainintaa sen rinnalla, että toivon vihdoin maailman asettuvan raiteilleen poikkeuksellisen ikävien ja raskaiden vuosien jälkeen, etenkin tuon nyt viimeisenä taakse jääneen.

[Jaska]

Oma sormituntumani on, että useampituntisessa päivittäisessä käytössä oleva tietokone häiriintyy luokkaa kerran kymmenessä vuodessa niin, ettei sillä pystytä lukemaan koneen massamuistissa olevia tiedostoja.

Kopekin kuvaama tilanne herättää kysymyksen, miten järjestää riittävän turvallinen tapa jolla palveluiden tunnusten ja salasanojen luetttelot varmistetaan poikkeustilnteiden varalle. Voihan tietokone vaikka tuhoutua tulipalossa tai tulla varastetuksi. Varsinkin vanhojen ja sairaiden ihmisten on vaikea säilyttää edes pääsalasanaa jonka takana muut tunnukset ja salasanat ovat tai verkkopankkitunnuksia. Jos käytämme salasanasäilöohjelmaa, niin poikkeustilenteen jälkeen tarvitaan (esim salakirjoitettu) tietosäilö vaikka pilvestä, sisältöä käsittelemään kykenevä sovellus sekä tunnukset sen käyttämiseksi. Kassalippaassa sinetöidyssä kuoressa oleva lista on hankala varmistus ylläpidettävä, kun palveluita on vaikka sata. Vaikka muistinvaraisesti muistaisi puolen tusinan palvelun tunnukset, niin varmistus tarvittaessa katsottavaksi on tarpeen. Pienoinen epävarmuus vallitsee pilvipalvelujen käyttöön. Eikö niiden tarjoajilla ole riittävät resurssit salakjirjoitusten murtamiseen haluttaessa ja ovatko pilvipalvelut varmasti kriisitilanteissa aina käytettävissäkään. Puhelinnumeron tilapäiseen pois käytöstä oloon tuntuu riittävän tuntemattomaksi jäävä ohimenevä syykin (yli tunnin häiriö puhelinverkossa havaittu ehkä pari kertaa vuodessa).

[MrKAT]

Joulun alusviikolta aivan viime päiviin asti minulla tuntui olevan joku aivosumu. Ei flunssa tai korona syynä vaan pikemmin ruokaähky+univelat. Jälkimmäinen koska unirytmi meni sekaisin eikä korjautunut. Virkistyin kyllä iltanokosten jälkeen keski-ja aamuyöksi muutamaksi tunniksi internettiin selaamaan ja naputtelemaan mutta enhän minä silloin mitään pankkiasioita hoitele.

[Xantippa]

^

No mutta mikset se nettipankkihan on juuri sen vuoksi keksitty, että pankkiasioita voi hoidella milloin tahansa, vaikka keskiyöllä?

T: Xante

[Karikko]

Tänään pyh-hien miesten päivänä voidaan todeta sen viettämisen alkaneen perinteiden mukaan, mutta nykyisin perustuvan tietoiseen valehteluun-

>>

KUN Saksan keisari Fredrik I Barbarossan joukot hyökkäsivät Pohjois-Italiaan ja valloittivat Milanon 1150-luvun loppupuolella, sai keisarin kansleri, Kölnin arkkipiispa Rainald von Dassel päähänsä niin mehukkaan juonen, ettei sitä voisi jättää toteuttamatta.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 6. tammikuuta vuonna 2021.

Jälkikäteen voidaan todeta, että kanslerin juonesta kehkeytyi yksi koko kristinuskon historian suurimmista ja onnistuneimmista huijauksista.

Hän ryhtyi levittämään huhua, jonka mukaan Milanosta saatiin sotasaaliiksi kolmen kuninkaan eli itämaan tietäjien luut – tärkeät ja arvokkaat pyhäinjäännökset, jotka olisi tuotu sinne jo 300-luvulla Konstantinopolista. Nykyiseen Istanbuliin ne taas olisivat päätyneet Konstantinus Suuren äidin, pyhän Helenan tekemän pyhiinvaelluksen päätteeksi.

Tänään vietetään loppiaista. Se on vanhimpia kristillisiä juhlia ja sitä on vietetty jo ainakin 200-luvulta lähtien

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009311448.html

[Kopek]

Nyt, kun lähes kaikilla ihmisillä on lähes koko ajan kamera - eli älypuhelin - mukanaan, miten paljon ihmiset ylipäätään kuvaavat? Tällainen kysymys tuli mieleeni, kun kopioin kuvia kännykältä tietokoneelle. Mietin, mihin "kastiin" kuulun kuvien määrällä mitattuna.

Otanko kännykkäkuvia erittäin paljon vai paljon vai saman verran kuin ihmiset keskimäärin vai vähän vai erittäin vähän. Tietysti pitäisi päättää, mihin rajat määritellään.

Toinen kysymys on se, mitä ihmiset ylipäätään kännyköillään kuvaavat. Kuinka harkittuja ja suunniteltuja otokset ovat? Onko kuvaamisen tarkoitus valokuvauksellinen tai jopa taiteellinen, vai napsitaanko kuvia vain käytännön tarpeisiin. Aiotaanko kuvat esittää tai julkaista, vai ovatko ne vain omiin tarpeisiin? Onkohan näitä asioita tutkittu. Täytyypä googlata.

Ehkä joku rohkea haluaa kertoa omista kuvaustottumuksistaan, eli paljonko kuvia kännykällä tulee napsittua, ja mitä ovat kohteet. Ja mikä on kuvaamisen tarkoitus, jos tällaiseen epämääräiseeen kysymykseen voi vastata.

Tämä pohdiskeluni koskee kännyköitä. Varsinaisia kameroita ja niiden käyttöä en tässä yhteydessä ole ajatellut. Tai voihan nekin ottaa mukaan ja miettiä, miten kännykkäkuvaus on vaikuttanut kameroilla kuvaamiseen. Ovatko kamerat jääneet hyllyille pölyä keräämään?

[Socrates]

Olen siitä poikkeuksellinen, että vaikka puhelin on kourassa melkein 24/7, en kuvaa juuri ollenkaan ellei joku pyydä tai tarvitsee välittää joku tieto esimerkiksi jostain esineestä tms.

Jotenkin vain ei tule mieleen kuvata ja talvella näpit jäätyy, jos ulkona kuvaan. Olen huomannut että monet räpsivät kuvia koko ajan ja ihmettelen miksi.

[Hippi]

Aika vähän otan mitään kuvia ja nekin enimmäkseen tyyliin "kissa hassussa paikassa" tai "tällaisen viherkasvin ostin". Noita sitten lähetän mesen kautta tyttärelle tai saatan julkaista jopa FB:n aikajanalla.

Varsinaista hyötykäyttöä sitten on, jos joku kuitti pitää kuvana lähettää isännöitsijän kirjanpitäjälle, niin siinä toimii kuva samoin kuin joku allekirjoitettu sitoumus tmv. paperi, joka pitää lähettää. Lähetykset siis s-postissa etanapostin sijaan, niin menevät perille asti.

Joskus harvoin tulee otettua kuva jostain kävelyllä nähdystä ketusta tai pupusta.

Kuvaaminen ei juurikaan kiinnosta ja aika paljon siivoilen kuvia pois sen jälkeen, kun ne on hoitaneet tehtävänsä. Ne on yksittäisen hetken kuvia, jotka olisin voinut periaatteessa korvata sanallisellakin kertomuksella. Puhelimesta en ole siirtänyt koneelle kuvia sen jälkeen, kun kamerani aikanaan lakkasi toimimasta tai sekosi jollain tavoin. Mutta niitäkään kuvia ei ole juurikaan tullut katsottua jälkeenpäin.

[kertsi]

Voi ahdistus. Kun Kopek kertoi taannoin siirtäneensä piuhan (ja HiSuiten?) avulla kuvia kännykästä tietokoneelle, tein saman. Ja sain kaiken juntturaan, niitä kuvia oli vaan ihan perkeleen paljon, tuhansia tai kymmeniä tuhansia. Nyt ei pilvi(-synkkaus) toimi. Nyt kuvia on ties kuinka monessa paikassa, kännykässä, pilvessä, tietokoneella (ehkä useammassakin paikassa), eli poistaminen on vieläkin työläämpää, kun pitänee tehdä useammassa paikassa, eikä millään jaksa. Tämä on niin tätä. Kun ei jaksa mitään.

Itse otan yleensä taiteellisia kuvia. Ja lukuisia samasta kohteesta, siinä toivossa että jokin olisi parempi kuin muut. Kännykän näytöllä vaan ei pysty oikein erottamaan hyviä huonoista (paitsi ihan suuresti tärähtäneet), ja siksi pitää viedä tietokoneelle.

Perunkirjoituksen aikoihin jouduin lähettelemään kännykällä otettuja valokuvia erilaisista dokumenteista sähköpostilla. Ei järin dataturvallista, mutta oli pakko, että sai asioihin vauhtia.

[kertsi]

Toinen asia, minkä Kopek on aiheuttanut, on että Lidlissä hän nykyään joskus istahtaa pikkupiruna olkapäälleni kassajonossa odotellessani mäkättämässä kireällä vuohimaisella äänellä, moittien ostoksiani ja syyllistäen minua ja tuoden pahaa mieltä. Viimeksi ostin yhden korvapuustin. Ja yhden miedon alkoholijuoman (edellinen kerta taisi olla viime kesänä). Ja eikö tuo penteleen mäkättäjä aloittanut mollaamisensa ja syyllistämisensä. Vaikka siis 98% ostoksistani oli kasviksia, hedelmiä, kasvisproteiinia, kalaa, täysjyvää, suolatonta, rasvatonta, vähän rasvattomia maitotuotteita, ei juurikaan eineksiä tai leikkeleitä, ei muita herkkuja, ei sipsejä, ei karkkeja. Tekisipä mieli nähdä Kopekin ostokset.

Miksi helvetissä sitä antaa jonkun ihmisen vaikuttaa tuolla lailla? Ei pitäisi päästää ketään ihon alle tuolla lailla.