Fiilikset ja päivän mietteet

[Aave]

...Ja mikä symbolinen yhteensattuma (Vai oliko se sittenkään vain yhteensattuma?!), että 29. helmikuuta tunnetaan samalla karkauspäivänä...

[urogallus]

MOCCABLASTER - Tuomion päivä

Itse asiassa aika opettavainen tapaus. Olen nimittäin mökillä käymässä, ja ajattelin keittää kahvit heti saavuttuani. Kahvinkeitin oli jäässä - siihen oli jostain jäänyt kosteutta, vaikka näkyvää vettä ei härveliin tietenkään syksyllä jätetty. Aina aikaisemmin vastaavissa tilanteissa se on käynnistynyt kiltisti hetken lämmiteltyään. Tällä kertaa se ei onnistunut ihan kivuttomasti.

Vesisäiliön kansi ja se putki mitä pitkin kuuma vesi suodattimeen kulkee lensivät komeassa kaaressa paukauksen ja höyrypilven kera. Kone ei kylläkään hajonnut, ja keitti hetken perästä kahvit ihan kuuliaisesti.

Moottorisahakin käynnistyi. Ehkä maailmanloppu on peruttu.

[Aave]

MOCCABLASTER - Tuomion päivä

Vesisäiliön kansi ja se putki mitä pitkin kuuma vesi suodattimeen kulkee lensivät komeassa kaaressa paukauksen ja höyrypilven kera. Kone ei kylläkään hajonnut, ja keitti hetken perästä kahvit ihan kuuliaisesti.

Lasiastiat saattavat jysähtää komeasti, ja sirpaleosumia ihmisen lapselle koitua. Omasta Blasteristani meni alkuviikosta kannun nokka rikki (Kolautin sen vahingossa tiskialtaaseen), mutta kannu pysyi muuten ehjänä. Siinä on kuitenkin nokan tilalla nyt niin terävät reunukset, että pitää hakea uusi. Pannu saattaisi myös kosahtaa kahvia keittäessä, kun lasin pintajännitys on rikkoutumisen johdosta viturallaan. Ainakin Prismasta uusia kannuja saa, eilen Tokmannilla käydessä en keitinmerkin omia irtokannuja löytänyt.

[Muisto Keijo Kullervo]

Mistähän johtuu sanonta:

- Ai kun mulla on hölmö olo?

Mutta kukaan ei sano:

- Ai kun mulla on viisas olo...

Sanonnat ovat ihmeellisiä. Kertovat hetkestä joka juuri on...

Muisto Keijo Kullervo

Enpä tosiaan ole itseäni viisaaksi kehunut ainakaan niin usein, että noita kertoja muistaisin. Mutta kyllä minä olen kiitellyt itseäni nokkeluudesta monta kertaa, kun olen saanut hoidettua asioita mallilleen. Enkä edes häpeä sitä tunnustaa

Useat 'tietävät' olevansa viisaampia kuin tuo toinen viisastelija... Mutta sanpa se sille, niin ollaan sitten niin kovasti närkästyneitä - molemmat...

[kertsi]

MOCCABLASTER - Tuomion päivä

Vesisäiliön kansi ja se putki mitä pitkin kuuma vesi suodattimeen kulkee lensivät komeassa kaaressa paukauksen ja höyrypilven kera. Kone ei kylläkään hajonnut, ja keitti hetken perästä kahvit ihan kuuliaisesti.

Lasiastiat saattavat jysähtää komeasti, ja sirpaleosumia ihmisen lapselle koitua. Omasta Blasteristani meni alkuviikosta kannun nokka rikki (Kolautin sen vahingossa tiskialtaaseen), mutta kannu pysyi muuten ehjänä. Siinä on kuitenkin nokan tilalla nyt niin terävät reunukset, että pitää hakea uusi. Pannu saattaisi myös kosahtaa kahvia keittäessä, kun lasin pintajännitys on rikkoutumisen johdosta viturallaan. Ainakin Prismasta uusia kannuja saa, eilen Tokmannilla käydessä en keitinmerkin omia irtokannuja löytänyt.

Kolhimisista tai muusta mekaanisesta rasistuksesta lasiin voi tulla jännityksiä kyllä, mutta ei huoneen lämpötilaisessa lasissa kyllä mitään pintajännitystä (boldaukseni) ole, vaikka se amorfista ainetta onkin. Vain silloin, kun lasi korkeassa lämpötilassa on nestemäisessä muodossa, voidaan puhua pintajännityksestä. Pintajännityshän nimittäin on käsite, joka liitetään vain nesteisiin. Pintajännitys on vaikutus nesteen pintakerroksessa ja se saa pinnan käyttäytymään kuin elastinen kalvo. Tässä hieman (sulan lasin, nesteiden) pintajännityksestä ja kiinteän aineen pintajännityksen poissaolosta tietoa, joka ehkä lisää hieman luonnontieteellistä yleissivistystäsi:
60-year-old definition of surface tension on solids revised (Science Daily) ("surface tension on a solid does not exist in its conventional meaning.") - Suomi ja VTT mainittu
https://en.wikipedia.org/wiki/Surface_tension
Jännitykset lasissa
Pintajännitys (Wikipedia) Tämän viimeisen luulisi olevan puutteellisillakin luonnontieteellisillä pohjatiedoilla helposti omaksuttava tekstiä.

[Hippi]

Kyllä ihmispolon kestävyyttä on tänään taas koeteltu.

Aamulla salille lähtiessä en saanut useasta yrityksestä huolimatta tabletilta matkamusiikkia. Ilmeisesti Deezer oli mennyt rikki eilisessä päivityksessä. Pitää selvittää. Salille päästyäni, joka oli laittanut kenkänsä siihen lokeroon, johon AINA laitan kenkäni. Ei niissä nimilappuja ole, mutta tuo on minun lokeroni. Pukkarissa sitten, kun otin päällysvaatteita pois ja laitoin kamat kaappiin, mietin, että mikähän se kolmas onnettomuus on tälle päivälle. Olin jo menossa pukkarista salin puolelle, kun huomasin, että olin menossa sukkasiltaan. Ei kun sitten takaisin ja kaivamaan sisälenkkarit repusta.

Eikä siinä vielä kaikki. Kun tulin kotiin, niin katse osui eteisen pöydällä olevaan pieneen mainoslappuseen ja ihmettelin, että mikä se on, kun en kyllä muista tuohon mitään jättäneeni. Kun sitten sitä pääsin tarkemmin katsomaan, niin se oli ilmoitus, että huoneistossa on käynyt lämpökamerakuvaaja. EI saakeli! Kämppä on kuin pommin jäljiltä, kotivaatteetkin heitettynä vain sängyn päälle, ja täällä on käynyt vieraita ihmisiä. Tiedottaminen ei ole toiminut isännöitsijän saikun vuoksi enkä ole osannut varautua vieraisiin.   

Mitähän vielä tänään tapahtuu? 

[MrKAT]

Puhelin- ja nettimaksut ehti vähän kasaantua, 5 kpl kirjeitä. Asiat meni mun päässä niin solmuun että piti tehdä paperilla kaavio.
Vaaka-akselilla aika:
       .. |joulukuu | tammikuu | helmikuu |
Ja pystyakselilla:
MOK(kula)

KÄN(nykkä)


Joka laskulle tein tulopvm:n ---- eräpv ja summa ym ja toisella värillä mitä aikaväliä se koskee. Oudosti txt-viestit on aina ed kuukaudelta ja puhelut seuraavalta. Lisäksi piti ottaa esiin vanhemmat laskut mitä olin jo maksanut. Osa laskuista oli jo maksukehotuksia millä viitattiin edelliseen. Joka olikin erityisen sekoittavaa sen ohessa että saman operaattorin kännykkä- ja mokkulalaskut näyttivät niin samalta.
   Yli tunnin ähräilyn jälkeen sain lopulta selville että mun pitää maksaa vain kolme laskua.

[Juha]

En löytänyt kysymysketjua.

Koronanepidemian hidastaminen voi olla hyvä asia. Millä tavoin? Mitä haittaa siitä voi olla?

[ROOSTER]

Tänään alkoi taas vituttaa äijämäisyyden tarkoituksen muuttuminen vähitellen jonkinasteiseksi vittumaiseksi mieheksi.

Äijä-termin ja ns. nykyäijämäisyyden ovat omaksuneet lähinnä kusipäät jotka hakevat sitä kautta itselleen arvostusta, kuten esim. Kärnä:  https://www.seiska.fi/Uutiset/Kohukansanedustaja-Mikko-Karna-perusti-nuorena-kapiaisena-Sikaupseerien-salaseuran

Äijämäisyys on rentoa otetta elämään ilman turhaa murehtimista sekä naisten ja lasten puolustamista viimeiseen asti. Ei huorien, huumeiden, poliitiikan tai rasismin kanssa pelleilyä.

Samoin kadettiupseerin elämän pitäisi olla maanpuolustuksellisten ihanteitten mukaan elämistä ja esimerkkinä olemista ja menneitä tappajadiktatuurien ihailemista. Kyseessä on sentään ryhmä jonka pitäisi kouluttaa armeijaan pakko-otettuja nuoria ja vapaaehtoisia kunnon miehiksi ja naisiksi.

[Kopek]

Ruoholahden ostoskeskuksen parkkihalli on vahingollinen autolle. Vaikka en käy kyseisessä parkkihallissa kuin hyvin harvoin, nyt jo toisen kerran kävi niin, että ajoin sinne ehjällä autolla ja poistuin sieltä rikkinäisellä autolla. Uhriauto oli kummassakin tapauksessa Peugeot 405.

Edellisellä kerralla virta-avain juuttui virtalukkoon, joten en voinut lukita myöskään auton ovea. Lukitseminen tapahtui myöhemmin toisella avaimella, mutta virtalukkoon juuttunut avain on siinä vieläkin. Se oli tuon tapauksen jälkeen aina paikallaan. Tätä autovarkaiden kannalta houkuttelevaa tosiasiaa peiteltiin pitämällä mustaa huivia ratin takana niin, että avain peittyi huivin laskoksiin. Yhden yön ajan auto oli täysin lukitsematta kadun varressa virta-avain paikallaan, koska vara-avain ei ollut Helsingissä.

Tällä kerralla ovenkahva katkesi, kun olin menossa parkkihallissa sisälle autoon. Nyt on kuljettava toisesta ovesta tai ainakin sieltä käsin aukaistava kuljettajan ovi. Ovenkahva oli peräisin siitä autosta, jossa virta-avain jäi virtalukkoon. Olin vaihtanut sen vuosi sitten. Uutta varaosaa ei saa, joten on ollut pakko kannibalisoida vanhaa käytöstä poistunutta autoa. Täytyy taas etsiskellä jostakin "uusi" ovenkahva. Ne ovat muovia, ja muovi ilmeisesti haprastuu. Katkeamispaikka on piilossa oven rakenteissa.

Tämä oli vain fiiliksien ja päivän mietteiden aloituskevenys.

Varsinainen asia on se, kun selasin Hesarin aikakoneesta vuoden 1996 tammikuun 12. pävän lehteä, joissa kerrottiin, että Iltalehdellä on jo 44000 lukijaa verkossa ja Turun Sanomilla parikymmentä tuhatta. Kerrottiin myös monien muiden lehtien nettisivuista, mm. Sunday Timesin, Telegraphin ja Financial Timesin.

Tuohon aikaan, kun Hesarissa tuollaista kirjoitettiin, en ollut nähnyt ainoatakaan internet-sivua. Tietokoneessani oli käyttöjärjestelmänä DOS. Windows 3.1 ja Windows 95 olivat minulle tuntemattomia. Mitä nyt olin Tietokone-lehdestä kirjastossa niistä jotain lukenut.

Olen ennenkin kertonut, että ensimmäinen yritykseni "päästä nettiin" tapahtui Richardinkadun kirjastossa maaliskuussa 1996. En päässyt tietokoneen alkuruutua pidemmälle, koska en a) tiennyt, että pitäisi käynnistää jokin "selain" ja b) en tiennyt, miten selain olisi käynnistetty, jos olisin tiennyt, että sellainen pitää käynnistää. Hiiren käyttäminenkin oli minulle mysteeri. Naputtelin hiirellä "jotain", kunnes lopulta poistuin koneelta, kun mitään ei tapahtunut. Internet jäi suureksi mystereriksi vielä yli vuoden ajaksi, kunnes seuraavan vuoden toukokuussa työllisyyskurssilla pääsin tietokoneelle ja sen kautta ensimmäisen kerran nettiin. Etsin "Altavistasta" tai "Ihmemaan hausta" tai mitä niitä hakukoneita tuohon aikaan oli Queen Elizabeth 2:n nettisivun ja erilaisia muita, mitä mieleeni tuli. Taisin etsiä myös anarkistien sivun. Katsoin myös Iltalehden ja Ilta-Sanomien sivua. Tein heti ensimmäisellä netissä käynnilläni jotain kiellettyä ja sopimatonta. Kirjoitin kommentin jonnekin nettilehden artikkeliin erään toisen henkilön nimellä tämän toisen henkilön tietämättä. En muista tarkemmin, mistä oli kyse. Ainahan jotain pahaa teen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Queen_Elizabeth_2

[a4]

Tänään alkoi taas vituttaa äijämäisyyden tarkoituksen muuttuminen vähitellen jonkinasteiseksi vittumaiseksi mieheksi.

Äijä-termin ja ns. nykyäijämäisyyden ovat omaksuneet lähinnä kusipäät jotka hakevat sitä kautta itselleen arvostusta, kuten esim. Kärnä:  https://www.seiska.fi/Uutiset/Kohukansanedustaja-Mikko-Karna-perusti-nuorena-kapiaisena-Sikaupseerien-salaseuran

Äijämäisyys on rentoa otetta elämään ilman turhaa murehtimista sekä naisten ja lasten puolustamista viimeiseen asti. Ei huorien, huumeiden, poliitiikan tai rasismin kanssa pelleilyä.

Samoin kadettiupseerin elämän pitäisi olla maanpuolustuksellisten ihanteitten mukaan elämistä ja esimerkkinä olemista ja menneitä tappajadiktatuurien ihailemista. Kyseessä on sentään ryhmä jonka pitäisi kouluttaa armeijaan pakko-otettuja nuoria ja vapaaehtoisia kunnon miehiksi ja naisiksi.

Eikö tolkun ihminen ole juuri turhasta huolehtimaton, olematta ajattelematon?
Eikö tolkun ihminen puolusta lapsia, naisia ja miehiä, kaikkia ihmisiä? Tolkullisin tavoin.
Miksi tolkun ihminen pitäisi sukupuolittaa vaikkapa äijäksi?

[a4]

Ruoholahden ostoskeskuksen parkkihalli on vahingollinen autolle. Vaikka en käy kyseisessä parkkihallissa kuin hyvin harvoin, nyt jo toisen kerran kävi niin, että ajoin sinne ehjällä autolla ja poistuin sieltä rikkinäisellä autolla. Uhriauto oli kummassakin tapauksessa Peugeot 405.

Edellisellä kerralla virta-avain juuttui virtalukkoon, joten en voinut lukita myöskään auton ovea. Lukitseminen tapahtui myöhemmin toisella avaimella, mutta virtalukkoon juuttunut avain on siinä vieläkin. Se oli tuon tapauksen jälkeen aina paikallaan. Tätä autovarkaiden kannalta houkuttelevaa tosiasiaa peiteltiin pitämällä mustaa huivia ratin takana niin, että avain peittyi huivin laskoksiin. Yhden yön ajan auto oli täysin lukitsematta kadun varressa virta-avain paikallaan, koska vara-avain ei ollut Helsingissä.

Tällä kerralla ovenkahva katkesi, kun olin menossa parkkihallissa sisälle autoon. Nyt on kuljettava toisesta ovesta tai ainakin sieltä käsin aukaistava kuljettajan ovi. Ovenkahva oli peräisin siitä autosta, jossa virta-avain jäi virtalukkoon. Olin vaihtanut sen vuosi sitten. Uutta varaosaa ei saa, joten on ollut pakko kannibalisoida vanhaa käytöstä poistunutta autoa. Täytyy taas etsiskellä jostakin "uusi" ovenkahva. Ne ovat muovia, ja muovi ilmeisesti haprastuu. Katkeamispaikka on piilossa oven rakenteissa.

Tämä oli vain fiiliksien ja päivän mietteiden aloituskevenys.

Varsinainen asia on se, kun selasin Hesarin aikakoneesta vuoden 1996 tammikuun 12. pävän lehteä, joissa kerrottiin, että Iltalehdellä on jo 44000 lukijaa verkossa ja Turun Sanomilla parikymmentä tuhatta. Kerrottiin myös monien muiden lehtien nettisivuista, mm. Sunday Timesin, Telegraphin ja Financial Timesin.

Tuohon aikaan, kun Hesarissa tuollaista kirjoitettiin, en ollut nähnyt ainoatakaan internet-sivua. Tietokoneessani oli käyttöjärjestelmänä DOS. Windows 3.1 ja Windows 95 olivat minulle tuntemattomia. Mitä nyt olin Tietokone-lehdestä kirjastossa niistä jotain lukenut.

Olen ennenkin kertonut, että ensimmäinen yritykseni "päästä nettiin" tapahtui Richardinkadun kirjastossa maaliskuussa 1996. En päässyt tietokoneen alkuruutua pidemmälle, koska en a) tiennyt, että pitäisi käynnistää jokin "selain" ja b) en tiennyt, miten selain olisi käynnistetty, jos olisin tiennyt, että sellainen pitää käynnistää. Hiiren käyttäminenkin oli minulle mysteeri. Naputtelin hiirellä "jotain", kunnes lopulta poistuin koneelta, kun mitään ei tapahtunut. Internet jäi suureksi mystereriksi vielä yli vuoden ajaksi, kunnes seuraavan vuoden toukokuussa työllisyyskurssilla pääsin tietokoneelle ja sen kautta ensimmäisen kerran nettiin. Etsin "Altavistasta" tai "Ihmemaan hausta" tai mitä niitä hakukoneita tuohon aikaan oli Queen Elizabeth 2:n nettisivun ja erilaisia muita, mitä mieleeni tuli. Taisin etsiä myös anarkistien sivun. Katsoin myös Iltalehden ja Ilta-Sanomien sivua. Tein heti ensimmäisellä netissä käynnilläni jotain kiellettyä ja sopimatonta. Kirjoitin kommentin jonnekin nettilehden artikkeliin erään toisen henkilön nimellä tämän toisen henkilön tietämättä. En muista tarkemmin, mistä oli kyse. Ainahan jotain pahaa teen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Queen_Elizabeth_2

Ruoholahden ostarin parkkihalli näyttää tarvitsevan kristillistä manaajaa tai etnisempänä jopa voodoo-läpsyttelyä.

Kirjastossa taisin itsekin menettää neitsyyteni internetille. Eka kerta oli kokemuksena pettymys.
Myöhemmin nyhräsin hiukan mobiilisti wapillakin ja hetken puhelimen kautta tietokoneella netissä.
Olemme päässeet kokemaan historiallisen "kun isoisä lampun osti"-hetken.
Ja lisää historiallisia mullistuksia muhii jo elinaikanamme.

[Juha]

En löytänyt kysymysketjua.

Koronanepidemian hidastaminen voi olla hyvä asia. Millä tavoin? Mitä haittaa siitä voi olla?

Tuli mieleen, että kun epidemian kulkua pitkitetään, niin virus voi ottaa rauhassa pitemmän aikaa eri muotoja. Kun sitten jatkaa leviämistä, kaikesta huolimatta, niin saatu aikaan monimuotoisempi tulija, jonka kanssa pärjääminen on haasteellisempaa.

Mitä jos nämä vääjäämättömät epidemiat annetaan kulkea vapaasti, turvallisuuteen perustuen?

[ROOSTER]

Eikö tolkun ihminen ole juuri turhasta huolehtimaton, olematta ajattelematon?
Eikö tolkun ihminen puolusta lapsia, naisia ja miehiä, kaikkia ihmisiä? Tolkullisin tavoin.
Miksi tolkun ihminen pitäisi sukupuolittaa vaikkapa äijäksi?

Tolkun ihminen on olevinaan vaaraton, mutta semmoinen on yhteiskunnan suurin uhka.

Pitänee lyhyesti yrittää perustella:

Tolkun ihminen nielee kaiken sille syötetyn propagandan ja käyttäytymisohjeet, kunhan ne esittää arvovaltainen taho. Näitä tahoja voivat olla esim. THL, KRP, SOK, SDP, H-a, Sauli, STT, HS tai Srk. Nämä ovat käteviä työkaluja kohtuuttomuuksia tavoitellessa.

Tolkun ihmiselle kaikki tapahtuu siloiteltuna, ääripäät on hävitetty. Näin totuus jää toissijaiseksi. Ääripäiden tunteminen on kuitenkin välttämätöntä. Esimerkiksi - tolkun ihminen ei koskaan olisi löytänyt absoluuttista nollapistettä, eikä näin voisi yrittää hyödyntää sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia.

Mitä olisi tolkun tiede?

[Amore]

Muutama päivä sitten ruokakaupan kassalla viimeisiä ostoksia pakatessani asioi myyjän kanssa mummeli, joka yski ja kröhi niin voimallisesti kaikkiin ilmansuuntiin ja yhtään kädellä kröhimistään peittelemättä, että hän ei voinut olla herättämättä huomiota. Jopa minussa, joka olen lähes täysin sivuuttanut kaiken korona-pornon. Tuli mieleen, että joku häijy ihminen voi käyttää tilannetta hyväkseen tahalliseen terrorisointiin. Ei ole olennaista, mikä basilli yskän aiheuttaa, silä voimallisella kröhimisellä ihmisjoukossa saa näinä aikoina näkyvää vaikutusta aikaan. Siis ihan vittuillakseen joku voi mennä julkisille paikoille kröhimään ja sitten tarkkailla reaktioita ja nauraa partaansa. Jos tämä kröhiminen olisi tapahtunut metrossa, olisin ensimmäisellä asemalla vaihtanut vaunua, kuten varmasti hyvin moni muukin. Sitten olisi kyllä ollut aika erikoisen näköistä, että yksi vaunu olisi matkannut melkein tyhjänä ja muut tungokseen asti täysinä.