Fiilikset ja päivän mietteet

[Xantippa]

No mutta. Miksi suomalaisten virkamiesten olisi pitänyt kiinnostua pienistä signaaleista toiselta puolelta maailmaa?

T: Xante

[-:)lauri]

Kylläpä on taas saanut syödä hyvää ruokaa 2 päivää.

[Amore]

Hyvää joulua myös täältä teille kaikille!

Odottelen joulufiilistä saapuvaksi viimeistään ruokapöydässä. Saavutetusta rauhallisuudesta tinkimättä.
Haudoilla käymisessä myös jouluna on jotain suomalaista. Valon juhlaa.

Lokoisia joulupyhiä sinullekin Aanelkku.

Käytiin eilen serkun kanssa Hietaniemessä sytyttämässä kynttilät, kuten tapamme on ollut jo lapsuudesta lähtien. Vettä tihkui ja pimeä oli jo laskeutunut kun talsimme hautausmaalla sankassa väkijoukossa. Sää oli kuitenkin lämmin eikä tuuli haitannut kynttilöiden sytyttämistä. Minulla oli vain yksi lyhty, mutta kaksi geelikynttilää (muovitörpössä). Lyhdyttömälle kynttilälle olin väkertänyt sateen takia purkinkannesta suojan, eräänlaisen "savupiipun kannen". Löysin parvekkeeltani palasen kanaverkkoa, josta leikkelin pihdeilllä palasen. Taittelin siitä pienen rinkulan, joka sopivasti pitää purkinkannen muovitörpön yläpuolella jättäen tulelle tarvitsemansa ilmaraon. Tähän paskarteluun kului aika paljon aikaa kun etsin ensin kotoa rautalankaa sitä kuitenkaan löytämättä. Turhautuneena otin jäähypaussin parvekkeella, jolloin äkkäsin kanaverkon palasen. Heureka!

Hietaniemen pääkäytävältä näimme porrasmaisen toisaalle haudattujen tai kadonneiden muistomerkin, Portaat olivat jo aivan täynnä kynttilöitä. Hieno näky! Omien vanhempieni haudalta puolestaan on näkymä Tuntemattoman sotilaan haudalle, jossa jouluisin on aina kunniavartio, joulukuusi ja jouluohjelmaa. Olin juuri sytyttänyt lyhdyn kun Tuntemattomalta kajahti kuoron laulamana Jouluyö, juhlayö.  Kuuntelimme sen. Hieno hetki. Tavallisesti olemme käyneet haudoilla hieman aikaisemmin, joten emme ole osuneet samaan aikaan Tuntemattoman ohjelmaesitysten aikaan. Joskus kauniilla ilmalla olemme kyllä käyneet kunniavartiota katsomassa. Pari kertaa sitä on taustoittanut aivan huikean upea auringonlasku.

Kuorolaulun jälkeen menimme serkkuni vanhempien haudalle ja siitä sitten hänelle kotiin ja juhlapöytään. Perinteisin kuvioin siis joulu tuli taas onnistuneesti suoritettua.

[urogallus]

Kovakuorinen ruisleipä. Terävä veitsi. Peukalo. Viisi tikkiä.

Aika noloa. Vuosikymmeniä olen liki päivittäin käyttänyt erilaisia teräaseita, mutta jo nyt joudun käymään ensimmäistä kertaa paikattavana. Lyötiinhän mua toki kerran kirveellä, mutta se ei ollut oma vika joten sitä ei lasketa...

[Hippi]

Kovakuorinen ruisleipä. Terävä veitsi. Peukalo. Viisi tikkiä.

Aika noloa. Vuosikymmeniä olen liki päivittäin käyttänyt erilaisia teräaseita, mutta jo nyt joudun käymään ensimmäistä kertaa paikattavana. Lyötiinhän mua toki kerran kirveellä, mutta se ei ollut oma vika joten sitä ei lasketa...

Tuttu yhdistelmä muutaman vuoden takaa. Olin ostanut uuden kunnollisen leipäveitsen eikä se vielä istunut kunnolla käteen, kun sille asetin liian kovan haasteen. Sahalaitainen veitsi teki aika härön näköisen haavan. Onneksi ei mennyt niin syvään, että olisi pitänyt tikata, mutta jouduin soittamaan naapurille, jotta tuo sidetarpeita, kun itsellä ei ollut kuin laastaria ja se ei ihan riittänyt. Hyvällä sitomisella tuo parani kohtalaisen nopeasti, kun en päästänyt sitä kastumaan.

Sen sijaan, kun napsautin lihaveitsen peukaloon lähes luuhun asti, haava olisi kaivannut tikkaamista. Mutta en siinä sitten malttanut mihinkään lähteä, kun oli ruuanlaitto kesken ja sain pahimman vuodon tyrehtymään. Ilman tikkausta meni varmaan pari kuukautta ennen kuin haava alkoi pysyä ummessa. Se napsahti ikävästi auki aina, kun painetta kohdistui haavan alueelle. Tuon vamman sain aikaan, kun yritin irrottaa huonosti sulaneen lohipalan nahastaan ja veitsi vähän lipesi. Onni onnettomuudessa oli, että veitsi osui niin, että se halkaisi sen sormenjäljen kohdan eikä osunut mihinkään jänteisiin tai muihin liikuttelun kannalta tärkeisiin osiin.

[kertsi]

 Ei tulisi mieleenkään hankkia kiinalaista kokkiveistä (cleaver, hakkuuveitsi), chop, chop. Sillä pilkotaan esim. luita liemeen, ja sitä käytetään vähän kaikkeen.

[urogallus]

Ilman tikkausta meni varmaan pari kuukautta ennen kuin haava alkoi pysyä ummessa. Se napsahti ikävästi auki aina, kun painetta kohdistui haavan alueelle.

Tuo kuulostaa pahalta.

Itse teen töitä käsilläni, joten nopea paraneminen on Musti. Tikit poistetaan 2.1., ja pari päivää sen jälkeen rajoitukset ovat ohi. En joudu perumaan yhtään keikkaa tämän haaverin takia.

[Hippi]

^
Joo, muutama päivä haavoittumisen jälkeen ymmärsin minäkin, että olisi kannattanut käydä se tikkauttamassa, mutta se oli siinä vaiheessa jo sitten myöhäistä. Tikithän pitää ihan tuoreeltaan laittaa.

Vaikka se haava oli vasemman käden peukussa, niin se ei oikein pysynyt edes turvassa, koska olen niin kaksikätinen. Mutta vahingosta viisastuu ja jos joskus samanlaisen saan, niin tiedän paremmin kuinka toimia.

[Amore]

Aasian tsunamista tuli kuluneeksi 15 vuotta.

Muistan lukeneeni varhain aamulla epämääräisen uutisen, joka kertoi turistirannalle vyöryneestä "jättiaallosta". Linkkasin uutisen Outomaalle ja kirjoitin että lainelautailijat ovat varmasti ilahtuneet valtavasta yllätysaallosta.

Muutamaa tuntia myöhemmin aloin tajuta katastrofin laajuuden ja kaduin kirjoittamaani viestiä.

Seuraavana päivänä iski raivo. Joka puolelta tulvi pieniä signaaleja valtavista tuhoista, mutta suomalaiset viranomaiset eivät olleet niistä kiinnostuneita. Eivätkä olleet vielä moneen päivään.

Minä seurasin tsunami-uutisointia tuoreeltaan ruotsalaisista medioista, missä aihe otettiin alusta asti vakavammin kuin Suomessa ja uutisoitiin isommin. Kun menin seuraavana päivänä töihin, odotin, että aiheesta keskusteltaisiin aamukahvilla, mutta työkaverit tuntuivatkin kovin heikosti olevan perillä tapahtuman mittasuhteista tai siitä, että asia kosketti suoraan myös suomalaisia. Hämmästyin siis sitä, kuinka laimeaa ja hajamielistä palautetta sain. Aalto ei ollut vielä iskeytynyt voimallaan suomalaisten tajuntaan. Minulle oli jo selvää, että ainakin ruotsalaisia oli menehtynyt ehkä jopa satoja ja että tulossa olisi erittäin vaativa etsintä- ja pelastusoperaatio. Iltaan mennessä suomalaisetkin olivat jo päässeet jyvälle. Onnettomuudessa kuoli 220 000–300 000 ihmistä. Ruotsalaisia menehtyi 543 henkeä ja loukkaantui noin 1500 henkeä. Suomalaisia kuoli 179 henkeä.

[Laika]

Tsunami oli siksi epäkiinnostava aihe jopa uhriluvustaan huolimatta, ettei sillä oikeastaan ollut symboliarvoa politiikassa. Kaikki tunnistivat sen mustaksi joutseneksi, johon varautuminen tai varautumattomuus ei johtunut ideologisista syistä, eikä katastrofin alkuperässä ollut mitään ihmisestä johtuvaa.

Mitä sille olisi pitänyt tehdä? Ei ole yhdenkään poliittisen puolueen vika, jos vedenalainen maanjäristys aiheuttaa montakymmentä metriä korkean aallon rannikolla. Mannerlaattoja ei voi laittaa yhteen erikeeperillä, eikä armeija voi vangita ja kuulustella aallokkoa.

Muistaakseni sittemmin puhuttiin signaalijärjestelmän rakentamisesta, mutta en tiedä mitä siitä tuli jos mitään. Perusongelma taitaa sittenkin olla, että ihmisiä asuu kaikkialla, myös tulva-, tsunami- ja maanjäristysvyöhykkeillä. Kovin montaa pandaa ei luonnonvaraisissa katastrofeissa menehdy, sekin johtuen luonnollisista syistä. Siinä mielessä tsunamin sadattuhannet uhrit kokivat luonnollisen kuoleman.

[Hippi]

Ihmeen hyvin on noudatettu sitä, että ilotulitteita saa ampua vasta klo 18 alkaen. Tähän mennessä vain yksi kaukainen poksahdus on kuulunut. Joskus vuosia sitten poksahtelu alkoi heti samoin tein, kun myyntikin.

Olen yhden kerran hankkinut kassillisen ilotulitteita, kun tytöt niin niitä vinkuivat. Tytöt olivat varmaan jotain kymmenen ikävuoden tienoolla. Noihin aikoihin juuri ilotulitteiden hinnat romahtivat, tai sitten vain huomasin, että ei se niin iso investointi ole, etteikö sitä kerran elämässään voisi tehdä. Odotettiin puolille öin ja mentiin läheiselle kalliolle niitä ampumaan. Pikku vika vaan, että oli niin jumalaton pakkanen, että tulikin tuntui jäätyvän. Melkoinen homma saada sytytyslanka syttymään. Puolet saatiin ammuttua, kun sytkäristä kuoli puhti ja niin meistäkin. Olimme aivan kohmeessa ja kipaisimme kodin lämpöön.

No, tytöt saivat "hauskuutensa" ja toista kertaa ei niitä pyydetty, vaan tyydyimme limun ja sipsien voimalla katselemaan ilotulistusta keittiön ikkunasta, josta oli todella upeat näköalat kilometrien päähän.


Läheisen koulun pihassa on klo 19 vuosittain pienten lasten ilotulitukset, joita olen käynyt katsomassa. Saapa nähdä jaksanko tällä kertaa mennä, vai jätänkö väliin. Alkaa olla jo niin nähtyjä ne jutut.

[urogallus]

Poksuttelu on vähentynyt omien havaintojeni mukaan jo pari vuosikymmentä. Joskus ysärin alussa oli aika kova meininki... ja silloinhan raketteja myytiin jo ennen joulua.

[Hippi]

Läheisen koulun pihassa on klo 19 vuosittain pienten lasten ilotulitukset, joita olen käynyt katsomassa. Saapa nähdä jaksanko tällä kertaa mennä, vai jätänkö väliin. Alkaa olla jo niin nähtyjä ne jutut.

Ratkesi tuokin pulma ihan itsekseen. Sain naapurilta viestin, että ulkona on hyytävä tuuli ja he antoivat jo periksi. Ai minkä? No, muistin väärin. Se lasten ilotulitus alkoikin jo klo 18 ja varmaan parhaat palat siitä on jo nähty.

Ilmeisesti tuuli vei äänen toiseen suuntaan, kun ei sieltä juuri mitään ole kuulunut. Ehkä sitten vuoden päästä uusi yritys

[Kopek]

Hyvää uutta vuotta kaikille!

Kävelin illalla Helsingin keskustassa, jossa paukahelivat satunnaiset ilotulitusraketit siellä tällä. Jossakin talojen kattojen yllä rakettien valoja hieman näkyikin. Mietin, että tulevat sukupolvet eivät tule tällaista uudenvuoden aaton tunnelmaa kokemaan, kun yksityiset ilotulitusraketit kielletään.

Jollakin pikkupaikkakunnalla, jossa nyt siellä täällä pamahtelee marketista ostettu raketti, ei parin vuoden päästä pamahtele eikä välähtele enää yhtään mikään.

Samaan aikaan, kun poliisit saavat lisää aseita ja entistä enemmän tulivoimaa, tavallinen kansalainen pienellä paikkakunnalla seisoo tähtisadetikku kädessään uuden vuoden yönä ja muistelee, miltä isoisän ampumat ilotulitusraketit aikoinaan näyttivät.

Muistan, kun vuodenvaihteessa 1987-1988 olin erään vuorella sijaitsevan näkötornin katolla. Kun kello löi kaksitoista, paitsi paikkakunnan keskustasta, myös joka puolelta kyläkunnilta ja metsien kätköistä nousi ilotulitusrakettien juovia. Se oli uskomaton näky. Niitä oli kaikkilla, minne katsoikin. Tällaistakaan ei tulla enää koskaan näkemään. Otin yhden valokuvan keskustan raketeista, mutta muun ympäristön raketit eivät tietenkään tulleet mukaan kuvaan.

Vuoden vaihteen aikaan lojun todennäköisesti patjalla huoneen lattialla enkä katsele ilotulitusta tai reagoi vuoden vaihtumiseen muutenkaan.

[a4]

Hyvää uutta vuotta kaikille!

Korkealta katsottuna näky on ollut usein näyttävä kokemus, näin aiempia vuosia muistellen. Itselleni on tullut hektisimmällä h-hetkellä aina myös miellleyhtymä kaupunkien loimotukseen ja rintaman tykistökeskitykseen taivaanrannassa. Ilman omakohtaista kokemusta.
Mutta vähemmän pauketta tekee hyvää muillekin eläimille. Miltähän sotia kokeneista tuntuu uuden vuoden räiskintä?

Kaupunki voisi tulevaisuudessa tarjota paukkeen sijasta valotaidetta taivaalle ja rakennuksien seinille sekä virtuaalisia ilotulituksia esim. sulautettuna todellisuutena mobiilisti.
Täälläkin pauke alkoi maltillisen myöhään ja vain kaksi rakettia näin lentävän kirjaimellisesti päin seiniä ja ikkunoita.
Yhtään ambulanssia en ole vielä kuullut. Parempaa uutta vuotta kaikille!

Happy New Year! NASA ISS Live Stream - Earth From Space | ISS LIVE FEED : ISS Tracker + Live Chat