Fiilikset ja päivän mietteet

[Hippi]

^
Joko ehdit pyykätä nuo?

Vaikka en ole herkkäihoinen, niin pyykkään kaikki uudet tekstiilit, jotka tulee paljaalle iholle. Yleensä niissä on jos vaikka mitä jälkikäsittelyaineita, joista jotkut voivat ärsyttää ihoa ikävästi. Paljaalle kostealle iholle en suostuisi pesemätöntä kylpytakkia laittamaan.

[-:)lauri]

Joo. Sain pestyä molemmat. Nyt oli kuivat, niin saattoi ottaa käyttöön.

[Xantippa]

Pieni ärrävika ja vähäinen karsastus - ylittämätön kombo.

"Lettipokapää, sano preerian keltaruusu!" - veljeni vakioärsytys, jolla sai minut raivon partaalle ja jos jollain häntä heitin, niin kanteli äidille, mokoma paskiainen.

No, kummastakin selvisin ja molemmat viat on pois.

Minua käytettiin luokan edessä sanomaan puhdas suomalainen ärrr opiksi muille. Vieläkin kaverrrit pirrruilee.

Silloin vaadittavat sanat olivat ristikko ja routa. Että on tässä (s oli oikeaoppinen myös) trrraumoja perrrkele, kun niitä oikein muiStelee.

T: Xante

[Hippi]

^
Mikähän tosiaan on nykyisin kanta siihen, pitääkö nuo ärrät ja ässät korjata tai vähintäänkin yrittää korjata? Joka tapauksessa, kuten aiemmin sanoin, on hyvä, että näitä "viallisiakin" kuulee nykyisin ihan julkisesti puhumassa, ettei ole mihinkään kaappiin piilotettu.

Suomen kielihän on siitä erinomainen, että sanan merkitys ei siitä muutu, jos ässä vähän suhahtaa tai ärrä pärisee vähän ekstraakin.

[Aave]

^
Luuletko muuttuneen joksikin sen, että lapset eivät kiusaisi toisia, puhevikaisia lapsia?

[Hippi]

^
Ainakin toivoisin niin. Eihän se tietenkään ole mahdollista ennen kuin lopetetaan noita sanomaan vioiksi ja hyväksyttäisiin nostamatta tikun nokkaan erilaiset ässät ja ärrät. Ehkä olen turhan sinisilmäinen tässäkin asiassa. En vaan osaa pitää sitä niin merkittävänä juttuna, että joidenkin puhe on vähän erilaista. Tässäkin kai ikä on tehnyt temput ja kun itse on oppinut kuuntelemaan erilaisia puheen poikkeamia kiinnittämättä niihin erityisempää huomiota, sitä ajattelee, että muutkin voisivat tehdä niin.

[Aave]

^
Ainakin toivoisin niin. Eihän se tietenkään ole mahdollista ennen kuin lopetetaan noita sanomaan vioiksi ja hyväksyttäisiin nostamatta tikun nokkaan erilaiset ässät ja ärrät. Ehkä olen turhan sinisilmäinen tässäkin asiassa. En vaan osaa pitää sitä niin merkittävänä juttuna, että joidenkin puhe on vähän erilaista. Tässäkin kai ikä on tehnyt temput ja kun itse on oppinut kuuntelemaan erilaisia puheen poikkeamia kiinnittämättä niihin erityisempää huomiota, sitä ajattelee, että muutkin voisivat tehdä niin.

Puhevika on puhevika on puhevika ja tämän päivän lapset yhtä julmia, kuin kaikkina aikoina aiemminkin. Juuri impulssikontrolliin ja käytöstapojen opettamiseen käytetään yhteiskunnankin tasolla tavattomasti aikaa, sitä kutsutaan kouluttamiseksi, ja se aloitetaan jo tarhassa. Vaan kun eivät ne opit mene useimmilla täydellisesti perille vaikka miten koulutettaisiin (Eivät edes kouluttajilla), ja tarve kiusata erilaisia ja heikompiaan on koko ihmiskunnan yhteinen harrastus jatkossakin.

Jos jostain elämää haittaavasta tavasta on mahdollista opetella pois, niin sitä kannattaa edes yrittää jatkossakin. Yhtä suvaitsevaa ja ymmärtäväistä kohden löytyy aina 10 muuta, jotka eivät niin tee. Typeryyden ylivoimaan voi aina luottaa.

[TSS]

Kyllä ääntämisvirheitä tosiaan korjataan, niit havainnoidaan varhaiskasvatuksessa ja neuvolassa. Yleensä 4-vuotiaille tehdään jonkinlainen kontrolli ääntämisvirheiden osalta ja aloitetaan tarvittavat toimenpiteet. Perhe voi esimerkiksi puheterapeutin konsultaation jälkeen saada kotiin ohjeet harjoittelua varten ja tarvittaessa lapsi saa puheterapiaa.

Nuo ääntämisvirheet on päiväkoti-ikäisillä hirveän yleisiä, sanotaanko että r,s,d tai l eivät tule kunnolla noin 30-40% esim. 4-6 -vuotiaista. Oman kokemukseni mukaan ääntämisvirheistä ei kiusata päiväkodissa (kiusaamiseen liittyy tuossa iässä havaintojeni mukaan eniten puutteeliset sosiaaliset ja tunnetaidot ja heikko tunnesäätely), mutta varmaan esimerkiksi isommilla koululaisilla ääntämisvirheet voivat altistaa kiusaamiselle.

[Aave]

Kyllä ääntämisvirheitä tosiaan korjataan, niit havainnoidaan varhaiskasvatuksessa ja neuvolassa. Yleensä 4-vuotiaille tehdään jonkinlainen kontrolli ääntämisvirheiden osalta ja aloitetaan tarvittavat toimenpiteet. Perhe voi esimerkiksi puheterapeutin konsultaation jälkeen saada kotiin ohjeet harjoittelua varten ja tarvittaessa lapsi saa puheterapiaa.

Nuo ääntämisvirheet on päiväkoti-ikäisillä hirveän yleisiä, sanotaanko että r,s,d tai l eivät tule kunnolla noin 30-40% esim. 4-6 -vuotiaista. Oman kokemukseni mukaan ääntämisvirheistä ei kiusata päiväkodissa (kiusaamiseen liittyy tuossa iässä havaintojeni mukaan eniten puutteeliset sosiaaliset ja tunnetaidot ja heikko tunnesäätely), mutta varmaan esimerkiksi isommilla koululaisilla ääntämisvirheet voivat altistaa kiusaamiselle.

Olisi pitänyt arvata, että eihän nykyään saisi sanoa puhevikaakaan puheviaksi, vaan neutraalimmin - ääntämisvirheeksi. Saako köyhäkään enää olla ihan vain rehellisesti köyhä, vai pitääkö kutsua tulorajoitteiseksi?

Opin puhumaan varsin pienenä, alle kaksivuotiaana. Tarkemmin, että puhuin jo tuolloin pitkiä lauseita, yli kymmenen sanan sarjoja. Minulla ei alun perin puhevikoja ollut vaan olipas isosisko, jolla oli niin R- L- kuin S-vika, ja ryhdyinkin matkimaan häntä. Sillä seurauksella, että jäi levy päälle, ja sitten piti käydä vuosi puheterapiassa oppimassa viat uudelleen pois! Sisko puolestaan oli jo ehtinyt oppia niistä pois, ihan omin päin.

Vaikka olin pieni, muistan vieläkin miten vitutti kuin pientä oravaa käydä siellä puheterapiassa, saamassa jotain tyttömäisiä kiiltokuvia vihkoon. Kyllähän minä myöhemmin myös siskoni kurmuutin, vaikka ei hänkään tahallaan väärin ääntänyt.

Lisäys: Tuossa mallioppimisen vaiheessa oli varmaankin samalla kielellinen kriittisen kauden vaihe, koska poisoppiminen kesti niinkin pitkään.

[TSS]

Kyllä ääntämisvirheitä tosiaan korjataan, niit havainnoidaan varhaiskasvatuksessa ja neuvolassa. Yleensä 4-vuotiaille tehdään jonkinlainen kontrolli ääntämisvirheiden osalta ja aloitetaan tarvittavat toimenpiteet. Perhe voi esimerkiksi puheterapeutin konsultaation jälkeen saada kotiin ohjeet harjoittelua varten ja tarvittaessa lapsi saa puheterapiaa.

Nuo ääntämisvirheet on päiväkoti-ikäisillä hirveän yleisiä, sanotaanko että r,s,d tai l eivät tule kunnolla noin 30-40% esim. 4-6 -vuotiaista. Oman kokemukseni mukaan ääntämisvirheistä ei kiusata päiväkodissa (kiusaamiseen liittyy tuossa iässä havaintojeni mukaan eniten puutteeliset sosiaaliset ja tunnetaidot ja heikko tunnesäätely), mutta varmaan esimerkiksi isommilla koululaisilla ääntämisvirheet voivat altistaa kiusaamiselle.

Olisi pitänyt arvata, että eihän nykyään saisi sanoa puhevikaakaan puheviaksi, vaan neutraalimmin - ääntämisvirheeksi. Saako köyhäkään enää olla ihan vain rehellisesti köyhä, vai pitääkö kutsua tulorajoitteiseksi?

Opin puhumaan varsin pienenä, alle kaksivuotiaana. Tarkemmin, että puhuin jo tuolloin pitkiä lauseita, yli kymmenen sanan sarjoja. Minulla ei alun perin puhevikoja ollut vaan olipas isosisko, jolla oli niin R- L- kuin S-vika, ja ryhdyinkin matkimaan häntä. Sillä seurauksella, että jäi levy päälle, ja sitten piti käydä vuosi puheterapiassa oppimassa viat uudelleen pois! Sisko puolestaan oli jo ehtinyt oppia niistä pois, ihan omin päin.

Vaikka olin pieni, muistan vieläkin miten vitutti kuin pientä oravaa käydä siellä puheterapiassa, saamassa jotain tyttömäisiä kiiltokuvia vihkoon. Kyllähän minä myöhemmin myös siskoni kurmuutin, vaikka ei hänkään tahallaan väärin ääntänyt.

Lisäys: Tuossa mallioppimisen vaiheessa oli varmaankin samalla kielellinen kriittisen kauden vaihe, koska poisoppiminen kesti niinkin pitkään.

Lapset ruukaa matkia ja mallioppia, hyvässä ja pahassa!

Kyllä niitä ääntämisvirheitä voi sanoa puhevioiksi, tai jos nyt vähän viilataan, niin puhehäiriöiksi. Se on niin kuin yläkäsite erilaisille aiheeseen liittyville häirilöille, joista ääntämisvirheet on yksi alakategoria.

[ROOSTER]

Kun kuuntelee ruotsinruotsalaista puhetta, niin täytyy oikein ihmetellä miten siellä on kokonaan unohdettu ärrä ja ässävikaisten hoito.

Kivasti suhisee ja pärisee, mutta jotenkin pehmeästi kuitenkin.

[Hippi]

^
Minusta ruotsalaisten älläkin on jotenkin erilainen, mutta en löydä sanoja, millä sitä kuvata. Siltsun (laulu)ääntä en tunnista ja biiseistäkin tunnen vain pari, mutta silti osaan äänen kuullessani poikkeuksetta tunnistaa Siltsun ällästään. Hänhän lapsuuden ja kai myös nuoruutensa asui Ruotsissa, joten ruotsinruotsi on hänellä vieläkin kuultavissa puheessa.

[Toope]

^
Luuletko muuttuneen joksikin sen, että lapset eivät kiusaisi toisia, puhevikaisia lapsia?

Eikös lapsille ole aika luontaista yrittää kiusata joitakin, syystä tai kolmannesta? Yritetään nostaa sitä omaa arvoa toisten kustannuksella. Onneksi aikuiset eivät noin tee...

[-:)lauri]

Olisi kiva päästä joskus matkustamaan Airbusin A380 -lentokoneella.

[Toope]

Olisi kiva päästä joskus matkustamaan Airbusin A380 -lentokoneella.

https://en.wikipedia.org/wiki/Air_France_Flight_066
Eivät ehkä enää rysähdä...