Fiilikset ja päivän mietteet

[Hippi]

Hamassa menneisyydessä eli kaukaisessa lapsuudessani mentiin kesällä landelle ja siellä asui landepaukkuja, eli ei asunut landeja vaan landepaukkuja.

Ei aavistustakaan, mistä ne paukut on keksitty sen landen perään, mutta niin tosiaan sanottiin.
Lande puolestaan oli maaseutua sen tarkemmin määrittelemättä, mutta se ei kuitenkaan ollut mikään kaupungiksi tunnistettava alue.

[Hiha]

Mikä on lande? Missä sen rajat ovat?

Sen voi osittain määrittää postinumeron avulla. Pienemmät postinumerot eivät koskaan ole. Eikä lähellä olevat, se olisi naurettavaa snobbailua. Kuinka paljon isommat muuttuvat landeksi, on henkilöstä kiinni.

[Jaska]

....
Kävi kuitenkin niin, että en saanut millään tulostettua kyseistä PDF-muotoista asiakirjaa, vaikka sen piti olla helppo homma. Tulostin printtasi sivulle varsinaisen tekstin päälle jotain ohjetekstejä. Käytin koko aamupäivän epätoivoisiin yrityksiin saada asiakirja tulostetuksi. ...

Kun kertoja on Kopek, niin on pakko olettaa, että asiakirja oli Traficomin Luovutuskirja ajoneuvon omisrtusoikeuden siirrosta, joka kauppahinta kirjaten toimii myös autokaupan kauppakirjana ja kuittina. Minulla kun on tältä osin aivan identtinen kokemus kahtena päivänä ähräämisestä asiakirjan tulostamiseksi kun tulosteessa osan lomakkeesta peitti keltainen täyttöohjeen tekstilaatikko, jota ei ruudulla näkynyt. Lopulta löysin ratkaisun ja sain lomakkeen tyhjänä ja täytettynä pdf-tiedostosta tulostettua, mutta olen sen jo unohtanut ...  Luulisin että, talletin pdf-tiedoston Chrome-selaimella Traficomin sivulta tietokoneen klevylle ja täytin ja tulostin sen Ubuntu 20.04 Linuxin asiakirjan katseluohjelmalla (evince) HP Deskjet 2540 mustesuihkutulostimelle.

[Jaska]

Hamassa menneisyydessä eli kaukaisessa lapsuudessani mentiin kesällä landelle ja siellä asui landepaukkuja, eli ei asunut landeja vaan landepaukkuja.

Olen Hipin kanssa jyrkästi samaa mieltä. Landepaukkuja voi sanoa lndelaisiksi stadilaisten vastakohtana.

Lande oli keskustelutilaisuuksien ja yliopiston kuppilan legendaarinen tieteen filosofiasta väittelijä Pertti Lande Lindfors. Ikuisena lisensiaattina pidetystä Landesta tuli lopulta tohtorikin, mutta ei filosofian vaan valtiotieteen tohtori.

[Toope]

Kun katsoo Helsingin kaupungin ja yliopiston woketouhua on helppo huomata, että kansallinen sivistyksemme on pääkaupungin ulkopuolella.

[Toope]

Hamassa menneisyydessä eli kaukaisessa lapsuudessani mentiin kesällä landelle ja siellä asui landepaukkuja, eli ei asunut landeja vaan landepaukkuja.

Ei aavistustakaan, mistä ne paukut on keksitty sen landen perään, mutta niin tosiaan sanottiin.
Lande puolestaan oli maaseutua sen tarkemmin määrittelemättä, mutta se ei kuitenkaan ollut mikään kaupungiksi tunnistettava alue.

Stadi lienee pian neekeröity ja mamutettu.
Ei kiitos.

[Kopek]

Kun kertoja on Kopek, niin on pakko olettaa, että asiakirja oli Traficomin Luovutuskirja ajoneuvon omisrtusoikeuden siirrosta, joka kauppahinta kirjaten toimii myös autokaupan kauppakirjana ja kuittina.

Joudun tuottamaan pettymyksen. En ollut tekemässä autokauppoja.

Aikaisemmin mainittuun tapaukseen liittyen lainaan seuraavassa itseäni:

Olin tehnyt pienen kirjoitusvirheen kriittisessä kohdassa, joten paperilla ei tehnyt mitään. Onneksi tyypillä oli niitä tyhjiä kaavakkeita.

Tuo on tyypillistä minua. Kaikki, mikä vain voi mennä pieleen, aivan varmasti menee pieleen.

Nyt pari viikkoa myöhemmin voin vahvistaa, että kaikki todella menee pieleen, mikä vain voi mennä pieleen. En valitettavasti voi kertoa yksityiskohtia siitä, mistä tuossa tilanteessa oli kyse. Edellä olevaa tekstikohtaa kirjoittaessani en vielä tiennyt erästä asiaa, joka myös oli mennyt pieleen, ja mitä nyt masentuneena suren ja harmittelen.

Mainitsemallani henkilöllä oli tyhjiä lomakkeita, joten yksi ongelma ratkesi. Tyhjiin lomakkeisiin kuitenkin liittyi toinen ongelma. Tuo mainittu henkilö nimittäin määräsi minut kirjoittamaan paperiin paikkaansa pitämättömän ja itseni kannalta erittäin epäedullisen tiedon. Yritin vastustella ja selittää, että tieto ei pidä paikkaansa, enkä haluaisi sitä kirjoittaa, mutta tuo henkilö pysyi tiukkana ja komensi, että kirjoita. Kyse ei ollut tutusta ihmisestä vaan täysin ventovieraasta, jonka tapasin ensimmäisen kerran elämässäni. Hän vaikutti hallitsevalta ja autoritääriseltä johtajapersoonalta. Paikalla oli myös toinen minulle tuntematon ihminen.

Olen aikaisemminkin kertonut, että toimintakykyni äkillisissä vaaratilanteissa on kohtuullisen hyvä, eli en mene helposti paniikkiin vaan pystyn keskittymään vaadittuihin asioihin ja tekemään päätöksiä paineen alaisena. Mutta tämä koskee vain fyysisiä tilanteita ja tapahtumia.

Sosiaalisesti stressaavissa tilanteissa tilanne on käänteinen. Näissä yhteyksissä stressinsietokykyni on vähäinen ja menen helposti "sosiaaliseen paniikkiin" eli teen mitä tahansa selvitäkseni pois ahdistavasta tilanteesta. Aikahaarukka päätöksissäni ulottuu minuutin päähän eli välittömään selviämiseen stressaavasta ahdingosta. En ajattele, mitä seurauksia päätöksellä on pidemmällä aikavälillä. Toimin aivan kuin sumussa ja yritän vain selvitä pois piinaavasta tilanteesta seurauksia miettimättä. Myöhemmin, kun tilanne on ohi, kadun ja harmittelen paniikissa tekemiäni päätöksiä.

Ikävä kyllä, tuo edellä mainitsemani tapaus oli tuollainen. Suostuin painostettuna kirjoittamaan paperiin tietoja, jotka eivät pidä paikkaansa, ja jotka nyt ovat osoittautuneet murhaavan haitallisiksi kannaltani. Harmittelen typeryyttäni ja heikkoa tahdonvoimaani, kun taivuin painostuksen alla. En miettinyt seurauksia enkä niitä tuossa tilanteessa täysin ymmärtänytkään. Ajattelin, että ei kai tietojen paikkansa pitämättömyydellä ole suurta väliä. Pääasia, että pääsen lähtemään ahdistavasta tapaamisesta.

Minut pystyttäisiin manipuloimaan ja pakottamaan tekemään melkein mitä vain tahtoni vastaisesti ja tällaista on tapahtunutkin. Minut on painostettu ja pakotettu myymään omaisuuttani, vaikka en olisi halunnut sitä myydä, ja vaikka olisin tarvinnut sitä itse. Viime kesänä sentään onnistuin kuin ihmeen kaupalla välttelemään painostavaa ostajaa, joka yritti väkisin pakottaa minua myymään hänelle eräitä vanhoja autojani. Piileskelin kesämökillä lukkojen takana, kun tuo henkilö kierteli rakennusta ja kolkutteli ovia. Kirjoitinkin tästä tapahtumasta foorumille aivan tuoreeltaan.

Mihinkään rikosvastuuseen en edellä mainituista vääristä tiedoista joudu, mutta muulla tavalla ne ovat kannaltani tuhoisia.

Jos vain jossakin asiassa voi tehdä virheen, niin täältä tullaan. Ammattimaisena tyhmien ratkaisujen ja virheiden tekijänä ilmoittaudun paikalle ja teen, mitä vaaditaan, vaikka se olisi miten hölmöä tahansa. Minulta puuttuu täydellisesti vastustuskyky sosiaalista painostusta kohtaan. Olen otollinen uhri kaikenlaisille huijareilla ja taivuttelijoille ja manipulaattoreille ja pakottajille.

[Muisto Keijo Kullervo]

Just joo... Otan alkoholitonta Karhua - ja mikä mielenkiintoisinta - kaatuu Karhu eikä mene ohi koskaan kun pysynee jyvällä paremmin.

(Tämä ei siis koske 'naapuriamme' jolla on omat alkoholittomansa).

Muisto Keijo Kullervo

[urogallus]

Ajoin ensimmäistä kertaa elämässäni ojaan. Autolle ei onneksi käynyt kuinkaan. Mutta olipahan salakavala keli pikkutiellä.

[Hippi]

^
Lähtikö omin voimin ojasta, van menikö niin pahasti, että tarvittiin hinausapua?

[Kopek]

Ajoin ensimmäistä kertaa elämässäni ojaan. Autolle ei onneksi käynyt kuinkaan. Mutta olipahan salakavala keli pikkutiellä.

Suurin ja usein ainoa vaara ojaan ajossa on poliisivaara. Toivottavasti ei aktivoitunut.

Minulla on kokemusta ojiin ja penkkoihin ajamisesta. Ensimmäisinä ajokorttivuosinani autoa työnnettiin ja vedettiin ja kaivettiin ojista ja penkoista ja suohaudoista ja hiekkakuopista ja kaikesta mahdollisesta jopa muutamia kertoja yhden illan aikana. Vuosien kuluessa kerrat harvenivat niin, että niitä oli enää muutama talven mittaan. Ja aivan viimeisinä vuosina on ollut jopa sellaista ihmeellisiä talvia, että ei ole kertaakaan tarvinnut työntää tai vetää tai kaivaa. Viime talvena tosin piti puuhata lumilapion kanssa Helsingin kadun varrella auton saamiseksi liikenteeseen, mutta näissä tapauksissa ei ollut kyse vahingossa tapahtuneista ojaan ajoista tai muustakaan tällaisesta vaan yleisestä lumitilanteesta.

Pari viikkoa sitten sattui tapaus, jossa olin vähällä ajaa ojaan eräällä pikkutiellä. Väistin tiellä ollutta hiekkakasaa, kun en oikein tiennyt, mikä se oli, ja väistäessäni auto ajautui penkkaan niin, että lumi vain pöllysi. Sain kuin ihmeen kaupalla jängättyä auton takaisin tielle, niin ettei se varsinaisesti mennyt ojaan. Vauhti oli hidas, joten mitään sen kummempaa ei olisi tapahtunut. Olisi vain pitänyt yrittää saada auto takaisin tielle.

Vaikka tässä nyt vähän itseäni kehunkin, niin väitän runsaista kokemuksistani johtuen olevani niin "professionaali" näissä hommissa kuin vain pystyy olemaan. Kun on tuhat kertaa riehunut auton ties millaisista pinteistä, oppia on kertynyt. On ollut auraamattomia teitä ja umpihankia keskellä jäätä ja penkkoja ja ojanpohjia ja vaikka mitä. Aina niistä jotenkin on selvitty, mutta kekseliäisyyttä se on joskus vaatinut.

[urogallus]

^
Lähtikö omin voimin ojasta, van menikö niin pahasti, että tarvittiin hinausapua?

Tarvittiin apua. Onneksi se oli lähellä. Toisaalta jos autossa olisi ollut täysi lasti matkustajia niin se olisi saattanut lähteä lihasvoimin.

Tilanne oli jälkikäteen ajateltuna suunnattoman nolo - varsinkin selitettynä. Pikkutie, peltoaukea ja tuulen ajamaa lunta, 90 asteen kurvi ja aurausviitat vaihtavat puolta juuri sopivasti kurvin kohdalla. Ojat olivat matalat ja tie ei erottunut pellosta lainkaan. Kaikki samaa lumilakeutta.

[Hayabusa]

Autokuski ei ole autokuski, jos ei ole ojaan ajanut. Sama juttu kuin, että merimies ei ole merimies, jos ei ole karilla käynyt.

[Hippi]

^
Mutta on kahdenlaisia moottoripyöräilijöitä, niitä jotka ovat kaatuneet ja niitä jotka eivät vielä ole kaatunee

[Kopek]

^
Mutta on kahdenlaisia moottoripyöräilijöitä, niitä jotka ovat kaatuneet ja niitä jotka eivät vielä ole kaatunee

Kuulun ensimmäisiin. Onneksi selvisin kerhon pääsykokeesta pelkällä säikähdyksellä. Toivottavasti ei tule jatkokoetta.